Kyllä se on niin että

minä uskon tasa-arvoon. Minä arvostan ihmisiä tekojen mukaan, en rodun/ihon värin/ uskonnollisen vakaumuksen/poliittisen vakaumuksen tai kulttuuri erojen mukaan.

Jokainen on arvokas mies tahi nainen.

Synnytys on niin kova juttu joskus, että täytyy myöntää...että epäilen että mies ei sitä kestäisi... mies on se herkempi osapuoli kuiteski ;)

Maailman ensimmäinen ohjelmoija oli nainen, Ada Lovelace, joka kirjoitti ohjelman Charles Babbagen tietokoneelle 1800-luvun alkupuolella.1980 hänen mukaansa nimettiin uusi ohjelmointikieli, ADA.

Lady Ada ymmärsi Babbagen ohjelmoitavan laskukoneen mullistavan merkityksen toisin kuin kuninkaallinen tiedeakatemia, joka kieltäytyi rahoittamasta monimutkaista mekaanista tietokonetta.

ENIAC on ohjelmoitu 6 naisen toimesta(olivat maailman ensimmäisiä ohjelmoijia). Vasta näinä päivinä heidän saavutuksensa ja arvonsa on tunnustettu.


Grace Hobber oli erittäin tärkeä ohjelmoinnin kehittämisessä. Ohjelmointityö oli 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla aikaa vievää puuhaa ja tuloksia syntyi hitaasti. Ohjelmakoodin tehokkaampi tuottaminen taas oli kynnyskysymys uusien piirteiden suunnittelemiselle. Jotta kehityksessä päästäisiin rivakammin eteenpäin, Hopper kannusti ohjelmoijia keräämään ohjelmakoodeja yhteiskäyttöön kirjastoiksi ja jakamaan tiedot keskenään. Kuitenkin nämä varhaiset koodikirjastot sisälsivät paljon virheitä ja koodien jakaminen kertasi virheitä. Idea on kuitenkin nykypäivänäkin hyväksi havaittu

Grace kehitteli ensimmäistä kääntäjäänsä nimeltä A-0. A-0 käänsi matemaattisen koodin koneen ymmärtämäksi koodiksi. Kutsunumeroita käyttämällä kone pystyi noutamaan alirutiinit, jotka oli talletettu nauhalle ja käyttämään niitä
Vasta Hopperin A-2- kääntäjä oli ensimmäinen kääntäjä, joka tuli laajaan käyttöön ja loi pohjan ohjelmointikielien käytölle. Vuonna 1952 Hopper julkaisi tietämyksensä kääntäjistä kirjallisesti. Hän esitti, että UNIVAC voitaisiin ohjelmoida tunnistamaan englanninkielisiä komentoja. Hopperin ideaa pidettiin naurettavana, eihän voitu kuvitella koneen ymmärtävän luonnollista kieltä. Grace ei piitannut epäilyistä vaan alkoi työhön. Tuloksena syntyi B-0-kääntäjä, jota on myöhemmin yleisemmin kutsuttu FLOW-MATIC-kääntäjäksi. FLOW-MATIC-kääntäjää käyttäen Hopper sai UNIVAC1:n ja 2:n ymmärtämään noin parikymmentä englanninkielistä komentoa 1956. Tämän askeleen jälkeen tietokonetta alettiin käyttää hyväksi myös liike-elämässä mm. automaattisessa laskutuksessa ja palkkalistojen tekemisessä

Pian kävi ilmeiseksi, että standardoidulle ohjelmointikielelle olisi tarvetta. Kielen avulla saataisiin lisää ohjelmoijia, koska ohjelmointityö kävisi helpommaksi. - Ohjelmoijien ei tarvitsisi olla sekä matemaatikkoja että tietokone-experttejä. Vuonna 1959 U. S. Defense Department kokosi yhteen ryhmänasiantuntijoita, joiden oli tarkoitus kehittää korkean tason ohjelmointikieli. Grace Hopper oli ryhmän jäsen. Samana vuonna ilmestyivätkin ensimmäiset specifikaatiot COBOL-kielestä. Nimi COBOL syntyy sanoista Common Business Oriented Language. Hopperin tiimi muodosti kehykset kielen perusrakenteille käyttäen FLOW-MATIC-kääntäjää apunaan. Sitten Hopper loi perustyökalut ja manuaalit COBOL:in käytölle[Ank01].

Grace Hopperia sanotaan COBOL-kielen äidiksi. COBOL-kieli on korkean tason ohjelmointikieli, kuten esimerksi Pascal. Cobol-ohjelmointia tehdään lauseiden ja lausekkeiden avulla - eikä matemaattisena koodina.[McC67] COBOL-ohjelmat jakaantuvat tyypillisesti neljään osioon: tunnistus-, ympäristö-, data- ja proseduuriosioihin[McC67].

Jo syntyvuosistaan lähtien COBOL valjastettiin käytännön tietojenkäsittelyn tarpeisiin. Yrityselämän rahoittajat ja potentiaaliset käyttävät seurasivat ja kommentoivat kielen kehitystä ja niinpä COBOL kehittyikin hyväksi heidän käyttötarkoituksiinsa. Akateemisessa ympäristössä käytettiin useammin Algolia, jota yleisimmät sen ajan tietokoneet eivät edes ymmärtäneet [Ank01]. Muun muassa Edsger Dijkstra arvosteli COBOL-kieltä kovin sanoin. COBOL-kieli ei ole vuosien varrella kuitenkaan painunut unholaan, vaan sitä käytetään vielä tänäkin päivänä erityisesti rahoitus- ja vakuutussektorilla. COBOL-koodaajat muutama vuosikymmen sitten eivät uskoneet työkalunsa olevan validi vielä uuden vuosituhannen puolella. Niinpä COBOL-ohjelmissa vuosiluku oli usein esitetty kahdella numerolla. Tämä taas aiheutti vuosituhannen vaihtuessa entistä suuremman tarpeen COBOL-osaajille.

On esitetty arvioita siitä, miten suuri osa kaikista maailman ohjelmoijista käyttää COBOL:ia. Robert Glass (1997) on esittänyt niinkin hurjan arvion, että jopa kaksi kolmannesta maailman ohjelmoijista käyttäisi COBOL:ia. Henkilöinä COBOL-ohjelmoijien määrä olisi tällöin 2.5 miljoonasta (Keuffel 2000) kolmeen miljoonaan (Fussichen, 1990).[Ank01]

COBOL-kielen määrittelyn jälkeen Grace Hoppreia alettiin kutsua nimillä "Grand Lady of Software," "Amazing Grace" ja "Grandma Cobol"


On pitkälti Grace Hopperin ansiota, että opiskelemamme tietojenkäsittelytiede tänä päivänä on sellaista kuin on. Hopper voidaan sijoittaa tieteenalamme korkeimpaan kastiin Alan Turingin rinnalle, vaikkakin hänen työnsä ei olekaan saanut yhtä paljon julkisuutta.

Hopperin siirtyessä tietojenkäsittelijäksi ohjelmointitavat olivat vielä varsin alkeellisia. Hänen työnsä ansiosta siirryttiin ohjelmoinnissa kehittyneiden kääntäjien käyttöön, jolloin työ helpottui tavattomasti. Hopperin ehkä parhaiten tunnettu ja miksei myös merkittävin keksintö olikin kääntäjä. Ohjelma, joka muunsi englanninkieliset lausekkeet kohdekoneen ymmärtämälle kielelle. Hopper sanoi tehneensä kääntäjän, koska hän oli laiska ja toivoi että "ohjelmoija voisi palata matemaatikoksi". Kaikeksi onneksi tämä tietojenkäsittelytieteen pioneeri uskoi, että "koska olemme aina tehneet näin" ei ole riittävä syy olla etsimättä uusia ratkaisuja [Oco99].

Toinen erityisen tärkeä aikaansaannos Hopperin uralla oli hänen työnsä kääntäjien ja ohjelmointikielten standardoimiseksi. Standardointitapa havaittiin hyödylliseksi, levisi ja siitä tuli kansainvälinen tapa.

Hopper viitoitti tietä monille keksinnöille, jotka nykyään ovat tietojenkäsittelyn peruskiviä: alirutiinit, kääntäminen, suhteelliset osoitteet, linkitys, koodin optimointi, matematiikan hyväksi käyttäminen jne. Saavutuksiin ei varmastikaan olisi päästy ilman hyvää tuuriakin. Hopper sattui oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Maailmassa ei hänen uransa alkuaikoina ollut montakaan paikkaa, missä olisi päässyt tekemisiin tietokoneiden ja niiden kehittämisen kanssa.

Merkittävää oli myös työ sen eteen, että tietokoneesta tehtiin saatiin ihmisten työkalu. Hopper sai ajatuksen siitä, että olisi mahdollista hyödyntää tietokoneita laajalti, -jopa tavallisten ihmisten keskuudessa. Hänen aikananaan tämä ihme myös tapahtui.

"Me miehet"
Etköhän nyt etsi itsellesi ja muille ö-luokan uroksille vähän ansiotonta arvonnousua muutaman huippuyksilön kustannuksella? Miessukupuolesta ne heikoimmat ja huonoimmatkin löytyvät, naiset ovat tasalaatuisempia.

..ja kiva kun kävit. Täytyihän sinun, kun on noinkin tärkeää sanottavaa. Ihanko itse keksit? Vai luit ne sata muuta samanlaista postausta?

Kun saat seuraavan ajatuksen, opettele kirjoittamaan se likipitäen oikein, tekee vielä suuremman vaikutuksen. Nyt tulee väistämättä mieleen, että "miehet ovat tehneet paitsi bisnekset ja muut positiiviset asiat", myös melkein kaikki palstan kirjoitusvirheet, vain Mia on empaattisesti yrittänyt laskeutua täällä vellovan maskuliinienemmistön tasolle.

Suurin osa miehistä ole kummoisia keksinyt. Outo juttu että jotkut luulevat toisten saavutuksia omikseen....heikko itsetunto, pätemisen tarve?

nimittäin tuo Manpowerin trolli. Heti hyökkäsi kireänutturaisten femakkoharpyijojen hyeenalauma raatelemaan hylättyä kassia huomatakseen vain, ettei siellä ollutkaan mitään. On liipasinsormi herkässä; miksihän? Seksipalvelujen puutetta?

näyttää olevan AIVAN vitullaan koko palsta...