Sadat papit luopuneet uskosta Yhdysvalloissa 1 Tim 4:1-3

Mitä villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja eronneet papit harrastavat?
Pelihän on rehellistä jos erotaan reilusti huuhaa-menosta, vaikka pitäisikin sitten hankkia muualta uusi elanto.
Ei tässä ole kysymys mistään "luopumuksesta" vaan ihmiset ovat rehellisempiä itselleen ja vastuuntuntoisempia kun lopettavat itsepetoksen ja muille valehtelemisen.

Eipä heillä ole koskaan elävää uskoa ollutkaan. Eli joutaa loppukin teeskentely mennä.

Ihminen joka on Jeesuksen kohdannut henkilökohtaisesti, ei hän voi tapahtumaa koskaan unohtaa.

Kirjoituksesi Risto, on oikea, mutta niin sanotusti kaukaa haettu. Suomessa tehtiin papiston keskuudessa suuri kysely muutama vuosi sitten, jonka perusteella huomattava osa papistosta ei usko luomiskertomukseen, Jeesuksen neitseestä syntymiseen eikä Raamatun ilmoittamaan Taivaaseen ja ikuiseen kadotukseen. Vuonna 1977 pastori Antti Kylliäinen kirjoitti kirjan ”Kaikki pääsevät taivaaseen”, koska hän koki ahdistusta sielunhoitoon tulleiden hädän edessä. Kun hänen olisi pitänyt tarjota Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, hän tarjosi väärää lohdutusta ja suruttomuutta. Pastori Kylliäinen sai puhuttelun jälkeen luvan jatkaa luterilaisen kirkon pappina, eikä hänen puhettaan katsottu luterilaisen tunnustuksen vastaiseksi. Voimme olla vain tyytyväisiä, jos uskosta osattomat papit tunnustavat tilanteensa ja lähtevät papin viroistaan. Papiksi, lähetystyöntekijäksi tai evankelistan virkaan pääsee koulutusten kautta ilman henkilökohtaista uskoaankin. Kunpa parikymmentä vuotta lapsia hyväksikäyttänyt lestadiolainen saarnamieskin olisi heti ensimmäisen kerran langettuaan tunnustanut syntinsä ja tehnyt parannuksen!

Kristilliset yhteisöt salaavat ja puolustelevat vääriä profeettojaan rakkauden nimessä. Kristillisyyteen kuuluu tietty kiltteys ja nöyryys ja monissa yhteisöissä kaikki arvostelu katsotaan negatiiviseksi, rakkaudettomaksi ja pahimmillaan kritisoijaa nimitetään kovaksi ja katkeraksi. Lestadiolaisuudessa hyväksikäytetty lapsi on aikuisena todistanut, miten hänen piti pyytää insestiä harjoittavalta anteeksi pahoja ajatuksiaan häntä kohtaan! On Jumalan armoa, jos joku tunnustaa olevansa uskosta osaton. Pahuus lisääntyy ja saa vallan sen tähden, että pahuuden tiedostavat vaikenevat. Insestistäkin tiedettiin, mutta sitä ei otettu puheeksi, koska se olisi aiheuttanut liian suuren kohun, eikä ”voidellun julistajan” pahuuteen rohjettu puuttua. Syyllisiä olemme ME, jos me salaamme ja puolustamme pahuutta. Meidän tulee karttaa tietoista syntielämää ja pahuutta tekeviä jumalan valtakunnan työntekijöitä: 2. Tim. 3:5 ”heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta. ”
Väärää alamaisuutta on alentua alamaiseksi synnin valtaan. On oikein vihata pahuutta ja sanoutua siitä irti, Jumala ei ole tarkoittanut meitä kynnysmatoiksi eikä armon nimissä hyväksymään tietoista syntielämää. Room 6:13-14 ”Älkää antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille…sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla vaan armon alla”.

Meidän on osoitettava terveyttä myötätuntoa langenneille ja kaikki heikoille lähimmäisillemme, mutta myös tajuttava, milloin on viisainta hakeutua tietoisesti erilleen pahuudesta. "Tehän suvaitsette mielellänne houkkamaisuutta, kun itse olette niin järkeviä. Te sallitte, että joku orjuuttaa teitä, että joku syö teidät puhtaiksi, että joku etuilee kustannuksellanne, että joku korottaa itsensä, että joku lyö teitä kasvoihin. Häpeäkseni tämän sanon, aivan kuin olisimme liian heikkoja." 2.Kor.11:19-21.
Olen toiminut useissa kristillisissä järjestöissä ja haureellinen elämä, taloudelliset väärinkäytökset, henkinen väkivalta ja ulkopuolisenkin havaittavissa oleva perkeleellinen viha voi vallita siellä, missä ihmiset kutsuvat itseään uskoviksi. Usein kristillisen järjestön johtoon nousee narsistinen persoona, joka saa vallan kun yhteisö on sairas, työsuojelu hampaaton ja hallitus sokea. Tämä on MEIDÄN ongelmamme ja hyvin lähellä. Laaja luopuminen Kristuksesta ei tule tänne USA:sta, se on jo täällä.
Tapasimme kerran Kalajoella – kilvoittele jalo kilvoitus! Eero Tolvanen, veljesi Herrassa

Ei ole yhtään ihme jos kyllästyttää, sillä nuo lopunajan huutajat tympäännyttää jo ihan tavallista tallaajaa.

On porukkaa jonka mielestä uskon pitäisi olla pilvissä kävelyä, ihmeitä ja merkkeja sekä kuolleista nousemia, niin huuhaa mene yli hilseen.

Kun satatuhatta fanaatikkoa kietoo evankeliumia piikkilangoilla ja rajaa toiset uskon/evankeliumin ulkopuolelle, niin sairasta on, tosi sairasta touhua.