Papit ja me - ongelmalliset yhteydet

vanhempi katoliikki

Kuuntelin viime viikolla radiokeskustelua koulumaailmasta. Siitä jäi mieltä kaivamaan tietty asenneilmasto, jonka yhtä lailla voi havaita ulottavan lonkeroitaan meidän kirkolliseen piiriimme. Kovin herkästi haetaan skandaaleja ja kärjistäviä vastakkainasetteluita.
Koulumaailmassa opettajien ja vanhempien välinen kommunikaatio on jostakin syystä huonontunut. Jos koululainen kertoo kotona, että opettaja on tehnyt jotakin kyseenalaista, vanhempi ei nykyisin luontevasti ota yhteyttä opettajaan, kerro lapsensa mielipahasta ja kysy opettajan näkemystä. Radiossa äänessä ollut opettaja valitti, että vanhemmat soittavat opettajan sijasta Iltalehden toimittajalle: ”Opettaja veti koulutyttöä letistä.” Opettajalle asia tulee täytenä yllätyksenä toimittajalta, joka pyytää häneltä kommenttia skandaalinsävyiseksi muotoiltua lehtijuttua varten.
Koulu mielletään nykyisin palvelulaitokseksi, josta ”asiakkailla” (ennen: oppilaat) on oikeus saada tiettyä palvelua. Ellei olla tyytyväisiä, valitetaan. Ja valitus lähetään usein suoraan jollekin ”tehokkaammalle” taholle kuin sinne kouluun opettajalle itselleen.

Maallikoiden keskeisissä keskusteluissa meidän hiippakunnassamme tulee ajoittain esiin tietty asenne pappeja kohtaan. Heidän toiminnastaan löytyy vähän joka käänteessä jotakin, mistä voi motkottaa. Meitä ei palvella tarpeeksi laadukkaasti.
Tässä on nyt erotettava sellaiset kirkolliseen toimintaan liittyvät asiat, joista käytävään keskusteluun meidän todella on perustellusti asiallista osallistua. Hyvänä esimerkkinä messujen kielivalikoima, josta täällä käydään parhaillaan aktiivista keskustelua. Messut ovat osa meidän kirkollista identiteettiämme sekä hengellistä kasvuympäristöämme. Jos niiden totuttua kieltä muutetaan riittämättömin perusteluin, meillä on varmastikin oikeus osallistua keskusteluun niin nimellä kuin nimimerkillä. On kyse hyvin keskeisesti meidän kaikkien yhteisestä hyvästä.
Avaukseni painopiste ei nyt ole niissä hiippakuntaa tai yksittäistä seurakuntaa koskevissa asioissa, joissa maallikoilla on perusteltavissa olevia kantoja.

Muistammeko aina sen, mikä kirkko oikeastaan on, ja miksi se on? Kirkko on Kristuksen ruumis, yhteisö jonka Kristus itse perusti kaikkien pelastusta palvelemaan. Paavi on Kristuksen itsensä valtuutuksella hänen maanpäällinen sijaisensa ja piispat hänen työtovereitaan. Papit toimivat piispojen alaisuudessa ja apuna tuomassa Kristuksen keskellemme joka päivä. Tätä kirkko on. Ja kirkko on myös riemuitseva kirkko taivaassa ja kärsivä kirkko kiirastulessa. Me kaikki olemme yhtä Kristuksessa, joka on kirkon pää ja keskus.

Meillä seurakunnissa on paljon epätäydellisyyttä. Papeilla on inhimillisiä heikkouksia. Heillä on kiirettä, heitä väsyttää, heillä on huolia siitä ja tästä käytännön asiasta. Heillä on myös omat luonteenpiirteensä niin kuin meillä kaikilla, myös sellaisia luonteenpiirteitä, jotka voivat toisinaan ärsyttää meitä.
Ajattelen, että meidän pitäisi kantaa enemmän toistemme kuormia.
Kun tuntuu, että se ja se pappi on saamaton, tai ylimielinen, tai hänellä on vääriä suosikkeja, tai hän sitä ja tätä – ihan ensiksi meidän pitää rukoilla hänen puolestaan.
Toiseksi meidän pitää kerrata mielessämme, mitä kaikkea hyvää kaikesta huolimatta hänen kauttaan saamme.
Kolmanneksi meidän pitää keskustella suoraan hänen kanssaan kunnioittavasti ja rakentavasti, mutta ottaen hankalatkin aiheet puheeksi.
Neljänneksi meidän tulee miettiä, mikä minä itse olen Kristuksen kirkossa. Mikä on minun asemani ja tehtäväni. Miten rakennan kirkkoa, ja millaiset minun toimeni repivät sitä enemmän kuin rakentavat, muistaen että kirkko ei ole vain me tässä ja nyt.

Toivon keskustelua yleisestä ilmapiiristä hiippakunnassa tällä hetkellä ja yhteyksistä pappiemme ja meidän välillä.
Onko meillä oikeus saada kirkolta sellaista palvelua kuin haluamme? Onko meillä oikeus vaatia papeiltamme muutakin kuin päivittäistä messua kirkossa ja muiden sakramenttien viettämistä? Mitä meillä on oikeus tehdä, jos palvelu ei ole mielestämme riittävää?
Onko meillä velvollisuuksia pappejamme kohtaan?

11

155

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ahdistunut Annikki

      Kiitos keskustelunavauksesta. Olen kauhistuneena seurannut riitoja, joita seurakunnassani on. Välillä olen viitannut asioille kintaalla ja yrittänyt pysyä erossa asioista. Toisinaan olen yrittänyt perehtyä asioihin ja selvittää oman mielipiteeni asioita koskien. Eniten olen ahdistunut siitä, miten vähän käydään avointa keskustelua ns. reaalimaailmassa ja miten vähän tutkitaan, mitä Raamattu toteaa tällaisista ongelmista. Varhaisen kirkon ajoillahan oli saman tyyppisiä ongelmia.

      "Toivon keskustelua yleisestä ilmapiiristä hiippakunnassa tällä hetkellä ja yhteyksistä pappiemme ja meidän välillä.
      Onko meillä oikeus saada kirkolta sellaista palvelua kuin haluamme? Onko meillä oikeus vaatia papeiltamme muutakin kuin päivittäistä messua kirkossa ja muiden sakramenttien viettämistä? Mitä meillä on oikeus tehdä, jos palvelu ei ole mielestämme riittävää?
      Onko meillä velvollisuuksia pappejamme kohtaan?"

      Minäkin toivon keskustelua, mutta toivoisin sitä julkisesti ja mielellään omilla nimillä. Voisiko esim. Henrikin kirkon messujen suunniteltuihin muutoksiin liittyen järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden? Toinen mahdollisuus voisi olla kysymyksien jättämismahdollisuus yksityisesti ja niihin vastaaminen julkisesti esim. Fidesissä tai jossain muualla.

      - Minusta meillä ei ole oikeutta saada kirkolta sellaista palvelua kuin haluamme - halumme ovat niin erilaisia, että se olisi sula mahdottomuuskin.
      - Minun mielestä meillä on oikeus toivoa ja pyytää kirkolta erilaisia palveluita, mutta minusta meillä ei ole oikeus vaatia niitä. Perusmessun ja sakramenttien viettämistä meillä on oikeus vaatia - joskaan niitä ei taida tarvita vaatia.
      - Jos palvelu ei ole mielestämme riittävää, meillä on oikeus avata mieltämme vaivaavista asioista keskustelu ko. papin/pappien tai piispan kanssa. Minusta meillä on oikeus avata aiheesta myös julkinen keskustelu, mutta mielestäni nimetön keskustelu internetissä ei ole oikein hyvä vaihtoehto. Meillä on myös oikeus pyytää papilta/papeilta/piispalta vastauksia kysymyksiimme. Tarvittaessa voimme olla yhteydessä myös ylempiin katolisen kirkon tahoihin.
      - Minusta meillä on paljonkin velvollisuuksia pappejamme kohtaan. Meidän tulisi aikainakin olla kuuliaisia ja avoimia heitä kohtaan. Meidän tulisi myös auttaa heitä seurakunnan yhteisten töiden hoitamisessa sekä yhteisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Minusta ainakin tässä viimeisessä asiassa Raamattu tarjoaa hyviä ohjeita seurakuntalaisille.

      Toivon kaikkea hyvää Suomessa toimiville katolisen kirkon työntekijöille. Toivon eripuraisuutta nyt aiheuttavien asioiden rauhoittuvan pian. Toivon kaikille Suomen katolisen kirkon seurakuntalaisille rauhaa ja hyvää tahtoa, jotta seurakunnissamme voi vallita rakkauden ilmapiiri kaikkien seurakuntaan jo kuuluvien ja seurakuntaan liittymistä miettivien kesken.

    • vanhempi katoliikki

      Hyvin kirjoitit, Ahdistunut Anneli.
      Luin aloitusviestini uudestaan ja totesin, että turhan sekavasti ja pitkästi siihen tulin purkaneeksi ajatuksiani - taidan tosiaan olla tulossa vanhaksi. Olit kuitenkin onnistunut poimimaan sieltä pointtini.
      Avaus oli tulosta toisaalta tuosta radio-ohjelmasta, jossa todettiin meidän suomalaisten aikaisempaa herkemmin kyseenalaistavan virallisten "palveluntarjoajien" (tuossa tapauksessa opettajien) toiminnan, ja luottamuksen joutuessa koetukselle kadottaneen halun selvittää asiat suoraan henkilökohtaisella kontaktilla. Mieluummin haetaan julkisuutta ja skandaalia.
      Toisaalta avaus liittyy muutama päivä sitten täällä toisessa keskustelussa kirjoitettuun viestiin. Siinä joku kertoi keskustelleensa papin kanssa, ja tämä oli todennut suomalaisten katolilaisten puhuvan heistä kauhistuttavan rumasti.

      Olen kanssasi kovasti samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi olla avoimempia pappeja kohtaan ja yhdessä heidän kanssaan kantaa huolta seurakunnan ilmapiiristä.
      Seurakunnan yhteiset keskustelutilaisuudet ovat hyvä idea. Samoin kysymys-vastaus-palsta Fidesissä.
      Olisi hienoa, josmeillä olisi netissäkin mahdollisuus keskustella ja kysellä omalla nimellä. Uskon, että sellaisella keskustelulla olisi tervehdyttävä vaikutus nykytilanteeseen. Epärealistista?

      • katoliikki

        Avauksesi oli pitkä, mutta ei pitkäpiimäinen eikä mielestäni sekavakaan, vaan kiinnostava.

        Olen aivan samaa mieltä siitä, että me olemme paitsi saavana osapuolena, niin myös osaltamme vastuussa kirkon ilmapiiristä ja sen toimintamahdollisuuksista. Kaikki tekomme, aina sananvalintoja myöten, luovat tätä ilmapiiriä, hyvää tai huonoa. Se tuntuu unohtuvan usein näissä keskusteluissa, mutta en ole siihen juurikaan törmännyt elävässä elämässä.

        Pappimme eivät ole kaikki samanlaisia, heillä on omat heikkoutensa, mutta myös hyvät puolensa, ja se kannattaisi muistaa. Olkaamme pikemminkin ihmisiä, jotka näkevät lasin puoliksi täytenä kuin puoliksi tyhjänä. Se tarkoittaa: kriitikoita ja vaatijia on tarpeeksi, rakentajia, tekijöitä ja keskustelijoita ei. On helppoa pilkata vaikkapa ihmisten lauluääntä ja ihmisiä ylipäänsä, vaikeampaa on laulaa itse hyvin, lähteä liikkeelle ja tarttua asioihin.

        Keskustelutilaisuudet ja vastauspalstat voivat hyvinkin toimia. Samoin omilla nimillä toimiva keskustelupalsta, silloin sillä voisi olla jotain vaikutustakin. Keskustelupalstoilla olisi kuitenkin tärkeätä, että pystymme hyväksymään toisemme, vaikka emme olisi samaa mieltä asioista. Omalla nimellä toimimiminen auttaisi, sillä silloin ei kukaan yksinkertaisesti kehtaa esiintyä sivistymättömästi, ja tämän palstan riesana oleva farisealainen sanailu loppuisi kokonaan. Vähintäänkin henkilöllisyyden olisi oltava ylläpidon tiedossa.

        Keskustelutilaisuuksista voimme tehdä aloitteita itse, samoin Fideksen keskustelupalstasta. Tosin silloin Fideksen täytyisi ottaa aikaisempaa paljon liberaalimpi linja toimituspolitiikkaan, ja liberaalilla tarkoitan tässä kantasanan merkitystä.

        Keskustelupalstalle pitäisi löytyä ylläpitäjä ja alusta. Ehdotuksia?

        P.S. Vanha katoliikki kirjoittaa harvoin, mutta asiaa. Jaksaisimme lukea hänen kirjoituksiaan useamminkin. Vai siinäkö sen salaisuus onkin?


      • Ahdistunut Annikki
        katoliikki kirjoitti:

        Avauksesi oli pitkä, mutta ei pitkäpiimäinen eikä mielestäni sekavakaan, vaan kiinnostava.

        Olen aivan samaa mieltä siitä, että me olemme paitsi saavana osapuolena, niin myös osaltamme vastuussa kirkon ilmapiiristä ja sen toimintamahdollisuuksista. Kaikki tekomme, aina sananvalintoja myöten, luovat tätä ilmapiiriä, hyvää tai huonoa. Se tuntuu unohtuvan usein näissä keskusteluissa, mutta en ole siihen juurikaan törmännyt elävässä elämässä.

        Pappimme eivät ole kaikki samanlaisia, heillä on omat heikkoutensa, mutta myös hyvät puolensa, ja se kannattaisi muistaa. Olkaamme pikemminkin ihmisiä, jotka näkevät lasin puoliksi täytenä kuin puoliksi tyhjänä. Se tarkoittaa: kriitikoita ja vaatijia on tarpeeksi, rakentajia, tekijöitä ja keskustelijoita ei. On helppoa pilkata vaikkapa ihmisten lauluääntä ja ihmisiä ylipäänsä, vaikeampaa on laulaa itse hyvin, lähteä liikkeelle ja tarttua asioihin.

        Keskustelutilaisuudet ja vastauspalstat voivat hyvinkin toimia. Samoin omilla nimillä toimiva keskustelupalsta, silloin sillä voisi olla jotain vaikutustakin. Keskustelupalstoilla olisi kuitenkin tärkeätä, että pystymme hyväksymään toisemme, vaikka emme olisi samaa mieltä asioista. Omalla nimellä toimimiminen auttaisi, sillä silloin ei kukaan yksinkertaisesti kehtaa esiintyä sivistymättömästi, ja tämän palstan riesana oleva farisealainen sanailu loppuisi kokonaan. Vähintäänkin henkilöllisyyden olisi oltava ylläpidon tiedossa.

        Keskustelutilaisuuksista voimme tehdä aloitteita itse, samoin Fideksen keskustelupalstasta. Tosin silloin Fideksen täytyisi ottaa aikaisempaa paljon liberaalimpi linja toimituspolitiikkaan, ja liberaalilla tarkoitan tässä kantasanan merkitystä.

        Keskustelupalstalle pitäisi löytyä ylläpitäjä ja alusta. Ehdotuksia?

        P.S. Vanha katoliikki kirjoittaa harvoin, mutta asiaa. Jaksaisimme lukea hänen kirjoituksiaan useamminkin. Vai siinäkö sen salaisuus onkin?

        "Keskustelupalstalle pitäisi löytyä ylläpitäjä ja alusta. Ehdotuksia?"

        Jopa blogeissa (mm. Blogspot) voi käydä pienimuotoista keskustelua ja ennen kaikkea tiedottaa asioista. Blogien hyviin puoliin kuuluu tekninen helppokäyttöisyys ja mahdollisuus säätää asetuksia. Blogi voi olla suljettu, jolloin lukijat pääsevät salasanoilla lukemaan sitä, tai kaikille internetin käyttäjille avoin.

        Blogin tekninen ylläpitäminen on kokemukseni mukaan helppoa. Eniten työtä se vaatii aivan alkuvaiheessa, mutta ei sekään erityistä tietoteknistä osaamista edellytä. Moderoinnissa oleellisinta olisi varmaan mahdollisten loukkaavien ja asiattomien kommenttien valvominen. Aivan alkuvaiheessa blogin perustamista työllistäisi varmaankin perusasioiden miettiminen: vaaditaanko kommentoijilta oman nimen käyttöä, onko blogi salasanan takana vai kaikille avoin jne.

        **************

        Myöhäisiltaan ja yötämme (tai huomista Helsingin syntymäpäivää) siunaamaan seuraava ajatus:

        "Älköön elämäsi olko hedelmätön.
        Ole hyödyllinen. Jätä jälkeesi jotakin pysyvää.
        Valaise ympäristösi uskosi ja rakkautesi valolla."

        - Pyhä Josemaria Escrivá -


      • vanhempi katoliikki
        Ahdistunut Annikki kirjoitti:

        "Keskustelupalstalle pitäisi löytyä ylläpitäjä ja alusta. Ehdotuksia?"

        Jopa blogeissa (mm. Blogspot) voi käydä pienimuotoista keskustelua ja ennen kaikkea tiedottaa asioista. Blogien hyviin puoliin kuuluu tekninen helppokäyttöisyys ja mahdollisuus säätää asetuksia. Blogi voi olla suljettu, jolloin lukijat pääsevät salasanoilla lukemaan sitä, tai kaikille internetin käyttäjille avoin.

        Blogin tekninen ylläpitäminen on kokemukseni mukaan helppoa. Eniten työtä se vaatii aivan alkuvaiheessa, mutta ei sekään erityistä tietoteknistä osaamista edellytä. Moderoinnissa oleellisinta olisi varmaan mahdollisten loukkaavien ja asiattomien kommenttien valvominen. Aivan alkuvaiheessa blogin perustamista työllistäisi varmaankin perusasioiden miettiminen: vaaditaanko kommentoijilta oman nimen käyttöä, onko blogi salasanan takana vai kaikille avoin jne.

        **************

        Myöhäisiltaan ja yötämme (tai huomista Helsingin syntymäpäivää) siunaamaan seuraava ajatus:

        "Älköön elämäsi olko hedelmätön.
        Ole hyödyllinen. Jätä jälkeesi jotakin pysyvää.
        Valaise ympäristösi uskosi ja rakkautesi valolla."

        - Pyhä Josemaria Escrivá -

        Pyhän Josemarian kehotus ei uusi, mutta se on hyvä muistutus siitä, mitä kristillisen elämän pitäisi olla.

        Annikki, viestisi on ajatteluttanut. Blogipohjainen keskustelu voisi tosiaan olla toteuttamiskelpoinen idea. Kun haetaan keskustelua, jossa puheenvuorojen sisältö ja vastuullisuus olisi niiden määrää oleellisempi juttu, tuo saattaisi toimia.

        Olen iloisesti yllättynyt, että tämä keskustelu lähti näin konkreettiseen suuntaan. En odottanut sitä.
        Blogi- tm. nettikeskusteluideaan olisi minun mielestäni saatava mukaan jokin sellainen taho, jolla olisi hiippakunnallista ulottuvuutta jo ennestään ja joka sen lisäksi olisi kaikkien katolilaisten hyväksyttävissä. Tiedotuskeskus lienee jo ylityöllistetty. On muitakin mahdollisuuksia.
        Laitetaan vakavaan mietintään ja valmisteluun.


      • katoliikki
        vanhempi katoliikki kirjoitti:

        Pyhän Josemarian kehotus ei uusi, mutta se on hyvä muistutus siitä, mitä kristillisen elämän pitäisi olla.

        Annikki, viestisi on ajatteluttanut. Blogipohjainen keskustelu voisi tosiaan olla toteuttamiskelpoinen idea. Kun haetaan keskustelua, jossa puheenvuorojen sisältö ja vastuullisuus olisi niiden määrää oleellisempi juttu, tuo saattaisi toimia.

        Olen iloisesti yllättynyt, että tämä keskustelu lähti näin konkreettiseen suuntaan. En odottanut sitä.
        Blogi- tm. nettikeskusteluideaan olisi minun mielestäni saatava mukaan jokin sellainen taho, jolla olisi hiippakunnallista ulottuvuutta jo ennestään ja joka sen lisäksi olisi kaikkien katolilaisten hyväksyttävissä. Tiedotuskeskus lienee jo ylityöllistetty. On muitakin mahdollisuuksia.
        Laitetaan vakavaan mietintään ja valmisteluun.

        Annikin blogiajatus tuntuu minustakin hyvältä. Se on kevyt toteuttaa ja kun blogiin saadaan vielä hyvä vetäjä, siinä olisi kunnollinen keskustelualue.


    • Siunausta meille

      "meidän pitäisi olla avoimempia pappeja kohtaan ja yhdessä heidän kanssaan kantaa huolta seurakunnan ilmapiiristä."

      Komppaan!

      "Seurakunnan yhteiset keskustelutilaisuudet ovat hyvä idea. Samoin kysymys-vastaus-palsta Fidesissä."

      Voisivatkohan tällaiset keskustelutilaisuudet toteutua? Tilan puolesta Henrikin seurakuntasali olisi mielestäni hyvä paikka tällaisen tapahtuman järjestämiseen. Ihmiset voisivat esimerkiksi etukäteen jättää kirjallisesti kysymyksiään ja huoliaan, joihin kirkon henkilökunta pyrkisi tilaisuudessa vastaamaan. Henkilökohtaisesti minä olen huolestunein seurakuntarauhasta ja hengestä. Suren eri osapuolien puolesta. Toivon ja rukoilen, että he voivat oppia ymmärtämään toinen toistensa näkökulmia ja tarpeita.

      "Olisi hienoa, jos meillä olisi netissäkin mahdollisuus keskustella ja kysellä omalla nimellä. Uskon, että sellaisella keskustelulla olisi tervehdyttävä vaikutus nykytilanteeseen. Epärealistista?"

      On olemassa toinen Suomen katolilaisten käyttämä keskustelupalsta. Kuka muistaa, mistä sen löytää? Onko siellä mukana kirkon henkilökuntaa?

    • toinen konsu

      "On olemassa toinen Suomen katolilaisten käyttämä keskustelupalsta. Kuka muistaa, mistä sen löytää? Onko siellä mukana kirkon henkilökuntaa?"

      Googlettamalla löytyi tämmöinen osoite:
      http://kapsi.fi/~gie/forum/
      Osoite ei toimi. Ehkä palsta on lakannut olemasta. - Tuskin siellä on pappeja ollut keskustelussa mukana. Muistelen että sen kerrottiin olevan tietyn infokurssin käyneiden ja vasta katoliseen kirkkoon liittyneiden pienehkön piirin perustama keskustelupalsta.
      Yritin kerran rekisteröityä mielenkiinnosta mukaan. Ei ollut sallittua rekisteröityä hotmail- gmail-tyyppisillä sähköpostiosoitteilla. En halunnut antaa työsähköpostini osoitetta, niin että rekisteröityminen tyssäsi sitten siihen.

    • Rukoushelmi

      Yksi helppo tapa edistää kristillistä sisarellisuutta ja rakkautta missä tahansa ihmissuhteessa ja varsinkin papin ja seurakuntalaisen välisessä suhteessa on alkaa mainitsemaan papin nimi säännöllisesti ilta- ja aamurukouksissaan. Miettiä hetken mitä vastuksia pappi päivittäisessa työssään ja elämässään kohtaa ja rukoilla hänelle niissä Jumalan siunausta ja johdatusta.
      Rukous auttaa myös näkemään mistä asioista kannattaa lähteä avoimesti keskustelemaan.

      Kaikki tarvitsevat toinen toistensa esirukouksia ja varsinkin papit, jotka omistavat elämänsä seurakuntalaisten palvelemiseen.

      • Ahdistunut Annikki

        Minun piti pistää Rukoushelmen kirjoitukselle peukku ylöspäin, mutta vahingossa huitaisinkin peukun alaspäin. Se oli siis vahinko!


    • kristillisyyteen ne

      Vai että näin:

      "Paavi on Kristuksen itsensä valtuutuksella hänen maanpäällinen sijaisensa ja piispat hänen työtovereitaan. "

      Eiköhän toki tämä käsitys ole roomalaiskatolisen kirkon ikioma käsitys, sillä sellaista ei ollut vielä jakautumattoman katolisen ja apostolisen kirkon aikana vaan roomalaiskatolinen kirkko omaksui sen vasta erottuaan ja omille teilleen lähdettyään.

      Näistä tiettyyn aikakauteen liittyvistä käsityksistä on tullut todellinen kivireki roomalaiskatoliselle kirkolle, senhän täytyy nyt selitellä kaikenlaisia keskiajan taikauskoon perustuvia näkemyksiä, joille on ikään kuin annettu kirkon siunaus.

      Alkuperäiseen kristillisyyteen ne eivät kuitenkaan kuulu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1954
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      919
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      863
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      736
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      722
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      704
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      678
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      656
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      78
      656
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      204
      647
    Aihe