Makaan sängyllä ja tuijotan ulos, sama näkymä. Sininen taivas ja viereisen kerrostalon punainen katto, välillä taivaalla lentää lentokoneita, ihmisiä menossa jonnekkin tai tulossa kotiin. Ulkoa kuuluu linnunlaulua ja liikenteen ääniä. Toivoisin että sataisi, oikein kaatamalla, ukkonen, salamoita, voisi vaan hyvällä mielellä nukkua, paeta.
Olen alkanut käymään ihmisten ilmoilla, en kuitenkaan viellä töissä. Tunnen jopa iloa, mutta en niinkuin ennen.
2 viikkoa sitten minulla todettiin vaikea-asteinen masennustila, sain lääkkeet. Mieliala on parantunut, mutta silti mietin että olen luovuttaja, häviäjä, luuseri. En ollut tarpeeksi vahva. Entä jos jään koukkuun? Entä jos en enää koskaan ole iloinen kuin ennen? En tiedä mitä tehdä, tuntuu niin loputtomalta.
Olen alkanut käymään ihmisten ilmoilla, en kuitenkaan viellä töissä. Tunnen jopa iloa, mutta en niinkuin ennen.
2 viikkoa sitten minulla todettiin vaikea-asteinen masennustila, sain lääkkeet. Mieliala on parantunut, mutta silti mietin että olen luovuttaja, häviäjä, luuseri. En ollut tarpeeksi vahva. Entä jos jään koukkuun? Entä jos en enää koskaan ole iloinen kuin ennen? En tiedä mitä tehdä, tuntuu niin loputtomalta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ota omena.