"Fukushiman ydinvoimalan jäähdytysvesien laskemista mereen pidettiin vaarattomana. Uusien tutkimusten mukaan radioaktiivinen Cesium on kuitenkin levinnyt ja uhkaa kerääntyä japanilaisten rakastamiin kaloihin. "
http://yle.fi/ohjelmat/1483061
Sivulla myös uusintalähetykset
http://yle.fi/ohjelmat/1483061
Sivulla myös uusintalähetykset
Vastaukset 9
Vanhimmat
on samaan aikaan kakkosella.Joten se niistä kaloista.
uusinta huomenna 23:10 tv1 http://yle.fi/ohjelmat/1483061
Eipähän oikeastaan mitään yllättävää. Pohjasedimentit saastuneet 20 km säteellä Fukushiman laitoksesta ja paikoin muuallakin. Tuttu tilanne Suomen eräissä järvissä ja jokien suilla. Ei puhettakaan koko Tyynenmeren saastumisesta, kuten täällä on parhaimmillaan hekumoitu.
"20 km säteellä Fukushiman laitoksesta"
http://www.youtube.com/watch?v=7eh4nBVJTsw
http://www.youtube.com/watch?v=cC_o6QvIFFs
http://www.youtube.com/watch?v=Rrxmy6R3m90
Ohjelmassa mitattiin pohjasedimenttien saastumista 20 km säteellä laitoksesta. Tuollakin alueella oli saastuminen aika vähäistä monin paikoin. Saastuminen oli suurinta rannikon suunnassa veden virtauksesta ja mataluudesta johtuen.
Kun on mitattu pintavesien radioaktiivisuutta, se on todettu varsin vähäiseksi 30 km säteen ulkopuolella laitoksesta ja itse asiassa monin paikoin tuon sektorin sisälläkin. Cesium on varsin liukoinen nuklidi ja se sedimentoituu lähinnä partikkeleihin kiinnittyneinä. Siksi se sedimentoituu herkimmin alueilla, jonne tulee paljon maalta liettynyttä ainesta ja jossa virtausolosuhteet sedimentoitumiselle ovat otolliset. Kun maaympäristö puhdistuu lähivuosina, tulee näille alueille päälle puhtaampaa sedimenttiä saastuneen päälle.
Ihan hauskoja tuollaiset simulaatiot kuin tuossa ensimmäisessä linkissä. Siinä ei vaan kerrota, mitä konsentraatiota esim. tuo keltainen väri edustaa. Asiaa voisi valaista laskuesimerkillä. Jos Fukushimasta mereen päässyt cesium, joitakain kymmeniä PBq, leviää tasaisesti 1000 km x 1000 km alueelle yhden kilometrein syvyyteen asti meriveteen, tulee pitoisuudeksi muutama kymmen becquerellia kuutiota kohti, suunnilleen sama kuin Itämeren vedessä nykyään.
Kyse on biokonsentraatiosta. Vedessä voi olla vain muutamia Bq:jä, mutta sama cesium kiertää koko ajan sedimentistä planktoniin ja kaloihin ja taas uudestaan sedimenttiin jne.
Tuossa filmissähän kerrottiin myös biokonsentraatioista. Kun sedimentissä oli enimmillään luokkaa 1000 Bq/kg, pohjamadoissa oli saman verran ja niitä syövissä kaloissa tyypillisesti 5000 Bq/kg.
Itämeren vedessä on cesiumia alle noin 50 Bq/kg ja Suomen alueen sedimenteissä enimmillään muutama kymmen kBq/neliömetri. Itämeren kaloissa aktiivisuuspitoisuus on aika vähäistä, varsin paljon alle rajojen.
Vaan oli Lidlin myymässä Admiral -sillipurkissa jo vähän noussut säteily... Ilmankos myivät alennuksella....? Söin minä ne silti... Vaan saahan noita mittailla. Jos ei muuten niin huvikseen... Ei minun mittarillani elintarvikkeista tarkkoja lukemia saa.