Syyrian tilanteesta

Surulliseksi vie vanhan faitterin – rauhanturvaajina toimineet tuntevat nimikkeen – mielen tuo Syyriassa nyt tapahtuva. Kolmesta YK:n rauhanturvaajareissusta viimeisimmällä palvelin Golanilla 1981-82 (sitä ennen Kyproksella ja Siinailla palveltuani), ja tuolloin Syyriassa oli pitkään täysin rauhallista. Tietysti se oli ”pakkorauhallisuutta” sikäli, että kaikkinaiset mielenilmaukset tukahdutettiin alkuunsa, kun maa oli tiukasti isä-Assadin ja hänen klaaninsa johdossa, turvallisuudesta vastasi – titteliään en muista – hyvin säälimättömänä tunnettu Assadin veli. Poika Assad näkyy olevan pehmeämpi, kun häntä ei pelätty yhtä paljon, ja kun hän hieman löysäsi ohjaksia, ja tässä ollaan.

Valtiojohdon synkkä viha Israelia kohtaan varmaan myös meni jossain määrin kansaan perille, ja se yhdisti heitä, vaikken juuri koskaan kuullut kansalaisilta samanlaista uhoa kuin tiesin olevan valtiojohdon tiukan määräämisvallan alaisissa tiedotusvälineissä, ja luinhan sitä itsekin englanninkielisestä lehdestä, Syria News taisi olla nimeltään, arabiaa en osaa. Mehän Golanilla olimme Israelin Syyrilata valloittamalla alueella, erittäin tiukasti suljetulla rajalla, jossa me suomalaiset ja itävaltalaiset rauhanturvaajat olimme Israelin ja Syyrian linjojen välissä. Syyriassa, kuten tuolloin Israelissakin oli täysin rauhallista, ja me rauhanturvaajat vietimme lomiamme kummassakin maassa. Syyrian kiersin monella reissullani varsin tarkkaan maan päästä päähän, enkä koskaan minkäänlaisia levottomuuksia joutunut näkemään.

Mutta viimeisen kuukauteni aikana Homsin kaupungissa syntyi sisäisiä levottomuuksia, jotka Syyrian armeija lopetti erittäin julmasti, tuosta sitten myöhemmin on puhuttu Homsin verilöylynä. Ilmeisesti kanssa sai siitä sellaisen opetuksen, että se kesti viime vuoteen saakka. Tuosta kerron jotain YK:n rauhanturvaajan uraani koskevissa muistelmissani, jotka aikoinaan julkaistiin mm. Sinibaretti-lehdessä, ja laitoin ne myös tänne, mutta suurin osa niistä näköjään on poistunut, Golanin aikaani koskeva osuus näkyy olevan vielä tallella, ja se avautuu tästä linkistä (Homsin verilöylystä kerron I-osassa):

http://keskustelu.suomi24.fi/node/3347080

Se Tunisiasta alkanut ja nyt useimpiin arabimaihin ulottunut ”arabikevät” ei ole juuri missään vielä täyttänyt siihen lännessä asetettuja odotuksia, ja näkyy Syyriassa saavan irvokkaimman muodon. Asia on kai valitettavasti niin, että arabimaat eivät ole kypsiä demokratiaan, vaan on niin, kuin totean noiden muistelmieni yhteenvedossa: Niissä ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään! Eilisiltaisessa tv 1:n Syyria-ohjelmassa eräs syyrialainen nykyhallinnon puolustaja myös totesi saman, eli tuon vahvojen johtajien kaipuun, ja poika-Assad ei ole osoittautunut sellaiseksi.

Ettei jäisi käsitystä, että ihannoin itsevaltaisia johtajia ja tiukkoja järjestelmiä, vakuutan, että olen ehdottomasti demokratian ja kansalaisvapauksien kannattaja, mutta noilla YK-reissuillani realistina tulin kyllä varsin skeptiseksi niiden syntymiseksi ja menestymiseksi noissa maissa. Eivät ne ainakaan vielä ole sellaiseen kypsiä, se nyt taas nähdään Syyriassa surullisella tavalla. Kansan enemmistö varmasti haluaa kaataa nykyhallinnon, mutta sille on enemmän muita syitä kuin pyrkimys demokratiaan. Kauan alistettuna ollut maan sunnienemmistö haluaa päästä valtaan – luodakseen omalla johdollaan samanlaisen tiukan järjestelmän, jota siellä vuosikymmenet piti yllä shiialaisten vähemmistölahko alaviitit, joihin Assadit kuuluvat.

Takavuosina kirjoittelin tälläkin palstalla muutamia kertoja nikillä vanha-faitteri ja muistaakseni myös nikillä harmaa-pantteri, mutta jo kauan sitten ne suljin, ja nyt piti luoda uusi muunnos tuosta e.m. nikistäni, ja myös nikin harmaa-pantteri olen sulkenut ja ottanut sen tilanne nikin harmajapantteri, jolla enemmän olen kirjoitellut lähinnä ikäkausi- ja politiikan palstoilla. Mutta ehkäpä jatkossa laitan tännekin lisää tällä nikilläni, jos siihen aihetta ilmenee, ja pelkään ilmenevä.