Kansanradiossa tänään

Tosikot ja veitikat, no ainakin edelliset, oli taas liikkeellä Kansanradiossa, YLE Radio Suomessa.

Siellä joku Suvivirren veisaamista koulun kevätjuhlassa puolustanut sanoi, että kun on kirkosta eronnut niin ei saisi sen jälkeen puuttua kirkon tekemisiin. Eli kun on eronnut kirkosta niin pitäisi hyväksyä kaikki mitä kirkko tekee ja kaikki sen etuoikeudet. Ja rahoittaa iloisin mielin ja purnaamatta omalta osaltaan kirkkoa maksamillaan veroilla, joista osan valtio lahjoittaa kirkolle. Se on sitä uskislogiikkaa.

Sitten siellä oli taas se tyypillinen tapaus joka kehui kirkon hyväntekeväisyyttä, ulkomaanapua ym. Siitäkin 40% rahoittaa valtio. Eikä se ole pyyteetöntä auttamista vaan kristinuskon markkinointia, lähetystyötä.

Oli muuten sellainen tutkimustulos, että Usassa joka on melko uskonnollinen maa ja jossa hyväntekeväisyys on yleistä, hyväntekeväisyyden motiivit olivat itsekkäämpia kuin esim. Pohjoismaisssa. Usassa hyväntekeväisyyden olennainen motiivi on oma etu. Se näyttä hyvältä ansioluettelossa ja sen nähdään edistävän urakehitystä. Liittyisköhän uskonnollisuuteen?

Sitten Kansanradiossa oli joku äijä joka puolusti myös Suvivirttä, oleellisena kesänaloituksena. Sen jälkeen pääsi siitten kalastamaan. Ei mitää pahaa sanottavaa sinänsä, ihan mukavaa hänen kannaltaan. Mutta jos se Suvivirsi on hänelle niin tärkeä niin hän varmasti jaksaa raahata ahterinsa kirkonpenkkiin Suvivirttä laulamaan. Ei sitä tarvitse koulun juhlassa kaikille tuputtaa, kun siellä on myös muiden uskontojen edustajia ja uskonnottomia.

Viimemainittu äijä oli omien sanojensa mukaan uskovaisten vanhempien uskomaton poika, tiedä häntä.

Ei taida jaksaa vastata noihin Kansanradiossa esitettyihin puheenvuoroihin, vaikka sen voi tehdä nimettömänäkin. Keskustelun taso kun on mitä on ja se menee juupas eipäs linjalle. Uskovat on niin tottuneet ylivaltaansa, että eivät tajua puheidensa äärimmäistä subjektiivisuutta.