Minua kiinnostaisi tietää - ihan ilman provoilua - millaisia mielipiteitä ateisteilla on ihmisen ja eläinten suhteesta.
Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella?
Vai ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä, jos kerran Jumalaa ei ole ja saman evoluution tuotteita tässä ollaan?
Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa muussa kuin "oman käden oikeuden" merkityksessä, kun ei ole korkeampaa tuomaria näitä oikeuksia määrittämässä?
Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?
Ateismi ja ihmisen suvereniteetti
luomakunnan herra?
77
277
Vastaukset
Jokaisen lajin on pidettävä omaa lajiaan ensisijaisena - ehkä jopa ainutlaatuisena. Näin ajattelen.
Eihän siitä mitään tulisi, jos kettu alkaisi pohtia asemaansa eläinten hierarkiassa suhteessa suteen tai naaliin jotenkin asiaa problematisoiden. Kettu on ketun mielestä ykkönen ja hyvä niin. Sama koskee ihmistä. Ihmisellä on oikeus pitää omaa lajiaan ensisijaisena.
Mutta kun ihminen oikeasti voi ja myös problematisoi asioita, niinvastaukseni on, että jokaisella lajilla on oma moraalinsa, joka on muodostunut sen lajin kykyjen, tarpeiden ja ominaisuuksien mukaan. Siksi ei voida asettaa mitään lajeja, ei edes ihmistä, moraaliseen arvojärjestykseen keskenään.
Mikään laji ei myöskään ole toista arvokkaampi muuten kuin omasta näkökulmastaan.
MInä siis pidän kaikkia lajeja samanarvoisina globaalista näkökulmasta, mutta varaan oikeuden edistää oman lajini hyvinvointia ymmärrykseni mukaan. Ymmärrykseni sanoo, että on huolehdittava kokonaisuuden hyvinvoinnista, että oma laji voisi hyvin.- luomakunnan herra?
Kiitos vastauksesta.
Jos ymmärsin oikein, niin lause "ihminen on vastuussa maailmasta" voidaan siis ymmärtää ateistisesti niin, että ihminen ymmärtää joutuvansa pulaan jos ekotasapaino järkkyy, ja tämä motivoi - tai sen tulisi motivoida - luonnonsuojeluun.
Ihminen on siis lajina luonnostaan ja oikeutetusti itsekäs, tunnut sanovan. Entä yksilöinä? Eikö meillä ole taipumus myös yksilöinä ajatella ennen muuta omaa parastamme? Onko individualistinen itsekkyys yhtä luonnollista ja oikeutettua kuin ilmislajin itsekkyys? luomakunnan herra? kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Jos ymmärsin oikein, niin lause "ihminen on vastuussa maailmasta" voidaan siis ymmärtää ateistisesti niin, että ihminen ymmärtää joutuvansa pulaan jos ekotasapaino järkkyy, ja tämä motivoi - tai sen tulisi motivoida - luonnonsuojeluun.
Ihminen on siis lajina luonnostaan ja oikeutetusti itsekäs, tunnut sanovan. Entä yksilöinä? Eikö meillä ole taipumus myös yksilöinä ajatella ennen muuta omaa parastamme? Onko individualistinen itsekkyys yhtä luonnollista ja oikeutettua kuin ilmislajin itsekkyys?Kai tuo lauseesi "ihminen on vastuussa maailmasta" voidaan ymmärtää kuten esität. Mielestäni on tosin epärealistista kuvitella että ihminen voisi olla "vastuussa maailmasta". Mistä moinen taakka lie niskaamme laskeutunut?
Itse sanoisin ehkä niin, että ihmislain ominaisuuksiin kuuluu myös omaa lajia laajempi ymmärrys - ja ihmisen olisi toimittava vastuullisesti tämän laajahkon mutta toki rajallisen ymmärryksen puitteissa. Vastuussa maailmasta...?
Ihminen ei ole lajina itsekkäämpi kuin muutkaan lajit. Eivätkä ihmiset yksilöinä ensisijaisesti itsekkäitä: myös epäitsekkyys on voimissaan.
Individualistista itsekkyyttä ja epäitsekkyyttä täytyy mielestäni tarkastella lajin sisäisenä ominaisuutena.
Sanoin alussa että jokaisella lajilla on oma moraalinsa, joka on muodostunut sen lajin kykyjen, tarpeiden ja ominaisuuksien mukaan. Ihmisen moraali perustuu yksinkertaistettuna tähän:
Kädelliset ovat lähes kaikki sosiaalisia laumaeläimiä ja niiden kaikien elämää ja moraalia säätelee kaksi voimaa: toisaalta yhteistyö ja toverien auttaminen, toisaalta ryhmän sisäinen kilpailu arvoasemasta tai resursseista. Mitä enemmän luen kädellisistä, sen ilmeisemmältä näyttää että itsekkyyden ja epäitsekkyyden kuvio on hyvin samantyyppinen eri kädellisillä.
Moraalin lähtökohdat ovat ainakin läheisimmillä kädellisillä samantyyppiset: ne ovat sekoitus jännitteisiä, jopa vastakkaisia voimia.
Joten individualistinen itsekkyys on oikeutettua niin kauan kuin se pelaa omaa rooliaan tuossa erilaisten voimien tasapainossa. Samoin kuin epäitsekkyys.kaarne kirjoitti:
Kai tuo lauseesi "ihminen on vastuussa maailmasta" voidaan ymmärtää kuten esität. Mielestäni on tosin epärealistista kuvitella että ihminen voisi olla "vastuussa maailmasta". Mistä moinen taakka lie niskaamme laskeutunut?
Itse sanoisin ehkä niin, että ihmislain ominaisuuksiin kuuluu myös omaa lajia laajempi ymmärrys - ja ihmisen olisi toimittava vastuullisesti tämän laajahkon mutta toki rajallisen ymmärryksen puitteissa. Vastuussa maailmasta...?
Ihminen ei ole lajina itsekkäämpi kuin muutkaan lajit. Eivätkä ihmiset yksilöinä ensisijaisesti itsekkäitä: myös epäitsekkyys on voimissaan.
Individualistista itsekkyyttä ja epäitsekkyyttä täytyy mielestäni tarkastella lajin sisäisenä ominaisuutena.
Sanoin alussa että jokaisella lajilla on oma moraalinsa, joka on muodostunut sen lajin kykyjen, tarpeiden ja ominaisuuksien mukaan. Ihmisen moraali perustuu yksinkertaistettuna tähän:
Kädelliset ovat lähes kaikki sosiaalisia laumaeläimiä ja niiden kaikien elämää ja moraalia säätelee kaksi voimaa: toisaalta yhteistyö ja toverien auttaminen, toisaalta ryhmän sisäinen kilpailu arvoasemasta tai resursseista. Mitä enemmän luen kädellisistä, sen ilmeisemmältä näyttää että itsekkyyden ja epäitsekkyyden kuvio on hyvin samantyyppinen eri kädellisillä.
Moraalin lähtökohdat ovat ainakin läheisimmillä kädellisillä samantyyppiset: ne ovat sekoitus jännitteisiä, jopa vastakkaisia voimia.
Joten individualistinen itsekkyys on oikeutettua niin kauan kuin se pelaa omaa rooliaan tuossa erilaisten voimien tasapainossa. Samoin kuin epäitsekkyys.Olet niin itsekäs, että kuvittelet muut itsesi kopioiksi. Olet jopa niin itsekäs, että näet kaiiki eläimetkin itsekkäinä. Itsekkyys on itsesi ilmentymä. Minulla ei ole itseä yhtään sen enempää kuin mehiläisellä tai bakteerilla. Ne ovat vain sinun itsesi heijastumia. Me emme ole sen enempää epä-itsekkäitä kuin itsekkäitäkään, me vain olemme. Itse heijastaa itseään lumouten itsestään kuin Narkissos.
sunray2012 kirjoitti:
Olet niin itsekäs, että kuvittelet muut itsesi kopioiksi. Olet jopa niin itsekäs, että näet kaiiki eläimetkin itsekkäinä. Itsekkyys on itsesi ilmentymä. Minulla ei ole itseä yhtään sen enempää kuin mehiläisellä tai bakteerilla. Ne ovat vain sinun itsesi heijastumia. Me emme ole sen enempää epä-itsekkäitä kuin itsekkäitäkään, me vain olemme. Itse heijastaa itseään lumouten itsestään kuin Narkissos.
Sori. Olen paitsi itsekäs, myös tyhmä. En tajunnut tästä analyysistä oikeastaan mitään. Olkoon se minun tappioni.
luomakunnan herra? kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Jos ymmärsin oikein, niin lause "ihminen on vastuussa maailmasta" voidaan siis ymmärtää ateistisesti niin, että ihminen ymmärtää joutuvansa pulaan jos ekotasapaino järkkyy, ja tämä motivoi - tai sen tulisi motivoida - luonnonsuojeluun.
Ihminen on siis lajina luonnostaan ja oikeutetusti itsekäs, tunnut sanovan. Entä yksilöinä? Eikö meillä ole taipumus myös yksilöinä ajatella ennen muuta omaa parastamme? Onko individualistinen itsekkyys yhtä luonnollista ja oikeutettua kuin ilmislajin itsekkyys?Lisään vielä, että moraali on kuitenkin ihmisen käsite ihmisen tarpeita varten, joten sanan käyttäminen eläimien kohdalla on vain yritys ominaisuuksien vertailuun. Eläimet eivät varmaan koe asiaa samalla tavalla.
Ongelma on samantapainen kuin yrityksissä arvioida eläinten älykkyyttä: kaikki älykkyyden mittarit on tehty ihmisen älykkyyden pohjalta. Meillä ei ole tietoa siitä, mitä muuta muiden lajien älykkyyden mittaamisessa pitäisi ehkä ottaa huomioon
- miss ei kirj.
Erittäin eläinrakkaana en koe olevani moraalisesti enkä muutenkaan eläinten yläpuolella. Eläimillä on oikeus elää eläimelle ominaista elämää, ihan kuin ihmiselläkin on ihmisoikeudet. Ihminenkin on eläin. Ikävä kyllä ihminen usein alistaa eläimiä pakottamalla ja hakkaamalla ne tekemään mitä ihminen haluaa. Usein ihminen haluaa alistaa ja kiusata eläimiä ihan vain sen takia että kokisi olevansa vahvempi (sadistista kusipäisyyttä) Ihminen on eläimistä kaikkein julmin. Valitettavasti. :(
Moraalista vielä sen verran, että esimerkiksi susilaumassa vallitsee sellainen moraali ja järjestys johon ei edes ihminen pysty.- sdfdfff
Myös simpanssit kykenevät sadistiseen kusipäisyyteen. Olisiko mahdollista, että sadistinen kusipäisyys on joidenkin kädellisten ominaisuus, josta on tai on ollut jotain evolutiivista hyötyä?
- luomakunnan herra?
Kiitos vastauksesta.
Jatkokysymys: jos eläimet ovat moraalisesti samalla tasolla, tai jossain mielessä jopa korkeammalla kuin ihminen, eikö olisi elämän säilymisen kannalta parempi että joku muu laji ottaisi ohjat käsiinsä? - sdfdfff
Tällä videolla esiintyy sadistista kusipäisyyttä simpanssien toimesta:
http://www.youtube.com/watch?v=CPznMbNcfO8 - O'ou
sdfdfff kirjoitti:
Tällä videolla esiintyy sadistista kusipäisyyttä simpanssien toimesta:
http://www.youtube.com/watch?v=CPznMbNcfO8En menisi suoralta kädeltä sanomaan, että tuolla videolla nähty oli sadistista kusipäisyyttä samassa mielessä kuin ihmisten kesken vastaava vaikkapa Helsingin rautatieasemalla tapahtuneena.
Emme tiedä, millaiseen "simpanssimoraalin" rikkomiseen kyseinen yksilö oli mahdollisesti syyllistynyt. Se saattoi olla ankara rangaistuskin. Simpansseilla ei ole sähkötuoleja eikä hirttoköysiä. Puuttumatta tässä nyt siihen, onko kuolemanrangaistus oikein vai ei. - sdfdfff
O'ou kirjoitti:
En menisi suoralta kädeltä sanomaan, että tuolla videolla nähty oli sadistista kusipäisyyttä samassa mielessä kuin ihmisten kesken vastaava vaikkapa Helsingin rautatieasemalla tapahtuneena.
Emme tiedä, millaiseen "simpanssimoraalin" rikkomiseen kyseinen yksilö oli mahdollisesti syyllistynyt. Se saattoi olla ankara rangaistuskin. Simpansseilla ei ole sähkötuoleja eikä hirttoköysiä. Puuttumatta tässä nyt siihen, onko kuolemanrangaistus oikein vai ei.Voi olla.
Mutta jos ihmiset ovat sadisitisia kusipäitä, se saattaa tarkoittaa sitä, että sadistisesta kusipäisyydestä on tai on jossain vaiheessa ollut ihmiselle evolutiivista hyötyä. Meidän pitäisi ehkä olla varovaisia tuomitsemaan sadistinen kusipäisyys huonoksi ominaisuudeksi. Kuka tietää, ehkä juuri sadistinen kusipäisyys on ihmislajin menestymisen tärkeimpiä tekijöitä. - O'ou
sdfdfff kirjoitti:
Voi olla.
Mutta jos ihmiset ovat sadisitisia kusipäitä, se saattaa tarkoittaa sitä, että sadistisesta kusipäisyydestä on tai on jossain vaiheessa ollut ihmiselle evolutiivista hyötyä. Meidän pitäisi ehkä olla varovaisia tuomitsemaan sadistinen kusipäisyys huonoksi ominaisuudeksi. Kuka tietää, ehkä juuri sadistinen kusipäisyys on ihmislajin menestymisen tärkeimpiä tekijöitä."Kuka tietää, ehkä juuri sadistinen kusipäisyys on ihmislajin menestymisen tärkeimpiä tekijöitä."
Sikäli kuin sillä tarkoitetaan kykyä kuolemaan johtavaan väkivaltaan lajikumppania kohtaan, niin voihan se olla ollut ainakin jossain määrin hyödyllinen. Kuitenkaan jonkin käyttäytymistavan pelkkä pitkä säilyvyys tai yleisyys lajin keskuudessa ei ole osoitus sen evolutiivisesta hyödyllisyydestä. Se kertoo vain, että se ei ole johtanut yhteisön romahtamiseen tai tappanut harjoittajiaan sukupuuttoon. sdfdfff kirjoitti:
Tällä videolla esiintyy sadistista kusipäisyyttä simpanssien toimesta:
http://www.youtube.com/watch?v=CPznMbNcfO8Herkkänä ihmisenä en katsonut linkkiä, mutta arvaan että siinä simpanssi teki toiselle simpanssille jotain pahaa. Ihmisen sadistisella kusipäisyydellä tarkoitin lähinna ihmistä joka pahoinpitelee viatonta ja heikompaa puolustuskyvytöntä eläintä. Esimerkkinä koira karkaa, isäntä potkii koiran henkihieveriin kun se karkasi isännältä. Ymmärtääkö koira parka miksi sitä pahoinpideltiin ja tuotettiin tuskaa? Tapahtuuko tällaista eläinten keskuudessa? No ei tapahdu.
luomakunnan herra? kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Jatkokysymys: jos eläimet ovat moraalisesti samalla tasolla, tai jossain mielessä jopa korkeammalla kuin ihminen, eikö olisi elämän säilymisen kannalta parempi että joku muu laji ottaisi ohjat käsiinsä?Ai niin kuin esimerkiksi sudet? :D
- sdfdfff
O'ou kirjoitti:
"Kuka tietää, ehkä juuri sadistinen kusipäisyys on ihmislajin menestymisen tärkeimpiä tekijöitä."
Sikäli kuin sillä tarkoitetaan kykyä kuolemaan johtavaan väkivaltaan lajikumppania kohtaan, niin voihan se olla ollut ainakin jossain määrin hyödyllinen. Kuitenkaan jonkin käyttäytymistavan pelkkä pitkä säilyvyys tai yleisyys lajin keskuudessa ei ole osoitus sen evolutiivisesta hyödyllisyydestä. Se kertoo vain, että se ei ole johtanut yhteisön romahtamiseen tai tappanut harjoittajiaan sukupuuttoon.Siinä lauma simpansseja veti yhtä, samaan porukkaan kuulunutta simpanssia turpaan niin pahasti, että se jäi kitumaan ja kuoli parin päivän päästä. Yksi simpanssi tosin puolusti tätä.
- sdfdfff
missxcessive kirjoitti:
Herkkänä ihmisenä en katsonut linkkiä, mutta arvaan että siinä simpanssi teki toiselle simpanssille jotain pahaa. Ihmisen sadistisella kusipäisyydellä tarkoitin lähinna ihmistä joka pahoinpitelee viatonta ja heikompaa puolustuskyvytöntä eläintä. Esimerkkinä koira karkaa, isäntä potkii koiran henkihieveriin kun se karkasi isännältä. Ymmärtääkö koira parka miksi sitä pahoinpideltiin ja tuotettiin tuskaa? Tapahtuuko tällaista eläinten keskuudessa? No ei tapahdu.
Siinä lauma simpansseja veti yhtä, samaan porukkaan kuulunutta simpanssia turpaan niin pahasti, että se jäi kitumaan ja kuoli parin päivän päästä. Yksi simpanssi tosin puolusti tätä.
- lklkjlkj
missxcessive kirjoitti:
Herkkänä ihmisenä en katsonut linkkiä, mutta arvaan että siinä simpanssi teki toiselle simpanssille jotain pahaa. Ihmisen sadistisella kusipäisyydellä tarkoitin lähinna ihmistä joka pahoinpitelee viatonta ja heikompaa puolustuskyvytöntä eläintä. Esimerkkinä koira karkaa, isäntä potkii koiran henkihieveriin kun se karkasi isännältä. Ymmärtääkö koira parka miksi sitä pahoinpideltiin ja tuotettiin tuskaa? Tapahtuuko tällaista eläinten keskuudessa? No ei tapahdu.
Kyllä sekin on aika sairasta touhua, kun isot urosleijonat tappavat pienet ja viattomat leijonanpennut, jotta pääsisivät parittelemaan niiden emon kanssa. Raukkamaisia otuksia nuo urosleijonat.
- miss ei kirj.
lklkjlkj kirjoitti:
Kyllä sekin on aika sairasta touhua, kun isot urosleijonat tappavat pienet ja viattomat leijonanpennut, jotta pääsisivät parittelemaan niiden emon kanssa. Raukkamaisia otuksia nuo urosleijonat.
"Raukkamaisia otuksia nuo urosleijonat. "
Ihmisen näkökulmasta julmaa, täytyy myöntää. Mutta et voi verrata ihmistä joka potkii koiraansa leijonaan joka varmistaa geniensä siirtyvän jälkeläisilleen.
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/hyvan-ja-pahan-maarittely-etiikasta/ - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
"Raukkamaisia otuksia nuo urosleijonat. "
Ihmisen näkökulmasta julmaa, täytyy myöntää. Mutta et voi verrata ihmistä joka potkii koiraansa leijonaan joka varmistaa geniensä siirtyvän jälkeläisilleen.
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/hyvan-ja-pahan-maarittely-etiikasta/Väkivaltaa ei voi puolustella millään tekosyyllä. Mitä jos urosihminen tappaisi lapset päästäkseen parittelemaan niiden äidin kanssa?
- miss ei kirj.
lklkjlkj kirjoitti:
Väkivaltaa ei voi puolustella millään tekosyyllä. Mitä jos urosihminen tappaisi lapset päästäkseen parittelemaan niiden äidin kanssa?
"Mitä jos urosihminen tappaisi lapset päästäkseen parittelemaan niiden äidin kanssa?"
Jos se kuuluisi lajimme käyttäytymiseen niin se kuuluisi. Mutta kun ei kuulu. Jos urosihminen tappaa lapset päästäkseen parittelemaan lasten äidin kanssa , tyyppi on vankilassa tai vankimielisairaalassa. - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
"Mitä jos urosihminen tappaisi lapset päästäkseen parittelemaan niiden äidin kanssa?"
Jos se kuuluisi lajimme käyttäytymiseen niin se kuuluisi. Mutta kun ei kuulu. Jos urosihminen tappaa lapset päästäkseen parittelemaan lasten äidin kanssa , tyyppi on vankilassa tai vankimielisairaalassa.Jos porukka alkaa tekemään niin laajassa mittakaavassa, silloin siitä tulee lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre.
Kyllähän esimerkiksi Atsteekkien ihmisuhritkin ovat lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre. - miss ei kirj.
lklkjlkj kirjoitti:
Jos porukka alkaa tekemään niin laajassa mittakaavassa, silloin siitä tulee lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre.
Kyllähän esimerkiksi Atsteekkien ihmisuhritkin ovat lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."Jos porukka alkaa tekemään niin laajassa mittakaavassa, silloin siitä tulee lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Mutta kun ei ala.
"Kyllähän esimerkiksi Atsteekkien ihmisuhritkin ovat lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Huom. OLI, ja aivan toisesta syystä kuin leijonauroksen käytös. Ihmisuhrit uhrattiin jumalille. Ennen myös poltettiin noitana jos oli yksinäinen, punatukkainen ja mustan kissan omistava nainen. Ylläripylläri muuten että kaikki entisaikojen ihmisuhraamiset liittyivät uskontoihin...
Leijonan käytös on leijonalle ominaista käytöstä. Hevosten keskenäinen käytös on hevosille ominaista käytöstä. Jokainen laji käyttäytyy niille ominaisella tavalla jolle emme voi mitään vaikka pahalta tuntuisikin. - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
"Jos porukka alkaa tekemään niin laajassa mittakaavassa, silloin siitä tulee lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Mutta kun ei ala.
"Kyllähän esimerkiksi Atsteekkien ihmisuhritkin ovat lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Huom. OLI, ja aivan toisesta syystä kuin leijonauroksen käytös. Ihmisuhrit uhrattiin jumalille. Ennen myös poltettiin noitana jos oli yksinäinen, punatukkainen ja mustan kissan omistava nainen. Ylläripylläri muuten että kaikki entisaikojen ihmisuhraamiset liittyivät uskontoihin...
Leijonan käytös on leijonalle ominaista käytöstä. Hevosten keskenäinen käytös on hevosille ominaista käytöstä. Jokainen laji käyttäytyy niille ominaisella tavalla jolle emme voi mitään vaikka pahalta tuntuisikin."Huom. OLI, ja aivan toisesta syystä kuin leijonauroksen käytös. Ihmisuhrit uhrattiin jumalille. Ennen myös poltettiin noitana jos oli yksinäinen, punatukkainen ja mustan kissan omistava nainen. Ylläripylläri muuten että kaikki entisaikojen ihmisuhraamiset liittyivät uskontoihin..."
Niin, uskonnot vaikuttavat kuuluvan vahvasti ihmisen lajinomaiseen käyttäytymiseen. Jos jotain valitettavaa ja ei-valitettavaa olisi oikeasti olemassa, tämä olisi tietysti valitettavaa. - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
"Jos porukka alkaa tekemään niin laajassa mittakaavassa, silloin siitä tulee lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Mutta kun ei ala.
"Kyllähän esimerkiksi Atsteekkien ihmisuhritkin ovat lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Huom. OLI, ja aivan toisesta syystä kuin leijonauroksen käytös. Ihmisuhrit uhrattiin jumalille. Ennen myös poltettiin noitana jos oli yksinäinen, punatukkainen ja mustan kissan omistava nainen. Ylläripylläri muuten että kaikki entisaikojen ihmisuhraamiset liittyivät uskontoihin...
Leijonan käytös on leijonalle ominaista käytöstä. Hevosten keskenäinen käytös on hevosille ominaista käytöstä. Jokainen laji käyttäytyy niille ominaisella tavalla jolle emme voi mitään vaikka pahalta tuntuisikin.Toisten ihmisten tappaminen sodassa on ihmislajille ominaista käytöstä.
- lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
"Jos porukka alkaa tekemään niin laajassa mittakaavassa, silloin siitä tulee lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Mutta kun ei ala.
"Kyllähän esimerkiksi Atsteekkien ihmisuhritkin ovat lajimme käyttäytymiseen kuuluva piirre."
Huom. OLI, ja aivan toisesta syystä kuin leijonauroksen käytös. Ihmisuhrit uhrattiin jumalille. Ennen myös poltettiin noitana jos oli yksinäinen, punatukkainen ja mustan kissan omistava nainen. Ylläripylläri muuten että kaikki entisaikojen ihmisuhraamiset liittyivät uskontoihin...
Leijonan käytös on leijonalle ominaista käytöstä. Hevosten keskenäinen käytös on hevosille ominaista käytöstä. Jokainen laji käyttäytyy niille ominaisella tavalla jolle emme voi mitään vaikka pahalta tuntuisikin.Miss kirjoitti:
"Ihminen on eläimistä kaikkein julmin"
Julmuus vaikuttaa olevan ihmiselle lajinomaista käytöstä. Sille me emme voi mitään, vaikka pahalta tuntuisi. Se vain pitää hyväksyä. - miss ei kirj.
lklkjlkj kirjoitti:
Miss kirjoitti:
"Ihminen on eläimistä kaikkein julmin"
Julmuus vaikuttaa olevan ihmiselle lajinomaista käytöstä. Sille me emme voi mitään, vaikka pahalta tuntuisi. Se vain pitää hyväksyä."Julmuus vaikuttaa olevan ihmiselle lajinomaista käytöstä. Sille me emme voi mitään, vaikka pahalta tuntuisi. Se vain pitää hyväksyä."
En hyväksy, mutta en voi sille mitään. Valitettavasti. - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
"Julmuus vaikuttaa olevan ihmiselle lajinomaista käytöstä. Sille me emme voi mitään, vaikka pahalta tuntuisi. Se vain pitää hyväksyä."
En hyväksy, mutta en voi sille mitään. Valitettavasti.Miksi et hyväksy, jos se on ihmiselle lajinomaista käyttäytymistä? Ja kaikesta päätellen se sitä on.
- miss ei kirj.
lklkjlkj kirjoitti:
Miksi et hyväksy, jos se on ihmiselle lajinomaista käyttäytymistä? Ja kaikesta päätellen se sitä on.
Siksi koska ihminen tappaa aivan eri syistä kuin eläimet. Ihminen tappaa ahneudesta ja jopa kateudesta mitä ei eläimet tunne. Ihmispopulaatio ei olisi uhattuna vaikka sotiminen ja väkivalta loppuisi.
Tämä keskustelu meni muuten pikkasen sivuraiteille. Alunperinhän tarkoitin ihmisen käsittämättömällä julmuudella ihmisen julmuutta eläimiä kohtaan. Esimerkkinä minulla oli tyyppi joka potki koiransa henkihieveriin. Eläimet tappavat muita eläimiä vain ravinnon hankkimiseen tai jos tuntevat olevansa uhattuna. - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
Siksi koska ihminen tappaa aivan eri syistä kuin eläimet. Ihminen tappaa ahneudesta ja jopa kateudesta mitä ei eläimet tunne. Ihmispopulaatio ei olisi uhattuna vaikka sotiminen ja väkivalta loppuisi.
Tämä keskustelu meni muuten pikkasen sivuraiteille. Alunperinhän tarkoitin ihmisen käsittämättömällä julmuudella ihmisen julmuutta eläimiä kohtaan. Esimerkkinä minulla oli tyyppi joka potki koiransa henkihieveriin. Eläimet tappavat muita eläimiä vain ravinnon hankkimiseen tai jos tuntevat olevansa uhattuna."Eläimet tappavat muita eläimiä vain ravinnon hankkimiseen tai jos tuntevat olevansa uhattuna. "
Jotkut eläimet tappavat muistakin syistä. Esimerkiksi ursoleijonat tappavat pentuja, jotta pääsisivät parittelemaan. Myös videon simpanssi tapettiin todennäköisesti muista kuin ravinnonhankinta- tai uhattunaolosyistä.
Mutta ehkä tämä tosiaan menee vähän sivuraiteille. - miss ei kirj.
lklkjlkj kirjoitti:
"Eläimet tappavat muita eläimiä vain ravinnon hankkimiseen tai jos tuntevat olevansa uhattuna. "
Jotkut eläimet tappavat muistakin syistä. Esimerkiksi ursoleijonat tappavat pentuja, jotta pääsisivät parittelemaan. Myös videon simpanssi tapettiin todennäköisesti muista kuin ravinnonhankinta- tai uhattunaolosyistä.
Mutta ehkä tämä tosiaan menee vähän sivuraiteille."Jotkut eläimet tappavat muistakin syistä. Esimerkiksi ursoleijonat tappavat pentuja, jotta pääsisivät parittelemaan."
No ei parittelun vuoksi, vaan omien vahvempien geenien periytymisen vuoksi. Tällöin tulevat pennut saavat lauman johtajan vahvemmat geenit, jolloin todennäköistä on että tulevat pennut ovat vahvempia ja vahvemmat selviävät paremmin. Korjatkoon joku jos olen täysin hakoteillä. :)
"Myös videon simpanssi tapettiin todennäköisesti muista kuin ravinnonhankinta- tai uhattunaolosyistä."
Sitä emme tiedä miksi simpanssit tappoivat lajitoverin. Simpanssit käyttäytyvät hyvin paljon samalla tavalla kuin ihmiset joten vaikea sanoa. Epäilen kuitenkin että syynä oli jotain muuta kuin sadistinen luonne, itsekkyys tai kateus.
No jokatapauksessa olen yhä sitä mieltä että vain ihminen kykenee sadistiseen kusipäisyyteen. Onneksi heitä on vain vähän. Näen ympärilläni enemmän hyvää kuin pahaa. - miss ei kirj.
miss ei kirj. kirjoitti:
"Jotkut eläimet tappavat muistakin syistä. Esimerkiksi ursoleijonat tappavat pentuja, jotta pääsisivät parittelemaan."
No ei parittelun vuoksi, vaan omien vahvempien geenien periytymisen vuoksi. Tällöin tulevat pennut saavat lauman johtajan vahvemmat geenit, jolloin todennäköistä on että tulevat pennut ovat vahvempia ja vahvemmat selviävät paremmin. Korjatkoon joku jos olen täysin hakoteillä. :)
"Myös videon simpanssi tapettiin todennäköisesti muista kuin ravinnonhankinta- tai uhattunaolosyistä."
Sitä emme tiedä miksi simpanssit tappoivat lajitoverin. Simpanssit käyttäytyvät hyvin paljon samalla tavalla kuin ihmiset joten vaikea sanoa. Epäilen kuitenkin että syynä oli jotain muuta kuin sadistinen luonne, itsekkyys tai kateus.
No jokatapauksessa olen yhä sitä mieltä että vain ihminen kykenee sadistiseen kusipäisyyteen. Onneksi heitä on vain vähän. Näen ympärilläni enemmän hyvää kuin pahaa.Niin, ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. :)
"Moraalista vielä sen verran, että esimerkiksi susilaumassa vallitsee sellainen moraali"
Sudet toimivat kylläkin ihan viettiensä varassa, moraalista ei siinä yhteydessä voi puhua.- ateistiantu
missxcessive kirjoitti:
Ai niin kuin esimerkiksi sudet? :D
Mahdollisesti näin olisi. Ennemminkin voitaisiin sanoa, että ihmisen tulisi saada kokoisensa kilpailija ravintoketjuun.
Luontoa/maailmaa ei tarvitse ohjastaa, jotta maailma kulkee radallaan. Päinvastoin. - lklkjlkj
miss ei kirj. kirjoitti:
Niin, ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. :)
Kiitos itsellesi.
"Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella?"
Tottakai, ateismi ei kun ota kantaa moraaliin mihinkään suuntaan. Ja tietysti mitä moraaliin tulee niin eläimillähän ei edes ole tarvetta saman tason moraaliin kuin mihin ihmisellä on tarve koska eläin kykenee todellisuudessa vain niin vähän. Meillä ihmisillä on sen sijaan kyky tehdä vaikka mitä ja tämä ominaisuus meissä myös sisältää myös paljon vastuuta.
Olemme nostaneet itsemme ravintoketjun huipulle joten olemme myös sinänsä muiden eläinten yläpuolella.
"Vai ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä, jos kerran Jumalaa ei ole ja saman evoluution tuotteita tässä ollaan?"
Elämää kaikissa muodoissaan on aina hyvä kunnioittaa vaikka totuus onkin se että eläminen vaatii tappamista. On täysin luonnollista että lajin sisällä vallitsee tietty kunnioitus lajitovereita kohtaan, kuten myös ravintoketjussa ylempänä oleviin lajeihin. Sen sijaan ravintoketjussa alempana olevat lajit eivät yleensä saa kunnioitusta ja täten nämä eivät nauti samoista oikeuksista kuin muut lajit.
Ihminen määrittää myös suhteensa muihin eläimiin hyvin pitkälti kyseisellä tavalla. Olemme ravintoketjun huipulla joten luonnollisesti eläimet eivät nauti samoista oikeuksista kuin ihmiset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö eläimillä olisi oikeuksia ja kyseiset oikeudet ihmiset määrittelevät yleensä eläinlajin älykkyyden ja ihmismäisyyden mukaan.
"Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa muussa kuin "oman käden oikeuden" merkityksessä, kun ei ole korkeampaa tuomaria näitä oikeuksia määrittämässä?"
Lajinsisäiset perusoikeudet ovat avainasemassa mitä yhteisön selviämiseen tulee ja on myös varsin tärkeää että ravintoketjussa alemmat nähdään nimenomaan ravintona. Selviäminen tässä maailmassa vaatii omien oikeuksiensa tuntemista joten todellisuus itsessään määrittää meille ihmisille monia oikeuksia muiden eläinlajien yli.
"Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?"
Ravintoketjun huipulla oleminen ja kehittyneimmät aivot oikeuttavat sen että pidämme itseämme muiden eläinten yläpuolella.- BbbBdd
"Meillä ihmisillä on sen sijaan kyky tehdä vaikka mitä ja tämä ominaisuus meissä myös sisältää myös paljon vastuuta."
Vastuuta kenelle tai mille? - Itsetutkiskelija
BbbBdd kirjoitti:
"Meillä ihmisillä on sen sijaan kyky tehdä vaikka mitä ja tämä ominaisuus meissä myös sisältää myös paljon vastuuta."
Vastuuta kenelle tai mille?Itsellemme! Jos olemme vastuuttomia, tuhoamme oman kotimme, ja samalla muittenkin maan asukkien kodin, ja maksuna on rotumme sukupuutto!
- BbbBdd
Itsetutkiskelija kirjoitti:
Itsellemme! Jos olemme vastuuttomia, tuhoamme oman kotimme, ja samalla muittenkin maan asukkien kodin, ja maksuna on rotumme sukupuutto!
Miksi ihmislaji ei saisi tuhoutua?
Haluaisin vähän kommentoida tuota ravintokejuasiaa. Niinhän se yleensä esitetään, että ravintoketjulla on pohja ja huippu Ja yleensä siellä huipulla on joku suht kehittynyt nisäkäs, joka sitten viimeisenä syö viimeistä edellisen saalistajan.
Ja ketju päättyy kaavakuvissa siihen, tähän tyyliin: http://www.student.oulu.fi/~jonnaka/Ekologia/images/Ravintoketju2.png
Kuitenkin me kaikki tiedämme, että kyseessä ei ole ketju. jonka lopussa on pää, (tai huippu), vaan kyseessä on ketju, joka on päättymätön rengas.
Suunnilleen näin: http://www.moped.fi/materiaali/ozoni/ey1a.gif
Minusta ravintoketjun ajatteleminen pyramidina voi aiheuttaa sellaista vinoutumista, että joku olisi ylirmpänä toista, kun kuitenkin kaikki olemme ketjussa seuraavan ravintoa, samoin kuin edelliset ovat meidän ravintoa.
"Lopussa madot perivät maan "kaarne kirjoitti:
Haluaisin vähän kommentoida tuota ravintokejuasiaa. Niinhän se yleensä esitetään, että ravintoketjulla on pohja ja huippu Ja yleensä siellä huipulla on joku suht kehittynyt nisäkäs, joka sitten viimeisenä syö viimeistä edellisen saalistajan.
Ja ketju päättyy kaavakuvissa siihen, tähän tyyliin: http://www.student.oulu.fi/~jonnaka/Ekologia/images/Ravintoketju2.png
Kuitenkin me kaikki tiedämme, että kyseessä ei ole ketju. jonka lopussa on pää, (tai huippu), vaan kyseessä on ketju, joka on päättymätön rengas.
Suunnilleen näin: http://www.moped.fi/materiaali/ozoni/ey1a.gif
Minusta ravintoketjun ajatteleminen pyramidina voi aiheuttaa sellaista vinoutumista, että joku olisi ylirmpänä toista, kun kuitenkin kaikki olemme ketjussa seuraavan ravintoa, samoin kuin edelliset ovat meidän ravintoa.
"Lopussa madot perivät maan ""Kuitenkin me kaikki tiedämme, että kyseessä ei ole ketju. jonka lopussa on pää, (tai huippu), vaan kyseessä on ketju, joka on päättymätön rengas."
Teknisesti ravintoketju voidaan kuitenkin myös jakaa moneen eri kategoriaan. Me esim. olemme nisäkkäiden huipulla ja myöskin eliöiden suhteen jotka joutuvat tappamaan syödäkseen, me olemme myös huipulla. Kyseessä on päättymätön rengas vain jos asiaa tarkastellaan kokonaisuutena joten sinänsä pointtini pysyy.
Madot toki syövät meidät lopulta mutta matojen ei tarvitsekaan aktiivisesti meitä yrittää saalistaa tai tappaa.BbbBdd kirjoitti:
Miksi ihmislaji ei saisi tuhoutua?
Yksinkertaisinkin eliö omaa sisäänrakennetun tarpeen selviytyä ja lisääntyä joten kyseessä on hyvin syvällä olemuksessamme oleva perusvaisto. Eihän sillä suuremmassa mittakaavassa ole merkitystä vaikka ihmiskunta tuhoutuisi mutta meidän ihmisten omalla subjektiivisella tasolla ihmiskunnan tuhoutuminen ennen aikojaan olisi varsin ikävää.
- BbbBdd
shadowself kirjoitti:
Yksinkertaisinkin eliö omaa sisäänrakennetun tarpeen selviytyä ja lisääntyä joten kyseessä on hyvin syvällä olemuksessamme oleva perusvaisto. Eihän sillä suuremmassa mittakaavassa ole merkitystä vaikka ihmiskunta tuhoutuisi mutta meidän ihmisten omalla subjektiivisella tasolla ihmiskunnan tuhoutuminen ennen aikojaan olisi varsin ikävää.
Mutta jos ihmiskunta ja kaikki ihmiset tuhoutuisivat, niin ei jäisi ihmistä sitä suremaan. Kenen mielestä se silloin olisi ikävää?
shadowself kirjoitti:
"Kuitenkin me kaikki tiedämme, että kyseessä ei ole ketju. jonka lopussa on pää, (tai huippu), vaan kyseessä on ketju, joka on päättymätön rengas."
Teknisesti ravintoketju voidaan kuitenkin myös jakaa moneen eri kategoriaan. Me esim. olemme nisäkkäiden huipulla ja myöskin eliöiden suhteen jotka joutuvat tappamaan syödäkseen, me olemme myös huipulla. Kyseessä on päättymätön rengas vain jos asiaa tarkastellaan kokonaisuutena joten sinänsä pointtini pysyy.
Madot toki syövät meidät lopulta mutta matojen ei tarvitsekaan aktiivisesti meitä yrittää saalistaa tai tappaa.Se on, kuten sanotkin, nimenomaan näkökulmakysymys, miten tuota kokonaisuutta pilkkoo. Sitä juuri halusin muistuttaakin, että se on valinta, jos päättää pilkkoa tuon kokonaisuuden niin, että näyttää siltä kuin olisi huipulla.
Tuo pyramidi olisi ehkä saalistusketju pikemmin kuin ravintoketju? Vaikka pohjalla on tuottajat ja kasvissyöjät, niin niiden yläpuolella voi olla pitkäkin ketju saalistajia, ennen kuin päädytään viimeiseen saalistajaan.BbbBdd kirjoitti:
Mutta jos ihmiskunta ja kaikki ihmiset tuhoutuisivat, niin ei jäisi ihmistä sitä suremaan. Kenen mielestä se silloin olisi ikävää?
Miksi ihmisten mielipide on sinusta ainoa mittari sille että mikä on iloinen tai ikävä asia? Se on ikävä tilanne sinänsä aina kun joku laji ei kykene enää jatkamaan elämäänsä vaan kuolee pois.
Ja jos me ihmiset tuhoaisimme itsemme ennen aikojaan, olishan se tosi noloa vaikka sinänsä ei jäisikään ketään meitä arvostelemaan asiasta.
Yhtälailla jos vaikka minä olisin viimeinen ihminen maapallolla, en haluaisi kuolla housut nilkoissa koska se olisi myös minusta noloa vaikka ei olisikaan jäljellä ketään arvostelemassa.
Me ihmiset välitämme asioista jotka tapahtuvat meidän oman elämämme ulkopuolella. Ja olishan se kylmää menoa jos kaikki mitä itse ei ole enää todistamassa olisi meille merkityksetöntä ja täten esim. jälkipolviemme kohtalo olisi meille täysin merkityksetön.
Meille meidän oman lajin selviäminen on äärimmäisen tärkeää ja jo ses sitä ei olisi se tarkoittaisi että olisimme epäonnistunut laji joka ei ansaitsisi elää.- BbbBdd
shadowself kirjoitti:
Miksi ihmisten mielipide on sinusta ainoa mittari sille että mikä on iloinen tai ikävä asia? Se on ikävä tilanne sinänsä aina kun joku laji ei kykene enää jatkamaan elämäänsä vaan kuolee pois.
Ja jos me ihmiset tuhoaisimme itsemme ennen aikojaan, olishan se tosi noloa vaikka sinänsä ei jäisikään ketään meitä arvostelemaan asiasta.
Yhtälailla jos vaikka minä olisin viimeinen ihminen maapallolla, en haluaisi kuolla housut nilkoissa koska se olisi myös minusta noloa vaikka ei olisikaan jäljellä ketään arvostelemassa.
Me ihmiset välitämme asioista jotka tapahtuvat meidän oman elämämme ulkopuolella. Ja olishan se kylmää menoa jos kaikki mitä itse ei ole enää todistamassa olisi meille merkityksetöntä ja täten esim. jälkipolviemme kohtalo olisi meille täysin merkityksetön.
Meille meidän oman lajin selviäminen on äärimmäisen tärkeää ja jo ses sitä ei olisi se tarkoittaisi että olisimme epäonnistunut laji joka ei ansaitsisi elää."Miksi ihmisten mielipide on sinusta ainoa mittari sille että mikä on iloinen tai ikävä asia? "
Mitään muita mielipiteitä ei ole olemassa kuin ihmisten mielipiteet, joten millään muilla mielipiteillä ei ole väliä. Miksi välittäisin pätkän vertaa jostain, jota ei ole olemassa? - BbbBdd
shadowself kirjoitti:
Miksi ihmisten mielipide on sinusta ainoa mittari sille että mikä on iloinen tai ikävä asia? Se on ikävä tilanne sinänsä aina kun joku laji ei kykene enää jatkamaan elämäänsä vaan kuolee pois.
Ja jos me ihmiset tuhoaisimme itsemme ennen aikojaan, olishan se tosi noloa vaikka sinänsä ei jäisikään ketään meitä arvostelemaan asiasta.
Yhtälailla jos vaikka minä olisin viimeinen ihminen maapallolla, en haluaisi kuolla housut nilkoissa koska se olisi myös minusta noloa vaikka ei olisikaan jäljellä ketään arvostelemassa.
Me ihmiset välitämme asioista jotka tapahtuvat meidän oman elämämme ulkopuolella. Ja olishan se kylmää menoa jos kaikki mitä itse ei ole enää todistamassa olisi meille merkityksetöntä ja täten esim. jälkipolviemme kohtalo olisi meille täysin merkityksetön.
Meille meidän oman lajin selviäminen on äärimmäisen tärkeää ja jo ses sitä ei olisi se tarkoittaisi että olisimme epäonnistunut laji joka ei ansaitsisi elää."Ja olishan se kylmää menoa jos kaikki mitä itse ei ole enää todistamassa olisi meille merkityksetöntä ja täten esim. jälkipolviemme kohtalo olisi meille täysin merkityksetön. "
Tässä on taas kyse ihmisen mielipiteestä, ja se mielipide katoaa, jos ihmiset katoavat. Jälkipoviemme kohtalolla ei todellakaan ole mitään merkitystä. Kaikki merkitykset ovat vain ihmisen pään sisällä. BbbBdd kirjoitti:
"Ja olishan se kylmää menoa jos kaikki mitä itse ei ole enää todistamassa olisi meille merkityksetöntä ja täten esim. jälkipolviemme kohtalo olisi meille täysin merkityksetön. "
Tässä on taas kyse ihmisen mielipiteestä, ja se mielipide katoaa, jos ihmiset katoavat. Jälkipoviemme kohtalolla ei todellakaan ole mitään merkitystä. Kaikki merkitykset ovat vain ihmisen pään sisällä.Ihmisen selviämisellä on meille merkitystä pelkän selviämis- ja lisääntymisvaiston lisäksi myös siltä kannalta että ihmiskunta on saanut kaikenlaista aikaan olemassaolonsa aika ja olisihan se surullista myös tämä kaikki muuttuisi turhaksi kun ihmiset eivät olisi enää nauttimassa oman lajinsa saavutuksista.
Ihmiskunnan aika toki tulee olemaan rajallinen, mutta on täysin normaalia ja hyväksyttävää että ihmiskunta myös pyrkii tuon ajan maksimoimaan parhaansa mukaan.
Miksi tunnut olevan niin vihamielinen ihmiskuntaa kohtaan? Tuntuu kuin pitäisit sitä huonona asiana että ihminen välittää omasta selviämisestään.- BbbBdd
shadowself kirjoitti:
Ihmisen selviämisellä on meille merkitystä pelkän selviämis- ja lisääntymisvaiston lisäksi myös siltä kannalta että ihmiskunta on saanut kaikenlaista aikaan olemassaolonsa aika ja olisihan se surullista myös tämä kaikki muuttuisi turhaksi kun ihmiset eivät olisi enää nauttimassa oman lajinsa saavutuksista.
Ihmiskunnan aika toki tulee olemaan rajallinen, mutta on täysin normaalia ja hyväksyttävää että ihmiskunta myös pyrkii tuon ajan maksimoimaan parhaansa mukaan.
Miksi tunnut olevan niin vihamielinen ihmiskuntaa kohtaan? Tuntuu kuin pitäisit sitä huonona asiana että ihminen välittää omasta selviämisestään."Ihmisen selviämisellä on meille merkitystä pelkän selviämis- ja lisääntymisvaiston lisäksi myös siltä kannalta että ihmiskunta on saanut kaikenlaista aikaan olemassaolonsa aika ja olisihan se surullista myös tämä kaikki muuttuisi turhaksi kun ihmiset eivät olisi enää nauttimassa oman lajinsa saavutuksista."
Ihmisen selviämis- ja lisääntymisvaisto katoavat jos ihminen katoaa, joten niiden kannalta sillä ei olisi merkitystä. Jos ihmiskunta katoaa, ei kukaan jää suremaan ihmiskunnan saavutusten turhuutta, joten silläkään ei olisi mitään merkitystä.
"Miksi tunnut olevan niin vihamielinen ihmiskuntaa kohtaan?"
Tämä on vain sinun subjektiivinen tunteesi. Minä olen realisti. BbbBdd kirjoitti:
"Miksi ihmisten mielipide on sinusta ainoa mittari sille että mikä on iloinen tai ikävä asia? "
Mitään muita mielipiteitä ei ole olemassa kuin ihmisten mielipiteet, joten millään muilla mielipiteillä ei ole väliä. Miksi välittäisin pätkän vertaa jostain, jota ei ole olemassa?Jokainen elävä olento suosii elämää ja pyrkii vältttämään kuolemaa parhaansa mukaan. Kyseessä on hyvin syvällä oleva perusvaisto. Sinustako tuo vaistomainen selviytymiseen ja lisääntymiseen pyrkiminen on huono asia?
Olemassaolom säännöt ovat joko yrittää selviytyä ja lisääntyä tai muuten kohtalona kuolla pois. Vaikka kukaan ei olisikaan välttämättä sinänsä välittämässä kuolleista lajeista, on se aika ikävää aina kun pitkään jatkunut lajikehitys ajautuu umpikujaan jonkin lajin kohdalla.
Ja monet eläimet sinänsä elävät varsin läheisessä suhteessa ihmisten kanssa joten ihmisen katoaminen haastaa nämä kyseiset lajit selviämään ilman ihmisiä. Jos siis ihmiskunta katoisi, olisi myös monella muulla lajilla samalla kyseinen vaara edessä elleivät kykene sopeutumaan ihmisten läsnäolon puutteeseen.
Vaikka eläimet eivät sinänsä ihmistä tunnetasolla jäisikään kaipaamaan, ihmisen olemassaololla on kuitenkin merkitystä monien lajien kannalta.BbbBdd kirjoitti:
"Ihmisen selviämisellä on meille merkitystä pelkän selviämis- ja lisääntymisvaiston lisäksi myös siltä kannalta että ihmiskunta on saanut kaikenlaista aikaan olemassaolonsa aika ja olisihan se surullista myös tämä kaikki muuttuisi turhaksi kun ihmiset eivät olisi enää nauttimassa oman lajinsa saavutuksista."
Ihmisen selviämis- ja lisääntymisvaisto katoavat jos ihminen katoaa, joten niiden kannalta sillä ei olisi merkitystä. Jos ihmiskunta katoaa, ei kukaan jää suremaan ihmiskunnan saavutusten turhuutta, joten silläkään ei olisi mitään merkitystä.
"Miksi tunnut olevan niin vihamielinen ihmiskuntaa kohtaan?"
Tämä on vain sinun subjektiivinen tunteesi. Minä olen realisti."Ihmisen selviämis- ja lisääntymisvaisto katoavat jos ihminen katoaa, joten niiden kannalta sillä ei olisi merkitystä. Jos ihmiskunta katoaa, ei kukaan jää suremaan ihmiskunnan saavutusten turhuutta, joten silläkään ei olisi mitään merkitystä."
Mitäs sitten? Kyllä se ihmiskunnan tuho olisi ihmiskunnan kannalta ikävä asia vaikka ei olisi enää ketään joka voisi enää omata mielipiteen kyseisellä tasolla. Ihmiskunnan mielipide asiaan pysyy olemassa vaikka ihmisiä ei enää olisikaan, aivan kuten vainajan mielipiteet eivät katoa minnekään tämän kuollessa, jopa siinäkään tapauksessa että kukaan ei välittäisi vainajan mielipiteistä pätkääkään.- BbbBdd
shadowself kirjoitti:
"Ihmisen selviämis- ja lisääntymisvaisto katoavat jos ihminen katoaa, joten niiden kannalta sillä ei olisi merkitystä. Jos ihmiskunta katoaa, ei kukaan jää suremaan ihmiskunnan saavutusten turhuutta, joten silläkään ei olisi mitään merkitystä."
Mitäs sitten? Kyllä se ihmiskunnan tuho olisi ihmiskunnan kannalta ikävä asia vaikka ei olisi enää ketään joka voisi enää omata mielipiteen kyseisellä tasolla. Ihmiskunnan mielipide asiaan pysyy olemassa vaikka ihmisiä ei enää olisikaan, aivan kuten vainajan mielipiteet eivät katoa minnekään tämän kuollessa, jopa siinäkään tapauksessa että kukaan ei välittäisi vainajan mielipiteistä pätkääkään."Mitäs sitten? Kyllä se ihmiskunnan tuho olisi ihmiskunnan kannalta ikävä asia vaikka ei olisi enää ketään joka voisi enää omata mielipiteen kyseisellä tasolla. "
Minä en oikein ymmärrä, että kenen kannalta se olisi ikävä asia, jos ei olisi ihmisiä sitä suremassa.
"Ihmiskunnan mielipide asiaan pysyy olemassa vaikka ihmisiä ei enää olisikaan, aivan kuten vainajan mielipiteet eivät katoa minnekään tämän kuollessa"
Nyt alkaa kuulostaa jo mystiikalta tämä. Jos ihmiskunta tuhoutuu, jokin mielipide voi jäädä olemaan ehkä kirjoitettuna johonkin teokseen tai paperilapulle, joka sekin aikojen saatossa tuhoutuu, eikä sitä kukaan edes ymmärrä lukea, kun ei ole enää ihmisiä sitä lukemassa. Kyllä ihmisten ilto ja surut katoavat tasan silloin, kun ihmiset katoavat. Ilot ja surut ja mielipiteet ovat illuusio, niitä ei oikeasti ole olemassa, ne ovat hermosolujen kytköksiä ja mustetta paperilla. Oikeasti ne ovat vain entropian väliaikaisia vähenemisiä yksittäisissä pisteissä maailmankaikkeudessa, joka kulkee vääjäämättä kohti entropiaa. - BbbBdd
shadowself kirjoitti:
Jokainen elävä olento suosii elämää ja pyrkii vältttämään kuolemaa parhaansa mukaan. Kyseessä on hyvin syvällä oleva perusvaisto. Sinustako tuo vaistomainen selviytymiseen ja lisääntymiseen pyrkiminen on huono asia?
Olemassaolom säännöt ovat joko yrittää selviytyä ja lisääntyä tai muuten kohtalona kuolla pois. Vaikka kukaan ei olisikaan välttämättä sinänsä välittämässä kuolleista lajeista, on se aika ikävää aina kun pitkään jatkunut lajikehitys ajautuu umpikujaan jonkin lajin kohdalla.
Ja monet eläimet sinänsä elävät varsin läheisessä suhteessa ihmisten kanssa joten ihmisen katoaminen haastaa nämä kyseiset lajit selviämään ilman ihmisiä. Jos siis ihmiskunta katoisi, olisi myös monella muulla lajilla samalla kyseinen vaara edessä elleivät kykene sopeutumaan ihmisten läsnäolon puutteeseen.
Vaikka eläimet eivät sinänsä ihmistä tunnetasolla jäisikään kaipaamaan, ihmisen olemassaololla on kuitenkin merkitystä monien lajien kannalta."Jokainen elävä olento suosii elämää ja pyrkii vältttämään kuolemaa parhaansa mukaan. Kyseessä on hyvin syvällä oleva perusvaisto. Sinustako tuo vaistomainen selviytymiseen ja lisääntymiseen pyrkiminen on huono asia? "
Ei se ole minusta huono asia. Ei ole oikeasti olemassa hyvää tai huonoa. Se nyt vain on sellainen perusvaisto, joka eräänä päivänä katoaa, kuten koko maapallo ja Linnunrata. Kaikki kulee kohti entropiaa.
"-- Jos siis ihmiskunta katoisi, olisi myös monella muulla lajilla samalla kyseinen vaara edessä elleivät kykene sopeutumaan ihmisten läsnäolon puutteeseen.
Vaikka eläimet eivät sinänsä ihmistä tunnetasolla jäisikään kaipaamaan, ihmisen olemassaololla on kuitenkin merkitystä monien lajien kannalta. "
Mitä merkitystä näiden muiden lajien olemassaololla on?
"Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella?"
Kyllä.
" Vai ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä, jos kerran Jumalaa ei ole ja saman evoluution tuotteita tässä ollaan?"
Kyllä.
"Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa muussa kuin "oman käden oikeuden" merkityksessä, kun ei ole korkeampaa tuomaria näitä oikeuksia määrittämässä?"
Kyllä.
"Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?"
Enemmän tai vähemmän älykkäästi ja elegantisti.- uusiajatteleva
Sillä ei ole merkitystä onko ihminen mitä mieltä maailman asioista mm. siis uskovainen tai uskonnoton.
Tosiasiat muodostuvat todellisuudesta. Jokaisella lajilla on ekolokeronsa niin kasveilla kuin eläimillä kuin bakteereilla yms. Kukin laji yrittää selviytyä niissä puitteissa joissa sen elinedellytykset ovat soveliaimmat. Luonto on muutoksen tilassa, samoin lajit. Lajeja muuttuu, syntyy ja kuolee luonnonehtojen muuttumisen mukana. Sama koskee myös ihmiskuntaa.
Ihminen oliona on poikkeuksellinen eläinkunnassa. Se pystyy muokkaamaan ja muuttamaan luontoa tavalla, johon mikään muu laji ei pysty. Voidaan sanoa että ihminen on elollisen ja eläinkunnan evoluution korkein tuote.
Koska ihmisellä on kyky abstraktiseen ajatteluun, hän voi toimia oikein tai väärin.
Alkukantainen ihminen eli luonnosta, kiinteässä yhteydessä luontoon, jopa niin että hengellisti luonnon ilmiöitä henkiolennoiksi. Lajikehityksen alkuvaiheessa ei siten tarvittu erillistä luonnon suojelun aatetta. Ihminen ja luonto lähes samaistuivat.
Teollisuuden kehityksen vaiheessa ihmisen vieraantuminen luonnosta ja omasta itsestään alkoi näkyä selvästi. Luontoa "riistettiin" armotta ja sumeilematta.
Vastaiskuna vieraantumiselle alkoi ihmiskunnan ponnistelu oman historiansa tutkiminen, oman olemuksensa selvittely, itsensä ja luonnon suhteiden tutkiminen. Sanalla sanoen ihmiskunnan ja luonnon sopusoinnun etsiminen.
Se oli välttämätön lajin olemassaolon turvaamiseksi.
Yksilöiden tahto voi suuntautua sinne ja tänne. Lajin tahto, yhteiskunnallinen tajunta pyrkii lajin säilyttämiseen ja lajin ja luonnon välisen sopusoinnun järjestämiseen.
Yhteinen tajunta muodostuuu siis yksilöiden tajunnasta, ei niiden summasta vaan yksilöiden määrätietoisesta toiminnasta lajiedellytysten turvaamiseksi. Siinä ei yksin riitä luonnon ja ihmisen tasapaino vaan myös ihmiskunnan jäsenten yhdenvertaisten edellytysten turvaaminen.
Tämä taas tarkoittaa toimintaa rauhanliikkeissä niin kauan, että pelkokin sodankäynnistä on kaukainen muisto.- dfgsdgf
"Koska ihmisellä on kyky abstraktiseen ajatteluun, hän voi toimia oikein tai väärin."
Miten kyky abstraktiin ajatteluun aiheuttaa kyvyn toimia oikein tai väärin? Oikea ja väärä ovat ihmisen luomia käsitteitä, ja se, mikä on oikeaa tai väärää, on ihmisen määrittelemää ja voi vaihdella ajan ja kulttuurin mukaan. Oikeaa ja väärää ei oikeastaan ole olemassa.
- Itsetutkiskelija
Olen ateisti, ja minusta olemme eläinten kanssa samalla tasolla. Meidän tulee arvostaa eläimiä, kuten arvostamme toisiammekin, sillä mekin olemme eläimiä. Eniten ehkä arvostan hyönteisiä, sillä minusta hyönteiset pitävät ihmisistäkin erittäin paljon. Me olemme melkein ainoa laji, joka hikoilee ihon pinnalle, ja tarjoamme näin paljon ravinteita hyönteisille, kuten kärpäsille, ja samalla ne puhdistavat ihoasi syöden kuona-ainetta pois. Isot hämähäkit saattavat tosin olla pelottavia, mutta silti nekin jättävät sinut rauhaan, jos et rupea härnäämään niitä. Pienemmät hämähäkit pitävät ainoan hyönteisen josta en pidä, hyttysen, poissa tieltä. Suomessa hyönteisistä on lähinnä hyötyä! Nisäkkäät, matelijat, linnut ja kalat ovat osa ekosysteemiämme, ja yhtä luonnollinen osa maailmaa kuin mekin! Yksi hienoimmista tunteista on se, kun tunnet että voit jollakin tavalla olla yhteydessä toiseen eliöön (muu kuin ihminen)....Jos tämä on siis mahdollista1
>>>Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella? > Vai ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä, jos kerran Jumalaa ei ole ja saman evoluution tuotteita tässä ollaan? > Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa muussa kuin "oman käden oikeuden" merkityksessä, kun ei ole korkeampaa tuomaria näitä oikeuksia määrittämässä? > Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?
"millaisia mielipiteitä ateisteilla on ihmisen ja eläinten suhteesta."
Meissä kaikissa on sama elämä. Lopunperin me olemme kaikki samanarvoisia; ihmiset, muut eläimet, kasvit, sienet, alkueläimet ja mitä niitä nyt onkaan. Eläessämme me toimimme kukin lajimme mukaan elämän kiertokulussa, mutta kuoltuamme meissä ei ole juurikaan eroa, paitsi ehkä ravintoarvossamme.
Ymmärryksemme ja paremman ajattelukykymme takia meidän pitäisi pystyä mukauttamaan oma toimintamme siten, että elämä jatkuisi planeetallamme monimuotoisena, mutta näyttää siltä että olemme vain yksi vitsaus muiden joukossa ja jälkeemme elämä tulee etsimään taas uusia muotoja kuten muidenkin katastrofien jälkeen.
"Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella?"
Ihmisen ehkä tulisi olla moraalisempi, sillä ymmärryksemme on laajempi, mutta käytännössä taidamme olla melko lailla samalla viivalla.
"ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä, jos kerran Jumalaa ei ole ja saman evoluution tuotteita tässä ollaan?"
Periaatteessa kyllä. Kuitenkin ihmisenä tunnen lukkarinrakkautta omaa lajiamme kohtaan.
"Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa muussa kuin "oman käden oikeuden" merkityksessä, kun ei ole korkeampaa tuomaria näitä oikeuksia määrittämässä?"
Ei meillä oikeastaan ole mitään "oikeuksia", mutta voimme yhdessä sopia pelin säännöistä, kuten ihmisoikeuksien julistuksessa. Ajattelevana ihmisenä tunnen tietenkin velvollisuudekseni yrittää toimia reilun pelin sääntöjen mukaan ja ainakin alitajuisesti odotan samaa myös muilta (sinänsä typerää). Lienee evoluution aikaansaama lauman kinteyttä parantava ominaisuus minussa.
"Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?"
En pidä ihmistä muita lajeja korkeampana. Olemme kuitenkin eräissä asioissa erittäin kyvykkäitä. Näyttää vain siltä, että kaadumme omaan nokkeluuteemme."Näyttää vain siltä, että kaadumme omaan nokkeluuteemme."
Juuri näin. Ellei nokkeluutemme kehity niin paljon että olemme tarpeeksi nokkelia estääksemme lajimme tuhoutumisen. Toivoa vielä on. Oletko muuten nähnyt tämän dokkarin?
http://www.youtube.com/watch?v=jqxENMKaeCU- zvvdss
"Ymmärryksemme ja paremman ajattelukykymme takia meidän pitäisi pystyä mukauttamaan oma toimintamme siten, että elämä jatkuisi planeetallamme monimuotoisena"
Miksi elämän pitäisi jatkua planeetallamme monimuotoisena? missxcessive kirjoitti:
"Näyttää vain siltä, että kaadumme omaan nokkeluuteemme."
Juuri näin. Ellei nokkeluutemme kehity niin paljon että olemme tarpeeksi nokkelia estääksemme lajimme tuhoutumisen. Toivoa vielä on. Oletko muuten nähnyt tämän dokkarin?
http://www.youtube.com/watch?v=jqxENMKaeCUEn ole vielä.
Pitää katsoa jossain välissä.zvvdss kirjoitti:
"Ymmärryksemme ja paremman ajattelukykymme takia meidän pitäisi pystyä mukauttamaan oma toimintamme siten, että elämä jatkuisi planeetallamme monimuotoisena"
Miksi elämän pitäisi jatkua planeetallamme monimuotoisena?"Miksi elämän pitäisi jatkua planeetallamme monimuotoisena?"
Varmaan suurin henkilökohtainen syy on siinä, että monimuotoinen elämä planeetallamme takaa meille ihmisille mahdollisuuden säilyä hengissä.
Jos ekosysteemistä poistuu riittävän monta tekijää, niin se romahtaa ja omatkin elinmahdollisuutemme häviävät.
Kyllähän elämä jossain muodossa tulee todennäköisesti säilymään ja aikanaan kehittymään uudelleen monimuotoiseksi, mutta erilaiseksi.- zvvdss
Phoebus kirjoitti:
"Miksi elämän pitäisi jatkua planeetallamme monimuotoisena?"
Varmaan suurin henkilökohtainen syy on siinä, että monimuotoinen elämä planeetallamme takaa meille ihmisille mahdollisuuden säilyä hengissä.
Jos ekosysteemistä poistuu riittävän monta tekijää, niin se romahtaa ja omatkin elinmahdollisuutemme häviävät.
Kyllähän elämä jossain muodossa tulee todennäköisesti säilymään ja aikanaan kehittymään uudelleen monimuotoiseksi, mutta erilaiseksi.Mutta sillähän ei oikeastaan ole mitään väliä, pysymmekö hengissä.
Näkisin, että luonnon monimuotoisuus ei ole sen arvokkaampi asia kuin eloton planeetta. zvvdss kirjoitti:
Mutta sillähän ei oikeastaan ole mitään väliä, pysymmekö hengissä.
Näkisin, että luonnon monimuotoisuus ei ole sen arvokkaampi asia kuin eloton planeetta.Kyllähän kaikki elämä tuntemassamme maailmankaikkeudessa tulee katoamaan joskus tulevaisuudessa, joten loppujen lopuksi millään ei todellakaan ole mitään väliä. Kaikki on katoavaista.
Minusta olisi kuitenkin mukavaa, että ihmiskunnan aikaansaamat hienot taiteelliset- ja kulttuurisaavutukset sekä keräämämme valtava tietoaineisto olisivat jälkipolvienkin ihasteltavina ja käytössä mahdollisimman pitkään.
Mielestäni myös luonnon monimuotoisuus on hieno asia, jota on mukava tutkailla ja hämmästellä.
Se mikä on arvokasta, määräytyy arvioijan mielessä. Se ei ole mikään aineen tai eläinlajin "sisäinen" ominaisuus.- zvvdss
Phoebus kirjoitti:
Kyllähän kaikki elämä tuntemassamme maailmankaikkeudessa tulee katoamaan joskus tulevaisuudessa, joten loppujen lopuksi millään ei todellakaan ole mitään väliä. Kaikki on katoavaista.
Minusta olisi kuitenkin mukavaa, että ihmiskunnan aikaansaamat hienot taiteelliset- ja kulttuurisaavutukset sekä keräämämme valtava tietoaineisto olisivat jälkipolvienkin ihasteltavina ja käytössä mahdollisimman pitkään.
Mielestäni myös luonnon monimuotoisuus on hieno asia, jota on mukava tutkailla ja hämmästellä.
Se mikä on arvokasta, määräytyy arvioijan mielessä. Se ei ole mikään aineen tai eläinlajin "sisäinen" ominaisuus."Se mikä on arvokasta, määräytyy arvioijan mielessä. Se ei ole mikään aineen tai eläinlajin "sisäinen" ominaisuus. "
Juuri näin. Olen samaa mieltä.
Täytyy lihansyöjänä myöntää että pidän monia eläimiä arvossa jo siksi, että saan niistä ravintoa elääkseni. Sinällään ihmisen moraali ei ole sen korkeampi kuin apinoilla kuin muillakaan maan matelijoilla. Me kun pystymme yhtälailla tuottamaan rakentavia kuin tuhoisia asioita. Ei silti tarkoita etteikö minulla ja muilla ihmisillä kuitenkin jonkinlaisia arvopohjia ole itseni ja muiden ihmisten ja eläinten suhteen. Kun hyväksyn maallisen oikeuden auktoriteetin suhteessa itseeni. Vaikka en hyväksy kaikkia tuomioita tasa-arvoisina. Näin mm joissain seksuaalirikoksissa mitä olen tuomioista saanut lukea.
Ja siltikin myös puolustan eläinten oikeuksia.
Eli kyllä. Jossainpäin Suomea asustaa minua korkea-arvoisempi (ammattinsa puolesta) oleva henkilö ja auktoriteetti jolla on enemmän vastuuta, etuuksia ja oikeuksia kuin minulla.
Muttei se kuitenkaan mikään näkymätön henkiolento ole."Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella?"
Voi. Utilitaristisen ajattelun mukaan ihmisen tulee hyödyntää ympäröivää luontoa. Ihminen tietoisena järkiolentona pystyy, ja on velvoitettu, hyödyntämään ympäristöään, joka muuten on vaarana joutua haaskatuksi. Jos planeetan luonto tuhoutuu hyödyn loputtua, tulee siirtyä uudelle planeetalle.
"Vai ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä, jos kerran Jumalaa ei ole ja saman evoluution tuotteita tässä ollaan?"
Näinkin on mahdollista ajatella. Vitalismin mukaan yksittäistä eliötä arvokkaampi on biodiversiteetti, johon kaikki eliöt kuuluvat. Tärkeintä on säilyttää luonnon tasapaino, joka on eräänlainen valtava herkkä koneisto, joka särkyy helposti. Ihminen on olemassa vain koska ympäristön sietokyky sen sallii, mutta ylikansoitettu ja saastuva maapallo vetelee viimeisiään. Ihminen voi jatkaa luonnon järjetöntä riistoa vain, jos se sörkkii sitä koneistoa, joka sen loi.
On olemassa myös mystiikkaan tukeutuva eläinten suojelu, joka on tuttua mm. Wiccassa ja shamanismissa: luonnon katsotaan olevan pyhä, jolloin sitä pitää kunnioittaa. Bhutanin buddhalaiset edustavat ateismia, jossa luonto saa mystisiä, pyhiä ominaisuuksia. Maassa on puiden kaataminen kielletty, koska ajatellaan, että kaikenlainen mieletön surmaaminen on elämänkiertokulun häiritsemistä, josta seuraa karmaa.
"Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa muussa kuin "oman käden oikeuden" merkityksessä, kun ei ole korkeampaa tuomaria näitä oikeuksia määrittämässä?"
Tämäkin ajattelutapa on mahdollinen: egoismi, darwinismi ja nihilismi kieltävät lähimmäisen arvot. Ihmisen tehtävänä on nousta luomakunnan herraksi, nousta keksityn jumalan rinnalle ja syrjäyttää tämä. Nietzsche totesi Jumalan kuolleen, jolloin jokaisen oli luotava omat arvonsa voidakseen kulkea eteenpäin. Vain vahva yksilö saattoi nousta yhteiskunnan yläpuolelle. Ihminen on siis itse vastuussa käsityksestääm eläimiin ja on vapaa valitsemaan kantansa
"Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?"
Jotkut perustelevat ihmisten erinomaisuuden tietoisuudella. Ongelmana kuitenkin on, että ei voida tarkalleen sanoa, millä lajeilla on tietoisuus, ja miksi näitä lajeja ei kohdella paremmin. Toinen perustelu on ollut moraali. Kuitenkin on syytä epäillä, että lukuisilla muilla lajeilla on ihmisen lisäksi moraali. Kolmas perustelu on puhe ja kirjoitustaito, jotka ovat ihmisellä kehittyneimmät eliökunnassa ja korkeakulttuurit. Kuitenkin mielestäni yksittäiset ominaisuudet eivät oikeuta herruutta luontoon. Mikä tahansa muu laji olisi voinut tulla ensin.Tahtoisin kysyä perusteita sille, että mielestäsi dawinismi kieltää lähimmäisen arvot.
En ole filosofi, mutta ei kai sellaista filosofiaa edes ole olemassa kuin darwinismi?
Darwin muotoili evoluutioteorian perusteet ja se on evoluutioteoria. Se ei ota kantaa lähimmäisen arvoon.
Sosiaalidarwinismi on kyllä olemassa, mutta se täytyy mielestäni erottaa Darwinista. Sosiaalidarwinismi on mielestäni pelkkä väärinymmärrys evoluutioteorian ideasta. Sosiaalidarwinismi perustelee vahvimman oikeutta evoluutioteorialla, mutta käyttää evoluutioteorian ajatuksia väärin, omiin tarkoituksiinsa.
Tarkoitatko jompaa kumpaa näistä teorioista puhuessasi darwinismista ja kumpi mielestäsi kieltää lähimmäisen arvot? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?kaarne kirjoitti:
Tahtoisin kysyä perusteita sille, että mielestäsi dawinismi kieltää lähimmäisen arvot.
En ole filosofi, mutta ei kai sellaista filosofiaa edes ole olemassa kuin darwinismi?
Darwin muotoili evoluutioteorian perusteet ja se on evoluutioteoria. Se ei ota kantaa lähimmäisen arvoon.
Sosiaalidarwinismi on kyllä olemassa, mutta se täytyy mielestäni erottaa Darwinista. Sosiaalidarwinismi on mielestäni pelkkä väärinymmärrys evoluutioteorian ideasta. Sosiaalidarwinismi perustelee vahvimman oikeutta evoluutioteorialla, mutta käyttää evoluutioteorian ajatuksia väärin, omiin tarkoituksiinsa.
Tarkoitatko jompaa kumpaa näistä teorioista puhuessasi darwinismista ja kumpi mielestäsi kieltää lähimmäisen arvot? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?Viittasin juuri sosiaalidarwinismiin, eettiseen ajattelutapaan joka syntyi 1800-1900 lukujen vaihteessa, kun evoluutioteoriaa yritettiin soveltaa yhteiskuntiin. Ihmisen katsottiin olevan maapallon herra, ja afrikkalaiset sun muut etnisyydet katsottiin välimuodoiksi Eurooppalaisen ja apinan välillä.
Kiitän kuitenkin että huomautit epätarkkuudesta. En olisi muuten muistanut pistää "sosiaalia" tuohon eteenx42 kirjoitti:
Viittasin juuri sosiaalidarwinismiin, eettiseen ajattelutapaan joka syntyi 1800-1900 lukujen vaihteessa, kun evoluutioteoriaa yritettiin soveltaa yhteiskuntiin. Ihmisen katsottiin olevan maapallon herra, ja afrikkalaiset sun muut etnisyydet katsottiin välimuodoiksi Eurooppalaisen ja apinan välillä.
Kiitän kuitenkin että huomautit epätarkkuudesta. En olisi muuten muistanut pistää "sosiaalia" tuohon eteenEi sillä muuten väliä, mutta juuri tähän asiaan liittyy niin paljon tahallista ja tahatonta väärinymmärrystä ja väärintulkintaa, että nopeasti tuokin olisi menny taas jumalattoman evoluutioteorian tai peräti Darwinin piikkiin: että ne muka kieltäisivät yksilön arvon.
- uusiajatteleva
"Miten kyky abstraktiin ajatteluun aiheuttaa kyvyn toimia oikein tai väärin? Oikea ja väärä ovat ihmisen luomia käsitteitä, ja se, mikä on oikeaa tai väärää, on ihmisen määrittelemää ja voi vaihdella ajan ja kulttuurin mukaan. Oikeaa ja väärää ei oikeastaan ole olemassa."
Niin ovatkin. Mikä siinä olisi väärin?
Ihmislaji on eläinlaji. Ajatteluun kykenevä eläinlaji. Luonnonvalinnalla ei sinänsä ole tarkoitusta ja päämäärää synnyttää ajattelevaa lajia. Laji syntyy, jos edellytykset ovat suotuisat. Voidaan olettaa, kun tietoa löytyy, että elollissa planeetoissa on paljon enemmän sellaisia, joissa elämä ei ole ehtinyt ajattelun tasolle.
Mutta kun ajatteleva laji syntyy, se myös poikkeaa lajina ei-ajattelevistä eläimistä.
Jos ihmislajikehityksen alkupäässä vielä toimittiin lähes samoin vaistojen varassa kuin muutkin eläimet, niin luonnonvalinta kehittää ihmislajia sosiaaliseen suuntaan.
Oikea ja väärä.
Elintarvikkeiden hankkiminen on mahdollista tekemällä työtä tai varastamalla niitä toisilta. Lopputulos on sama. Molemmat tavat pitävät ihmistä hengissä. Onko varastaminen siis oikein? Ei ole. Sitä kuitenkin tapahtuu.
Ajattelu mahdollistaa niin varastamisen kuin esineiden hengellistäminen palvomismenoineen.
Mielestäni luonnonvalinta synnyttää eettiset näkemykset ihmislajin sisällä. Se on kulttuurievoluutiota. Dawkins käyttää siitä termiä "meemit" mutta selittää varsinaisen asian pintapuolisen sekavasti, että asia pikemminkin sotkeutuu.
Ihmisten välisten suhteiden normit kehittyvät ja muuttuvat ja kuuluvat luonnonvalintaan. Ellei näin olisi, koska moraali kuitenkin on, silloin se jäisi jumalten temmellyskentäksi.- dfgsdgf
""Miten kyky abstraktiin ajatteluun aiheuttaa kyvyn toimia oikein tai väärin? Oikea ja väärä ovat ihmisen luomia käsitteitä, ja se, mikä on oikeaa tai väärää, on ihmisen määrittelemää ja voi vaihdella ajan ja kulttuurin mukaan. Oikeaa ja väärää ei oikeastaan ole olemassa.""
"Niin ovatkin. Mikä siinä olisi väärin?"
Ei siinä olekaan mitään väärin. Mitään väärää sen paremmin kuin oikeaa ei ole olemassa.
"Oikea ja väärä.
Elintarvikkeiden hankkiminen on mahdollista tekemällä työtä tai varastamalla niitä toisilta. Lopputulos on sama. Molemmat tavat pitävät ihmistä hengissä. Onko varastaminen siis oikein? Ei ole."
Varastaminen on oikein tai väärin riippuen ihmisen mielipiteestä. Ne ovat vain ihmisen mielipiteitä; mitään absoluuttista oikeaa tai väärää ei ole olemassa.
- uusiajatteleva
"Varastaminen on oikein tai väärin riippuen ihmisen mielipiteestä"
Moraali olisi siis mielipidekysymys. Sillä ei olisi suhdetta ihmisten väliseen kanssakäymiseen reaalisissa tilanteissa.
En hyväksy siteerauksen ajatusta.
Absoluuttista käyttäytymismallia ei ole. Ei voi sanoa, että jokin määritelmä sopisi aina ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Siteeraus johtaisi vastakkaiseen äärimmäisyyteen. Joku voi moksia joka päivä satunnaisesti ketä vaan ohikulkijaa ja heillä ei olisi oikeutta valittaa. Lyöjällä olisi oikeus moksia oman satunnaisen mielipiteensä mukaan.
Siteerauksen ajatus johtaisi hetimmiten kaaokseen ja anarkiaan ja sen lopputuloksena yksilöllinen mielihalu mm. summittaiseen moksimiseen kiellettäisiin uhrien edun nimissä. Jos moksija ei herkiä, hänet voidaan todeta sairaaksi ja passittaa hoitoon.
Ihmiskunnan sisällä toimiva sosiaalinen evoluutio säätelee ihmissuhteita. Se korjaa vääriä näkemyksiä. - dfgsdgf
"Moraali olisi siis mielipidekysymys"
Mikä se sitten on? "Voiko ateistina ajatella, että ihminen on moraalisesti eläinten yläpuolella?"
Voi. Eläimillä ei näyttäisi noin pääsääntöisesti olevan mitään moraalikäsitystä.
"Vai ovatko eläinten ja ihmisten oikeudet periaatteessa yhtäläisiä"
Sanoisin että eläinten oikeudet sisältyvät joukkoon "ihmisoikeudet", mutta ovat huomattavasti suppeampi joukko. Ihmisillä on siis huomattavasti enemmän oikeuksia (tai pitäisi ainakin olla), kuten nyt vaikkapa oikeus äänestää vapaissa vaaleissa.
"Vai voidaanko ylipäätään puhua "oikeuksista" ateistisen maailmankuvan puitteissa "
Totta kai voidaan. Käy lukemassa vaikka YK:n ihmisoikeusjulistus.
"Jos ateisti ajattelee ihmisen olevan jossain mielessä (muita) eläimiä "korkeampi", miten tämä ajatus oikeutetaan?"
Määrittele ensin "korkeampi", niin palaan tähän sen jälkeen.- kleppoo
Hmm, ihminen on eläinlaji muiden joukossa. Ihminen tarvitsee maailmaa, maailma ei tarvitse ihmistä. Hyönteiset, bakteerit yms. tulevat toimeen ilman ihmistä, ihminen ei ilman niitä. Toki kaikenmaailman satiaiset häviäis jos ihminen häviäis, mutta noin yleensä. Ja ihminen kun olen, niin toki koitan edesauttaa ihmisten säilymistä, kuten muut lajit koittavat edistää omaa säilymistään. Eli, ihminen on vain eläin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.172434Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0162061829Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt1021481Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno491406Naiseni on todellinen seksipeto
Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu571397Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta
Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas1911237- 941150
Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.
Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.1511035Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."
Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks14961Kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja erotettava !
Mokia tulee mokien perään. Nyt viimeksi tämä valtavaa mainehaittaa aiheuttanut päätös häätää Mikkeliläiset asukkaat pako134840