Paljonkohan on aikaa siitä, kun se ryhmä, josta tuli suomalaisia ja toinen ryhmä, jotka suunnistivat viroon erkanivat tosistaan? Puhutaan tietenkin tuhansista vuosista. Siis kuinka kauan aikaa vie, että kieli muuttuu niin paljon, että voidaan jo puhua tässä tapauksessa kahdesta eri kielestä?
Milloin viron ja suomen kieli erkanivat tosistaan?
Kielestä 2 kieltä
52428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Myöhäiskantasuomi ajoitetaan nykyään noin 1500-2000 vuoden taakse, eli suunnilleen silloin viro ja suomi alkoivat erota. Kaikkein ensimmäisenä erosi kuitenkin eteläviro muusta kantasuomesta.
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf
Tuosta virosta niin tiedä, mutta suomalaiset ja unkarilaiset ainakin tulivat yhtä matkaa Volgan mutkasta länttä kohti. Kun sitten tuli tienhaara, jonka yhdessä viitassa oli teksti SUOMI, kääntyivät lukutaitoiset sinne päin ja analfabeetit painelivat Pannonian tasangoille.
Kerroin tämän kerran eräälle unkarilaissyntyiselle potentiaaliselle asiakkaalleni. Ei tullut kauppoja.
Joo+väärässä+olit.+Suomeen+tultiin+ensisijaisesti+etelästä.+Geeni+perinnössä+kylläkin+korkein+penetraatio+Suomessa+on+Flaameilla+(n+13%)+ja+kaikki+muut+sen+alle.+Ukrilaiset+kielet+ovat+myöhempien+aikojen+kommunistien+keksimiä+juttuja.
Eiköhän kielen eroon vaikuttanut se, että itämerensuomalaiset muuttivat nykyisen Viron alueelta nykyiseen Suomeen. Tuolloin kieli oli vielä sama, mutta tietenkin kehittyi eri tavalla Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella. Suomi on säilyttänyt enemmän arkaaisia piirteitä, on monimutkaisempi ja vähemmän indoeurooppalaistunutta kuin viron kieli, johon on saksa ja venäjäkin vaikuttaneet voimakkaasti, mm. sanajärjestys on saksalainen yms.
Tosin käsitteet suomi ja viro ovat tässä keinotekoisia, koska yleiskielet eivät ole kovinkaan vanhoja ilmiöitä. Yleensäkin koko nykyisen Suomen alueen asutushistoria ei ole kovin vanhaa. Ruotsalaisten tullessa maahan tärkeimmät asutuskeskittymät olivat lähinnä Hämeessä.
Suomen kielen äänteellisen yksinkertaistumisen on arveltu johtuneen varhaisesta germaanisesta vaikutuksesta. Täällä oli germaanivaikutusta paljon ennen ruotsalaisten tuloa, mikä näkyy mm. paikannimissä, ja koska germaaneilla oli korkeampi status, on kieli muuttunut äänteellisesti germaanisuuntaan. Vanhakantaisinta germaanista kieltä on islanti, jonka ääntämisessä (yleensä "sijoittumisessa" suuhun) on samanlaisia piirteitä kuin suomessa. Toisaalta suomesta on kadonnut sukukielissä olevia äänteitä.
”Suomalaisten” ”tulo” ”Suomeen” on hyvin epäselvä ja kiistanalainen kysymys. Vanhojen historiankirjojen kuvaukset kertovat lähinnä sitä, mitä on haluttu uskoa silloisen kansallisuusajattelun takia.
”Kieli” ei ollut sama, koska ei ollut mitään kieltä – eihän ollut murretta, jolla olisi ollut armeija, laivastosta ja ilmavoimista puhumattakaan. Oli vain kielimuotoja, joiden vaihtelusta tiedetään aika vähän, mutta on selvää, että esimerkiksi nykyisen Viron alueella puhuttiin silloinkin monenlaisia kielimuotoja (siis myös kun rajoitutaan käsittelemään ns. itämerensuomalaisia kielimuotoja). Mitä heikompia liikenneyhteydet, kauppa jne. ovat, sitä enemmän joka pitäjän, jopa joka kylän kielimuoto kehittyy omaan suuntaansa.
Sitäkään ei tiedetä, onko ”ruotsalainen” asutus nykyisen Suomen alueella vanhempaa kuin ”suomalainen”. Toki asiasta on varmoja mielipiteitä, jotka kuvastavat sitä, mitä halutaan uskoa.
Joka tapauksessa kun Suomenlahden pohjoispuolella alettiin puhua ns. itämerensuomalaisia kielimuotoja, niitä puhuvat yhteisöt säilyttivät siteitä nykyisen Viron alueen yhteisöihin. Liioittelematta voi sanoa, että esimerkiksi Turun seudun murre on monin tavoin lähempänä eräitä viron murteita kuin savoa.
Se, mitä luetaan yhdeksi ”kieleksi”, on ennen muuta poliittinen ja kulttuurinen kysymys enemmänkin kuin kielellinen. Kirjakielet ovat olleet omiaan luomaan mielikuvaa ”yhdestä kielestä”, vaikka kirjakieltä aluksi osasi hyvin pieni vähemmistö ja vaikka kirjakieli ei ole kenenkään ensikieli, ”äidinkieli” (pois lukien ehkä kaksikielisessä kodissa kasvaneet lapset joissakin tilanteissa). Oikeastaan vasta televisio loi ”suomen kielen”, nimittäin yleiskielen, josta on kaksi perusmuotoa (tv:n asiaohjelmien suomenkieli ja tv:ssä esitetyn suomenkielisen draaman kieli).
Suomi ja viro eivät ole koskaan erkaantuneet toisistaan, vaan ne ovat kaksi kansalliskieltä (kansakunnan luomiseen käytettyä kieltä), jotka kehitettiin eri alueilla toisistaan aika riippumatta suunnilleen samoihin aikoihin, paljolti läntisen kirkon suuren skisman (”uskonpuhdistuksen”) johdosta 1500-luvulta alkaen. Tosin viron kehittämisen myöhemmissä vaiheissa otettiin jossain määrin mallia suomesta.