Yliopisto vs. Ammattikorkeakoulu

Juu, minun tradenomi sukulaiseni on edennyt kassalta suoraan ykisttäisen kaupan johtajaksi.

Riippuu vähän henkilöstä nämä kyvyt.

Mutta onneksi kaikki Suomen ammattikorkeakoulut ovat sitä vastoin Euroopan eturintamassa...

Kiitos paljon tästä vastauksesta oli paljon hyötyä avasi silmäni eli AMK suunta:)

kirjoittaja kirjoitti:

Kiitos paljon tästä vastauksesta oli paljon hyötyä avasi silmäni eli AMK suunta:)

Siis tuo toka ja ekalle sanon että jos et tähtää korkealle ja aseta rimaa korkealle siwa kassa toki kutsuu

Sekoitat aika lahjakkaasti korrelaation ja kausaliteetin. Valtaosa noista ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista on tehnyt tutkintonsa työssä ollessaan.

"Amk:ssa voi suorittaa jatkotutkintona YAMK-tutkinnon, joka vastaa tasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisterin tutkintoa"

Ylempi AMK-tutkinto ei ainakaan insinöörialalla todellakaan vastaa DI-tutkintoa. Mihinkäs jäi kaikki ne oikeasti vaikeat kurssit? Insinööri AMK -tutkinnon matikka- ja fysiikkapuoli on lähinnä kutakuinkin lukiotasoista kertausta, johon ei tule ylemmässä tutkinnossa kummoisia parannuksia. Insinööri AMK -tutkinto sisältää muutenkin 30-45op harjoitteluja, joista saa yliopistolla max. 5-10op. Näin ollen todellisia teoriaopintoja on DI:llä takanaan vähintään 20-35op enemmän kuin ylempi AMK -heeboilla. Kurssien vaikeustaso on sitten aivan oma lukunsa: AMK:ssa on pärjännyt hyvin lyhyestä mm. matikasta B:n kirjoittanut pikkuveljeni, kun taas teknillisissä yliopistoissa / Aallossa pitkän matikan hyvillä arvosanoilla kirjoittaneetkin tuskailevat joidenkin kurssien kanssa.

PerusDI kirjoitti:

Sekoitat aika lahjakkaasti korrelaation ja kausaliteetin. Valtaosa noista ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista on tehnyt tutkintonsa työssä ollessaan.

"Amk:ssa voi suorittaa jatkotutkintona YAMK-tutkinnon, joka vastaa tasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisterin tutkintoa"

Ylempi AMK-tutkinto ei ainakaan insinöörialalla todellakaan vastaa DI-tutkintoa. Mihinkäs jäi kaikki ne oikeasti vaikeat kurssit? Insinööri AMK -tutkinnon matikka- ja fysiikkapuoli on lähinnä kutakuinkin lukiotasoista kertausta, johon ei tule ylemmässä tutkinnossa kummoisia parannuksia. Insinööri AMK -tutkinto sisältää muutenkin 30-45op harjoitteluja, joista saa yliopistolla max. 5-10op. Näin ollen todellisia teoriaopintoja on DI:llä takanaan vähintään 20-35op enemmän kuin ylempi AMK -heeboilla. Kurssien vaikeustaso on sitten aivan oma lukunsa: AMK:ssa on pärjännyt hyvin lyhyestä mm. matikasta B:n kirjoittanut pikkuveljeni, kun taas teknillisissä yliopistoissa / Aallossa pitkän matikan hyvillä arvosanoilla kirjoittaneetkin tuskailevat joidenkin kurssien kanssa.

Lue lisää

Korjaus:

"Kurssien vaikeustaso on sitten aivan oma lukunsa: AMK:ssa on pärjännyt hyvin lyhyestä matikasta B:n kirjoittanut pikkuveljeni, kun taas teknillisissä yliopistoissa / Aallossa pitkän matikan hyvillä arvosanoilla kirjoittaneetkin tuskailevat joidenkin kurssien kanssa. "

Itseasiassa kotimaiset tohtorintutkinnot ovat hyvinkin korkeatasoisia ja huomattavan laajoja kansainvälisestikin.

PerusDI kirjoitti:

Sekoitat aika lahjakkaasti korrelaation ja kausaliteetin. Valtaosa noista ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista on tehnyt tutkintonsa työssä ollessaan.

"Amk:ssa voi suorittaa jatkotutkintona YAMK-tutkinnon, joka vastaa tasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisterin tutkintoa"

Ylempi AMK-tutkinto ei ainakaan insinöörialalla todellakaan vastaa DI-tutkintoa. Mihinkäs jäi kaikki ne oikeasti vaikeat kurssit? Insinööri AMK -tutkinnon matikka- ja fysiikkapuoli on lähinnä kutakuinkin lukiotasoista kertausta, johon ei tule ylemmässä tutkinnossa kummoisia parannuksia. Insinööri AMK -tutkinto sisältää muutenkin 30-45op harjoitteluja, joista saa yliopistolla max. 5-10op. Näin ollen todellisia teoriaopintoja on DI:llä takanaan vähintään 20-35op enemmän kuin ylempi AMK -heeboilla. Kurssien vaikeustaso on sitten aivan oma lukunsa: AMK:ssa on pärjännyt hyvin lyhyestä mm. matikasta B:n kirjoittanut pikkuveljeni, kun taas teknillisissä yliopistoissa / Aallossa pitkän matikan hyvillä arvosanoilla kirjoittaneetkin tuskailevat joidenkin kurssien kanssa.

Lue lisää

Ei tässä nyt kukaan mitään sekoita paitsi sinä. Faktat faktoina ja mielipiteet erikseen. Kyllä YAMK ja DI-tutkinnot tosiaan tasoltaan vastaavat toisiaan. Molemmat tutkinnot sijoittuvat eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) samalle tasolle.

Niillä on toki erilainen sisältö: DI-tutkintoon kuuluu enemmän matematiikkaa ja perusteoriaa ja YAMK-tutkintoon enemmän teorian soveltamista käytäntöön. Vaikka DI ei tiedä, mitä tuo käytäntöön soveltaminen pitää sisällään, se ei tee tutkinnoista eri tasoisia, eikä matemaattinen osaaminen tee insinöörialan tutkinnosta korkeampaa. Yhtä laillahan voisi väittää että jos tutkintoon kuulu enemmän teorian käytäntöön soveltamisen osaamista, esim. tiimityö- ja yhteistyötaitoja, niin tutkinto on korkeamman tasoinen.

Opetan molempia kirjoitti:

Ei tässä nyt kukaan mitään sekoita paitsi sinä. Faktat faktoina ja mielipiteet erikseen. Kyllä YAMK ja DI-tutkinnot tosiaan tasoltaan vastaavat toisiaan. Molemmat tutkinnot sijoittuvat eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) samalle tasolle.

Niillä on toki erilainen sisältö: DI-tutkintoon kuuluu enemmän matematiikkaa ja perusteoriaa ja YAMK-tutkintoon enemmän teorian soveltamista käytäntöön. Vaikka DI ei tiedä, mitä tuo käytäntöön soveltaminen pitää sisällään, se ei tee tutkinnoista eri tasoisia, eikä matemaattinen osaaminen tee insinöörialan tutkinnosta korkeampaa. Yhtä laillahan voisi väittää että jos tutkintoon kuulu enemmän teorian käytäntöön soveltamisen osaamista, esim. tiimityö- ja yhteistyötaitoja, niin tutkinto on korkeamman tasoinen.

Lue lisää

"Yhtä laillahan voisi väittää että jos tutkintoon kuulu enemmän teorian käytäntöön soveltamisen osaamista, esim. tiimityö- ja yhteistyötaitoja, niin tutkinto on korkeamman tasoinen"

Näinhän asia nimenomaan on! Mitä enemmän ja syvemmälle menevää teoriaa, sitä korkeampitasoinen tutkinto. Juuri siksi tekniikan tohtori on levyseppähitsaajaa korkeampi tutkinto.

PerusDI kirjoitti:

Sekoitat aika lahjakkaasti korrelaation ja kausaliteetin. Valtaosa noista ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista on tehnyt tutkintonsa työssä ollessaan.

"Amk:ssa voi suorittaa jatkotutkintona YAMK-tutkinnon, joka vastaa tasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisterin tutkintoa"

Ylempi AMK-tutkinto ei ainakaan insinöörialalla todellakaan vastaa DI-tutkintoa. Mihinkäs jäi kaikki ne oikeasti vaikeat kurssit? Insinööri AMK -tutkinnon matikka- ja fysiikkapuoli on lähinnä kutakuinkin lukiotasoista kertausta, johon ei tule ylemmässä tutkinnossa kummoisia parannuksia. Insinööri AMK -tutkinto sisältää muutenkin 30-45op harjoitteluja, joista saa yliopistolla max. 5-10op. Näin ollen todellisia teoriaopintoja on DI:llä takanaan vähintään 20-35op enemmän kuin ylempi AMK -heeboilla. Kurssien vaikeustaso on sitten aivan oma lukunsa: AMK:ssa on pärjännyt hyvin lyhyestä mm. matikasta B:n kirjoittanut pikkuveljeni, kun taas teknillisissä yliopistoissa / Aallossa pitkän matikan hyvillä arvosanoilla kirjoittaneetkin tuskailevat joidenkin kurssien kanssa.

Lue lisää

Joku on vissiin vähän katkera jostain? Työelämässä ne vastaavat toisiaan.
Raksalla ole paskaakaan väliä onko inssi, dippa, yamk vaiko mestari. FISE määrää kaiken ja sen mukaan yamk/dippa ylenevät samaa tahtia joilla tais olla 2v etumatkaa tavan inssiin. Arkkitehti on suurin pomo raksalla jonka vaikeimmat laskut on lähinnä U-arvo laskeminen. Raksalla tarvii muutenkaan osata niitä "vaikeita kursseja" kun kaikki lasketaan fyysikkojen ja nörttien koodaamilla ohjelmilla. Miksi edes ottaa dippa johonkin uuden rakenteen tutkimustyöhön kun voi saada fyysikon? Homeen haisteluun ei edes tarvita matematiikka joten yamk kelpaa hyvin. On sitä nähty dippa mestarin tehtävissäkin, mutta ei yamk-inssiä.

Tässä rupesin juuri miettimään mikä tekee dippa nörtistä paremman kuin amk nörtistä? Koodaamiseen ei tarvitse fysiikka taikka matikkaa. Molemmat tottelevat nimikettä "insinööri".

PerusDI kirjoitti:

"Yhtä laillahan voisi väittää että jos tutkintoon kuulu enemmän teorian käytäntöön soveltamisen osaamista, esim. tiimityö- ja yhteistyötaitoja, niin tutkinto on korkeamman tasoinen"

Näinhän asia nimenomaan on! Mitä enemmän ja syvemmälle menevää teoriaa, sitä korkeampitasoinen tutkinto. Juuri siksi tekniikan tohtori on levyseppähitsaajaa korkeampi tutkinto.

Lue lisää

Perus Di;lle . Mitä tekemistä on tekniikan tohtorin ja levy seppä hitsaajan kanssa ? edellinen on TKK käynyt ,jälkimmäinen ammiksen , on suhteellisuuden taso heikoissa kantimissa , toinen suunnittelee ( ei perus di ) toinen tekee .

Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat eri alojen tutkintoja, lääketiede v.s. terveystiede ja hoitotiede. Ne ovat myös eri tasoisia tutkintoja, sairaanhoitaja on bachelor-tason tutkinto suppeimmasta päästä ja lääkäri on master-tason tutkinto laajimmasta päästä.

Terveys- ja hoitotieteiden alalla YAMK-tutkinto vaaditaan yleensä ylihoitajan virkaan. Julkisella sektorilla sairaanhoitaja peruspalkka on keskimäärin 2200 €/kk ja ylihoitajan palkka on ilman lisiä keskimäärin 4000 €/kk.

Lääkääreiden palkkauksen näet kuntaliiton sivuilta: 1.12.2012 tehtäväkohtainen palkka vaihtelee seuraavasti:

* Lääketieteen kandin palkkaa ole määritelty, mutta useimmissa terveyskeskuksissa maksetaan taulukon alin palkka eli 2200 €/kk ja laillistettu lääkäri saa 2 680,30 €,
* Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä 2 795,68 €,
* Erikoislääkäri 3 321,38 € ja
* Ylilääkäri 4 146,48 €

http://www.tkrekry.fi/terveyskeskus-tyonantajana/laakarin-palkkaus/

Selvittelyn tulosta kirjoitti:

Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat eri alojen tutkintoja, lääketiede v.s. terveystiede ja hoitotiede. Ne ovat myös eri tasoisia tutkintoja, sairaanhoitaja on bachelor-tason tutkinto suppeimmasta päästä ja lääkäri on master-tason tutkinto laajimmasta päästä.

Terveys- ja hoitotieteiden alalla YAMK-tutkinto vaaditaan yleensä ylihoitajan virkaan. Julkisella sektorilla sairaanhoitaja peruspalkka on keskimäärin 2200 €/kk ja ylihoitajan palkka on ilman lisiä keskimäärin 4000 €/kk.

Lääkääreiden palkkauksen näet kuntaliiton sivuilta: 1.12.2012 tehtäväkohtainen palkka vaihtelee seuraavasti:

* Lääketieteen kandin palkkaa ole määritelty, mutta useimmissa terveyskeskuksissa maksetaan taulukon alin palkka eli 2200 €/kk ja laillistettu lääkäri saa 2 680,30 €,
* Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä 2 795,68 €,
* Erikoislääkäri 3 321,38 € ja
* Ylilääkäri 4 146,48 €

http://www.tkrekry.fi/terveyskeskus-tyonantajana/laakarin-palkkaus/

Lue lisää

Et sitten jaksanut lukea samaa palkkaussivua pitemmälle, eli tuossa on vain yksi osa palkasta, lääkärin palkkahan muodostuu useista eri osista, eli tuossa kokonaispalkat ja niissä on melkoinen ero amk-hoitsuun. (Muuten en ole kuullut että kovinkaan moni ylihoitaja edes olisi YAMK, vaan tavallinen koulutuspohja on terveydenhuollon maisteri)

Mutta nämä lääkärin kokonaispalkat, jotka olit sopivasti unohtanut samalta sivulta ovat seuraavat:
"Kokonaispalkka

Lääkärin kokonaispalkka muodostuu siis yllä luetelluista osista. Palkkatohtorin mukaan Pirkanmaalla omalääkärin työssä terveyskeskuksessa säännöllisen työajan palkkataso on:

Vakituisella terveyskeskuslääkärillä 4229-7431 €
Eurolääkärillä 3730-6000 €
Erikoislääkärillä 5200-7 680 €
Päivystyskorvaus tulee tähän päälle ks. http://www.fimnet.fi/cl/sll/edunvalvonta/palkkatietoa.html/ (vaatii sisääänkirjautumisen)
"
vaihtoehtona olevalta VES:ltä:
"Kokonaispalkka

Lähtöpalkka on neuvottelukysymys. Hyvää tukea neuvottelulle antaa Lääkäriliiton Palkkatohtori ks. http://www.fimnet.fi/cl/sll/edunvalvonta/palkkatietoa.html/ (vaatii sisäänkirjautumisen), josta näkee alueella maksetun keskipalkan ja palkkojen ylä- ja alarajan.

Esimerkiksi määräaikaisen nuoren terveyskeskuslääkärin keskipalkka on Pirkanmaalla 4600 €, mutta vaihteluväli on 3710-5825 €."
http://www.tkrekry.fi/terveyskeskus-tyonantajana/laakarin-palkkaus/

Hoitajien palkka muodostuu eri tavoin, eli palkka pääosa on tehtäväkohtaista palkkaa, sen jälkeen tulee jotain henkilökohtaisia lisiä, ja sitten lopuksi näitä kolmivuoro-, yö-, viikonloppu ym. lisät tehtyjen tuntien mukaan. Yleensä nämä lisät kasvattavat kokonaispalkkaa peruspalkasta parista sadasta reiluun tonniin.

Lakikylteri kirjoitti:

Et sitten jaksanut lukea samaa palkkaussivua pitemmälle, eli tuossa on vain yksi osa palkasta, lääkärin palkkahan muodostuu useista eri osista, eli tuossa kokonaispalkat ja niissä on melkoinen ero amk-hoitsuun. (Muuten en ole kuullut että kovinkaan moni ylihoitaja edes olisi YAMK, vaan tavallinen koulutuspohja on terveydenhuollon maisteri)

Mutta nämä lääkärin kokonaispalkat, jotka olit sopivasti unohtanut samalta sivulta ovat seuraavat:
"Kokonaispalkka

Lääkärin kokonaispalkka muodostuu siis yllä luetelluista osista. Palkkatohtorin mukaan Pirkanmaalla omalääkärin työssä terveyskeskuksessa säännöllisen työajan palkkataso on:

Vakituisella terveyskeskuslääkärillä 4229-7431 €
Eurolääkärillä 3730-6000 €
Erikoislääkärillä 5200-7 680 €
Päivystyskorvaus tulee tähän päälle ks. http://www.fimnet.fi/cl/sll/edunvalvonta/palkkatietoa.html/ (vaatii sisääänkirjautumisen)
"
vaihtoehtona olevalta VES:ltä:
"Kokonaispalkka

Lähtöpalkka on neuvottelukysymys. Hyvää tukea neuvottelulle antaa Lääkäriliiton Palkkatohtori ks. http://www.fimnet.fi/cl/sll/edunvalvonta/palkkatietoa.html/ (vaatii sisäänkirjautumisen), josta näkee alueella maksetun keskipalkan ja palkkojen ylä- ja alarajan.

Esimerkiksi määräaikaisen nuoren terveyskeskuslääkärin keskipalkka on Pirkanmaalla 4600 €, mutta vaihteluväli on 3710-5825 €."
http://www.tkrekry.fi/terveyskeskus-tyonantajana/laakarin-palkkaus/

Hoitajien palkka muodostuu eri tavoin, eli palkka pääosa on tehtäväkohtaista palkkaa, sen jälkeen tulee jotain henkilökohtaisia lisiä, ja sitten lopuksi näitä kolmivuoro-, yö-, viikonloppu ym. lisät tehtyjen tuntien mukaan. Yleensä nämä lisät kasvattavat kokonaispalkkaa peruspalkasta parista sadasta reiluun tonniin.

Lue lisää

Ei noita kannata vertailla. Hoitajia koulutetaan massoittain ja suurin osa hoitajista ei pääsisi lääkikseen, johon on muutenkin erittäin vaikea päästä. Ne on eri alojen tutkintojakin. Lääketiede on eri asia kuin hoitotiede.

Yhtä hyvin voisit vertailla koneenrakennusalan DI:n palkkaa lentäjän palkkaan ...

Tradenomi voi hakea yliopistoon ja valmistua KTM:ksi..........

Nyt vaihdat TKK:lle. No miten vitussa nä voit vielä tietää noi asiat vitun apina?

Kyllä saa ekonomikin olla aika monta vuotta työelämässä ennenkuin palkka on 5200e. Riippuu kyllä aika paljon ekonomista tai tradenomista itsestään, millaisiin palkkoihin pääsee. Koulutus ei ole ainoa peruste palkkaukselle, kyllä ennen kaikkea omaa kunnianhimoa, yritteliäisyyttä ja kokemusta arvostetaan. Tradenomin palkkaus voi hyvinkin olla yllä mainittua paljon korkeampi ja toisaalta ekonomin matalampi.

mää99 kirjoitti:

Kyllä saa ekonomikin olla aika monta vuotta työelämässä ennenkuin palkka on 5200e. Riippuu kyllä aika paljon ekonomista tai tradenomista itsestään, millaisiin palkkoihin pääsee. Koulutus ei ole ainoa peruste palkkaukselle, kyllä ennen kaikkea omaa kunnianhimoa, yritteliäisyyttä ja kokemusta arvostetaan. Tradenomin palkkaus voi hyvinkin olla yllä mainittua paljon korkeampi ja toisaalta ekonomin matalampi.

Lue lisää

Kyllä kyllä, mutta yrität nyt ohittaa tämän edellisen postauksen pointin, eli sen että ekonomina sinulla keskimäärin selvästi paremmat mahdollisuudet päästä näille paremmille tuloille sitten myöhemmin urallaan kuin tradenomeilla. Varmaan joku supertrade pääsee joskus miljoonatuloihinkin, muttei ei se silti kumoa tosiseikkaa että tradenomien ura- ja palkkakehitykselle on haittaa siitä että heillä amk- eikä yo-tutkintoa.

Koulutus ei ole ainoa peruste palkkaukselle, muttei se merkityksetön ole. Eli esim. valtiolla tradet eivät pääse kuin tarkastajan/suunnittelijan -tasoisiin hommiin, kun ylempi kk puuttuu, ja alkupalkka alimmillaan on näissä tehtävissä n. 2200 plus 15 % henkilökohtainen lisä.

Ylemmän kk-tutkinnon suoritaneet ekonomit ja maisterit valitaan yleensä suoraan ylitarkastajan/erityissuunnittelija nimikkeelle, ja näissä alkupalkka alimillaan n. reilun satasen alle kolmen tonnin, ja päälle se 15 prossaa.

Nämä ovat alkupalkkoja, ja kun työura on edennyt siihen vaiheeseen että tarkastaja/suunnittelija saa sen maagisen kolmen kilon rajan, niin ylitarkastaja/erityissuunnittelija hätyyttelee jo neljää ja puolta kiloa.

No ok, valtion palkat ovat valtion palkkoja, ja ekonomit varsinaisesti tienaa yksityisellä, mutta peruskuvio on sama sielläkin.

Lakikylteri kirjoitti:

Kyllä kyllä, mutta yrität nyt ohittaa tämän edellisen postauksen pointin, eli sen että ekonomina sinulla keskimäärin selvästi paremmat mahdollisuudet päästä näille paremmille tuloille sitten myöhemmin urallaan kuin tradenomeilla. Varmaan joku supertrade pääsee joskus miljoonatuloihinkin, muttei ei se silti kumoa tosiseikkaa että tradenomien ura- ja palkkakehitykselle on haittaa siitä että heillä amk- eikä yo-tutkintoa.

Koulutus ei ole ainoa peruste palkkaukselle, muttei se merkityksetön ole. Eli esim. valtiolla tradet eivät pääse kuin tarkastajan/suunnittelijan -tasoisiin hommiin, kun ylempi kk puuttuu, ja alkupalkka alimmillaan on näissä tehtävissä n. 2200 plus 15 % henkilökohtainen lisä.

Ylemmän kk-tutkinnon suoritaneet ekonomit ja maisterit valitaan yleensä suoraan ylitarkastajan/erityissuunnittelija nimikkeelle, ja näissä alkupalkka alimillaan n. reilun satasen alle kolmen tonnin, ja päälle se 15 prossaa.

Nämä ovat alkupalkkoja, ja kun työura on edennyt siihen vaiheeseen että tarkastaja/suunnittelija saa sen maagisen kolmen kilon rajan, niin ylitarkastaja/erityissuunnittelija hätyyttelee jo neljää ja puolta kiloa.

No ok, valtion palkat ovat valtion palkkoja, ja ekonomit varsinaisesti tienaa yksityisellä, mutta peruskuvio on sama sielläkin.

Lue lisää

Entäs jos on tradenomi ja käy ylemmän amk-tutkinnon (rinnastetaan ylempään kk) eli voi hakea kaikkia toimia, joihin vaaditaan ylempi kk (tavallista valtiolla / kunnalla).

Eli pari vuotta töitä koulun jälkeen ja sitten työn ohessa "ylempi kk" ja ylitarkastajaksi / erityissuunnittelijaksi.

Näin ohitettu vaikea yliopisto. Mitä mieltä olet?

Kiertotie havaittu kirjoitti:

Entäs jos on tradenomi ja käy ylemmän amk-tutkinnon (rinnastetaan ylempään kk) eli voi hakea kaikkia toimia, joihin vaaditaan ylempi kk (tavallista valtiolla / kunnalla).

Eli pari vuotta töitä koulun jälkeen ja sitten työn ohessa "ylempi kk" ja ylitarkastajaksi / erityissuunnittelijaksi.

Näin ohitettu vaikea yliopisto. Mitä mieltä olet?

Lue lisää

Kokkeilla soppii, tosin yleensä nämä YAMK ylitarkastajat ovat sellaisia joilla on jo pitkä tarkastajan ura talon sisällä, uusia YAMK-tutkinnon suorittaneita harvoin palkataan ylitarkastajiksi, vaan he jäävät kilpailussa maistereiden jalkoihin.

Ehkä joillain maatalous ja luonnonvarapuolella, samoin liikenne- ja teknologiapuolella voidaan joku insinööri, merikapteeni, metsäinsinööri tai agrologi YAMK rekrytoida ylitarkastaja/erityissuunnittelija vakanssille, mutta harvemmin muilla hallinnon aloilla.

Ja huomioi se, että YAMK-opintoihin on usein kovempi kilpailu tradenomeilla sekä karsinta paitsi papereiden myös työkokemuksen ja haastatteluiden kautta, kuin vaikkapa maisteriohjelmiin, joten ainakin jos valtiolle suunnittelee niin varminta mennä yliopiston kautta. Esim. erilliset maisteriohjelmat.

Lakikylteri kirjoitti:

Kokkeilla soppii, tosin yleensä nämä YAMK ylitarkastajat ovat sellaisia joilla on jo pitkä tarkastajan ura talon sisällä, uusia YAMK-tutkinnon suorittaneita harvoin palkataan ylitarkastajiksi, vaan he jäävät kilpailussa maistereiden jalkoihin.

Ehkä joillain maatalous ja luonnonvarapuolella, samoin liikenne- ja teknologiapuolella voidaan joku insinööri, merikapteeni, metsäinsinööri tai agrologi YAMK rekrytoida ylitarkastaja/erityissuunnittelija vakanssille, mutta harvemmin muilla hallinnon aloilla.

Ja huomioi se, että YAMK-opintoihin on usein kovempi kilpailu tradenomeilla sekä karsinta paitsi papereiden myös työkokemuksen ja haastatteluiden kautta, kuin vaikkapa maisteriohjelmiin, joten ainakin jos valtiolle suunnittelee niin varminta mennä yliopiston kautta. Esim. erilliset maisteriohjelmat.

Lue lisää

Mutta hyvä vaihtoehto kaikkiaan, jos haluaa päästä helpomman kautta ns. ylempiin tehtäviin - eli mukava kiertotie "yliopistotason tehtäviin" ilman yliopistotasoisia opintoja. En siis sulkisi pois tätäkään vaihtoehtoa.

Lisäksi, AMK:ssa on paljon helpompaa saada kurssista arvosanaksi 4, kuin yliopistossa vastaavasta kurssista 1. Eli korkeatkin arvosanat saa melko helposti ja täten on helppo hakea YAMK-tutkintoon.

Sitten YAMK työn ohessa pari vuotta ja tämän jälkeen ylempiin tehtäviin.

Olen samaa mieltä, että varminta ja on tietysti mennä yliopiston kautta, mutta helpommalla pääsee YAMK:n kautta. Yliopiston kurssit ovat niin paljon vaikeampia - samoin sisäänpääsy. Monille tämä tasoero on yksinkertaisesti niin suuri, että ainoastaan toinen reitti tulee kysymykseen - esimerkiksi matemaattisissa aineissa.

Totta, lisään vielä kirjoitti:

Mutta hyvä vaihtoehto kaikkiaan, jos haluaa päästä helpomman kautta ns. ylempiin tehtäviin - eli mukava kiertotie "yliopistotason tehtäviin" ilman yliopistotasoisia opintoja. En siis sulkisi pois tätäkään vaihtoehtoa.

Lisäksi, AMK:ssa on paljon helpompaa saada kurssista arvosanaksi 4, kuin yliopistossa vastaavasta kurssista 1. Eli korkeatkin arvosanat saa melko helposti ja täten on helppo hakea YAMK-tutkintoon.

Sitten YAMK työn ohessa pari vuotta ja tämän jälkeen ylempiin tehtäviin.

Olen samaa mieltä, että varminta ja on tietysti mennä yliopiston kautta, mutta helpommalla pääsee YAMK:n kautta. Yliopiston kurssit ovat niin paljon vaikeampia - samoin sisäänpääsy. Monille tämä tasoero on yksinkertaisesti niin suuri, että ainoastaan toinen reitti tulee kysymykseen - esimerkiksi matemaattisissa aineissa.

Lue lisää

Niin kuten sanoin, että kokeile jos siltä tuntuu, sehän on sinun asiasi. Mutta luulen että myös rekrytoijat tietävät nämä yamk-maisterit, vähän sellaisiksi oikeiden maistereiden kevytversioksi, mutta kai se virkaan valinta riippuu siitäkin millainen tehtävä on, ja paljonko ja millaisia hakijoita on samaan virkaan, ja tietenkin jos on joku erillinen ammattipätevyys tai sertifiointi niin sekin auttaa. Tosin jälkimmäisten kohdalla tuntuu olevan vähän inflaatiota, kun melkein jokainen laskentatrade tuntuu hankkivan klt -sertifioinnin.

Mitä tulee vaatimustasoon, niin olen linjalla jossa on paljon maisteriohjelmalaisia, olen havainnut hyvin epätieteellisesti ja subjektiivisesti mielenkiintoisen jaon. Eli nämä tuplaviitoset, siis ne joilla on ollut sekä päättötyön ja tutkielman keskiarvon arvosana viitonen, tuntuvat kyllä edelleen pärjäävän hyvin, eli saavat koko ajan nelosta ja vitosta kursseista, ja graduistakin yleensä nelosen.

Sen sijaan nämä tuplaneloset, jostain syystä romahtavat, eli he saavat tavallisesti 1-3 tenttien arvosanoina, ja toisinaan joutuvat uusimaankin, graduista tavallisesti kolmosta tai kakkosta. Että ilmeisesti amk-puolen kärki on oikeasti terävä, mutta ohut ja kapea. Mutta tämä on tietenkin vain omia havaintojani, eikä sitä varmaankaan voi yleistää kovin laajasti.

Lakikylteri kirjoitti:

Niin kuten sanoin, että kokeile jos siltä tuntuu, sehän on sinun asiasi. Mutta luulen että myös rekrytoijat tietävät nämä yamk-maisterit, vähän sellaisiksi oikeiden maistereiden kevytversioksi, mutta kai se virkaan valinta riippuu siitäkin millainen tehtävä on, ja paljonko ja millaisia hakijoita on samaan virkaan, ja tietenkin jos on joku erillinen ammattipätevyys tai sertifiointi niin sekin auttaa. Tosin jälkimmäisten kohdalla tuntuu olevan vähän inflaatiota, kun melkein jokainen laskentatrade tuntuu hankkivan klt -sertifioinnin.

Mitä tulee vaatimustasoon, niin olen linjalla jossa on paljon maisteriohjelmalaisia, olen havainnut hyvin epätieteellisesti ja subjektiivisesti mielenkiintoisen jaon. Eli nämä tuplaviitoset, siis ne joilla on ollut sekä päättötyön ja tutkielman keskiarvon arvosana viitonen, tuntuvat kyllä edelleen pärjäävän hyvin, eli saavat koko ajan nelosta ja vitosta kursseista, ja graduistakin yleensä nelosen.

Sen sijaan nämä tuplaneloset, jostain syystä romahtavat, eli he saavat tavallisesti 1-3 tenttien arvosanoina, ja toisinaan joutuvat uusimaankin, graduista tavallisesti kolmosta tai kakkosta. Että ilmeisesti amk-puolen kärki on oikeasti terävä, mutta ohut ja kapea. Mutta tämä on tietenkin vain omia havaintojani, eikä sitä varmaankaan voi yleistää kovin laajasti.

Lue lisää

"Eli nämä tuplaviitoset, siis ne joilla on ollut sekä päättötyön ja tutkielman keskiarvon arvosana viitonen, "
Korjataanpas tuo kohta ymmärrettävään muotoon eli:"Eli nämä tuplaviitoset, siis ne joilla on ollut sekä päättötyön ja tutkinnon keskiarvon arvosana viitonen"

Lakikylteri kirjoitti:

Niin kuten sanoin, että kokeile jos siltä tuntuu, sehän on sinun asiasi. Mutta luulen että myös rekrytoijat tietävät nämä yamk-maisterit, vähän sellaisiksi oikeiden maistereiden kevytversioksi, mutta kai se virkaan valinta riippuu siitäkin millainen tehtävä on, ja paljonko ja millaisia hakijoita on samaan virkaan, ja tietenkin jos on joku erillinen ammattipätevyys tai sertifiointi niin sekin auttaa. Tosin jälkimmäisten kohdalla tuntuu olevan vähän inflaatiota, kun melkein jokainen laskentatrade tuntuu hankkivan klt -sertifioinnin.

Mitä tulee vaatimustasoon, niin olen linjalla jossa on paljon maisteriohjelmalaisia, olen havainnut hyvin epätieteellisesti ja subjektiivisesti mielenkiintoisen jaon. Eli nämä tuplaviitoset, siis ne joilla on ollut sekä päättötyön ja tutkielman keskiarvon arvosana viitonen, tuntuvat kyllä edelleen pärjäävän hyvin, eli saavat koko ajan nelosta ja vitosta kursseista, ja graduistakin yleensä nelosen.

Sen sijaan nämä tuplaneloset, jostain syystä romahtavat, eli he saavat tavallisesti 1-3 tenttien arvosanoina, ja toisinaan joutuvat uusimaankin, graduista tavallisesti kolmosta tai kakkosta. Että ilmeisesti amk-puolen kärki on oikeasti terävä, mutta ohut ja kapea. Mutta tämä on tietenkin vain omia havaintojani, eikä sitä varmaankaan voi yleistää kovin laajasti.

Lue lisää

Esimerkiksi teknisten alojen DI- tai maisteriohjelmiin on varsin tiukat matemaattiset osaamisvaatimukset. Siltaopinnot sisältävät poikkeuksetta suuren määrän juuri vaikeaa matematiikkaa. AMK:n puolelta YAMK-tutkinnon suorittamalla voit hakea samoja "ylempää kk" vaativia töitä perusAMK:n matematiikalla arvosanoilla 1 (hyväksytty).

Suoritat AMK:ssa opintoihin pakollisena kuuluvat matematiikat rimaa hipoen ja tämän enempää ei tarvitsekaan matemaattisia aineita opiskella (YAMK-tutkinnot eivät sisällä irtoaineita, kuten matematiikkaa, vaan lähinnä kehittämistehtäviä). Eli saavutat "ylemmän korkeakoulututkinnon" käytännössä yläastematematiikalla.

Kannattaa muistaa myös, että AMK:ssa päästetaan osassa kursseista myös "säälistä" läpi, eli mm. matematiikan kesäpreppauksissa ovat matalammat pisterajat ja kokeisiin annetaan hyvinkin tarkkoja tärppejä, jotta saadaan kaikki läpi kokeista.

Eli tällä tavoin pääsee todella paljon helpommalla "ylemmän kk" vaativiin tehtäviin esimerkiksi tekniikan alalla - näistä monissa ei itse työtehtävissä lasketa mitään eli puuttuvasta laskutaidosta ei sinänsä ole haittaa (esimerkiksi rakennussuunnittelussa lasketaan, mutta on teknisiä DI-aloja, joissa ei tarvita matemaattista päättelykykyä) - ohitat vaan vaatimuksia.

Tämä on hyvä ratkaisu monelle opiskelijalle, jotka eivät ole käyneet lukiota tai kokevat muuten esim. juuri matemaattiset aineet ongelmallisiksi, mutta haluavat silti vaativiin ja monesti hyvinpalkattuihin asiantuntijatehtäviin vaikka rahkeet eivät riitä. Tällä tavoin riittää.

Näin on, lisään kirjoitti:

Esimerkiksi teknisten alojen DI- tai maisteriohjelmiin on varsin tiukat matemaattiset osaamisvaatimukset. Siltaopinnot sisältävät poikkeuksetta suuren määrän juuri vaikeaa matematiikkaa. AMK:n puolelta YAMK-tutkinnon suorittamalla voit hakea samoja "ylempää kk" vaativia töitä perusAMK:n matematiikalla arvosanoilla 1 (hyväksytty).

Suoritat AMK:ssa opintoihin pakollisena kuuluvat matematiikat rimaa hipoen ja tämän enempää ei tarvitsekaan matemaattisia aineita opiskella (YAMK-tutkinnot eivät sisällä irtoaineita, kuten matematiikkaa, vaan lähinnä kehittämistehtäviä). Eli saavutat "ylemmän korkeakoulututkinnon" käytännössä yläastematematiikalla.

Kannattaa muistaa myös, että AMK:ssa päästetaan osassa kursseista myös "säälistä" läpi, eli mm. matematiikan kesäpreppauksissa ovat matalammat pisterajat ja kokeisiin annetaan hyvinkin tarkkoja tärppejä, jotta saadaan kaikki läpi kokeista.

Eli tällä tavoin pääsee todella paljon helpommalla "ylemmän kk" vaativiin tehtäviin esimerkiksi tekniikan alalla - näistä monissa ei itse työtehtävissä lasketa mitään eli puuttuvasta laskutaidosta ei sinänsä ole haittaa (esimerkiksi rakennussuunnittelussa lasketaan, mutta on teknisiä DI-aloja, joissa ei tarvita matemaattista päättelykykyä) - ohitat vaan vaatimuksia.

Tämä on hyvä ratkaisu monelle opiskelijalle, jotka eivät ole käyneet lukiota tai kokevat muuten esim. juuri matemaattiset aineet ongelmallisiksi, mutta haluavat silti vaativiin ja monesti hyvinpalkattuihin asiantuntijatehtäviin vaikka rahkeet eivät riitä. Tällä tavoin riittää.

Lue lisää

Eh ... missä AMK:ssa päästetään säälistä läpi? Kerro lisää!

Kiinnostava esitys kirjoitti:

Eh ... missä AMK:ssa päästetään säälistä läpi? Kerro lisää!

Kuten aikaisemmin sanoin, tarkoitan säälistä läpi päästämisellä sitä, että esimerkiksi kesäisin järjestetään uusintakursseja, joihin voivat ilmoittautua kaikki, jotka ovat saaneet esimerkiksi matematiikan kursseista hylättyjä arvosanoja.

Nämä kesällä pidettävät muutaman viikon intensiivikurssit käyvät läpi kurssin sisällöstä ainoastaan kokeeseen tulevia oleellisia asioita ja niissä annetaan hyvinkin tarkkoja tärppejä kokeessa kysyttävistä kysymyksistä. Näiden muutaman viikon aikana tehdään kotona tehtäviä ja harjoituskokeita, joita tekemällä saa kokeeseen hyvityspisteitä. Kukaan ei voi tarkistaa, kuka tehtävät kotona tekee eli osaako oppilas oikeasti kaiken miltä vaikuttaa.

Eli lopputulemana kotitehtävistä ja harjoituskokeista voi saada esimerkiksi hyvitystä kokeessa 7 pistettä ja kurssin läpäisyyn vaaditaan yleisesti 33% eli esimerkiksi 10/30. Tällöin "oikeasta" tentistä on saatava enää 3/20 ja tähänkin on todella tarkat tärpit.

Tätä käytetään mm. matematiikan ja fysiikan kursseissa, koska ne ovat monelle ongelmallisia. Näin pääkaupunkiseudulla yhdessä suurista kouluista.

Haluatko että tarkennan lisää vai selvensikö tämä?

Näin täällä kirjoitti:

Kuten aikaisemmin sanoin, tarkoitan säälistä läpi päästämisellä sitä, että esimerkiksi kesäisin järjestetään uusintakursseja, joihin voivat ilmoittautua kaikki, jotka ovat saaneet esimerkiksi matematiikan kursseista hylättyjä arvosanoja.

Nämä kesällä pidettävät muutaman viikon intensiivikurssit käyvät läpi kurssin sisällöstä ainoastaan kokeeseen tulevia oleellisia asioita ja niissä annetaan hyvinkin tarkkoja tärppejä kokeessa kysyttävistä kysymyksistä. Näiden muutaman viikon aikana tehdään kotona tehtäviä ja harjoituskokeita, joita tekemällä saa kokeeseen hyvityspisteitä. Kukaan ei voi tarkistaa, kuka tehtävät kotona tekee eli osaako oppilas oikeasti kaiken miltä vaikuttaa.

Eli lopputulemana kotitehtävistä ja harjoituskokeista voi saada esimerkiksi hyvitystä kokeessa 7 pistettä ja kurssin läpäisyyn vaaditaan yleisesti 33% eli esimerkiksi 10/30. Tällöin "oikeasta" tentistä on saatava enää 3/20 ja tähänkin on todella tarkat tärpit.

Tätä käytetään mm. matematiikan ja fysiikan kursseissa, koska ne ovat monelle ongelmallisia. Näin pääkaupunkiseudulla yhdessä suurista kouluista.

Haluatko että tarkennan lisää vai selvensikö tämä?

Lue lisää

Juu, kerro vielä että alkaako oppilaitoksen nimi M-kirjaimella. Vastaa vaan kyllä tai ei.

Totta, lisään vielä kirjoitti:

Mutta hyvä vaihtoehto kaikkiaan, jos haluaa päästä helpomman kautta ns. ylempiin tehtäviin - eli mukava kiertotie "yliopistotason tehtäviin" ilman yliopistotasoisia opintoja. En siis sulkisi pois tätäkään vaihtoehtoa.

Lisäksi, AMK:ssa on paljon helpompaa saada kurssista arvosanaksi 4, kuin yliopistossa vastaavasta kurssista 1. Eli korkeatkin arvosanat saa melko helposti ja täten on helppo hakea YAMK-tutkintoon.

Sitten YAMK työn ohessa pari vuotta ja tämän jälkeen ylempiin tehtäviin.

Olen samaa mieltä, että varminta ja on tietysti mennä yliopiston kautta, mutta helpommalla pääsee YAMK:n kautta. Yliopiston kurssit ovat niin paljon vaikeampia - samoin sisäänpääsy. Monille tämä tasoero on yksinkertaisesti niin suuri, että ainoastaan toinen reitti tulee kysymykseen - esimerkiksi matemaattisissa aineissa.

Lue lisää

AMK:n helpommasta sisäänpääsystä en kyllä ole täysin samaa mieltä. Yliopiston pääsykokeisiin voi osallistua kaikki, mutta AMK:n pääsykokeisiin suosituimmille aloille / kouluille pitää olla jo hyvät paperit pääsykokeisiin pääsemiseksi.
Esimerkkinä kaverini, joka pääsi Tampereen yliopistoon pääsykokeen kautta A:n papereilla ja 6.7 keskiarvolla. Itse jäin AMK:n pääsykokeiden ulkopuolelle M:n papereilla ja 8 keskiarvolla.

Miten pystyit kiertämään diplomi-insinööriopintoihin kuuluvan pakollisen harjoittelun?

Tai ei tarvitse kertoa, kyllä minä trollin aina tunnistan.

Mutta kuitenkin kirjoitti:

Miten pystyit kiertämään diplomi-insinööriopintoihin kuuluvan pakollisen harjoittelun?

Tai ei tarvitse kertoa, kyllä minä trollin aina tunnistan.

Elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan ohjelmissa harjoittelu on vapaaehtoista,
mutta suositeltavaa. Uran rakentaminen alkaa ensimmäisestä kesätyö- tai harjoittelupaikasta ja jatkuu
läpi koko työuran.

Taidat olla trolli itse?

"Ja esimerkiksi kaupan alalta on tradenomin helppo hypätä yliopistoon tekemään maisteritutkinto. Paljon helpompaa kuin yliopistoteitse opiskella maisteriksi, ja mahdollisesti jopa nopeampaa."

Ihmiselle, jolle opiskeluissa on tärkeintä päästä helpolla, AMK on juuri oikea paikka. Viis osaamisesta - kunhan saa tutkinnon?

PerusDI kirjoitti:

"Ja esimerkiksi kaupan alalta on tradenomin helppo hypätä yliopistoon tekemään maisteritutkinto. Paljon helpompaa kuin yliopistoteitse opiskella maisteriksi, ja mahdollisesti jopa nopeampaa."

Ihmiselle, jolle opiskeluissa on tärkeintä päästä helpolla, AMK on juuri oikea paikka. Viis osaamisesta - kunhan saa tutkinnon?

Lue lisää

Kuka sanoi, että AMK:sta ei saa osaamista? Väittisin juurikin toisinpäin, kun asiat tehdään käytännön läheisemmin.

Ja ehkä helppo ei ollut sitten oikea sana kuvaamaan, mutta samat asiat oppii kauppatieteiden kandi kuin tradenomi. Kummallakin samat mahdollisuudet lukea maisteriksi, mutta tradenomiksi on helpompi päästä lukemaan ensimmäisellä yrittämällä.

Useampikin yliopistotutkintoa opiskellut on rahoittanut opintojaan kassatöissä, osa jopa valmistuttuaankin vaikka onkin "työvoimapula".

Milläköhän perusteella väität AMK-tutkintoa 210 op laajemmaksi, kuin 300 op maisterin tutkintoa? Yliopistoissa on sentää paljon laajemmat vapaudet valita oma opintopolku.

Maisert kirjoitti:

Milläköhän perusteella väität AMK-tutkintoa 210 op laajemmaksi, kuin 300 op maisterin tutkintoa? Yliopistoissa on sentää paljon laajemmat vapaudet valita oma opintopolku.

Juurihan sen tuossa itsekin sanoit (tosin tietämättäsi). AMK-tutkinto (joka vastaa kandin tutkintoa yliopistossa) on 210 op, ja maisteritutkinto vain 300 op. 90 op ei paljoa ole.

cyrilla kirjoitti:

Juurihan sen tuossa itsekin sanoit (tosin tietämättäsi). AMK-tutkinto (joka vastaa kandin tutkintoa yliopistossa) on 210 op, ja maisteritutkinto vain 300 op. 90 op ei paljoa ole.

Lue lisää

Vaikka puhutaankin opintopisteistä, niin on huomattava, etteivät amk- ja yliopistopisteet ole yhteismitallisia. Noihin 90 pisteeseen ja siltaopintoihin saa tehdä enemmän töitä kuin amk:n 210 pisteeseen.

Näin ainakin tekniikan alalla.

Ylläpito hoi! Voidaan nyt sit lopettaa koko suomi24! Mitäs me enää mistään keskustellaan. Asiat on jo selviä.

työpaikkojen vähentyessä pikajatkotutkinnot tulevat kärsimään inflaation

Myöskään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tradenomi (alempi AMK) ei ole tarkoitettu ekonomiin verrattavaksi, vaan kauppa- ja/tai yhteiskuntatieteiden kandidaattiin. Tradenomi (ylempi AMK) on verrannollinen ekonomiin. Vastaavasti insinööri (AMK) on verrannollinen tekniikan kandiin, ei diplomi-insinööriin. Vain insinööri (ylempi AMK) on diplomi-insinöörin vertailukohde.

Opistotasolta on aina valmistunut teknikkoja, ei insinöörejä. Nykyinen toisen asteen perustutkinto vastaa entistä opistoastetta. Insinööri on aina ollut korkea-asteen tutkinto.

AMK vs. maisteri kirjoitti:

Myöskään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tradenomi (alempi AMK) ei ole tarkoitettu ekonomiin verrattavaksi, vaan kauppa- ja/tai yhteiskuntatieteiden kandidaattiin. Tradenomi (ylempi AMK) on verrannollinen ekonomiin. Vastaavasti insinööri (AMK) on verrannollinen tekniikan kandiin, ei diplomi-insinööriin. Vain insinööri (ylempi AMK) on diplomi-insinöörin vertailukohde.

Opistotasolta on aina valmistunut teknikkoja, ei insinöörejä. Nykyinen toisen asteen perustutkinto vastaa entistä opistoastetta. Insinööri on aina ollut korkea-asteen tutkinto.

Lue lisää

Nyt näköjään vastailet sellaisista asioista, joista sinulla ei ole tietämystä.

Ennen amk-aikaa teknillinen oppilaitos jakautui teknilliseen kouluun, joka koulutti teknikoita ja näihin verrattavia rakennusmestareita sekä teknilliseen opistoon, joka koulutti insinöörejä. Sama päti myös sairaanhoito-oppilaitoksiin: siellä koulun puolelta valmistui apuhoitajia ja opiston puolelta sairaanhoitajia.

Vielä muistan ajan kirjoitti:

Nyt näköjään vastailet sellaisista asioista, joista sinulla ei ole tietämystä.

Ennen amk-aikaa teknillinen oppilaitos jakautui teknilliseen kouluun, joka koulutti teknikoita ja näihin verrattavia rakennusmestareita sekä teknilliseen opistoon, joka koulutti insinöörejä. Sama päti myös sairaanhoito-oppilaitoksiin: siellä koulun puolelta valmistui apuhoitajia ja opiston puolelta sairaanhoitajia.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8536151

Tuossa -80-luvun koulutusjärjestelmän mukaan teknikko oli opistoasteen koulutus (ja työnjohtaja entisen kouluasteen koulutus).

Valitse "aare_"-nimimerkin 12.10.2009 klo 12.03 viesti. Hän vertaa opisto- ja AMK-koulutettuja silloisin koulutustittelein.

aare_ vastasi kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8536151

Tuossa -80-luvun koulutusjärjestelmän mukaan teknikko oli opistoasteen koulutus (ja työnjohtaja entisen kouluasteen koulutus).

Valitse "aare_"-nimimerkin 12.10.2009 klo 12.03 viesti. Hän vertaa opisto- ja AMK-koulutettuja silloisin koulutustittelein.

Lue lisää

Asia on täsmälleen kuten kerroin: teknillisestä koulusta valmistui teknikoita ja opistosta insinöörejä. Kirjekursseita (yms. vastaavasta koulutuksesta) valmistui työteknikoita, jotka parhaimmillaan pääsivät työnjohtajiksi.

Tämän tiedän varmaksi, koska olen tilannetta tuolloin vierestä seurannut.

AMK vs. maisteri kirjoitti:

Myöskään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tradenomi (alempi AMK) ei ole tarkoitettu ekonomiin verrattavaksi, vaan kauppa- ja/tai yhteiskuntatieteiden kandidaattiin. Tradenomi (ylempi AMK) on verrannollinen ekonomiin. Vastaavasti insinööri (AMK) on verrannollinen tekniikan kandiin, ei diplomi-insinööriin. Vain insinööri (ylempi AMK) on diplomi-insinöörin vertailukohde.

Opistotasolta on aina valmistunut teknikkoja, ei insinöörejä. Nykyinen toisen asteen perustutkinto vastaa entistä opistoastetta. Insinööri on aina ollut korkea-asteen tutkinto.

Lue lisää

Älähän nyt hassuttele.
Teknillisestä opistosta on valmistunut insinöörejä kautta aikojen ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtymiseen asti.
Insinööri AMK on korkea-asteen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto.
Insinööri YAMK on myös korkea-asteen tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto.

tottakai DI:t tienaa keskimääräisesti enemmän kuin amk.laiset mutta myös amksta on mahdollista jatkoa DIksi ja opsitoinsinöörejäkin on hyvillä palkoilla mutta nykyään vaikea edetä jos ei yliopistotasoista koulutusta

Samaa mieltä

Toisen asteen koulutuksesta valmistuu ammattiosaajia (tekemällä oppii parhaiten), ammattikorkeakoulusta asiantuntijoita ja yliopistosta ajattelijoita. Koska tähtäät asiantuntijaksi, sinun kannattaa valita ylempi AMK.

YAMK:hon kirjoitti:

Toisen asteen koulutuksesta valmistuu ammattiosaajia (tekemällä oppii parhaiten), ammattikorkeakoulusta asiantuntijoita ja yliopistosta ajattelijoita. Koska tähtäät asiantuntijaksi, sinun kannattaa valita ylempi AMK.

Lue lisää

Ei pidä paikkansa, ei todellakaan, valtiolla. Meillä ylempi amk on todella aliarvostettu tutkinto, pidetään "höpöhöpötutkintona", meillä eivät ylempiä amkeja suorittaneet pääse (valitettavasti näin) etenemään. Yliopiston maisteritutkinto on ainoa tie. Yksityisestä en osaa sanoa.

YAMK:hon kirjoitti:

Toisen asteen koulutuksesta valmistuu ammattiosaajia (tekemällä oppii parhaiten), ammattikorkeakoulusta asiantuntijoita ja yliopistosta ajattelijoita. Koska tähtäät asiantuntijaksi, sinun kannattaa valita ylempi AMK.

Lue lisää

Onnittelut, taisit vetää palstan pohjat kapeakatseisuudessa.

YAMK:hon kirjoitti:

Toisen asteen koulutuksesta valmistuu ammattiosaajia (tekemällä oppii parhaiten), ammattikorkeakoulusta asiantuntijoita ja yliopistosta ajattelijoita. Koska tähtäät asiantuntijaksi, sinun kannattaa valita ylempi AMK.

Lue lisää

"ammattikoulusta asiantuntijoita"

Jos samaa alaa opetetaan sekä yliopistossa, että ammattikorkeakoulussa, niin AMK on niille, joilla ei rahkeet riitä ylipistoon. Kauppatieteiden maisterilla on huomattavasti laaja-alaisempi tutkinto ja osaaminen kuin ylemman tradenomin tutkinnon suorittaneella.

"yliopistosta ajattelijoita"

Mitäs nämä esimerkiksi kasvatustieteiden maisterit tekevät? Ovat harmaahapsisia teoreetikkoja? Eivät, he ovat opettajia! Entäs sitten oikeustieteen maisterit? Lakimiehiä! Lääkiksestä valmistuu lääkäreitä eikä mitään ihme teoreetikkoja! Ihme käsitys että AMK:sta muka valmistuu paremmin työhön kuin ylipistosta.

ja pskanmarjat! kirjoitti:

"ammattikoulusta asiantuntijoita"

Jos samaa alaa opetetaan sekä yliopistossa, että ammattikorkeakoulussa, niin AMK on niille, joilla ei rahkeet riitä ylipistoon. Kauppatieteiden maisterilla on huomattavasti laaja-alaisempi tutkinto ja osaaminen kuin ylemman tradenomin tutkinnon suorittaneella.

"yliopistosta ajattelijoita"

Mitäs nämä esimerkiksi kasvatustieteiden maisterit tekevät? Ovat harmaahapsisia teoreetikkoja? Eivät, he ovat opettajia! Entäs sitten oikeustieteen maisterit? Lakimiehiä! Lääkiksestä valmistuu lääkäreitä eikä mitään ihme teoreetikkoja! Ihme käsitys että AMK:sta muka valmistuu paremmin työhön kuin ylipistosta.

Lue lisää

Suora lainaus Opetusministeriön sivuilta:
"Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista

Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännön­läheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.

Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen."

Samaa mieltä! Eipä meijänkään työpaikalla tuotekehityspuolella paljon mitään AMK-insinöörejä näy. Kaikki on vähintäänkin DI tai FM. Herätkää AMK:laiset todellisuuteen! Ette ole oikeassa korkeakoulussa!

Olet oikassa! kirjoitti:

Samaa mieltä! Eipä meijänkään työpaikalla tuotekehityspuolella paljon mitään AMK-insinöörejä näy. Kaikki on vähintäänkin DI tai FM. Herätkää AMK:laiset todellisuuteen! Ette ole oikeassa korkeakoulussa!

Lue lisää

Kehitysosastot onkin sitä varten, että niihin laitetaan antisosiaaliset tapaukset ja tehtävissään epäonnistuneet hakemaan ns. "vauhtia". Näin useimmissa firmoissa ;) Mahdat olla ylpeä itsestäsi.

Koti- ja laitostalouden alempi AMK on 210 op eli 3,5 lukuvuotta ja ylempi AMK 1,5 lukuvuotta (90 op).

Tekniikan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan alempi AMK on neljä lukuvuotta (240 op) ja heidän ylempi AMK yhden lukuvuoden (60 op).

Yleensä AMK-tutkinto antaa korkeamman aseman työorganisaatiossa, esim. työnjohtaja tms. Toisen asteen koulutus on käytännönosaajille.

Hetkinen, eli koska AMK on työelämälähtöisempi kuin yliopisto, sieltä valmistuu asiantuntijoita?? Määrittelisitkö sanan asiantuntija ja sen mitä tradenomi "asiantuntijana" tekee. Ongelma ei välttämättä ole ajattelussasi vaan termeissä joita käytät.

homma haltuun poika kirjoitti:

Hetkinen, eli koska AMK on työelämälähtöisempi kuin yliopisto, sieltä valmistuu asiantuntijoita?? Määrittelisitkö sanan asiantuntija ja sen mitä tradenomi "asiantuntijana" tekee. Ongelma ei välttämättä ole ajattelussasi vaan termeissä joita käytät.

Lue lisää

Vaikka olen nainen, niin vastaan.

http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikorkeakoulut_ja_yliopistot

Opetushallitus mainitsee tuossa. AMK:n opetussuunnitelmaan kuuluu neuvonta- ja asiantuntijatyö työyhteisötaitojen opintokokonaisuudessa. Esimerkissäsi tradenomi on esim. laskentatoimen asiantuntija ja tilitoimiston työnjohtaja/kehittäjä esim. asiakaspalautteiden perusteella. Merkonomiin verrattuna tradenomilla on suunnittelu- ja työnjohtotaidot paremmat, samoin neuvontataidot.

Ekonomi keskittyy alan tutkimuksiin, esim. yhteiskunnan taloudelliset ongelmat yrityskonkurssien taustalla.

Joo minäkin kuulin tuosta hakuhommasta opolta ja sama kuvio. Jätän amkit väliin ihan kaiken varalta. Haen Lappeenrantaan teknilliseen ja toivon että tärppää.

hyvä päätös

5?6)er kirjoitti:

Joo minäkin kuulin tuosta hakuhommasta opolta ja sama kuvio. Jätän amkit väliin ihan kaiken varalta. Haen Lappeenrantaan teknilliseen ja toivon että tärppää.

Mie oon hakemassa luokanopeksi ja lastentarhanopeksi Savonlinnaan ja sitten vielä Ruotsin kieleen Joensuuhun kun se on miulla vahva aine. Alkujaan olin hakemassa vielä Kareliaan mutta sen jätin pois ihan samasta syystä kuin nämä edelliset kirjoittajat. Jos en saakaan paikkaa yliopistosta tänä vuonna niin amk-paikka voi heikentää mahdollisuuksiani ensi vuonna ( tai tulevina vuosina :)) Se luokanope on epävarmin mutta ainakin sinne Ruotsin kieleen luulisin pääseväni.

Jotkut jaksavat jauhaa tätä samaa aihetta vuodesta toiseen. Antakaa ihmisten opiskella mitä ja missä haluavat, ei luulisi teitä liikuttavan. Hankkikaa oma elämä ja antakaa muidenkin elää.

Toimittajaksi, jos haluat, niin ehdottomasti yliopisto. Amk:t vähättelemättä väitän, että yliopistossa oppii amk:ta paremmin mm. itsenäisen tiedonhaun, kirjoittamisen ja kriittisen ajattelun taitoja, jotka ovat toimittajalla välttämättömiä perustaitoja. Toki toimittajiakin on monenlaisia, mutta oletan siis, että tarkoitat kirjoittavaa toimittajaa ja siis etupäässä printtipuolen työtä.

Yliopistossa journalismin ja/tai tiedotusopin ohella muita hyviä vaihtoehtoja toimittajaksi haluavalle ovat viestintä/viestintätieteet, mediatutkimus, historia, suomen kieli / nykysuomi, valtiotieteet, sosiologia, filosofia...

Lisäksi on hyvä saada haltuun tekniikka, tiedonhaku ja digikuvauksen ja kuvankäsittelyn perusteet. Opiskeluaikana on myös hankittava työkokemusta, aluksi esim. oman yliopiston ylioppilaslehden avustajana / toimittajana, mahdollisesti jossain paikallislehdessä/ilmaisjakelulehdessä ja mahdollisimman pian kesätoimittajana / osa-aikaisena toimittajana / freelancerina esim. jossain maakuntalehdessä.

Myös nämä AMK:n puolustelupuheet ovat vuosi toisensa jälkeen samaa paskaa.

"AMK:ssa Suomessa opetetaan ns. ammatillista osaamista korkeakoulutasolla, yliopistot ovat taas tiedekorkeakouluja"

Kysympä vaan, mistä näitä tulee? Kuka pelle tällaista on opettanut?

Olen samaa mieltä usean kommentoijan kanssa siitä, että tää keskustelu jauhaa vaan paikallaan ja johtaa asiattomaan vastakkainasetteluun.

En tiedä onko suomella varaa kiistellä koulutuksien paremmuuksista tai huonouksista, vaan pitäiskö paremminkin keskittyä yhteistyöhön ja tulevaisuuteen.

Koko tämän keskustelun aloittaneelle toteaisin, että olet sitten valinnut minkä koulutusväylän tahansa, monipuolisen työkokemuksen hankkiminen (miltä alalta tahansa) on koulutuksen ohella myös tärkeää. Työnantajat arvostavat työkokemusta varmasti yhtä paljon, kun hankkimaasi tutkintoa. Eritysesti työelämän eri tasoilta ja myös oman alan ulkopuolelta hankittu työkokemus on CW:ssä aina plussaa :)

Luonnollisestikkaan AMK-tutkinto ei ole koulutuksellisessa hierarkkiassa yhtä korkealla kuin yliopisto tutkinto, mutta tämä "ennen se oli opisto"-argumentti on jo nyt aika aikansa elänyt. Toki on paskoja AMK:ita, mutta sama pätee osaan yliopistoista (tiedekunnista). Opetuksen taso voi myös nousta, eikä se ole enää samaa (ainakaan huonompaa) kuin opistoissa aikoinaan.

Niin ja olen valmistunut sekä AMK:sta, että yliopistosta ja olen ollut tyytyväinen opetuksen tasoon molemmissa.

"AMK oli ennen vain opisto" ei pidä paikkaansa. Merkonomi on entisen opistoasteen tutkinto, ja tradenomi on AMK-tutkinto. Näin ollen toisen asteen tutkinto on entisen opistoasteen tutkinto. Samoin teknikko on entisen opistoasteen tutkinto, mutta insinööri (AMK) korkea-asteen tutkinto.

Valehtelet kirjoitti:

"AMK oli ennen vain opisto" ei pidä paikkaansa. Merkonomi on entisen opistoasteen tutkinto, ja tradenomi on AMK-tutkinto. Näin ollen toisen asteen tutkinto on entisen opistoasteen tutkinto. Samoin teknikko on entisen opistoasteen tutkinto, mutta insinööri (AMK) korkea-asteen tutkinto.

Lue lisää

Jatkona todiste:
http://www.youtube.com/watch?v=U0sLhaCeYpw

Kauppaopisto (merkonomi) oli jo -70-luvulla, kuten kappaleen ajankohdasta huomataan. Ammattikorkeakoulu (aluksi merkonomi (AMK), nykyään tradenomi) tuli -90-luvulla koulutusjärjestelmään. Kauppakoulu (merkantti) on poistunut koulutusjärjestelmästämme, samoin muut entisen kouluasteen kaksivuotiset tutkinnot peruskoulun jälkeen.

Hei nty et tiedä yhtään misä on kysymys. Opistotutkinnot vastasivat aikoinaan teollisen yhteiskunnan tarpeisiin, niissä sovellettiin olemassa olevaa tietoa työelämälähtöisesti. Se oli helppoa ja suoraviivaista kun työelämä oli melko vakaa ja muuttumaton. Nyt kaikki on toisin.

Ammattikorkeakoulututkinnot on suunniteltu kokonaan uusiksi, tämän päivän muuttuviin tarpeisiin. Ne antavat tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia aivan eri tavalla kuin entiset opistotutkinnot, eli siinä mielessä ollaan hyvin lähellä yliopistotutkintoja. Silti yliopistotutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot eivät tutkintoina sisällöltään suoraan vastaa toisiaan, eikä ole tarkoituskaan että ne vastaisivat. Yliopistoissa tutkinnot ovat teorialähtöisiä ja ammattikorkeakouluissa työelämälähtöisiä. Mutta eihän se, että tutkinto on työelämälähtöinen, tee siitä alempitasoista! Kyllä ne saman tasoisia tutkintoja ovat. (Onneksi se asia on päätetty aivan muualla kuin Suomi24:n palstalla.)

Ammattikorkeakouluun ei pääse ihan kuka vaan, sillä ensin tarvitaan toisen asteen koulutus. Ammatilliseen perustutkintoon pääsee kuka vaan peruskoulun jälkeen.

Alemman AMK:n opinnäytetyö on 15 op, kandidaatin tutkielma 6 op.
Sekä ylemmän AMK:n opinnäytetyö että pro gradu ovat 40 op kumpikin. Näin ollen AMK:ssa opinnäytetyöhön kuluu 55 op, yliopistossa vain 46 op. Molemmissa on vielä tutkimusmenetelmäopinnot ja seminaarit lisäksi.

Ammattikorkeakoulusta valmistuu asiantuntijatyöhön työelämälähtöisiä osaajia, yliopistosta tutkivia ajattelijoita.

eroja kirjoitti:

Ammattikorkeakouluun ei pääse ihan kuka vaan, sillä ensin tarvitaan toisen asteen koulutus. Ammatilliseen perustutkintoon pääsee kuka vaan peruskoulun jälkeen.

Alemman AMK:n opinnäytetyö on 15 op, kandidaatin tutkielma 6 op.
Sekä ylemmän AMK:n opinnäytetyö että pro gradu ovat 40 op kumpikin. Näin ollen AMK:ssa opinnäytetyöhön kuluu 55 op, yliopistossa vain 46 op. Molemmissa on vielä tutkimusmenetelmäopinnot ja seminaarit lisäksi.

Ammattikorkeakoulusta valmistuu asiantuntijatyöhön työelämälähtöisiä osaajia, yliopistosta tutkivia ajattelijoita.

Lue lisää

Osaat sitten laukoa yleisiä "totuuksia" ja mainoslauseita, ja uskot, että mekaaniset pistevertailut tieteellisen ja muunlaisen putiikin välillä ovat ihan jees. Onnittelut aivojen naulaan laitosta!

öö4 kirjoitti:

Osaat sitten laukoa yleisiä "totuuksia" ja mainoslauseita, ja uskot, että mekaaniset pistevertailut tieteellisen ja muunlaisen putiikin välillä ovat ihan jees. Onnittelut aivojen naulaan laitosta!

Lue lisää

"muunlaisen putiikin välillä"
Missä vaiheessa vaatekaupasta (en butik 3) on ollut puhetta? Yliopiston ja AMK:n vertailu on kyseessä koko keskustelun ajan.

Vertailtu on ja tehty molemmat. Oppari tosin tekniikasta ja gradu jokusen vuoden myöhemmin teknistaloudellisesta. Molempien arvosana nelkkukelkku ja vaivannäkö about samaa tasoa, tosin gradua tehdessäni osasin lähteiden käytön jo huomattavasti paremmin. Fiksuutta ja osaavuutta en allekirjoita ainakaan täysin, yleinen motivoituneisuus kun on ihan toista kuin älykkyys.

Edelleenkin on paskoja graduja ja paskoja oppareita skä hyviä molempia. Tiedän oppareita joihin on näty huomattavan paljon enemmän vaivaa ja lopputulos on parempi kuin nelosen gradussa. Oppareitten joukossa sattuu tosin olemaan valitettavan usein näitä susia. Ainiin... URPO.

RIDI kirjoitti:

Vertailtu on ja tehty molemmat. Oppari tosin tekniikasta ja gradu jokusen vuoden myöhemmin teknistaloudellisesta. Molempien arvosana nelkkukelkku ja vaivannäkö about samaa tasoa, tosin gradua tehdessäni osasin lähteiden käytön jo huomattavasti paremmin. Fiksuutta ja osaavuutta en allekirjoita ainakaan täysin, yleinen motivoituneisuus kun on ihan toista kuin älykkyys.

Edelleenkin on paskoja graduja ja paskoja oppareita skä hyviä molempia. Tiedän oppareita joihin on näty huomattavan paljon enemmän vaivaa ja lopputulos on parempi kuin nelosen gradussa. Oppareitten joukossa sattuu tosin olemaan valitettavan usein näitä susia. Ainiin... URPO.

Lue lisää

Onnittelut mykistävästä itsensä huijaamisen taidosta!

Viisaita sanoja, veliseni!

Tuossa ei ole kyllä yhtään mitään järkeä, kandidaatintutkinto antaa paljon insinööritutkintoa paremman pohjan DI-opintoihin.

AMK-opintoihin menee 4 vuotta, DI-tutkintoon 5 vuotta eli ehdit kerätä vain vuoden työkokemusta tuossa välissä -(ja huom. siis AMK-tason työkokemusta). Sen jälkeen sinulla menee noin 4 vuotta DI-papereihin työn ohessa.

Tuossa ajassa moni DI tekee jo yliopistolla väitöskirjan ja saa siitä ihan samaa liksaa kuin sinä AMK-insinöörinä.

PerusDI kirjoitti:

Tuossa ei ole kyllä yhtään mitään järkeä, kandidaatintutkinto antaa paljon insinööritutkintoa paremman pohjan DI-opintoihin.

AMK-opintoihin menee 4 vuotta, DI-tutkintoon 5 vuotta eli ehdit kerätä vain vuoden työkokemusta tuossa välissä -(ja huom. siis AMK-tason työkokemusta). Sen jälkeen sinulla menee noin 4 vuotta DI-papereihin työn ohessa.

Tuossa ajassa moni DI tekee jo yliopistolla väitöskirjan ja saa siitä ihan samaa liksaa kuin sinä AMK-insinöörinä.

Lue lisää

*AMK-insinöörin opintoihin on laskettu riittävän se 4 vuotta, nopeimmillaan mahdollista suorittaa 3 vuodessa jos saa työharjoittelut suoritettua kesäisin.

AMK tason työkokemus on täsmälleen samaa kuin DI-tason työkokemus, erona se että AMK-tutkinnolla ei tutkijaksi oikein pääse. Et kai oikeasti kuvittele että koska olet saanut käteesi DI-paperit ilman mitään työkokemusta, niin pääset automaattisesti ylemmän johdon/konsultaatiotehtäviin jossakin yrityksessä? :D

Tutkinnolla ei ole väliä, vaan henkilön osaamisella. Noin 5%:ssa tarjolla olevista työpaikoista haetaan VAIN DI-tason tutkintoa, sinä kilpailet diplomi-insinöörina samoista työpaikoista amk-insinöörien kanssa ja arvaa saako työpaikan juuri koulusta valmistunut DI vai vuoden jo alan työkokemusta kartuttanut AMK-insinööri?

Onnea vain!