http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/297030B942AC67CFC2257A130039805E?OpenDocument&lang=FI sanoo "Seurakuntien saamat kirkollisverotulot kasvoivat noin 2 prosenttia - -" ja vero.fi:n tietojen mukaan kunnallisveron tuotto kasvoi 2,70 prosenttia. Noin 2 voi tietysti olla mitä vain väliltä 1,5..2,5. Joku voisi kaivaa tarkemmat luvut, niin pääsee taas vertailemaan.
Verotuloista ennakkotietoa
Jori Mäntysalo
697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikesta näkee kuinka seurakuntien ja kirkon talous on ajautumassa kuralle. Kirkosta eroaminen jatkuu. Seurakuntien toimintatuotot eivät enää nouse. Seurakuntien kirkollisverot nousevat yleistä kehitystä hitaammin. Seurakunnat ovat joutuneet alkamaan myymään omaisuuttaan pois. Seurakuntien investointeja leikataan. Seurakuntien lainakannat kasvavat. Sama kehitys jatkuu vuosi toisensa perään. On vain ajan kysymys, koska koko paskalta tipahtaa pohja pois.
Eihän kirkolla vieläkään mitään hätää ole. Kyllä luvut saa plussalla pysymään, vaikka kirkosta jonkin verran ihmisiä eroaakin. Veroja vain korkeammalle ja investointeja vähemmän, kyllä neljän miljoonan asiakkaan firma pystyssä pysyy.
"Kirkosta eroamisten vaikutukset kirkollisveron tuottoon ovat toistaiseksi olleet vähäisiä, koska huomattava osa kirkosta eronneista on ollut nuoria aikuisia, jotka kaikki eivät vielä ole ansiotyössä."
Toistaiseksi, niin. Silti minusta kirkon pitäisi nimenomaan olla huolissaan siitä, että nuoret eroavat kirkosta eivätkä koko elämänsä aikana tule maksamaan sille veroja. Se kirpaisee jatkossa paljon pahemmin kuin se, että kirkosta eroaisi joku eläkeläinen.
Veikkaan, että kirkosta eroaminen alkaa toden teolla näkyä kirkon kokonaistaloudessa vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua. Jos se ei näy tuloksessa, se näkyy toiminnan supistamisessa.
Tottahan se pakostakin näkyy jollain aikajänteellä. Yhteisöveron tuotto on 10% luokkaa tuloista, kirkollisvero 90% noin karkeasti sanoen. Vaikka valtio tuplaisi yhteisövero-osuuden, ei sekään loputtomasti riitä.
Sen sijaan kirkollisverossa lie nostovaraa. Edes 1½-kertainen vero ei olisi mahdottoman iso, ja periaatteessa se kompensoisi 1/3 jäsenistöstä eroamisen. Kirkossa ei oltane kovin paljon jäsenenä harkitusti, vaan tavan vuoksi. Kääntäen siitä tuskin erotaan tuotto/panos -laskelman perusteella.
Jos kirkko olisi pörssiyhtiö, niin sen pörssikurssi sukeltaisi ja rajusti, koska kirkon tulevaisuuden odotukset eivät ennakoi kuin pelkkää laskua. Mitään positiivista ei ole luvassa, vaan kurjuutta kurjuuden perään. Kirkko käy hidastuskamppailua lopullisen konkurssin siirtämiseksi vähän kauemmaksi. Lopputulos on kuitenkin jo nähtävissä. Kirkko kokee lopulta konkurssin ja kuolee pois.
Jos kirkko olisi pörssiyhtiö sen ostaisi joku sijoittaja ja myisi kiinteän omaisuuden ja lopettaisi toiminnan. Onneksi kirkko perustuu uskovaisten muodostamiin seurakuntiin, jotka huolehtivat jäsentensä uskonnollisista tarpeistaan.
Vuoden 2011 kirkollisverotilitysten kaikkien seurakuntien yhteissumma edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi 1,7 %. Osuus yhteisöveron tilityksestä kasvoi 18,1 %. Verotulot yhteensä (kirkollisvero ja yhteisövero) kasvoivat 3,6 %.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content429907
Kirkon jäsenmäärä putosi 0,7 % ja jos verotulot ovat nousseet kunnissa 2,7 %, olisi kirkon tulojen pitänyt kasvaa 2,0 %. Seurakuntalaisten verotettavat tulot kasvoi 0,3 % odotettua vähemmän, joka varmaan selittyy eläkkeelle siirtymisellä. Tämä pudotus olisi ollut muuten ollut suurempi, jos kirkosta ei olisi eronnut nuoria, jotka eivät maksa kirkollisveroa.
Kirkko ei tule romahtamaan talouteen. Jäsenmäärän väheneminen tarkoittaa sitä, että kirkon on entistä vaikeampi pitää kiinni saavuttamistaan eduista kuten uskonnonopetuksesta ja YLEn mainonnasta. Uskon, että kirkosta tullaan eroamaan ainakin 5 % nopeudella syöksyvaiheessa, mutta samaan aikaan työvoimasta moni siirtyy myös eläkkeelle, joten uusia ei palkata. Kirkko varmasti joutuu karsimaan turhia toimiaan, mutta perusasiat kuten haudat ja Jumalanpalvelukset se kykenee hoitamaan. 100 vuoden kuluttua kirkkoon tuskin kuuluu montaa satatuhatta jäsentä ja sen rakenne on samanlainen kuin ortodoksisen kirkon eli talkoilla hoidetaan hommat halvalla.