Ihmiskunnan lunastus, kaikkien ihmisten mitä ikinä on elänyt tai joille ihmisruumis on edes alulle kehittynyt, on kokonaan Jumalan teko. Jumala on suorittanut pelastustekonsa omalla tahtopäätöksellään. Tämä kaikkien ihmisten pelastusteko sinetöitiin Golgatalla missä Jeesus Kristus kuoli. Pyhä Henki on ylösnousemusvoimaa ja kastaa meidät ihmiskuntana Kristuksen Jeesuksen kuolemaan. Pyhä Henki näyttää toteen myös yksilöihmiselle sen valtavan Pelastuksen, jonka Jumala teki Kristuksessa lunastaessaan koko ihmiskunnan. Jos olemme tulleet Pyhän Hengen kautta tuntemaan Kristuksen mielen, niin ymmärrämme ettei Jeesus olisi noussut kuolemasta ellei koko ihmiskunta olisi tullut pelastetuksi. Jeesus takuulla jäi viimeiseksi ja katsoi että Tuonela tyhjennettiin ihmisistä, ennen kuin kuolema ja tuonela tuhottiin olemattomiin tulijärvessä.
Luterilainen Raamattu on tehnyt käännösvirheillään Kristuksen Jeesuksen uskosta minän uskoa. Apostolinen tunnustus Jeesus on Kristus, myöhemmin Jeesus Kristus on Herra sai väistyä näin ekumeenisen tunnustuksen ”minä uskon…” tieltä. Tämä on mahdollistanut sen, että kokonaan Jumalan suorittama pelastusteko on siirretty taas kokonaan ihmisen harteille. Kun Kristuksen usko, muuttuu minän uskoksi niin silloin pelastus ei olekaan Kristuksessa vaan uskossa. Ja vieläpä niin, että kun valheellisesti väitetään ihmiskunnan olevan kadotettu (tässä ei tunnusteta Kristuksen Jeesuksen kuolemaa), niin ihmisen MINÄ pelastaa oman MINÄNSÄ oman MINÄNSÄ uskolla. Tämä tällainenhan on mitä suurinta omavanhurskautta ja luottamista omaan MINÄÄN. Pyhä Henki näyttää meille toisen Tien. En enää minä, vaan K R I S T U S. Pyhässä Hengessä ihminen taipuu Jumalan tahdosta kieltämään oman itsensä (MINÄN) kaikkine uskonratkaisuineen ja hyväksyy osalleen Jumalan ratkaisun. Tässä Jumalan ratkaisussa KOKO IHMISKUNTA ON LUNASTETTU KRISTUKSEN JEESUKSEN SOVITUSTYÖN KAUTTA.
”Pelastus on lahja, joka vastaan otetaan uskolla…!” meille usein sanotaan. Tässä epäraamatullisessa opetuksessa on kaiken omavanhurskauden siemen. PELASTUS EI OLE LAHJA! USKO, JOKA NÄKEE PELASTUKSEN, ON JUMALAN LAHJA. Ihminen ei voi ottaa vastaan mitään, ellei hänelle anneta sitä ylhäältä. Siksi Paavali ja kaikki apostolit ja allekirjoittanut ovat olleet Jumalan tahdosta uskossa. Usko ei ole joka miehen, mutta Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Näin opettaa Pyhä Henki ja Raamattuunkin se on kirjattu.
En olisi niin huolissani ja tästä paasaamassa jos ihminen muutamassa vuodessa uskoon tultuaan tulisi pois lain alta. Siirtyisi omasta uskon ratkaisusta Jumalan ratkaisuun. Oman minä uskosta Kristuksen Jeesuksen uskoon (tätä tarkoittaa muuten Room. 1:17). Adamista Kristukseen. Nyt on kuitenkin niin että ns. seurakunnat (porton tyttäret) saarnaavat vanhalle ihmiselle ja julistavat tuomiota ja valhetta. Minä paisuu näissä kokouksissa suuriin mittasuhteisiin, mutta Kristus pysyy ristillä sydämessä. Pienimmät kotiseurakunnat ovat kitkerimmin julistamassa helvetin tuomiota ja omaa uskoa ja omaa ratkaisua. Nämä ekumenian vastustajat ovat itse mitä suuremmissa määrin ekumenisia. Oppi helvetin ikuisesta piinasta on katolinen oppi, joka hyväksyttiin 450 luvulla kirkolliskokouksessa. Apostolit julistavat täydellistä pelastusta Jeesuksen Kristuksen ristinuhrin kautta. Alkuseurakunnalla ei ollut Raamattua, mutta oli Totuus Pyhässä Hengessä. Kyllä Raamattua kannattaa lukea. Jos mahdollista niin Novumista sanasta sanaan käännöstä. Selitykset kannattaa jättää oman arvoonsa, ja kuunnella Pyhän Hengen ääntä. Novumin selitykset on laatinut ekumeeninen komitea, joka uskoo enemmän helvetin piinaan kuin Jumalan armoon.
Oman minän pyhyys on itse valitun Jumalan palveluksen petollinen muoto, koska siinä minusta on tullutkin pyhä. Minä en olekaan enää sellainen ylpeä, juoppo tai huorin tekijä. En sellainen kun muut ihmiset ja ylistän ja kiitän siitä Jumalaa (Luuk. 18:11). Ja tästä voi seurata vielä hurmoskin, jossa nähdään petollisia näkyjä. Paavali joka tuli vaelluksensa kehittyessä ”pyhistä halvimmasta” ”suurimmaksi syntiseksi” ei halunnut omistaa tätä vanhurskautta, joka tulee omilla teoilla ja ratkaisuilla. Kristus on ainoa vanhurskaus, jolla on todellista merkitystä. Jos en hyväksy päälleni sitä vanhurskautta joka on kaikkien ihmisten päällä Kristuksen tähden (Room. 5:18), niin pystytän aina omaa vanhurskautta. Se on ihan sama mainitaanko siellä Jeesus vai ei. Kristus on ainoa tosi syyttömyys ja viattomuus, mutta minulle se tulee viimeisenä kaikista.
”Ole minulle syntiselle armollinen” sanoo publikaani rintaansa lyöden. Millaista armoa tämä syntinen mies anoo?! Sellaista Jumalan armoa, joka on ”ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille”. Kun Pyhä Henki upottaa Kristuksen kuolemaan, niin silloin ollaan kirouksen alla niin pahoin, että vain tämä Jumalan armo nostaa ylös. Siksi Paavali kehottaa viimeisissä kirjeissään julistamaan Kristusta Jeesusta kaikkien ihmisten pelastajana (soter alkukieli). Hän oli tullut viimeiselle paikalle ja tarvitsi todellista armoa, niin kuin tämä publikaanikin. Ja tälle publikaanille Jumala sanoo, että sinä olet vanhurskas. Sinä olet viaton kuin Kristus. Ja fariseus kiittää Jumalaa omassa hurmoksessaan siitä, että ei ole niin kuin tuo syntinen mies. Kiittää omassa hurmoksessaan, ettei ole niin kuin muut ihmiset. Hänelle ei kelpaa se Jumalan Vanhurskaus, joka Kristuksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tähden julistaa kaikki ihmiset syyttömiksi ja viattomiksi. Hänelle ei kelpaa Jumalan teko!
Mitä tämä todistaa teille, jotka vaellatte Pyhässä Hengessä? Sen ainakin että Jumalan armo, joka Kristuksen tähden julistaa pelastuksen kaikille ihmisille tuomitsee lihan täydelliseen kuolemaan. Taivaaseen ei kulje mukana mitään omaa. Oma uskonratkaisukin on lopulta ristiinnaulittu Kristuksen kanssa. En enää elä, en tee ratkaisuja, vaan Kristus elää…!
Pelastus Kristuksessa on ensimmäinen ja viimeinen asia. Usko, kaste ja kirjoitukset tulevat sitten jäljessä. Älä kuitenkaan usko suin päin näitä minunkaan kirjoituksiani. Jumalalla on sinulle oma tiesi. Mutta jos kuulet kutsun Vapauteen Kristuksessa, niin herää sinä joka nukut. Nouse ihmisoppien unesta ja itse valitusta hurmoksesta. Nouse kuolleista ja Kristus sinua Valaisee Pyhän Henkensä kautta.
Kuten näet olen yhtä oikea oppinen kuin sinäkin rakas ystäväni. Minä en ole oppiani keneltäkään ihmiseltä saanut, lahkolta oppinut tai kirjoista lukenut. Jumalan kanssa olen paininut niin kuin sinäkin. Kun teissä on Pyhän Hengen voitelu, niin ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa. Onhan Kristus Jeesus sinussa rakas ystäväni? Elävänä ja voimallisena saarnaten armoa ja anteeksi antoa kaikille ihmisille.
Luterilainen Raamattu on tehnyt käännösvirheillään Kristuksen Jeesuksen uskosta minän uskoa. Apostolinen tunnustus Jeesus on Kristus, myöhemmin Jeesus Kristus on Herra sai väistyä näin ekumeenisen tunnustuksen ”minä uskon…” tieltä. Tämä on mahdollistanut sen, että kokonaan Jumalan suorittama pelastusteko on siirretty taas kokonaan ihmisen harteille. Kun Kristuksen usko, muuttuu minän uskoksi niin silloin pelastus ei olekaan Kristuksessa vaan uskossa. Ja vieläpä niin, että kun valheellisesti väitetään ihmiskunnan olevan kadotettu (tässä ei tunnusteta Kristuksen Jeesuksen kuolemaa), niin ihmisen MINÄ pelastaa oman MINÄNSÄ oman MINÄNSÄ uskolla. Tämä tällainenhan on mitä suurinta omavanhurskautta ja luottamista omaan MINÄÄN. Pyhä Henki näyttää meille toisen Tien. En enää minä, vaan K R I S T U S. Pyhässä Hengessä ihminen taipuu Jumalan tahdosta kieltämään oman itsensä (MINÄN) kaikkine uskonratkaisuineen ja hyväksyy osalleen Jumalan ratkaisun. Tässä Jumalan ratkaisussa KOKO IHMISKUNTA ON LUNASTETTU KRISTUKSEN JEESUKSEN SOVITUSTYÖN KAUTTA.
”Pelastus on lahja, joka vastaan otetaan uskolla…!” meille usein sanotaan. Tässä epäraamatullisessa opetuksessa on kaiken omavanhurskauden siemen. PELASTUS EI OLE LAHJA! USKO, JOKA NÄKEE PELASTUKSEN, ON JUMALAN LAHJA. Ihminen ei voi ottaa vastaan mitään, ellei hänelle anneta sitä ylhäältä. Siksi Paavali ja kaikki apostolit ja allekirjoittanut ovat olleet Jumalan tahdosta uskossa. Usko ei ole joka miehen, mutta Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Näin opettaa Pyhä Henki ja Raamattuunkin se on kirjattu.
En olisi niin huolissani ja tästä paasaamassa jos ihminen muutamassa vuodessa uskoon tultuaan tulisi pois lain alta. Siirtyisi omasta uskon ratkaisusta Jumalan ratkaisuun. Oman minä uskosta Kristuksen Jeesuksen uskoon (tätä tarkoittaa muuten Room. 1:17). Adamista Kristukseen. Nyt on kuitenkin niin että ns. seurakunnat (porton tyttäret) saarnaavat vanhalle ihmiselle ja julistavat tuomiota ja valhetta. Minä paisuu näissä kokouksissa suuriin mittasuhteisiin, mutta Kristus pysyy ristillä sydämessä. Pienimmät kotiseurakunnat ovat kitkerimmin julistamassa helvetin tuomiota ja omaa uskoa ja omaa ratkaisua. Nämä ekumenian vastustajat ovat itse mitä suuremmissa määrin ekumenisia. Oppi helvetin ikuisesta piinasta on katolinen oppi, joka hyväksyttiin 450 luvulla kirkolliskokouksessa. Apostolit julistavat täydellistä pelastusta Jeesuksen Kristuksen ristinuhrin kautta. Alkuseurakunnalla ei ollut Raamattua, mutta oli Totuus Pyhässä Hengessä. Kyllä Raamattua kannattaa lukea. Jos mahdollista niin Novumista sanasta sanaan käännöstä. Selitykset kannattaa jättää oman arvoonsa, ja kuunnella Pyhän Hengen ääntä. Novumin selitykset on laatinut ekumeeninen komitea, joka uskoo enemmän helvetin piinaan kuin Jumalan armoon.
Oman minän pyhyys on itse valitun Jumalan palveluksen petollinen muoto, koska siinä minusta on tullutkin pyhä. Minä en olekaan enää sellainen ylpeä, juoppo tai huorin tekijä. En sellainen kun muut ihmiset ja ylistän ja kiitän siitä Jumalaa (Luuk. 18:11). Ja tästä voi seurata vielä hurmoskin, jossa nähdään petollisia näkyjä. Paavali joka tuli vaelluksensa kehittyessä ”pyhistä halvimmasta” ”suurimmaksi syntiseksi” ei halunnut omistaa tätä vanhurskautta, joka tulee omilla teoilla ja ratkaisuilla. Kristus on ainoa vanhurskaus, jolla on todellista merkitystä. Jos en hyväksy päälleni sitä vanhurskautta joka on kaikkien ihmisten päällä Kristuksen tähden (Room. 5:18), niin pystytän aina omaa vanhurskautta. Se on ihan sama mainitaanko siellä Jeesus vai ei. Kristus on ainoa tosi syyttömyys ja viattomuus, mutta minulle se tulee viimeisenä kaikista.
”Ole minulle syntiselle armollinen” sanoo publikaani rintaansa lyöden. Millaista armoa tämä syntinen mies anoo?! Sellaista Jumalan armoa, joka on ”ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille”. Kun Pyhä Henki upottaa Kristuksen kuolemaan, niin silloin ollaan kirouksen alla niin pahoin, että vain tämä Jumalan armo nostaa ylös. Siksi Paavali kehottaa viimeisissä kirjeissään julistamaan Kristusta Jeesusta kaikkien ihmisten pelastajana (soter alkukieli). Hän oli tullut viimeiselle paikalle ja tarvitsi todellista armoa, niin kuin tämä publikaanikin. Ja tälle publikaanille Jumala sanoo, että sinä olet vanhurskas. Sinä olet viaton kuin Kristus. Ja fariseus kiittää Jumalaa omassa hurmoksessaan siitä, että ei ole niin kuin tuo syntinen mies. Kiittää omassa hurmoksessaan, ettei ole niin kuin muut ihmiset. Hänelle ei kelpaa se Jumalan Vanhurskaus, joka Kristuksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tähden julistaa kaikki ihmiset syyttömiksi ja viattomiksi. Hänelle ei kelpaa Jumalan teko!
Mitä tämä todistaa teille, jotka vaellatte Pyhässä Hengessä? Sen ainakin että Jumalan armo, joka Kristuksen tähden julistaa pelastuksen kaikille ihmisille tuomitsee lihan täydelliseen kuolemaan. Taivaaseen ei kulje mukana mitään omaa. Oma uskonratkaisukin on lopulta ristiinnaulittu Kristuksen kanssa. En enää elä, en tee ratkaisuja, vaan Kristus elää…!
Pelastus Kristuksessa on ensimmäinen ja viimeinen asia. Usko, kaste ja kirjoitukset tulevat sitten jäljessä. Älä kuitenkaan usko suin päin näitä minunkaan kirjoituksiani. Jumalalla on sinulle oma tiesi. Mutta jos kuulet kutsun Vapauteen Kristuksessa, niin herää sinä joka nukut. Nouse ihmisoppien unesta ja itse valitusta hurmoksesta. Nouse kuolleista ja Kristus sinua Valaisee Pyhän Henkensä kautta.
Kuten näet olen yhtä oikea oppinen kuin sinäkin rakas ystäväni. Minä en ole oppiani keneltäkään ihmiseltä saanut, lahkolta oppinut tai kirjoista lukenut. Jumalan kanssa olen paininut niin kuin sinäkin. Kun teissä on Pyhän Hengen voitelu, niin ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa. Onhan Kristus Jeesus sinussa rakas ystäväni? Elävänä ja voimallisena saarnaten armoa ja anteeksi antoa kaikille ihmisille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minäkin olen kuollut ja mitä sitten, olen sairas, kiusattu, hylätty ja kyllästynyt elämään, mutta kaiken jo siltä ottanut. Miksi minun pitäisi pelastua, miksi minä olisin tärkeä, miksi pelkäisin, kaiken olen saanut ja en pahaa muille enää aikoihin tehnyt, antakaa minun olla ja kuolla rauhassa, minä olen jo poissa.
Onhan meitä sitten kaksi elämästä kylliksi saaneita. Se mitä me pidämme elämänä on mitä suurinta kuolemaa. Ja taas mitä me pidämme kuolemana on mitä suurinta elämää.
Olen pahoillani ihminen kaikesta mitä olet joutunut takiani kokemaan. Yhteys ei ole kristillisen opin jakamista vaan elämän jakamista.
Ja vaikka meitä oliskin koko ihmiskunta yksilöinä huutamassa yksinäisyyttään. Vaikka olisimme nousseet merenä pauhuamaan Jumalan suurinta rakkautta vastaan. Niin silti se avaa meille iankaikkisen sylinsä ja kätkee meidät syliinsä. Isän syli on avoin Golgatalla jossa Jeesus vetää meidät puoleensa. Ensin kuolemaan, sitten elämään.
Ja lopulta me olemme taas Yksi, ikuisesti!
Sillä uskallat reilusti esiintyä omalla nimelläsi! Ottakaa muut oppia siitä, kuinka ihmisessä vielä tänäkin päivänä (ainakin joissakin) on sellainen voimavara kuin ROHKEUS...
Kaikella rakkaudella: Marko Lind
Eläköön ME (kolminkertaisina kuolleina)!!!
Moniyhtenäisyyksien tukahduttamana MINÄ kuoli kristityiltä!!!
Onpa aikaa, siitä kuin luin nämä kirjoitukset, vaikka luin kirjoitukset tänään. Aika vierii ja kaikki me siinä mukana, Herra yksin tietää.. Meidän ihmisten on helppo olla mukana kun on asiat hyvin, vaikeampaa kuin on asiat huonosti.. Ihmisistä riippuen, me olemme aistiemme tai uskomme varassa, ja jos meillä on uskoa, on kaikki mahdollista, mutta jos aistimme määrittelee tiemme, en kuitenkaan osaisi sanoa että mitä huomenna pitäisi tapahtuman. Herra näyttä tien, jos osaa olla kuulolla.