Ihoni on tummunut kylmässä.
Ikuinen kylmä tuuli puhaltaa ja korviin sattuu.
Täällä ei ole koskaan lämmin.
En ole täällä koskaan iloinen.
Joka ikinen päivä täällä on tuskaa.
Haluan hypätä virtaan.
Se veisi minut pois tästä kauheasta paikasta.
Pois kaduilta, joita vihaan.
Pois kylmästä ja kuolemasta.
Täällä ei elä mitään hyvää.
Vain tuulen alakuloisen huminan voi täällä kuulla.
Täällä kasvaa vain pajupuskia, heinää ja kitukasvuisia koivuja.
Ihmiset vanhenevat silmissä, iho rypistyy kuin muovi tulessa.
Aurinko ei lämmitä, se vain kiusaa loisteellaan.
Katu on loputon eikä matkani koskaan lopu.
Jokainen päivä seuraa toistaan samanlaisena, en koskaan saata tuntea iloa.
Raskas askel laahautuu kohti loppuaan, vailla halua astua uudestaan.
Olisihan se turhaa.
Haavekuvat mielessäni pyörivät kuristaen minua.
En henkeä saa, vaan olisihan se turhaa.
Mieleni annan uneen vajota kuin meren pimeyteen.
Ei sielläkään lepoa saa, vaan pelkkää raadantaa.
Juoksen pakoon kiusaajahenkiä, muttei se auta mitään.
Päiväni kohta päätän, kohta kukka haudallani itää.
Ikuinen kylmä tuuli puhaltaa ja korviin sattuu.
Täällä ei ole koskaan lämmin.
En ole täällä koskaan iloinen.
Joka ikinen päivä täällä on tuskaa.
Haluan hypätä virtaan.
Se veisi minut pois tästä kauheasta paikasta.
Pois kaduilta, joita vihaan.
Pois kylmästä ja kuolemasta.
Täällä ei elä mitään hyvää.
Vain tuulen alakuloisen huminan voi täällä kuulla.
Täällä kasvaa vain pajupuskia, heinää ja kitukasvuisia koivuja.
Ihmiset vanhenevat silmissä, iho rypistyy kuin muovi tulessa.
Aurinko ei lämmitä, se vain kiusaa loisteellaan.
Katu on loputon eikä matkani koskaan lopu.
Jokainen päivä seuraa toistaan samanlaisena, en koskaan saata tuntea iloa.
Raskas askel laahautuu kohti loppuaan, vailla halua astua uudestaan.
Olisihan se turhaa.
Haavekuvat mielessäni pyörivät kuristaen minua.
En henkeä saa, vaan olisihan se turhaa.
Mieleni annan uneen vajota kuin meren pimeyteen.
Ei sielläkään lepoa saa, vaan pelkkää raadantaa.
Juoksen pakoon kiusaajahenkiä, muttei se auta mitään.
Päiväni kohta päätän, kohta kukka haudallani itää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hieno kirjoitus ja totta joka sana.
Älä sinä ihmiskulta tuollaisia mieti. Olet syntynyt tänne maailman ja olet yhtä tärkeä kuin joku toinenkin. jokainen hengenvetosi on juuri sinun. Sinulla on oikeus elämään täällä telluksella, kaikilla on. Lähde luontoon, metsään, kauas. Kaikkea ei voi mitata rahassa. Etsi ystävä joka ajattelee samalla tavalla. Uneksi..... se helpottaa joskus. Jokainen päivä on erilainen usko pois. Tuuli ei ole koskaan alakuoloinen, siinä on voimaa. Tunne se! Kulje veden äärelle, istu rantakalliolle ja tunnet kuinka aurinko lämmittää kivet. Sinäkin ystäväni lämpenet. On raskasta, useimmiten, mutta älä unohda, että sinä kuulut jonnekin, jollekin. Määrään, että huomenna aamukahvin juotuasi lähdet retkelle jonnekin..... ulos, vaeltamaan vaikka ihan lähelle, mutta ulos sisältä. Kiusaajahenget eivät jaksa kauan sinun kanssasi vaeltaa. Uskothan?
Mukava nähdä, että joku vielä välittää.
Kyllä me välitetään jos ei sossutantat kiellä sitäkin...