Pääaineen valinta

Mihin kauppakorkeaan olet ajatellut hakea? Helsingissä pääaine valitaan vasta ensimmäisen vuoden päätteeksi (oletan että Turussa samoin). Tampereelle sen sijaan voit hakea suoraan haluamaasi pääaineeseen, ja siellä on tarjolla Kansantaloustiede. Muiden kauppatieteellisten tiedekuntien tietoja kannattaa katsella kyseisten yliopistojen nettisivuilta, koska en ole niistä varma enkä jaksa nyt selvittää :p

Aallossa taloustieteen koulutusohjelmaan pääsee käytännössä kaikki, jotka siihen haluavat. Aine ei ole pääaineena niin suosittu, että siihen syntyisi karsintaa. Yleensä ainoa pääaine, johon on ollut karsintaa, on rahoitus. Jos siihen tähtää, keskiarvon on oltava varsin hyvä, mutta muissa aineissa sillä ei ole niin väliä. Ja mikäli taloustieteeseenkin tulisi karsintaa, ei siihen vaikuta matemaattisten aineiden arvosanat yhtään enempää kuin epämatemaattisten aineiden.

Joten tärkeimpiä asioita pohdittavaksi ovat ainakin seuraavat:
- mihin kauppakorkeakouluun olet hakemassa?
- haluatko sivuaineeksesi mieluummin liiketaloustieteitä (kauppakorkeakoulu) vai matematiikkaa ja tilastoa (valtiotieteellinen)
- kauppakorkeaan täytyy lukea kaikki pääsykoekirjat (nyt 5kpl), ja etenkin Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun pääseminen vaatii kovaa työtä. Se kannattaa myös ottaa huomioon, onko valmis siihen projektiin
- kannattaako miettiä sitä mikä oikeasti kiinnostaa, vai mikä vain kuulostaa hienolta?

tampereellakin on muuttunut ihan yleiseksi hauksi, jossa pääaine valitaan vasta myöhemmin. oulussa on edelleen käytössä suoraan pääaineeseen haku : )
helsingin yliopisto, aalto ja hanken tekee yhteistyötä kansiksen kurssien järjestämisessä (käsittääkseni kaikki kansiksen kurssit tarjolla kaikkien noiden yliopistojen kansantaloustieteilijöille), joten ainakin itse kyseisen aineen kurssien perusteella on aivan sama missä noista kouluista opiskelet.

itsekin olin pohjolan pääsykoekirjan perusteella kiinnostunut kansantaloustieteestä, mutta alaa opiskelleet vakuuttivat, että makrotaloustieteen opiskelu menee aivan järjettömän vaikeaksi, kun kaikki mahdolliset muuttujat otetaan huomioon, joten olen suosiolla hakemassa kauppikseen ja tähtäimenä joku käytännönläheinen liiketalousaine.

"valtsikkaan on helpompi päästä sisälle, mutta sieltä on vaikeampi päästä pois" sanonta ehkä pätee. tosin on kauppiksen puolellakin kansis varmasti yhtä vaikeaa. uskoisin, että valtsikkakin on ihan arvostettu paikka, joten arvostuksen perusteella ei varmaan kannata valita. ehkä sitten ennemminkin noiden sivuainemahdollisuuksien : )

Helsingin tilanteen osalta osallistun keskusteluun. Opiskelen valtsikassa ja Aallossa, joskin muita aineita kuin taloustiedettä. Jos itse pitäisi valita jompi kumpi, pyrkisin Aallon kauppakorkeaan.
Aallon plussat:
laaja valikoima liiketaloustieteellisiä aineita
bisneshenkisempi ilmapiiri ja kunnianhimoisempia ihmisiä
paremmat edut (mm. AYY:n omat kämpät)
vankat suhteet firmoihin

Helsingissä (kansan)taloustieteen opetus (tai ainakin merkittävä osa siitä) on keskitetty yhteiselle "minikampukselle", jonka jakavat Aalto, Helsingin yliopisto ja Hanken. 2014 kandiopetus kai siirtyy Otaniemeen...

Paras ja käytetyin idea on pyrkiä sisään molempiin, koska usein valtsikaan on luettu samaa kirjaa kuin kauppikseen.

"Helsingissä (kansan)taloustieteen opetus (tai ainakin merkittävä osa siitä) on keskitetty yhteiselle "minikampukselle", jonka jakavat Aalto, Helsingin yliopisto ja Hanken. 2014 kandiopetus kai siirtyy Otaniemeen..."

Taloustieteen oppiaine pysyy "minikampus" Economicumilla.

"Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että kauppakorkeakoulu voisi taata hieman paremmat työllistymismahdollisuudet, koska siellä on mahdollista ottaa huomattavasti enemmän käytännönläheisiä sivuaineita (laskentatoimi, rahoitus jne.) toisin kuin valtiotieteellisessä. "

Itseasiassa ei yliopiston valinta sitä rajoita. Jos valitset valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen, niin JOO-sopimus ja erillisopinnot sallivat kauppatieteiden aineen opiskelun kauppakorkeakoulussa. Sama myös toisin päin, eli kauppakorkeakoulu sallii opiskelun valtiotieteellisen taloustieteessä. Eikä mikään estä muitakaan kauppiksen etujen hyödyntämistä, ylioppilaskunnan etuja lukuunottamatta.

"Kansantaloustiede on kiinnostanut minua jo pidemmän aikaan"

Jos taloustiede itsessään kiinnostaa, niin pitää varautua tilastotieteen ja matematiikan opintoihin. Voin kokemuksesta sanoa että taloustiede muuttuu aika äkkiä sellaiseksi, että matematiikka ja tilastotiede on äärimmäisen tärkeitä apuvälineitä. Periaatteessa sillä ei ole mitään merkitystä opiskeletko kauppakorkeakoulussa vai valtsikassa.

Jos olet hakemassa Helsinkiin taloustiedettä lukemaan, Aallon, Hankenin ja HY:n taloustieteen opetus on maisteritasolla täysin sama. Erotuksena että kauppislaiset ovat hieman hätää kärsimässä kun niillä ei ole samoja matemaattisia valmiuksia. (Maisteritason mikrotaloustieteen kurssin tilasto)

Oikeastaan ketjun aloittaja asetti kysymyksen täysin väärin, sinuna kysyisin kysymyksen: haluatko ekonomiksi lukemaan liiketaloutta vai ekonomistiksi lukemaan taloustiedettä. Jos haluat ekonomistiksi, suosittelisin Helsingin yliopiston valtsikan taloustiedettä yksinkertaisesti siksi, että itse taloustieteen opiskelu menee pidemmälle, teoreettisemmaksi ja lähemmäksi ekonomistin tehtäviä metodiopintojen takia.

Esimerkiksi (toivon mukaan) tulevassa koulussani Oulun Yliopistossa haetaan kauppatieteissä suoraan pääaineisiin.

Itse suosittelisin kauppakorkeaa, koska kansantaloustieteilijä ilman mitään kosketusta reaalimaailmaan ei ole kovin kuumaa valuuttaa työmarkkinoilla. Esimerkiksi rahoitus sivuaineena parantaa taatusti työllistymismahdollisuuksia valtavasti.

Ekonomisti joskus, kiitos täsmennyksistä.
Aloittajan kannattaa tosiaan varmasti hankkia päätöksenteon tueksi tietoa työnkuvista ja opiskelun / työn vaatimuksista. Tunnen useampia entisiä kansantaloustieteen lukijoita, jotka ovat siirtyneet laskentatoimen suuntaan. Matemaattisia valmiuksiaan voi puntaroida ennen ratkaisujen tekoa.

Omaa "ideaaliasemoitumista" kannattaa myös miettiä - ekonomistin tai (muun) analyytikon roolissa saattaa olla varsin etäällä esim. liiketoiminnallisten päätösten tekemisestä (mikä on toisille ihannepositio, kun taas toisia tutkijan ja tarkkailijan rooli turhauttaa).

JOO-opinnoissahan on olemassa tiettyjä rajoituksia (mm. laajuus ja minimitutkintoon mahduttamisen vaatimus), joista kannattaa lukea tuorein tieto yliopistojen sivuilta. Kahdenvälisiä vaihtosuhteitakin on valtsikan ja kauppiksen välillä.

Onko kellään tietoa taloustieteen koulutusmäärien ja "ekonomistityöpaikkojen" määrän suhteesta, onko ylitarjontaa?

"Itse suosittelisin kauppakorkeaa, koska kansantaloustieteilijä ilman mitään kosketusta reaalimaailmaan ei ole kovin kuumaa valuuttaa työmarkkinoilla. Esimerkiksi rahoitus sivuaineena parantaa taatusti työllistymismahdollisuuksia valtavasti."

Puhutko kokemuksesta vai "musta tuntuu" pohjalta? Sama se on koko akateemisella työmarkkinalla, harvaa teoreettikoa tarvitaan oikeisiin töihin. Mihinkään ammattiin ei kouluttauduta, edes kauppakorkeakoulu case-töinään, vaan niihin kasvetaan.

Taloustiede ja rahoitus muodostaa ihmeellisen symbioosin, koska rahoituksen teoria on pitkälti johdettu taloustieteestä ja käytännön toimet on helppo oppia jos teorian osaa. Mutta olen kanssasi samaa mieltä, että rahoitusta on syytä lukea.

"JOO-opinnoissahan on olemassa tiettyjä rajoituksia (mm. laajuus ja minimitutkintoon mahduttamisen vaatimus), joista kannattaa lukea tuorein tieto yliopistojen sivuilta. Kahdenvälisiä vaihtosuhteitakin on valtsikan ja kauppiksen välillä."

En osaa JOO-sopimuksen konventeista sanoa yhtään mitään, mutta ei kukaan kiellä luennoilla istumista vaikka kurssia ei suorittaisikaan. Akateeminen opetus on kaikkien oikeus eikä työnantajaa oikeasti kiinnosta missä olet lukenut ja mitä olet lukenut, kunhan vaan osaat asiasi. Mutta JOO-sopimuksen lisäksi on myös erillisopinnot mahdollisia joissain tapauksissa.



"Onko kellään tietoa taloustieteen koulutusmäärien ja "ekonomistityöpaikkojen" määrän suhteesta, onko ylitarjontaa?"

Tällä hetkellä "ekonomistien" kohdalla on alitarjontaa työmarkkinoilla eikä siihen ole nopeasti tulossa muutosta. Palkkauskin ei kuulemma hirveän huono ole, mutta mene ja tiedä.