Aina ajankohtainen D-vitamiini!
Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.
D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.
D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä.
Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, I- ja II-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin – siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.
Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, I- ja II-tyypin diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen.
D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon (UVB-säteilyn) vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16. Aurinkorasvat estävät lähes kokonaan D-vitamiinin muodostuksen ihossa. Aurinkoa tulisi ottaa vähintään käsivarsiin ja jalkoihin. Aurinkoa ei tarvitse ottaa kovin pitkään n. 30 minuuttia vähintään 3 kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saantiin (aika ja ihon paljaus riippuu keneltä sitä kysyy eli asiaa ei ole Suomessa tutkittu). Aamulla ja illalla sekä talvisin saa auringosta pelkkää UVA-säteilyä. UVA-säteily ruskettaa ihon, mutta D-vitamiinia ei muodostu. Vältä ihon polttamista.
Viime vuosina käsitys D-vitamiinista yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina on vahvistunut. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on lähes jokaisessa kudoksessa, mm. aivoissa, sydämessä, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksusuolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.
D-vitamiini säätelee noin 300 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä.
D-vitamiinin vaikutuksesta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiinin on todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä.
Esimerkiksi toistuvien flunssien ja elimistön alhaisen D-vitaminipitoisuuden yhteydestä on tutkimusnäyttöä sekä Suomesta että Yhdysvalloista.
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi myös riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, I- ja II-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin – siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. D-vitamiinin roolia on tutkittu rohkaisevin tuloksin myös autoimmuunisairauksien, esimerkiksi nivelreuman ja MS-taudin, ennaltaehkäisyssä.
Monet vakavat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, I- ja II-tyypin diabetes, nivelreuma, syöpätaudit, matala luun mineralisaatio ja masennus liittyvät kiinteästi D-vitamiinin puutokseen.
D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon (UVB-säteilyn) vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16. Aurinkorasvat estävät lähes kokonaan D-vitamiinin muodostuksen ihossa. Aurinkoa tulisi ottaa vähintään käsivarsiin ja jalkoihin. Aurinkoa ei tarvitse ottaa kovin pitkään n. 30 minuuttia vähintään 3 kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saantiin (aika ja ihon paljaus riippuu keneltä sitä kysyy eli asiaa ei ole Suomessa tutkittu). Aamulla ja illalla sekä talvisin saa auringosta pelkkää UVA-säteilyä. UVA-säteily ruskettaa ihon, mutta D-vitamiinia ei muodostu. Vältä ihon polttamista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
D-vitamiini on kuuma puheenaihe ravitsemustieteessä, ja kiinnostus on levinnyt valtamediaankin. Eikä ihme, sillä D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos. Miksi D-vitamiinia pitäisi ottaa purkista?
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota ihomme valmistaa (Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun keskipäivällä) auringonvalon UVB-säteilyn avulla. Lisäksi D-vitamiinia saadaan rasvaisesta kalasta (2-22µg/100g) ja joistakin metsäsienistä pieniä määriä. D-vitamiinia myös lisätään pieniä määriä maitotuotteisiin ja margariineihin.
Perinteisesti D-vitamiini on liitetty luustoon. Suomessa arvioidaan olevan joka viidennellä ihmisellä vauvasta vaariin heikot luut D-vitamiinin puuteen takia. D-vitamiinin lapsuusaikaisen puutteen näkyvin seuraus, riisitauti, kuvattiin ensimmäisen kerran tieteellisesti jo 1600-luvun puolivälissä, mutta itse vitamiini löydettiin 1920-luvulla. D-vitamiinia pidettiin pitkään pelkästään luustoon ja kalsiumaineenvaihduntaan liittyvänä vitamiinina. Kalsiumaineenvaihdunnalle D-vitamiini onkin hyvin tärkeä, sillä ilman riittävää D-vitamiinin saantia kalsiumin aktiivista imeytymistä ohutsuolesta ei tapahdu.
1980-luvulla tutkimuksissa paljastui, että D-vitamiinilla on vaikutusta lähes kaikkiin kehon kudoksiin ja elimiin. Lisäksi D-vitamiini säätelee yli 200 geeniämme. Jos sitä ei saada tarpeeksi, solujen ja kudosten toiminta voi häiriintyä. Niinpä ei olekaan ihme, että D-vitamiinin puute on yhdistetty lukuisiin sairauksiin.
D-vitamiinin puute tai vajaus lisää muun muassa liikalihavuuden, I- ja II-tyypin diabeteksen, verenpaineen kohoamisen, sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan, useiden eri syöpien, MS-taudin, osteoporoosin, influenssan, Crohnin taudin, munuaistaudin ja masennuksen riskiä. D-vitamiinilla voidaan hoitaa useita sairauksia.D-vitamiinin puute ei rajoitu ainoastaan Pohjoismaihin, vaan se on yleistä kaikkialla maailmassa – jopa sellaisissa runsaan auringonvalon maissa kuin Intiassa ja Saudi-Arabiassa. D-vitamiinitutkija, professori Michael Holick onkin puhunut D-vitamiinin puutteesta todellisena pandemiana. Kaikkialla maailmassa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tarvitsemme tätä vitamiinia enemmän.
I-tyypin diabetesepidemia!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan VIRALLINEN) päivittäinen D-vitamiinin saantisuositus on 20 mikrogrammaa yli 60-vuotiaille, 7,5 mikrogrammaa muille aikuisille ja 10 mikrogrammaa alle 3-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville. Näillä suositusmäärillä suomalaiset eivät onnistu ylläpitämään varsinkaan riittäviä talviaikaisia D-vitamiinitasoja.
Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.
Vain muutamalla prosentilla D-vitamiinipitoisuus on ympäri vuoden optimaalisella 80–150 nmol/l tasolla, jos syö riittävästi D-vitamiinia purkista.
D-vitamiinin todellinen tarve syyskuun alusta toukokuuhun on 25-125 µg päivässä. Jotkut voivat tarvita enemmänkin, mutta suurempien annosten olisi hyvä perustua D-vitamiinitasojen mittaukseen.
Käyrä siis kuvaa, miten räjähdysmäisesti 1-tyypin diabetes alkoi lisääntyä, kun D-vitamiinin saantisuosituksia mentiin pienentämään aiemmasta. Hullukin sen ymmärtää, että selvä syy tuohon muutokseen täytyy olla, koska mitään ei itsestään tapahdu. Miksi sitten vanhaan ei ole paluuta? Kuka pöhkö näitä asioita hoitaa?