Hänkö levittää peitellysti predestinaatio(ennaltamääräämis)-oppia, jossa jotkut ovat jo ennalta määrätyt pelastumaan ja toiset tuhoutumaan? Ne joilla on jumala-aisti (sensus divinitatis) pelastuvat.. ?
"Kenties voimakkaimmin kalvinismi näkyy Puolimatkan tuotannossa ; Hän soveltaa reformoitua epistemologiaa, joka on nimenomaan kalvinistista. Esimerkiksi Plantingan sensus divinitatis on jotain joka kuvaa hyvin voimakkaasti kalvinismin ennaltamääräytymisen henkeä. Plantingahan selittää että kaikilla ei ole jumala-aistia ja osalla se on hyvinkin herkkä. Tämä sopii mainiosti kalvinismin predestinaatio -oppiin jossa pelastuvat ja tuhoutuvat ovat ennaltamääräytyneet. Sen sijaan se sopii erityisen huonosti luterilaiseen maailmankuvaan joka kiistää homo religiosus -asenteen kieltäen tätä kautta koko paranormaalin kyvyn jossa Jumalausko olisi jotain erityisen luonnollista. Lutherhan itse korosti uskonratkaisua ja vapaata tahtoa."
..
"Uskonnottomiin suhtaudutaan siksi aidon ja aktiivisen suvaitsemisen sijasta fatalistisen kohtalouskon kautta ignoroiden. Esimerkiksi tae-argumentaatiossa Puolimatka korostaa usein mielellään sitä, että vaikka ajattelu on kehäinen eikä siksi todista ateistille Jumalaa, se on kuitenkin kristitylle sisäisesti koherentti. Tämä asenne on itse asiassa äärimmäistä kalvinismia.
Luterilainen asenne älykkääseen keskusteluun ja julistukseen ei ole pelkkää ennaltamääritellyn sisäpiirin luo saamista. Siellä luotetaan syvemmin kaikkien henkilöiden rationaalisuuteen, ei pelkästään niiden rationaalisuuteen joilla Jumala -aisti ei sokeutunut. Sensus divinitatis -aistin toiminta yhdessä takeen tuomaan kehään johtaa siihen että ateistit ajautuvat vammaisdiskurssin piiriin ja vain eheät ihmiset päätyvät pelastukseen kuten predestinaatio -oppiin kuuluukin.
1: Tämän eron peittäminen onkin Puolimatkan tehokkaimpia retorisia kikkoja ;
..."
http://kupuramiekka.blogspot.fi/2012/06/uusateistien-vaparit.html
"Kenties voimakkaimmin kalvinismi näkyy Puolimatkan tuotannossa ; Hän soveltaa reformoitua epistemologiaa, joka on nimenomaan kalvinistista. Esimerkiksi Plantingan sensus divinitatis on jotain joka kuvaa hyvin voimakkaasti kalvinismin ennaltamääräytymisen henkeä. Plantingahan selittää että kaikilla ei ole jumala-aistia ja osalla se on hyvinkin herkkä. Tämä sopii mainiosti kalvinismin predestinaatio -oppiin jossa pelastuvat ja tuhoutuvat ovat ennaltamääräytyneet. Sen sijaan se sopii erityisen huonosti luterilaiseen maailmankuvaan joka kiistää homo religiosus -asenteen kieltäen tätä kautta koko paranormaalin kyvyn jossa Jumalausko olisi jotain erityisen luonnollista. Lutherhan itse korosti uskonratkaisua ja vapaata tahtoa."
..
"Uskonnottomiin suhtaudutaan siksi aidon ja aktiivisen suvaitsemisen sijasta fatalistisen kohtalouskon kautta ignoroiden. Esimerkiksi tae-argumentaatiossa Puolimatka korostaa usein mielellään sitä, että vaikka ajattelu on kehäinen eikä siksi todista ateistille Jumalaa, se on kuitenkin kristitylle sisäisesti koherentti. Tämä asenne on itse asiassa äärimmäistä kalvinismia.
Luterilainen asenne älykkääseen keskusteluun ja julistukseen ei ole pelkkää ennaltamääritellyn sisäpiirin luo saamista. Siellä luotetaan syvemmin kaikkien henkilöiden rationaalisuuteen, ei pelkästään niiden rationaalisuuteen joilla Jumala -aisti ei sokeutunut. Sensus divinitatis -aistin toiminta yhdessä takeen tuomaan kehään johtaa siihen että ateistit ajautuvat vammaisdiskurssin piiriin ja vain eheät ihmiset päätyvät pelastukseen kuten predestinaatio -oppiin kuuluukin.
1: Tämän eron peittäminen onkin Puolimatkan tehokkaimpia retorisia kikkoja ;
..."
http://kupuramiekka.blogspot.fi/2012/06/uusateistien-vaparit.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.