Tämä on minun tarinani. Olen kasvanut luterilaisessa perheessä, en uskovassa, mutta ateisteja kovasti kavahtavassa. Turvan takia perheeni pysyi kirkossa, ja koska se oli yhteiskunnan oletus. (Nykyään ajattelen, että tällainen on raukkamaista itsensä kieltämistä ja muiden tarpeetonta mielistelyä.)
Tulin uskoon rippikoulussa, mutta perheeni kavahti sitäkin, parempi olisi ollut pysyä ruodussa, tavallisena rivikristittynä. Onttoa, sanoin minä ja kuljin ties missä raamattupiireissä ja kristillisissä kissanristiäisissä nuotiolauluja laulamassa. (Nykyään jo naurattaa oma typeryys, uskoin innolla kaiken roskan mitä uskovaiset pajunköyttä keksivät syöttää.)
Muutaman vuoden uskoin ihan tosissaan, slipoveri päällä ja jakaus kohdallaan hoilasin hoosiannaa ja olin yhteisöllinen. Rukoilin ja noudatin tätä kristillistä näennäisetiikkaa, jonka mukaan kaikki on kyllä kiellettyä, mutta jos yhteisö ei tiedä, ei varmaan jumalakaan arvaa rankaista. Itse tietysti kokee syyllisyyden tunteita ihan kaikesta. Paras työ minkä kristitty voi tehdä, on tuoda uusi uhri alttarille, siihen tietysti kannustetaan joukkovoimalla, mutta eihän sellainen nykyään Suomessa onneksi onnistu. Aikani kuitenkin pelkäsin, uskoin ja käänsin toista poskea. - En ateisteille, vaan Jeesukselle kavereineen, uskoville. Eihän ateisteja niissä piireissä näy. Järjen ääni lauletaan hiljaiseksi.
Kunnes aloin ajatella. Eihän niihin rukouksiin kukaan vastannut. En päässyt siihen kouluun mihin halusin, tyttöystävä löysi paremman, niistä samoista piireistä tietenkin. Olin aika masentunut ja se uskonkiihkon ylläpitäminen alkoi tuntua aina vain vaikeammalta. Sitä kiiltoa silmissä.... Kaikki sen tunnistaa. Mietin ja kamppailin itseni kanssa, yhteisöstä jäin pikkuhiljaa pois. Viimein uskaltauduin eroamaan kirkosta. Perhe tietenkin paheksui rankasti, mutta mitä siitä. Nyt alkoi oma elämä, jossa sääntöjä ei sanele minkään valtakunnan perverssi konklaavi.
Aika moni kristitty on huomannut, että jumalaa ei ole ja koko uskonto on yhtä suurta kusetusta. Niin minäkin. Pettymys oli valtava. Mutta kun vapauduin yhteisöstä, luterilaisesta kirkosta, elämä aukeni ja sain hengittää vapaasti. Ateistinen maailmankuva muodostui hyvin nopeasti. Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja uskovaisenakin tiesin, että evoluutio ja biologian lait pelaavat. Sovitin ne vain siihen hassuun satuun, jota mulle toisteltiin.
Olin vuosia uskova, kunnes aloin ajatella itse. Omilla aivoillani. Helppohan siihen jumalaan on tukeutua, siihen pystyy kuka tahansa. Vastuun ottaminen koko omasta elämästä onkin sitten paljon vaikeampaa, ja sitä eivät uskovat tee. Minä olen nyt ateisti, elän paljon moraalisemmin, koska olen yksin vastuussa siitä mitä teen ja puhun.
Ja tiedän jo vastaväitteenne, älkää vaivautuko: "et koskaan uskonut TODELLA" tai "et koskaan ottanut Jeesusta sydämeesi OIKEASTI" tai "uskosi ei ollut aitoa..." Varmasti keksitte paljon muitakin manipuloitikonsteja. Minuun ne eivät enää tehoa.
Kristityt ovat julmaa kansaa, joka tekee mitä tahansa saadakseen lisää joukkoja epäpyhään ja ulkokultaiseen soturijoukkoonsa. Siinä jos missä, olisi kyse Saatanan johdatuksesta, jos Saatanaa olisi. Minä en ole enää teidän saalistanne, enkä aio vaieta teidän todellisista kasvoistanne. Vaikka kaikki ne jo tuntee. Nykyään vaan yritätte väittää olevanne hyviä ihmisiä. Yhä edelleen Afrikan nälkäisten on pakko valita Jeesus, leipää ei tule ennen. Tätä te ette muille myönnä, mutta tiedätte että se on totuus. Tämä ja moni muu.
Minä en teitä enää suojele ja aion olla niin äänekäs ateisti kuin ikinä pystyn, jotta saan muutkin luopumaan satupiireistänne. Ja tämän te teitte itse itsellenne.
Uskovaisesta ateistiksi. :)
63
204
Vastaukset
- miss ei kirj.
"Minä en teitä enää suojele ja aion olla niin äänekäs ateisti kuin ikinä pystyn, jotta saan muutkin luopumaan satupiireistänne. Ja tämän te teitte itse itsellenne."
Niin, saathan sinä yrittää, muta jos yksi sadasta uskovasta edes kuuntelee ja ajattelee sitä mitä sanot niin se on jo paljon. Itse olen hiljainen ateisti enkä itsestäni enkä jumalattomuudestani suurta melua pidä. Johtuen varmasti aivan erilaisesta taustasta. En ole koskaan jumaliin uskonut. :) - JohannesKostaja
Jokainen jumalalta pelastettu jne. ;)
Kyllähän fakta on se, että aivot meillä on jokaisella, usko on niillä jotka siihen jostain syystä ajautuvat. Painostuksen, omien ongelmien, yhteisön kaipuun (mulla oli osin tämä ja osin teiniahdistus. Siinä iässähän ne haukat mielellään iskee) tai huono (=kristillinen) kasvatus. Nämä altistaa aivopesulle. Aivopesun allakin KUITENKIN jokaisella on tallella ainakin rippu omasta ajattelusta.
Teidän jokaisen on mahdollista EHEYTYÄ kokonaisiksi, itsenäisesti ajatteleviksi yksilöiksi ilman jumalan harhaoppeja. Tämä on oikea ilosanoma, jossa jokainen saa AIDOSTI olla tasan sitä mitä on.
(ja ei, hyvä kristityt aivopesijät, tämä ei tarkoita murhia ja raiskauksia, ateistit ovat hyvin lainkuuliaista joukkoa - koska moraali)- Ikikristitty
Älä nyt pahastu mutta minusta tuo vaikuttaa siltä, että kun kuherruskuukausi oli ohi, yksinkertaisesti menetit mielenkiintosi. Usein juuri tuontapainen "uskoontulo" erityisesti jos se on vain pelkkään tunteeseen perustuvaa, ei todellakaan kestä. Sitten kun tunteet jäävät ja jatkuvasti jankuttaa itselle tuota asiaa jne. siinä ymmärrettävästi kyllästyy. Ylikyllästit itsesi.
Lisäksi näyttää siltä, että koska olit nuori ideaalisi joutuivat koetteille kuten usein nuorelle käy. Jumala ei teekään niin kun minä haluan, ihmiset eivät olekaan niitä ideaaleja, eli pettymys siinä tuleekin. Mutta hyvä ettet jäänyt, koska tarkoitus Jumalalla ei käsittääkseni olekaan että ei-koetuksen kestävä jää siihen.
Sen on vain sääli, että alat sitten muillekin tuputtaa tuota täysin yksilöllistä kokemustasi ja taas uskomustasi, joka on vain sinun uskomukseksi, elämäsi ja totuutesi. (Toki itselläni ei siis ole koskaan ollutkaan tunteisiin perustuvaa, eikä itsellä ns. uskoontulokokemusta.) - Puhuit ittes pussiin
Ikikristitty kirjoitti:
Älä nyt pahastu mutta minusta tuo vaikuttaa siltä, että kun kuherruskuukausi oli ohi, yksinkertaisesti menetit mielenkiintosi. Usein juuri tuontapainen "uskoontulo" erityisesti jos se on vain pelkkään tunteeseen perustuvaa, ei todellakaan kestä. Sitten kun tunteet jäävät ja jatkuvasti jankuttaa itselle tuota asiaa jne. siinä ymmärrettävästi kyllästyy. Ylikyllästit itsesi.
Lisäksi näyttää siltä, että koska olit nuori ideaalisi joutuivat koetteille kuten usein nuorelle käy. Jumala ei teekään niin kun minä haluan, ihmiset eivät olekaan niitä ideaaleja, eli pettymys siinä tuleekin. Mutta hyvä ettet jäänyt, koska tarkoitus Jumalalla ei käsittääkseni olekaan että ei-koetuksen kestävä jää siihen.
Sen on vain sääli, että alat sitten muillekin tuputtaa tuota täysin yksilöllistä kokemustasi ja taas uskomustasi, joka on vain sinun uskomukseksi, elämäsi ja totuutesi. (Toki itselläni ei siis ole koskaan ollutkaan tunteisiin perustuvaa, eikä itsellä ns. uskoontulokokemusta.)Tässä on nyt ristiriita uskovaisten normaaliin argumentointiin. Tehän yleensä nimenomaan hurraatte sitä uskoon tulon hetkeä, tiedätte sen päivää ja sekuntia myöten ja pidätte juhlia sen kunniaksi. Nyt kuitenkin sanot, että tällaiset uskovat usein menettävät uskonsa ja että tunteeseen perustuva usko ei kestä.
Mihin ihmeeseen sinun uskosi sitten perustuu? Ei ainakaan järkeen, joten oletan että kasvatukseen. Onko yhtäkkiä niin, että vain uskovan perheen lapsi voi olla aidosti uskova? Wau mitä genetiikkaa! Eiku.......... - Ikikristitty
Puhuit ittes pussiin kirjoitti:
Tässä on nyt ristiriita uskovaisten normaaliin argumentointiin. Tehän yleensä nimenomaan hurraatte sitä uskoon tulon hetkeä, tiedätte sen päivää ja sekuntia myöten ja pidätte juhlia sen kunniaksi. Nyt kuitenkin sanot, että tällaiset uskovat usein menettävät uskonsa ja että tunteeseen perustuva usko ei kestä.
Mihin ihmeeseen sinun uskosi sitten perustuu? Ei ainakaan järkeen, joten oletan että kasvatukseen. Onko yhtäkkiä niin, että vain uskovan perheen lapsi voi olla aidosti uskova? Wau mitä genetiikkaa! Eiku..........Eivät Jumalaan uskovat ihmiset ole jokin yhtenäinen prototyyppiryhmä, ja tavattuasi yhden ja (saattaa jopa olla, että ymmärrettyäsi väärin heidätkin) olet tavannut kaikki ja täten voit tehdä olettamuksia ja päätelmiä, joissa ei ole mitään perää. Kyllä minä olen niitä ihmisiä, jotka uskovat täysin ympäristöstä riippumatta, nykymaailmassa jossa ei uskota, ei ainakaan Kristuksen sovittaneen. Meitähän on täällä Suomessa käsittääkseni noin 1/3. Itseäni ympäröi lähinnä maallistunut maailma ja uskonsa menettäneitä ihmisiä, Jumalaan saattavat uskoa, mutta Kristus on heille useimmille hepreaa ja tuota ehkäpä Jumala on -uskoakaan he eivät mitenkään harjoita. En pyöri jossain uskovaisissa piireissä, kuten sanoin täällä jossakin, käyn silloin tällöin kirkossa jne. Olen siis täysin itsenäinen uskoja, jos näin voi sanoa. Itse arvelen, että elämän myötä on ikään kuin tullut pikkuhiljaa valinta, on kaksi vaihtoehtoa Jumala on tai ei ole, sen jälkeen kun tutkin muita uskontoja, on pakko sanoa, että ainoa joka vetää puoleensa on kristinuskon Jumala. Ei ole maailmankatsomuksellisesti mitään muita vaihtoehtoja. Sen jälkeen tietysti on tapahtunut se, että Jumalan kanssa matkatessa tieto Hänestä on syventynyt, eikä se totisesti riipu siitä, minkälaisia edes muut kristityt ovat jne. Itse olen sillä tavalla onnekas, että itselleni ei ole koskaan tuputettu uskoa. Sen lisäksi olen syvällinen ihminen ja kaipaan elämääni todellakin muuta kuin pelkkää leipää ja sirkushuveja ja joka mielestäni on täysin luonnollinen tarve ihmisessä.
- Ikikristitty
Puhuit ittes pussiin kirjoitti:
Tässä on nyt ristiriita uskovaisten normaaliin argumentointiin. Tehän yleensä nimenomaan hurraatte sitä uskoon tulon hetkeä, tiedätte sen päivää ja sekuntia myöten ja pidätte juhlia sen kunniaksi. Nyt kuitenkin sanot, että tällaiset uskovat usein menettävät uskonsa ja että tunteeseen perustuva usko ei kestä.
Mihin ihmeeseen sinun uskosi sitten perustuu? Ei ainakaan järkeen, joten oletan että kasvatukseen. Onko yhtäkkiä niin, että vain uskovan perheen lapsi voi olla aidosti uskova? Wau mitä genetiikkaa! Eiku..........Sitä paitsi mielestäni nykyään on muotiakin uskoa jos uskoo muuhun kuin kristinuskon Jumalaan. Kaipa olen sitten vastarannan kiiski. Itsenäinen ajattelija kun olen.
- No ajatella
Ikikristitty kirjoitti:
Sitä paitsi mielestäni nykyään on muotiakin uskoa jos uskoo muuhun kuin kristinuskon Jumalaan. Kaipa olen sitten vastarannan kiiski. Itsenäinen ajattelija kun olen.
Minusta on aina niin surkuhupaisan säälittävää, kun ihminen joka on täysin sokeasti ja täysin kritiikittömästi omaksunut muinaisten aabrahamilaisten paimentolaiskansojen muinaistaruston, kutsuu itseään itsenäiseksi ajattelijaksi.
Kun oikeastaan juuri mikään ei voisi olla sen kauempana itsenäisestä ajattelusta. Omia mielipiteitä ei sen jälkeen enää edes ole, vaan pitää aina kirjasta lukea mitä mieltä voi tai saa olla mistäkin asiasta. Tasa-arvo? Hm jaa, nainen olkoon aina herralleen miehelle kuuliainen alamainen. Homot? "Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla." Tämä selvä.
Voisiko noista asioista kenties keskustella? Ei niissä ole mitään keskustemista. Jumalan sana on laki, piste. Jumalallisesta laista ei koskaan keskustella. Sehän tarkoittaisi epäuskoa sen suhteen, että jumalan laki ei voisikaan olla täydellinen ja virheetön aina ja kaikkialla, mikä taas kumoaisi koko raamatun ja sen jumalan. Jumalan laki on aina täydellinen ja virheetön. Toteaa meille "itsenäinen ajattelija", jonka pitää jokainen mielipiteensä lukea jostain ikivanhasta klrjasta.
Ja joka ei tiedä, mitä tarkoittavat sanat itsenäinen, puhumattakaan sanasta ajattelija. Ne kun eivät tarkoita ihmistä, joka täysin sokeasti uskoo muinaisten paimentolaisten kansansatuja. Ja vielä vähemmän ihmistä, joka vaatii muita ihmisiä elämään muinaisten paimentolaisten jumalien kuvitteellisten käskyjen mukaisesti, tai säätämään koko yhteiskunnan lainsäädäntö näiden mukaan. - Säälittävää
Ikikristitty kirjoitti:
Älä nyt pahastu mutta minusta tuo vaikuttaa siltä, että kun kuherruskuukausi oli ohi, yksinkertaisesti menetit mielenkiintosi. Usein juuri tuontapainen "uskoontulo" erityisesti jos se on vain pelkkään tunteeseen perustuvaa, ei todellakaan kestä. Sitten kun tunteet jäävät ja jatkuvasti jankuttaa itselle tuota asiaa jne. siinä ymmärrettävästi kyllästyy. Ylikyllästit itsesi.
Lisäksi näyttää siltä, että koska olit nuori ideaalisi joutuivat koetteille kuten usein nuorelle käy. Jumala ei teekään niin kun minä haluan, ihmiset eivät olekaan niitä ideaaleja, eli pettymys siinä tuleekin. Mutta hyvä ettet jäänyt, koska tarkoitus Jumalalla ei käsittääkseni olekaan että ei-koetuksen kestävä jää siihen.
Sen on vain sääli, että alat sitten muillekin tuputtaa tuota täysin yksilöllistä kokemustasi ja taas uskomustasi, joka on vain sinun uskomukseksi, elämäsi ja totuutesi. (Toki itselläni ei siis ole koskaan ollutkaan tunteisiin perustuvaa, eikä itsellä ns. uskoontulokokemusta.)"Sen on vain sääli, että alat sitten muillekin tuputtaa tuota täysin yksilöllistä kokemustasi ja taas uskomustasi, joka on vain sinun uskomukseksi, elämäsi ja totuutesi"
Täsmälleen samoin perusteinhan sitä uskoakin tuputetaan. Keskusteluissa, joissa tivataan todisteita Jumalan olemassaolosta, vedotaan nimen omaan henkilökohtaiseen kokemukseen. Eikö se myös ole säälittävää?
- JohannesKostaja
Niin, rippikoulussa tulin uskoon ja koin herätyksen. Nelisen vuotta olin täyspäiväisesti uskossa, ei kestä kuherruskuukausi niin kauaa. Sen jälkeenkin uskoin vielä joitain vuosia, vaikken ollut niin aktiivinen. Kirkosta erosin noin 10 vuotta sitten, pitkän harkinnan jälkeen. Että kyllä minä ihan oikea uskovainen olin. Ja nyt olen ihan oikea ateisti.
Miksi tämä on teikäläisten niin vaikea hyväksyä? Onko uskon menetyksen uhka jokaiselle uskovalle niin akuutti, että koko ajatus pitää jotenkin yrittää kumittaa näköpiiristä? Taitaa se usko olla tiellä jokaisella, niin kuin oli lopulta minullakin vaikken sitä myöntänyt, kuitenkin lopulta aika höllässä, kun sen katoaminen niin kauhistutta.
En ole ensimmäinen enkä viimeinen tosiuskova, joka luopuu uskosta ja uskonnosta. Ja kyllä sinä saatat olla seuraava, vaikka Ikikristityksi itseäsi tituleeraatkin. Tervetuloa vaan, tällä puolella kirkonkirousta saat sinäkin olla oma itsesi. ;)- Ikikristitty
En väittänyt että sinun pitäisi uskoa. Itselleni on tainnut käydä paljon onnekkaammin tuossa asiassa. Olin nuorena tavallinen passiivinen kirkkoon kuuluja, arvelin että Jumala on olemassa, mutta minä elin nuoruuttani eikä Jumala ollut mitenkään ajankohtainen. Taisin olla melkein ateisti ihan lyhyen aikaa. Olen sellainen passiivinen päälle 20-kymppisenä ja saatoin joskus tutkiskella asioita mutta en mitenkään innokkaasti, siihen aikaan olivat enemmän muotia new age -jutut, niitä saatoin joskus tutkia, mutten kovinkaan aktiivisesti ja epämääräisesti arvelin että jälleensyntymä saattaisi olla totta, en ollut kuitenkaan mikään hindu tai muuta vastaavaa. Ehkä vasta joskus päälle kolmekymppisenä aloin enemmän lukea Raamattua ja sitten vasta Kristus varsinaisesti pikkuhiljaa avautui. Tämän jälkeen tietysti sellaiset jälleensyntymät leikkimielessäkin jäivät mielestä. Tässä sitten ollaan menty pikkuhiljaa lähemmäs Kristusta, oltu välillä kauempana ja välillä lähempänä, mutta asia on vuorenvarma ja suhde syvenee, matka jatkuu. On kestetty koetukset ja muut. Ehkäpä minussa onkin se, että olen sellainen rauhassa uskoja, joka ei käy valtavasti missään paitsi kirkossa joskus. Enemmänkin saatan lueskella kaikenlaista. Mutta toisaalta, minkäpä sille mahtaa jos Jumala vetää. Saat puolestani olla rauhassa uskomatta. Mielestäni tässä vain on kaikenlaisia vaiheita ja ihminen ei todellakaan ole missään hurmostilassa. Mutta näinhän se nykyään on avioliittojenkin kanssa, kun tunne hiipuu ja vaiva toisen eteen alkaa, sitten onkin aika lähteä.
- Mirka...
Lasten rippikoulut pitäisi kieltää lailla.
Ikikristitty. Olen JohannesKostajan aateveli. Ei ole kysymys siitä, että Jumala ei tee tahtoni mukaan. Jumala on tekemättä yhtään mitään ja niin piilossa, ettei saa mitään havaintoa. Mutta totta se, että kunnon uskovaisen kanssa ei kannata tämmöisestä edes keskustella, sillä kunnon uskovaiselle kaikki mitä Jumalasta ja krsistinsuskosta on, niin se on niin totta kuin olla voi.
Ja jos kysyt samaa asiaa islamilaiselta tai muun uskonnon harjoittajalta, saat sataprosenttisen varmasti saman vastauksen. Ja minä elin krsitinuskon piirissä yli 30 vuotta ennenkuin tajusin mitä peliä se on. Olin siis ääliö, pakko myöntää. Mutta virheistä oppii, onneksi.- Ikikristitty
Niin onkin. Kyllä Jumala nimenomaan on välillä hiljaa. Ei se sitä tarkoita, että Hän olisi kadonnut jonnekin. Sekin on koetus. Sehän tässä onkin juonena, niin ainakin olen ymmärtänyt. Mutta tämä on todella arvoitus, miksi jotkut kestävät sen ja toiset eivät.
- Ikikristitty
Ikikristitty kirjoitti:
Niin onkin. Kyllä Jumala nimenomaan on välillä hiljaa. Ei se sitä tarkoita, että Hän olisi kadonnut jonnekin. Sekin on koetus. Sehän tässä onkin juonena, niin ainakin olen ymmärtänyt. Mutta tämä on todella arvoitus, miksi jotkut kestävät sen ja toiset eivät.
Arvelen, että kai Jumala on sitten jotenkin johdattanut minua. Minullahan ei kuitenkaan ole mitään muuta paikkaa mennäkään edes. Ei ole siis paluuta. Olen liian syvällä Hänessä. Ei minusta maailmassa ole mitään muutakaan. Vaikka olisin välillä passiivisempi Jumalan suhteen, Hän on kuitenkin lopulta mielenkiintoisin, eikä maailmassa yksinkertaisesti ole mitään, mikä voittaisi Hänet.
Ikikristitty kirjoitti:
Niin onkin. Kyllä Jumala nimenomaan on välillä hiljaa. Ei se sitä tarkoita, että Hän olisi kadonnut jonnekin. Sekin on koetus. Sehän tässä onkin juonena, niin ainakin olen ymmärtänyt. Mutta tämä on todella arvoitus, miksi jotkut kestävät sen ja toiset eivät.
Ikikristitty. Itse olen ajatellut niin, että ne, jotka kestävät turhat rukoukset ym, eivät ole pääseet tai halunneet totuuteen. Kun itse olen valaistunut, niin pidän valaistumattomia uskovia (kaikkien uskontojen uskovia) hieman tyhminä. Tai hienommin sanottuna kai ihmisinä, jotka eivät osaa ajatella ja tehdä johtopäätöksiä.
- Ikikristitty
helsinkijokkeri kirjoitti:
Ikikristitty. Itse olen ajatellut niin, että ne, jotka kestävät turhat rukoukset ym, eivät ole pääseet tai halunneet totuuteen. Kun itse olen valaistunut, niin pidän valaistumattomia uskovia (kaikkien uskontojen uskovia) hieman tyhminä. Tai hienommin sanottuna kai ihmisinä, jotka eivät osaa ajatella ja tehdä johtopäätöksiä.
Et taida oikein ymmärtää mistä puhun. Ei Jumalan ole edes tarvinnut koskaan todistaa minulle mitään vastaamalla rukouksiini mieleni mukaan. Synnyin aikanaan sellaisiin olosuhteisiin, jossa olen tottunut vähään. En väitä, että olisin kokonaan ilman mitään hengellisiä kokemuksia, mutta en ole koskaan käynyt sellaisissa piireissä joissa väkipakolla yritetään hurmostilaa ja muuta enkä näin ollen ole saanut väärää kuvaa asiasta. Myönnän itselleni välillä rehellisesti, että olen kauempana Jumalasta ja taas välillä lähempänä. Olen kasvanut kiinni Häneen, eikä mikään mahti maailmassa voi lopultakaan erottaa Hänestä. Elän ihan tavallista elämää, mutta Hän on ehdoton Ykköseni, silloinkin kun en muista ajatella Häntä tai edes rukoilla tai ei edes huvita rukoilla. Välillä saatan saada rukousvastauksen ja pidän äärettömästi Hänen arvoituksellisuudestaan, ja siitä, että Hän ei ole edes kertonut miksi olen täällä. Hän on nimenomaan yhtä arvoituksellinen kuin elämä itse. Ilmoittaa itsensä selkeästi mutta on samalla arvoituksellinen ja mystinen. Ehkäpä se ei olekaan minä, joka uskon Häneen, vaan Hän on sitten jotenkin antanut uskon. Mutta mikään staattinen tila tämä ei ole. Välillä palaan tavallisesta elämästä lähemmäs ja tutkistelen Jumalaa ja tarkastelen ja Hänessä on loputtomasti tarkasteltavaa. En edes tiedä, miksi uskon olen saanut, koska enpä ketään toista ihmistä ole edes hyödyttänyt tällä.
Jos olet joskus opiskellut kieltä esim. ymmärrät mistä on kyse. Siinä mennään ikään kuin asteittain eteenpäin. Lopulta olet niin vakaalla pohjalla että hallitset kielen kuin se olisi omasi. Tai pitkä avioliitto. Vaikeuksia kestetään, mutta paikalta ei lähdetä. Rakkaus syvenee. Ei ole ketään toista puolisoa, jonka voisi valita. Olen jopa riidellytkin Hänen kanssaan. Ja sitten tehdään sovinto.
- JohannesKostaja
Onnea, veli. Noin pitkä polku uskovaisissa piireissä voi verottaa mielenterveyttä melkoisesti. Olen iloinen, että pelastuit!
- judhkghsd
"Aika moni kristitty on huomannut, että jumalaa ei ole ja koko uskonto on yhtä suurta kusetusta. Niin minäkin. Pettymys oli valtava. "
Se pettymys ei johdu siitä että Jumalaa ei ole, vaan siitä että monet kristityt eivät osaa puhua Hänestä oikein vaan pelottelevat kaikenlaisilla omilla teorioillaan minkä Raamatusta keksivät. Harmi että sinulle sattui juuri sellaisia uskovia kohdallesi.- JohannesKostaja
Ainahan te selityksiä keksitte, ihan kaikelle. Sanoin jo avauksessa, että olen kuullut ne kaikki jo.Tuonkin. ;)
- Paskiaistutka
JohannesKostaja kirjoitti:
Ainahan te selityksiä keksitte, ihan kaikelle. Sanoin jo avauksessa, että olen kuullut ne kaikki jo.Tuonkin. ;)
"... olen kuullut ne kaikki jo.Tuonkin."
Niin oletkin, kun olet trollannut palstalla vuosikausia mm. nimimerkeillä Mirka..., gloriana_demeter ja ambulo. JohannesKostaja kirjoitti:
Ainahan te selityksiä keksitte, ihan kaikelle. Sanoin jo avauksessa, että olen kuullut ne kaikki jo.Tuonkin. ;)
Ai että Jumala on, mutta "monet kristityt eivät osaa puhua Hänestä oikein".
Ajatuskulku on hieman vaivalloinen, mutta eikö Jumala osaa olla todellinen muuta kuin puhumalla Hänestä oikein? Väärin puhumalla Jumala ei tule todelliseksi?
Jotenkin tuntuu, että uskovilla on pohjaton mieliskuvitus selitellä kaikki parhain päin. Minulle Jumalan pitäisi olla todellinen, vaikka mitä puhuttaisiin. Että Jumala ei riipu siitä, miten hänestä puhutaan. Jumalan pitää olla omalla voimallaan eikä ihmisten puhetaitojen voimalla esiin tuleva.- judhkghsd
helsinkijokkeri kirjoitti:
Ai että Jumala on, mutta "monet kristityt eivät osaa puhua Hänestä oikein".
Ajatuskulku on hieman vaivalloinen, mutta eikö Jumala osaa olla todellinen muuta kuin puhumalla Hänestä oikein? Väärin puhumalla Jumala ei tule todelliseksi?
Jotenkin tuntuu, että uskovilla on pohjaton mieliskuvitus selitellä kaikki parhain päin. Minulle Jumalan pitäisi olla todellinen, vaikka mitä puhuttaisiin. Että Jumala ei riipu siitä, miten hänestä puhutaan. Jumalan pitää olla omalla voimallaan eikä ihmisten puhetaitojen voimalla esiin tuleva.Ymmärsit minut ihan väärin ja niin teki myös johanneskostaja,jolle alunperin vastasinkin. Turha teille uskottomille mitään on uskosta puhua kun ette ymmärrä kuitenkaan. Amen. Kiitos.
- avaus on hölynpölyä
Avaaja ei ole ikinä uskossa ollutkaan!
Jokainen joka on tullut tuntemaan syntinsä, uudestisntynyt elävään toivoon ja uskoon ei ikinä edes ajattele ateismia.- jeppeij
Minä aattelen ihan samoin, ei se että on kuulunut johonkin uskonnolliseen yhteisöön ja rukoillut, tarkoita että on sydämen usko. Aloittajasta huomaa että ei sellaista taida hänellä koskaan ollutkaan.
- noinhan se
jeppeij kirjoitti:
Minä aattelen ihan samoin, ei se että on kuulunut johonkin uskonnolliseen yhteisöön ja rukoillut, tarkoita että on sydämen usko. Aloittajasta huomaa että ei sellaista taida hänellä koskaan ollutkaan.
Nimenomaan. Ne, jotka vaahtoavat uskoa vastaan sanoen sitä aivopesun tulokseksi, ovat yleensä olleet jossain uskonnollisessa yhteisössä, jonka opetukset he ovat omaksuneet pinnallisesti ja kirjaimellisesti. Se on ollut heillä tunnetta ja opettuihin uskomuksiin luottamista, mutta ei uskoa. Joko heidän perheensä on kuulunut tuohon yhteisöön ja heidät on kasvatettu siihen, tai sitten he ovat liittyneet siihen itse myöhemmin.
Heillä on kokemusta tuollaisesta mutta ei uskosta. Sitä omaa kokemustaan vastaan he sitten vaahtoavat, eikä se sano uskoville mitään, koska se puhuu ihan jostain muusta kuin uskosta. - JohannesKostaja
Pötyä. Sinä et vaan uskalla myöntää sitä tosiasiaa, että usko on varsin heiveröinen asia loppujen lopuksi. Järkiinsä voi tulla hetkenä minä hyvänsä.
Miksi teillä on tarve vähätellä minun uskoani? Se oli ihan täysin todellista ja puhuin juuri tuota samaa soopaa kuin sinä nyt. Huolestuttavaa on se, että täsmälleen samoin sanankääntein. Jo sen pitäisi todistaa, että uskovat eivät ajattele itse. Opettelette kaikki samat argumentit, ja kaikki ne ovat sontaa.
Luovu vaan sinäkin jumalistasi. Eivät ne sinua auta. Suuntaa tarmosi rakentavammin. - Paskiaistutka
JohannesKostaja kirjoitti:
Pötyä. Sinä et vaan uskalla myöntää sitä tosiasiaa, että usko on varsin heiveröinen asia loppujen lopuksi. Järkiinsä voi tulla hetkenä minä hyvänsä.
Miksi teillä on tarve vähätellä minun uskoani? Se oli ihan täysin todellista ja puhuin juuri tuota samaa soopaa kuin sinä nyt. Huolestuttavaa on se, että täsmälleen samoin sanankääntein. Jo sen pitäisi todistaa, että uskovat eivät ajattele itse. Opettelette kaikki samat argumentit, ja kaikki ne ovat sontaa.
Luovu vaan sinäkin jumalistasi. Eivät ne sinua auta. Suuntaa tarmosi rakentavammin.JohannesKostaja = Mirka... = gloriana_demeter = ambulo ...
- __
JohannesKostaja kirjoitti:
Pötyä. Sinä et vaan uskalla myöntää sitä tosiasiaa, että usko on varsin heiveröinen asia loppujen lopuksi. Järkiinsä voi tulla hetkenä minä hyvänsä.
Miksi teillä on tarve vähätellä minun uskoani? Se oli ihan täysin todellista ja puhuin juuri tuota samaa soopaa kuin sinä nyt. Huolestuttavaa on se, että täsmälleen samoin sanankääntein. Jo sen pitäisi todistaa, että uskovat eivät ajattele itse. Opettelette kaikki samat argumentit, ja kaikki ne ovat sontaa.
Luovu vaan sinäkin jumalistasi. Eivät ne sinua auta. Suuntaa tarmosi rakentavammin.Ei se rakas laps merkitse, millaisin sanakääntein puhuu, vaan mikä niiden sanakäänteiden sisältö ihmiselle on. Sinulle sisältö on ollut vain tunnetta ja opittua asiaa, se näkyy selvästi kirjoituksistasi. Sellainen "usko" onkin heiveröistä, koska se on muilta saatua eikä omasta sisimmästä nousevaa.
- JohannesKostaja
__ kirjoitti:
Ei se rakas laps merkitse, millaisin sanakääntein puhuu, vaan mikä niiden sanakäänteiden sisältö ihmiselle on. Sinulle sisältö on ollut vain tunnetta ja opittua asiaa, se näkyy selvästi kirjoituksistasi. Sellainen "usko" onkin heiveröistä, koska se on muilta saatua eikä omasta sisimmästä nousevaa.
Ja sama jatkuu. Juuri tuosta teissä uskovissa ei pidetä, olette vetäneet myssyn niin pitkälle päähänne, ettette näe enää mitään, ettekä kuule mitään. Samaa asiaa veivaatte loputtomiin. Nuo argumentit ovat täysin kestämättömiä. Jos sanankäänteillä ei olisi merkitystä, niin te ette kaikki käyttäisi tasan samoja sanankäänteitä.
Toinen on tuo toisen ihmisen alentaminen, mitä niin mielellänne teette (ja jonka kohta kiellät kuin Juudas konsanaan). Eivät normaalijärkiset ihmiset sano toisille aikuisille "rakas laps".
Minun uskoni oli erittäin vahva ja puhuin uskosta ja elin sitä ihan täysillä. Nautin jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen verestä jne jne. Ensin yhteisössä (luterilaisessa), sitten omillani, kunnes jätin sen taakseni. Tämänkin olen jo toistanut monta kertaa.
Kuunnelkaa, mitä ihmiset teille sanovat. Yrittäkää edes. Tuo, että taotte päätänne kirkon seinään, ei ole hyväksi päällenne, eikä kirkolle. - __
JohannesKostaja kirjoitti:
Ja sama jatkuu. Juuri tuosta teissä uskovissa ei pidetä, olette vetäneet myssyn niin pitkälle päähänne, ettette näe enää mitään, ettekä kuule mitään. Samaa asiaa veivaatte loputtomiin. Nuo argumentit ovat täysin kestämättömiä. Jos sanankäänteillä ei olisi merkitystä, niin te ette kaikki käyttäisi tasan samoja sanankäänteitä.
Toinen on tuo toisen ihmisen alentaminen, mitä niin mielellänne teette (ja jonka kohta kiellät kuin Juudas konsanaan). Eivät normaalijärkiset ihmiset sano toisille aikuisille "rakas laps".
Minun uskoni oli erittäin vahva ja puhuin uskosta ja elin sitä ihan täysillä. Nautin jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen verestä jne jne. Ensin yhteisössä (luterilaisessa), sitten omillani, kunnes jätin sen taakseni. Tämänkin olen jo toistanut monta kertaa.
Kuunnelkaa, mitä ihmiset teille sanovat. Yrittäkää edes. Tuo, että taotte päätänne kirkon seinään, ei ole hyväksi päällenne, eikä kirkolle.Vaihdoin yhden sanan, minkä? :)
"Ja sama jatkuu. Juuri tuosta teissä ateisteissa ei pidetä, olette vetäneet myssyn niin pitkälle päähänne, ettette näe enää mitään, ettekä kuule mitään. Samaa asiaa veivaatte loputtomiin. Nuo argumentit ovat täysin kestämättömiä."
Sanoin rakas laps, koska puheesi on niin uskomattoman lapsellista. Samanlaista kuin jos seisoisit metsässä ja ärhentelisit puun rungolle, että sinä peikko olet sellainen ja tällainen ja teet sitä ja tätä.
Kyllä minä uskon, että olet kokenut uskosi vahvaksi. Ei se, kokeeko sen vahvalsi vai heikoksi, kerro vielä sen laadusta mitään. Muu kertoo. Kirjoituksesi kertovat, että se oli sinulla ulkopuolelta saatua eikä itsenäistä, omasta sisimmästä nousevaa. - Mietteitäni
__ kirjoitti:
Vaihdoin yhden sanan, minkä? :)
"Ja sama jatkuu. Juuri tuosta teissä ateisteissa ei pidetä, olette vetäneet myssyn niin pitkälle päähänne, ettette näe enää mitään, ettekä kuule mitään. Samaa asiaa veivaatte loputtomiin. Nuo argumentit ovat täysin kestämättömiä."
Sanoin rakas laps, koska puheesi on niin uskomattoman lapsellista. Samanlaista kuin jos seisoisit metsässä ja ärhentelisit puun rungolle, että sinä peikko olet sellainen ja tällainen ja teet sitä ja tätä.
Kyllä minä uskon, että olet kokenut uskosi vahvaksi. Ei se, kokeeko sen vahvalsi vai heikoksi, kerro vielä sen laadusta mitään. Muu kertoo. Kirjoituksesi kertovat, että se oli sinulla ulkopuolelta saatua eikä itsenäistä, omasta sisimmästä nousevaa.Jotenkin niin minäkin ymmärrän tämän. Helsinkijokkerista taas tulee mieleen, että hänellä on ollut jostain syystä myös tuo yhteisön miellyttämisen halu ja sitten molemmat heistä ovat olleet todennäköisesti piireissä, jossa ei saanutkaan epäillä ja hankkia ikään kuin itsenäistä uskoa, vaan se on vain kaadettu heihin ulkopuolelta. Sen jälkeen he sitten luulevat siis hkijokkerin kaltaiset, että kaikilla muillakin on sama juttu, ja etteivät he ole koskaan kyseenalaistaneet mitään jne. pohdiskelleet avoimesti mielessään itse jne.
Siksi he sitten tulevat tänne, estääkseen tämän tyyppisiä tapauksia sattumasta enempää, jossa yhteisön miellyttämisen halusta "uskotaan" ja molemmat menneet nuorina, joten eivät ole ikään kuin ehtineet tutkia muuta maailmaa ja etsiä ja ymmärtää itse. Ja ennen kaikkea uskoa itse, omalla yksilöllisellä tavalla, vaikka ydinsisältö onkin sama. Tämä auttoi sikäli, että nyt ymmärrän heidän tyyppisten ateistien motiivin. Juuri tämän vuoksi he luulevatkin, että usko johtuu pelkästään siitä, että täällä on esim. kirkko. - Ikikristitty
JohannesKostaja kirjoitti:
Pötyä. Sinä et vaan uskalla myöntää sitä tosiasiaa, että usko on varsin heiveröinen asia loppujen lopuksi. Järkiinsä voi tulla hetkenä minä hyvänsä.
Miksi teillä on tarve vähätellä minun uskoani? Se oli ihan täysin todellista ja puhuin juuri tuota samaa soopaa kuin sinä nyt. Huolestuttavaa on se, että täsmälleen samoin sanankääntein. Jo sen pitäisi todistaa, että uskovat eivät ajattele itse. Opettelette kaikki samat argumentit, ja kaikki ne ovat sontaa.
Luovu vaan sinäkin jumalistasi. Eivät ne sinua auta. Suuntaa tarmosi rakentavammin.Jaa. Enpä tiedä. Ei se sitten ole heiveröisellä pohjalla, kun ikiaikaiset käsivarret alkavat kannattelemaan.
Näiden ikiaikaisten käsivarsien takia olen kyllä immuuni valitettavasti puheillesi. - __
Mietteitäni kirjoitti:
Jotenkin niin minäkin ymmärrän tämän. Helsinkijokkerista taas tulee mieleen, että hänellä on ollut jostain syystä myös tuo yhteisön miellyttämisen halu ja sitten molemmat heistä ovat olleet todennäköisesti piireissä, jossa ei saanutkaan epäillä ja hankkia ikään kuin itsenäistä uskoa, vaan se on vain kaadettu heihin ulkopuolelta. Sen jälkeen he sitten luulevat siis hkijokkerin kaltaiset, että kaikilla muillakin on sama juttu, ja etteivät he ole koskaan kyseenalaistaneet mitään jne. pohdiskelleet avoimesti mielessään itse jne.
Siksi he sitten tulevat tänne, estääkseen tämän tyyppisiä tapauksia sattumasta enempää, jossa yhteisön miellyttämisen halusta "uskotaan" ja molemmat menneet nuorina, joten eivät ole ikään kuin ehtineet tutkia muuta maailmaa ja etsiä ja ymmärtää itse. Ja ennen kaikkea uskoa itse, omalla yksilöllisellä tavalla, vaikka ydinsisältö onkin sama. Tämä auttoi sikäli, että nyt ymmärrän heidän tyyppisten ateistien motiivin. Juuri tämän vuoksi he luulevatkin, että usko johtuu pelkästään siitä, että täällä on esim. kirkko.Tuo oli hyvä analyysi, osui mielestäni ihan naulan kantaan. Toivottavasti Kostaja ja Jokkeri ja muutkin lukevat sen.
__ kirjoitti:
Tuo oli hyvä analyysi, osui mielestäni ihan naulan kantaan. Toivottavasti Kostaja ja Jokkeri ja muutkin lukevat sen.
Hmm... jo kiiteltiin tuosta anaylyysistä. En ihan tunnista itseäni tuosta.
Eli ajatuksena on se, että minuun ikäänkuin kaadettiin uskoa. Kyllähän jokainen uskova kaataa uskoa ihan itse, lukemalla Raamattua, rukoilemalla. Tietty paine on, että pitäisi olla tietynlainen uskova, jossain muotisssa. Siis pitäisi olla hyväksytty, miellyttää uskon yhteisöä. Mutta lopulta omat ajatukset veivät voiton.
Olen aina ollut se, joka pohdiskelee asioita monelta kantilta. Näin kääntelin kristinuskosta kaikki puolet, positiiviset ja negatiiviset, ja tein sen pohjalta johtopäätökseni. Prosessi kesti vuosia, usko ei helpolla lähde ihmisestä. Mutta kun olin saanut kaikki selville, päätös oli sitten helppo.helsinkijokkeri kirjoitti:
Hmm... jo kiiteltiin tuosta anaylyysistä. En ihan tunnista itseäni tuosta.
Eli ajatuksena on se, että minuun ikäänkuin kaadettiin uskoa. Kyllähän jokainen uskova kaataa uskoa ihan itse, lukemalla Raamattua, rukoilemalla. Tietty paine on, että pitäisi olla tietynlainen uskova, jossain muotisssa. Siis pitäisi olla hyväksytty, miellyttää uskon yhteisöä. Mutta lopulta omat ajatukset veivät voiton.
Olen aina ollut se, joka pohdiskelee asioita monelta kantilta. Näin kääntelin kristinuskosta kaikki puolet, positiiviset ja negatiiviset, ja tein sen pohjalta johtopäätökseni. Prosessi kesti vuosia, usko ei helpolla lähde ihmisestä. Mutta kun olin saanut kaikki selville, päätös oli sitten helppo.Tuli vielä mieleen, että jos en olisi joutunut tilanteeseen, jossa jouduin alkamaan epäillä kristinuskoa ja Jeesusta, niin en kai olisi koskaan epäillyt mitään. Mutta olen onnellinen ja tyytyväinen, että sain tilaisuuden selvittää tämän uskon.
Muut uskonnot, joissa on noin 5 miljardia kannattajaa, oli jo aiemmin selviä, ettei niissä ole mitään järkeä. Eli lopulta ei ole missään uskonnossa mieltä.
- Mirka...
Kirjoituksesi todistaa että ripari on kirkon aivopesuleiri jossa herkkäuskoisia lapsia aivopestään harhaiseen jumala uskoon.
- 1 17
Mirkalla on taas jäänyt aamulääkkeet ottamatta.
- JohannesKostaja
Olen samaa mieltä. Se on vaarallista ja helvetin tuhoisaa. Kaikki uskonnon tyrkyttäminen alaikäisille pitäisi kieltää lailla.
- jtjgjajt
Ole sinä vain ateisti. Se on sinun asiasi, mutta älä luule, että toisilla uskovilla on samanlainen näkemys uskossa olemisesta. Minusta tuntuu ettet ole koskaan elävässä, sydämen uskossa Jeesukseen edes ollut. Se on sisäisesti uudesti syntymistä. Ei silloin katsota kirkon tai muiden uskoa, silloin katsotaan Krisukseen.
Sitä mitä Hän on puolestani tehnyt. Jos näin tekee silloin sisimmästä nousee nöyryyttä eikä uhmaa. - Paskiaistutka
"Minä en teitä enää suojele ja aion olla niin äänekäs ateisti kuin ikinä pystyn, jotta saan muutkin luopumaan satupiireistänne. Ja tämän te teitte itse itsellenne."
Edellisen lauseen perusteella päättelisin, että aloitus on palstan supertrollin (Mirka-Gloriana-Ambulo-...) käsialaa.
Uhmaa näyttää muutenkin riittävän. Tässä ambulon terveiset: http://www.suomi24.fi/yhteisö/ambulo- JohannesKostaja
En ole ennen tällä palstalla pyörinyt enkä tunne muita nimimerkkejä. Sinäkö kuvittelet, että Suomesta löytyy tasan yksi kristitystä uskovasta ateistiksi muuttunut ihminen? :) Hellyttävää.
- Paskiaistutka
JohannesKostaja kirjoitti:
En ole ennen tällä palstalla pyörinyt enkä tunne muita nimimerkkejä. Sinäkö kuvittelet, että Suomesta löytyy tasan yksi kristitystä uskovasta ateistiksi muuttunut ihminen? :) Hellyttävää.
"Suuntaa tarmosi rakentavammin."
- JohannesKostaja
Paskiaistutka kirjoitti:
"Suuntaa tarmosi rakentavammin."
Loppuiko argumentit vai odotatko kirkkoisän lupaa ennen kuin uskallat jatkaa? ;)
- 521835219142981
JohannesKostaja kirjoitti:
Loppuiko argumentit vai odotatko kirkkoisän lupaa ennen kuin uskallat jatkaa? ;)
Maistahan omaa lääkettäsi:
http://www.suomi24.fi/yhteisö/ambulo
Näiltä palstoilta löytyvät sitten kaiken laatuiset seinähullut...
- :D :D :D :D :D
Kloori-Annan kasvojenkohotus tais mennä pieleen, mutta keskisormi näyttää vielä toimivan!
- JohannesKostaja
Pitäisikö teidän kristittyjen ihan rehellisesti nyt katsoa sisimpäänne ja pohtia, miksi ajatus uskon menettämisestä on niin kauhistuttava, että se pitää kokonaan kieltää. Se ei muuta minun menneisyyttäni uskovana, että te väitätte että olen puhunut uskosta väärin, kuullut väärää puhetta, USKONUT VÄÄRIN tai mitä tahansa. Uskosta voi luopua ja alkaa elää oikeaa elämää. Te omistaudutte kuoleman jälkeiselle huuhaa-maailmalle eli menetätte koko elämänne. Minusta se on helvetin surullista, ja aion auttaa jokaista uskostaan eroon pääsevää kaikin tavoin.
Mieti hetki, älä vastaa paniikissa jumalan kostosta huutaen, vaan katso peiliin. Mitä sinä uskosta luopumisessa pelkäät?
Luulisin, että vastuu on suurin pelko, mutta se on meidän jokaisen vain jaksettava kantaa. Jokainen meistä on täällä on lopulta yksin ja itse vastuussa. Minusta se on vapauttavaa, eikä sen tosiaankaan tarvitse olla ahdistava asia. Oman vastuun sälyttäminen satuolennoille taas on säälittävää ja lapsellista typeryyttä.
Ole aikuinen, ota vastuu itsestäsi.- Ikikristitty
Voi Johannes Kostaja, ei se ollenkaan kauhistuttava ajatus minulle. Kunhan pohdiskelin tapaustasi, mistä se olisi voinut johtua. Nämä ovat kuitenkin aika harvinaisia nämä tapaukset, yleensä se menee toisin päin. Aiheutti siis verran uteliaisuutta. Enemmän puutuin puheeseen sen takia, että en varsinaisesti olen ymmärtänyt, miksi minun pitäisi tehdä samoin kuin sinun, kun kokemus Jumalasta ei ole ollenkaan samanlainen minulle kuin sinulle.
Kuten sanottu, ole ihan rauhassa ei-uskova. - No juu ei
"Jokainen meistä on täällä on lopulta yksin ja itse vastuussa. Minusta se on vapauttavaa, eikä sen tosiaankaan tarvitse olla ahdistava asia. Oman vastuun sälyttäminen satuolennoille taas on säälittävää ja lapsellista typeryyttä."
Ole aikuinen, ota vastuu itsestäsi."
Hyvin sanottu. Ketjun läpi lukeneena voi havaita, ettei täällä paljon muita aikusia kuin sinä olekaan näkynyt. Lapsellisia typeryksiä sitten sitäkin enemmän.
Mutta uskovat tuntuvat pitävän lapsellista typeryyttä jonkinlaisen hyveenä. Toki lapset joilla on näkymättömiä mielikuvituskavereita ovat jotensakin hellyyttäviä, mutta aikuiset joilla on sellaisia ovat vain surkuhupaisan säälittäviä.
Noin yleisesti voisi kylläkin todeta, että järkipuheesta ei ole mitään hyötyä järjetttömille, eikä asiallisilla (rationaalisilla) perusteilla niille, jotka pitävät kaikkia sellaisia vain paholaisen työkaluina. Siinä mielessä kaikki menee siis täysin susille eli hukkaan. - ijj7jhk8hhwg5
No juu ei kirjoitti:
"Jokainen meistä on täällä on lopulta yksin ja itse vastuussa. Minusta se on vapauttavaa, eikä sen tosiaankaan tarvitse olla ahdistava asia. Oman vastuun sälyttäminen satuolennoille taas on säälittävää ja lapsellista typeryyttä."
Ole aikuinen, ota vastuu itsestäsi."
Hyvin sanottu. Ketjun läpi lukeneena voi havaita, ettei täällä paljon muita aikusia kuin sinä olekaan näkynyt. Lapsellisia typeryksiä sitten sitäkin enemmän.
Mutta uskovat tuntuvat pitävän lapsellista typeryyttä jonkinlaisen hyveenä. Toki lapset joilla on näkymättömiä mielikuvituskavereita ovat jotensakin hellyyttäviä, mutta aikuiset joilla on sellaisia ovat vain surkuhupaisan säälittäviä.
Noin yleisesti voisi kylläkin todeta, että järkipuheesta ei ole mitään hyötyä järjetttömille, eikä asiallisilla (rationaalisilla) perusteilla niille, jotka pitävät kaikkia sellaisia vain paholaisen työkaluina. Siinä mielessä kaikki menee siis täysin susille eli hukkaan.Höpö höpö.
Uskosta luopuminen on eräissä piireissä kai eräänlainen tabu, asia jota tiedetään tapahtuvan mutta josta ei juuri puhuta. Näissä piireissä tosin uskosta luopumiseksi katsotaan usein sekin, että hylkää ne opit joita uskonyhteisö opettaa vaikka ei ateistiksi ryhtyisikään.
Näkeehän täälläkin joidenkin kirjoittajien viesteistä kuinka vihamielinen asenne uskostaan luopuneita kohtaan on, on jotenkin vaikea sietää heitä jotka puhuvat kokemuksen kautta siitä kuinka ryhtyivät pitämään Raamattua vain kokoelmana kansanhistoriaa ja taruja.- Häirikköuskis
Jospa pitrkästä aikaa saisin rustailla ajatuksiani aiheesta minäkin,jolle usko ja siitä luopuminen ovat yksi pohdinnan aihe ja myös,miksi Jeesus on niin luovuttamaton arvo,että siitä riippuu kiinni kuin kissa kynnestään lukiessaan vaikka tätäkin ketjua.
Se kiinnipito ei ole mitenkään pakon sanelemaa eikä järjen käytöstä tarvitse luopua hitustakaan. Usko ja järki ovat niin eri asioita ettei niitä tarvitse vertailla,molemmat kulkevat käsi kädessä. Uskossa vain on tilaa myös ihmeille ja inhimilisyydelle eli armolle,kun taas järki on täysin armotonta,ja sen käyttö sopii talousasioiden hoidossa ja virkastoissa asioidessa ynnä m,uussa jokapäiväiseen elämään ja toimeentuloon kuuluvissa aiheissa.
Pelkkään järkeen tukeutuvilla on elämä kovaa taistelua eikä ole vara hellittää. Seurauksena mielenterveyden horjuminen,aggresssiot,jotka voivat johtaa hyvinkin murheellisiin seuraamuksiin.,josta uutisia ei tarvitse kaukaa hakea.
Sisäänlämpiävä uskonnollisuus tuottaa aivan yhtä murheellista satoa,etenkin jos Raamatusta tehdään jumala(epäjumala) tai jos uskonnosta tehdään itsekkäiden pyrkimysten käsikassara,ja näistä on myös lukuisia esimerkkejä.
Ajattelen tervettä uskoa,jossa epäitsekkyys ja lähimmäisenrakkaus ovat suurimmat arvot.Uskon ilmentymiä ei matkita eikä kysellä muilta uskovilta vaan ne kumpuavat omasta moraalista,mikä on lähtöisin kymmenestä käskystä eli ihmisen käyttöohjeista. Nuo kymmenen käskyä korreloivat omaan elämään eikä niitä käytetä lyömäaseena lähimmäistä kohtaan ,joka oman jumalansa edessä seisoo tai kaatuu.
Jokaisella yksilöllä on jumalansa,millä nimellä sitä sitten kutsuukin. Ateistin jumala on usein järki,mikä sitten onkin useimmiten erehtyväinen,kuten tämänkin ketjun useusta kannanotoista paistaa kirkkaasti läpi.
Minulla ei ole vihamielistä asennetta sen enempää ateisteja kuin uskosta luopuneitakaan kohtaan,vaan ystävissänikin on molempia. Ihmisen pitää ennen muuta olla rehellinen,ja jos nyt on tosiasia,ettet voi uskoa,niin teet hyvin kun sen myönnät.Ainoastaan niin uskonsa kuin uskomattomuutensa tuputtaminen toisille on yököttävää. Olen aina ihmetellyt sitä että molempien suuntien edustajat samalla tavoin fanaattisesti haluavat saada kaikki muutkin omalle kannalleen käännytetyiksi.
Minulle usko parhaimmillaan on sitä kun huomaan että taas selvittiin elämän tiukasta paikasta,saan huokasta että "jess,sä teit sen taas." muuta ylistystä Hän ei tarvitse. Rukous on sitä,että minä en ole sattumanvarainen luonnon mutaatio vaan Jumalan suuri ihme ja ihana olento kuten jokainen kanssakulkijakin on,mikäli suostuu sellainen olemaan.Elämä voi olla ihanaa ihan vaatimattomissa puitteissakin,kun arvot ovat kohdallaan. Sitä on usko yksinkertaisimmillaan ja parhaimmillaan. Miksi minun pitäisi luopua jostain näin suurenmoisesta? - luminarsku.
Aloittajalle:
Tuntuu, että sinulta jäi uskon olemus tyystin ymmärtämättä. Ihmisiä tulee hyvin erilaisista lähtökohdista uskoon, teiniangstisi ei ole ainut kokemus. Jumala ei ole yksioikoisesti kaikkien meidän toiveidemme täyttäjä. Jumalan tahto ei ole välttämättä sama kuin sinun tahtosi. En minäkään päässyt niihin kouluihin, joihin itse yritin, mutta näin jälkeenpäin se, mihin vihdoin toisten kehotuksesta pyrin ja pääsin, olikin ihan hyvä valinta. Ei elämä mene niin kun me tahdomme vaan meidän pitää alistua Jumalan tahdolle. Hänellä on jokaiselle elämänsuunnitelma ja mitä pikimmin siihen suunnitelmaan pääsee, sen parempi. Uskonkiihkoa ei tarvitse viljellä, itse en ainakaan edes jaksaisi moista typerää näyttelemistä, mitä kerrot. Vastuun ottaminen omasta elämästä on uskovalla sitä, että uskaltaa tunnustaa oman avuttomuutensa elämänsä hallitsemisessa, kun sitä ei kukaan kuitenkaan, edes ateisti varmuuskiihkossaan hallitse. Kenelle tahansa voi tapahtua mitä tahansa koska tahansa. Jumalan suunnitelma on aina parempi kuin ihmisen omat suunnitelmat. Siinä ei ole kyse vastuuttomuudesta. Jumalan tahtoa ei aina ole helppo löytää ja siinä sitä vastuullisuutta kysytäänkin, ettei toimi hätiköidysti ja seuraa omia toiveita. On täyttä harhaluuloa se, ettei uskovalla ole vastuuta elämästään.
>puhuin juuri tuota samaa soopaa kuin sinä nyt. Huolestuttavaa on se, että täsmälleen samoin sanankääntein. Jo sen pitäisi todistaa, että uskovat eivät ajattele itse.<
Samat sanakäänteet kertovat, eivät suinkaan itseajattelun puutteesta vaan siitä, mistä uskosta luopumisessa on kyse. Suljet korvasi kieltäytymällä kuulemasta totuutta siksi, että olet kuullut sen monta kertaa aiemminkin. Onko se sitten niinkään viisasta?
Mitä tarkoitat itseajattelulla uskon yhteydessä? Kun eihän usko Jumalaan vie ihmisen omaa ajattelua pois. Sen voivat tehdä tiukat yhteisöt, joissa ihmiset pakotetaan samaan muottiin. Jumala ei pakota ihmisiä omaksumaan kaanaan kieltä, ei pakota tiettyyn vaatemuotiin, hiustyyliin, yhtenäiseen ulkoiseen käytökseen. Ne on uskon ympärille pesiytynyttä inhimillistä kulttuurista sälää, joka pitäisi ymmärtää skipata veke ja kohdistaa katse vain ja ainoastaan Jeesukseen. Itse kun en ole joutunut lapsuudessa tai nyt uskossa ollessa toisten ihmisten manipuloinnin kohteeksi, niin ihmettelen monien uskosta luopuneiden perusteita luopumiseen. Jeesus puhui uskosta luopumisesta kylväjä-vertauksessaan, se pitäisi opettaa jokaiselle uskoon tulleelle ihan ensimmäiseksi. http://koti.phnet.fi/petripaavola/Kylvaja vertaus
Toisaalta ihmisellä on myös oma vastuunsa; jos kokee manipulointia, siitähän voi irrottautua, pistää vastaan. Ja jos se on poispotkimisen syy, niin rukoillen varmasti löytyy se paikka, jossa saa kasvaa uskossaan vapaasti. Sen verran monia seurakuntia meillä on, että voi vaihtaa.
Jokaiselle tulee uskonelämässään kuivia kausia, Jumala tuntuu olevan kaukainen, ei tule rukousvastauksia, mutta ne ovat vain koulua, joka on käytävä läpi. Juuri uskoontulleena elämä on ihanaa, leijutaan tunteissa korkealla, mutta sitten kun Jumala alkaa kouluttaa uskoa varten, moni hätääntyy kun ei koe tunnetasolla mitään. Myös seurakunnan pastorit kokevat kuiva kausia ja tuntevat pyörittävänsä samaa myllyä vuodesta toiseen.
Uskoa pitää ruokkia, ts. henkeämme pitää ruokkia.
"Jeesus kätkee myös ehtoolliseen suuren salaisuuden: "Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä." (Joh. 6:56, KR 38) Entisen seurakuntanuoren kokemus onkin, että nuorteniltojen lisäksi säännöllisesti ehtoollisjumalanpalveluksissa käyneet ovat vieläkin uskossa. Ne taas, jotka kävivät vain nuortenilloissa, jättäytyivät ennen pitkää pois."
http://www.uusitie.com/fin/etusivu/uusin_lehti/?id=20&selectedNumber=211&selNews=1074
Minusta on nurinkurista, että uskosta luopujat kehuvat järkeään, kuinka vihdoinkin rupesivat ajattelemaan itse omilla aivoilla. Jos niitä omia aivojaan käyttäisi järjellisesti, niin uskoontulossahan on tapahtunut jonkinlainen ymmärrys ihmisen hengellisestä sokeudesta ja ajattelun kapeudesta. Raamatun kehotus "muuttukaa mielenne uudistuksen kautta" on ehkä ymmärretty tärkeäksi ohjeeksi (tai sitten ei), mutta kun koettelemukset tulevat, niin helposti luovutaan: ei Jumalaa ole kun ei koe mitään ja mielen muutos Jumalan ajatusten mukaiseksi keskeytyi oman itsekkään lihallisen mielen saadessa ylivallan. Alistuminen Jumalan tahtoon olikin kiviriippa, josta eroon päästyään julistetaan voitonriemuisena vihdoinkin elävän, "kun saa ajatella ihan ite." Järjettömyyttähän tämä on kun jättää käyttämättä tilaisuuden muuttua Jeesuksen kaltaisuuteen, tutkimatta mikä on hyvää, otollista ja täydellistä, josta päästä osalliseksi.
jatkuu..- luminarsku.
jatkuu..
Daniel Nylund ja Petteri Haipola sanovat hyvin tästä älyttömyydestä vaikka onkin evankeliumia kuulemattomien kohtalosta:
DN: "Kaikilla on oikeus tulla oikeudenmukaisesti tuomituiksi, mutta kenelläkään ei ole oikeutta vaatia itselleen armahdusta. Jos joku jää vaille armoa, hän ei kärsi vääryyttä vaan saa oikeudenmukaisen tuomion. Armosta pelastuminen on siis oikeudenmukaisesta tuomiosta vapautumista.
Jokainen on yleisenä ilmoituksena kuullut tarpeeksi tullakseen sen perusteella oikeudenmukaisesti tuomituksi, mutta kaikki eivät ole kuulleet tarpeeksi (=ilosanomaa Jeesuksen sovitustyöstä) tullakseen sen perusteella armosta pelastetuksi."
PH: "Tuskinpa kukaan osaa tuon paremmin asioita ilmaista. Lainaus on irrotettu opetuksesta, joka koskee niiden kohtaloa, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Nämä viisauden sanat on syytä jokaisen sovittaa omalle kohdalleen. Ihminen on mukamas huolissaan toisten kohtalosta, joita ei tunne, mutta hylkää itse elävän Jumalan. Tässä on valtava vääryys ja jumalattoman mielen älyttömyyden osoitus. Ihminen on olevinaan armollisempi, totuudellisempi ja rakkaudellisempi kuin Jumala eikä edes usko, että Jumala on olemassa. Kaiken hän tekee osoittaakseen olevansa itse oikeamielinen ja todistaakseen kristittyjen Jumalan olevan väärämielinen."
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/uskoon/oikeus.pdf
>Minä olen nyt ateisti, elän paljon moraalisemmin, koska olen yksin vastuussa siitä mitä teen ja puhun.<
Niin, tässä elämässä voit pärjätäkin omillasi oman moraalisi kanssa, mutta entä kerran korkeimman moraalisen auktoriteetin edessä, kun ei Jeesus ole sinua puolustamassa. Olet todellakin yksin vastuussa teoistasi ja siinä tilanteessa kyllä silmäsi avautuu omalle itsekkäälle hölmöydelle: miksi en kuunnellut uskovia, oi miksi ylenkatsoin Jeesuksen sovitustyön.
>Kristityt ovat julmaa kansaa, joka tekee mitä tahansa saadakseen lisää joukkoja epäpyhään ja ulkokultaiseen soturijoukkoonsa.<
Jeesuksen lähetyskäsky velvoittaa: ehkä koet Jeesuksen julmaksi sitten. Mutta kun kerran olet Hänen edessään, koetkin valtavan säälinsekaisen rakkauden huokuvan olemustasi kohtaan.
Paljonhan sinullakin tuntuu olevan ajatuksissa klappia mitä uskoviin tulee. Leipää jaetaan, Jeesuksella ei kiristetä. Ei ainakaan ne, jotka Jeesuksen johdatuksessa kulkevat.
>Teidän jokaisen on mahdollista EHEYTYÄ kokonaisiksi, itsenäisesti ajatteleviksi yksilöiksi ilman jumalan harhaoppeja.<
Harhaopit ei todellakaan eheytä, mutta Jumala eheyttää ihmisen sellaiseksi kuin Hän itse kunkin loi, jolloin saa olla todellakin juuri sellainen kuin on pitkin pituuttaan ja joka soluun asti. Ihminen itse ei kykene eheyttämään itseään muuhun kuin itsekkään lihallisen mielen mittoihin. - a-teisti, ei kirj.
luminarsku. kirjoitti:
jatkuu..
Daniel Nylund ja Petteri Haipola sanovat hyvin tästä älyttömyydestä vaikka onkin evankeliumia kuulemattomien kohtalosta:
DN: "Kaikilla on oikeus tulla oikeudenmukaisesti tuomituiksi, mutta kenelläkään ei ole oikeutta vaatia itselleen armahdusta. Jos joku jää vaille armoa, hän ei kärsi vääryyttä vaan saa oikeudenmukaisen tuomion. Armosta pelastuminen on siis oikeudenmukaisesta tuomiosta vapautumista.
Jokainen on yleisenä ilmoituksena kuullut tarpeeksi tullakseen sen perusteella oikeudenmukaisesti tuomituksi, mutta kaikki eivät ole kuulleet tarpeeksi (=ilosanomaa Jeesuksen sovitustyöstä) tullakseen sen perusteella armosta pelastetuksi."
PH: "Tuskinpa kukaan osaa tuon paremmin asioita ilmaista. Lainaus on irrotettu opetuksesta, joka koskee niiden kohtaloa, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Nämä viisauden sanat on syytä jokaisen sovittaa omalle kohdalleen. Ihminen on mukamas huolissaan toisten kohtalosta, joita ei tunne, mutta hylkää itse elävän Jumalan. Tässä on valtava vääryys ja jumalattoman mielen älyttömyyden osoitus. Ihminen on olevinaan armollisempi, totuudellisempi ja rakkaudellisempi kuin Jumala eikä edes usko, että Jumala on olemassa. Kaiken hän tekee osoittaakseen olevansa itse oikeamielinen ja todistaakseen kristittyjen Jumalan olevan väärämielinen."
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/uskoon/oikeus.pdf
>Minä olen nyt ateisti, elän paljon moraalisemmin, koska olen yksin vastuussa siitä mitä teen ja puhun.<
Niin, tässä elämässä voit pärjätäkin omillasi oman moraalisi kanssa, mutta entä kerran korkeimman moraalisen auktoriteetin edessä, kun ei Jeesus ole sinua puolustamassa. Olet todellakin yksin vastuussa teoistasi ja siinä tilanteessa kyllä silmäsi avautuu omalle itsekkäälle hölmöydelle: miksi en kuunnellut uskovia, oi miksi ylenkatsoin Jeesuksen sovitustyön.
>Kristityt ovat julmaa kansaa, joka tekee mitä tahansa saadakseen lisää joukkoja epäpyhään ja ulkokultaiseen soturijoukkoonsa.<
Jeesuksen lähetyskäsky velvoittaa: ehkä koet Jeesuksen julmaksi sitten. Mutta kun kerran olet Hänen edessään, koetkin valtavan säälinsekaisen rakkauden huokuvan olemustasi kohtaan.
Paljonhan sinullakin tuntuu olevan ajatuksissa klappia mitä uskoviin tulee. Leipää jaetaan, Jeesuksella ei kiristetä. Ei ainakaan ne, jotka Jeesuksen johdatuksessa kulkevat.
>Teidän jokaisen on mahdollista EHEYTYÄ kokonaisiksi, itsenäisesti ajatteleviksi yksilöiksi ilman jumalan harhaoppeja.<
Harhaopit ei todellakaan eheytä, mutta Jumala eheyttää ihmisen sellaiseksi kuin Hän itse kunkin loi, jolloin saa olla todellakin juuri sellainen kuin on pitkin pituuttaan ja joka soluun asti. Ihminen itse ei kykene eheyttämään itseään muuhun kuin itsekkään lihallisen mielen mittoihin.Kaikilla on oikeus tulla oikeudenmukaisesti tuomituiksi..."
Tätä tuomiota kun ei ole vielä kukaan koskaan kyennyt perustelemaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikeaksi.
Rangaistus tulee olla jossakin suhteessa tekoon ja sitähän Raamatun lupaama rangaistus ei ole, rangaistushan on äärettömän julma, sillä se on kestoltaankin ääretön. Voidaan siis sanoa, että yhksi Hel-vet-tiin joutuvat tulee kärsimään enemmän kuin kaikki juutalaiset yhteensä holokaustissa.
Viimeistä uskovat kauhistelevat, edelliselle kohauttelevat olkapäitään pyrkimättä edes perustelemaan rangaistuksen oikeudenmukaisuutta koska eivät siihen millään kykene.
Höpistään vain rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta vaikka eivät ne millään sovi samaan lauseeseen äärimmäisen rangaistuksen toimeenpanon perusteluiksi kun kyse on loppujen lopuksi ainoastaan yhdestä ainoasta "rikoksesta", epäuskosta jonka rinnalla murhaaminen, raiskaaminen ja kiduttaminen ei ole yhtikäs mitään.
Tuossakaan lainaamassasi tekstissä ei edes yritetä perutella Jumalan rangaistuksen oikeudenmukaisuutta. Todetaan vain se ansaituksijos joku lähetys-saarnaaja on satttunut pakanalle Jumalasta mainitsemaan.
Tuon opetuksen mukaan taitaa olla niin, että lähetystyö vie enemmän ihmisiä Hel-vet-tiin kuin pelastaa heitä. Antaisitte vain pakanoiden olla "tietämättömiä" jotta he pelastuisivat :) - lumianrsku.
a-teisti, ei kirj. kirjoitti:
Kaikilla on oikeus tulla oikeudenmukaisesti tuomituiksi..."
Tätä tuomiota kun ei ole vielä kukaan koskaan kyennyt perustelemaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikeaksi.
Rangaistus tulee olla jossakin suhteessa tekoon ja sitähän Raamatun lupaama rangaistus ei ole, rangaistushan on äärettömän julma, sillä se on kestoltaankin ääretön. Voidaan siis sanoa, että yhksi Hel-vet-tiin joutuvat tulee kärsimään enemmän kuin kaikki juutalaiset yhteensä holokaustissa.
Viimeistä uskovat kauhistelevat, edelliselle kohauttelevat olkapäitään pyrkimättä edes perustelemaan rangaistuksen oikeudenmukaisuutta koska eivät siihen millään kykene.
Höpistään vain rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta vaikka eivät ne millään sovi samaan lauseeseen äärimmäisen rangaistuksen toimeenpanon perusteluiksi kun kyse on loppujen lopuksi ainoastaan yhdestä ainoasta "rikoksesta", epäuskosta jonka rinnalla murhaaminen, raiskaaminen ja kiduttaminen ei ole yhtikäs mitään.
Tuossakaan lainaamassasi tekstissä ei edes yritetä perutella Jumalan rangaistuksen oikeudenmukaisuutta. Todetaan vain se ansaituksijos joku lähetys-saarnaaja on satttunut pakanalle Jumalasta mainitsemaan.
Tuon opetuksen mukaan taitaa olla niin, että lähetystyö vie enemmän ihmisiä Hel-vet-tiin kuin pelastaa heitä. Antaisitte vain pakanoiden olla "tietämättömiä" jotta he pelastuisivat :)Tuomion oikeudenmukaisuus ei aukene välttämättä millään perusteluilla uskon ulkopuoliselle.
Entäpä jos Jumalan ikuisen pelastuksen torjuminen on niin suuri ja vakava synti Luojaa vastaan, että se vaatii ikuisen rangaistuksen. Jumalan mittakaava on aivan eri kuin meidän ihmisten maallinen mittatikku ja Hän yksin tietää, minkälainen Hänestä eroon joutuneiden tuomio tulee olemaan.
Haipolahan juuri todistaa sanasi oikeaksi :) - luminarsku.
lumianrsku. kirjoitti:
Tuomion oikeudenmukaisuus ei aukene välttämättä millään perusteluilla uskon ulkopuoliselle.
Entäpä jos Jumalan ikuisen pelastuksen torjuminen on niin suuri ja vakava synti Luojaa vastaan, että se vaatii ikuisen rangaistuksen. Jumalan mittakaava on aivan eri kuin meidän ihmisten maallinen mittatikku ja Hän yksin tietää, minkälainen Hänestä eroon joutuneiden tuomio tulee olemaan.
Haipolahan juuri todistaa sanasi oikeaksi :)Kirjoitti siis aito nimimerkki 'luminarsku'.
Yksi viime vuosisadan tunnetuinpia ateismin puolestapuhujia oli engl. Anthony Flew (1923-2010), joka kääntyi ateismista Jumalaan uskovaksi deistiksi v.2004.
Ateistina ollessaan hän toimi opettajana useissa yliopistoissa mm. Oxfordissa.
Ennen kääntymistään hän oli sitä mieltä, että ateismi oli alkuoletus, josta tulee luopua vain riittävän hyvien perustelujen vuoksi. Jos jumaluskovainen ei pysty tarjoamaan tällaisia perusteita, ateismi pitää pintansa ainoana järkevänä lähtökohtaoletuksena.
Kuitenkin v. 2004 hän kääntyi Jumalaan uskovaksi deistiksi. Hänen kääntymiseensä vaikutti, hänen itsensä mukaan, viime aikojen tieteellinen kehitys, joka viittasi siihen, että maailmankaikkeus on älykkään suunnittelun tulos. Hän sanoi:
"It now seems to me that the findings of more than fifty years of DNA research have provided materials for a new and enormously powerfull argument to design."
Julistaessaan pitävänsä kiinni elinikäisestä sopimuksestaan mennä sinne, minne todisteet johtavat, hän nyt uskoo Jumalan olemassaoloon.
Myöhemmin (2007) hän kirjoitti yhdessä Roy Abraham Varghesenin kanssa kirjan: "There is a God: How the World´s Most Notorious Atheist Changed His Mind." (Jumala on olemassa: Kuinka maailman tunnetuin ateisti muutti mielensä)
Tieteellinen tutkimus sai siis hänet vakuuttumaan siitä, että Jumala on olemassa!- EL.a .K:IM
JohannesKostaja
Ihan koskettava tarina. Mutta ei sulla ole hajuakaan oikeista koettelumuksista. Paljon parempi että luovutit ennen niitä. Et olisi kestänyt niitä kuitenkaan. - antiateisti
Ovatko kaikki ateistit todella näin katkeria ja vihaisia. Parasta pysyä erossa heistä.
- pl-48
Uskova on niin typerä ettei huomaa olevansa typerä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh422672Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia
Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-201729423382387- 352084
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta471756- 241675
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251559- 431429
- 1001409
En ymmärrä käytöstäsi
Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek1391345- 361146