Pallon putoaminen

No eiköhäs tästäkin brobleemasta tänne kohta saada video, niin voitte sitten todeta "no ei se nyt päde kun..."

I L kirjoitti:

No eiköhäs tästäkin brobleemasta tänne kohta saada video, niin voitte sitten todeta "no ei se nyt päde kun..."

Niin no, jos meinaan lähettää videon jossa pallolle annetaan alkuvauhtia (liike-energiaa), niin sanon jo valmiiksi, ettei se tietenkään välttämättä päde (pallolla aluksi potentiaalienergian ohella liike-energiaa), eli ei tarvitse vaivautua. Ei luonnollisesti päde myöskään, jos tilanteessa vaikuttaa muita merkittäviä voimia kuin gravitaatio ja väliaineen vastus.

Ps. Voisitko jo mennä pois?

12+18 kirjoitti:

Niin no, jos meinaan lähettää videon jossa pallolle annetaan alkuvauhtia (liike-energiaa), niin sanon jo valmiiksi, ettei se tietenkään välttämättä päde (pallolla aluksi potentiaalienergian ohella liike-energiaa), eli ei tarvitse vaivautua. Ei luonnollisesti päde myöskään, jos tilanteessa vaikuttaa muita merkittäviä voimia kuin gravitaatio ja väliaineen vastus.

Ps. Voisitko jo mennä pois?

Lue lisää

Ei, vaan video missä pallo pudotetaan esim Metrin korkeudesta, ja se pomppaa yli metrin korkeuteen, pääset sitten taas sanomaan "no ei hän toi nyt päde koska...." ge

ewrgewg teg kirjoitti:

Ei, vaan video missä pallo pudotetaan esim Metrin korkeudesta, ja se pomppaa yli metrin korkeuteen, pääset sitten taas sanomaan "no ei hän toi nyt päde koska...." ge

Johan pomppas.
Ilman trikkejä ei kiinteälle alustalle pudonnut esine voi pompata yhtä korkealle kuin mistä se pudotettiin. Lisäenergian pitäisi tulla joko alustaan tai palloon ennakolta varastoituneesta jousivoimasta, jonka törmäys vapauttaisi.
Täyttä roskaa taas kerran "insinööriltä".

Annahan tulla kirjoitti:

Johan pomppas.
Ilman trikkejä ei kiinteälle alustalle pudonnut esine voi pompata yhtä korkealle kuin mistä se pudotettiin. Lisäenergian pitäisi tulla joko alustaan tai palloon ennakolta varastoituneesta jousivoimasta, jonka törmäys vapauttaisi.
Täyttä roskaa taas kerran "insinööriltä".

Lue lisää

Jep, pallo voidaan saada pomppaamaan korkeammalle esim. muuttamalla kenttää tai antamalla pallolle (tai alustalle) muutakin energiaa kuin pelkkä putoaminen, mutta ilman tällaisia lisäyksiä pelkässä putoamisessa energiaa kuluu hivenen, joten pallo ei pomppaa tiputuskorkeudelle.

"pallo pudotetaan"

Kollimaattori kirjoitti:

"pallo pudotetaan"

"pallo pudotetaan"
...matalalla lentävästä lentokoneesta kaltevalle tasolle, josta se pomppaa korkeammalle kuin pudotuskorkeus ihan fysiikan lakien mukaisesti, vaikka törmäys ei olisikaan täysin kimmoinen.
Eli on mahdollista.

on se mahdollista kirjoitti:

"pallo pudotetaan"
...matalalla lentävästä lentokoneesta kaltevalle tasolle, josta se pomppaa korkeammalle kuin pudotuskorkeus ihan fysiikan lakien mukaisesti, vaikka törmäys ei olisikaan täysin kimmoinen.
Eli on mahdollista.

Lue lisää

Kyllähän siinä on tässäkin tapauksessa horisontaalinen komponentti, joten kyse on heitosta. Pudottaminen tarkoittaa, että sillä ei ole muuta liikettä suhteessa alustaan kun painovoiman aiheuttama.

Mitä jos ei saivarreltaisi jostain täysin olemattomista sekoiluista, miten palloon saadaan enemmän energiaa kuin puhtaassa pudotuksessa ?

Toki siis jos pallossa on vaikka sähkövaraus ja alustassa vastakkainen varaus, niin johtava pallo tasaa varaukset kosketuksessa ja pomppaa myös sähkökentän tekemän energian vaikutuksesta jopa korkeammalle kuin pudotuskorkeus. Samoin voidaan toimia vaikka magneetin kanssa, mutta kun nyt kyse oli vaan pudotuksesta ja pomppaamisesta.

Heh ! kirjoitti:

Kyllähän siinä on tässäkin tapauksessa horisontaalinen komponentti, joten kyse on heitosta. Pudottaminen tarkoittaa, että sillä ei ole muuta liikettä suhteessa alustaan kun painovoiman aiheuttama.

Mitä jos ei saivarreltaisi jostain täysin olemattomista sekoiluista, miten palloon saadaan enemmän energiaa kuin puhtaassa pudotuksessa ?

Toki siis jos pallossa on vaikka sähkövaraus ja alustassa vastakkainen varaus, niin johtava pallo tasaa varaukset kosketuksessa ja pomppaa myös sähkökentän tekemän energian vaikutuksesta jopa korkeammalle kuin pudotuskorkeus. Samoin voidaan toimia vaikka magneetin kanssa, mutta kun nyt kyse oli vaan pudotuksesta ja pomppaamisesta.

Lue lisää

Tehokkaampikin tapa on. Eikä vaadi sähkövarauksilla kikkailemista.
Painotetaan kookas pallo niin, että se putoaa haluttu puoli alaspäin. Laitetaan alapuolelle iskusytyttimellä varustettu KRH:n kranu, niin johan lähtee melekoisen korkealle.

Ilman kikkailua ei nouse edes samalle korkeudelle. Muuten ikiliikkuja olisi valmis.

Heh ! kirjoitti:

Kyllähän siinä on tässäkin tapauksessa horisontaalinen komponentti, joten kyse on heitosta. Pudottaminen tarkoittaa, että sillä ei ole muuta liikettä suhteessa alustaan kun painovoiman aiheuttama.

Mitä jos ei saivarreltaisi jostain täysin olemattomista sekoiluista, miten palloon saadaan enemmän energiaa kuin puhtaassa pudotuksessa ?

Toki siis jos pallossa on vaikka sähkövaraus ja alustassa vastakkainen varaus, niin johtava pallo tasaa varaukset kosketuksessa ja pomppaa myös sähkökentän tekemän energian vaikutuksesta jopa korkeammalle kuin pudotuskorkeus. Samoin voidaan toimia vaikka magneetin kanssa, mutta kun nyt kyse oli vaan pudotuksesta ja pomppaamisesta.

Lue lisää

" Kyllähän siinä on tässäkin tapauksessa horisontaalinen komponentti, joten kyse on heitosta. Pudottaminen tarkoittaa, että sillä ei ole muuta liikettä suhteessa alustaan kun painovoiman aiheuttama. "

Sulla näyttää olevan ihan omat määritelmät suomen kielen sanoille.
Yleisesti nimittäin pommit pudotettiin pommikoneista ww2 aikana, kuten myöskin korean ja vietnamin sotien aikana, eikä niitä suinkaan heitetty.
Ei edes laser ohjattuja pommeja heitetty persianlahden sodan aikana, nekin pudotettiin, ja ohjaus perustui aerodynamiikan säätämiseen pudotuksen aikana.

Kaikissa tapauksissa pommeilla oli paljon muutakin liikettä kohteeseen nähden kuin painovoiman aiheuttamaa. Syöksypommittajien tapauksessa myös pystynopeutta oli oleellisesti enemmän kuin pelkän painovoiman tuottamana olisi tullut.

Heh ! kirjoitti:

Kyllähän siinä on tässäkin tapauksessa horisontaalinen komponentti, joten kyse on heitosta. Pudottaminen tarkoittaa, että sillä ei ole muuta liikettä suhteessa alustaan kun painovoiman aiheuttama.

Mitä jos ei saivarreltaisi jostain täysin olemattomista sekoiluista, miten palloon saadaan enemmän energiaa kuin puhtaassa pudotuksessa ?

Toki siis jos pallossa on vaikka sähkövaraus ja alustassa vastakkainen varaus, niin johtava pallo tasaa varaukset kosketuksessa ja pomppaa myös sähkökentän tekemän energian vaikutuksesta jopa korkeammalle kuin pudotuskorkeus. Samoin voidaan toimia vaikka magneetin kanssa, mutta kun nyt kyse oli vaan pudotuksesta ja pomppaamisesta.

Lue lisää

" Mitä jos ei saivarreltaisi jostain täysin olemattomista sekoiluista, miten palloon saadaan enemmän energiaa kuin puhtaassa pudotuksessa ? "

O.K.
No jos pudotetaan kohteeseen, mikä poikkeaa oleellisesti pallosymmetrisestä, niin gravitaatiokentän epähomogeenisuudesta johtuen pallo voi menettää potentiaalienergiaa vaikka päätyisikin alkuperäistä korkeammalle tilanteessa, jossa liike-energia oli sekä alussa että lopussa tasan nolla.

Esim pudotetaan kimmoisa pallo lähes homogeeniselle massiiviselle tasolle viistosti, jolla on pomppaus kohdassa paljon pienempi taso sopivasti vinossa. Tällöin pallo kimpoaa kohtisuoraan massiivisesta tasosta poispäin korkeammalle sekä painopisteestä että pomppauspinnasta mitattuna kuin mitä alunperin sijaitsi liikkeelle lähtiessään, vaikka energiaa pallosta katosikin kun kimmoisuus ei ollut täydellistä.

fyysikko kirjoitti:

" Mitä jos ei saivarreltaisi jostain täysin olemattomista sekoiluista, miten palloon saadaan enemmän energiaa kuin puhtaassa pudotuksessa ? "

O.K.
No jos pudotetaan kohteeseen, mikä poikkeaa oleellisesti pallosymmetrisestä, niin gravitaatiokentän epähomogeenisuudesta johtuen pallo voi menettää potentiaalienergiaa vaikka päätyisikin alkuperäistä korkeammalle tilanteessa, jossa liike-energia oli sekä alussa että lopussa tasan nolla.

Esim pudotetaan kimmoisa pallo lähes homogeeniselle massiiviselle tasolle viistosti, jolla on pomppaus kohdassa paljon pienempi taso sopivasti vinossa. Tällöin pallo kimpoaa kohtisuoraan massiivisesta tasosta poispäin korkeammalle sekä painopisteestä että pomppauspinnasta mitattuna kuin mitä alunperin sijaitsi liikkeelle lähtiessään, vaikka energiaa pallosta katosikin kun kimmoisuus ei ollut täydellistä.

Lue lisää

Tuolla ylempänä kirjoitin jo kentän muutoksesta. Jätettäisiinkö nämä saivartelut pois ?

edelleen mahdollista kirjoitti:

" Kyllähän siinä on tässäkin tapauksessa horisontaalinen komponentti, joten kyse on heitosta. Pudottaminen tarkoittaa, että sillä ei ole muuta liikettä suhteessa alustaan kun painovoiman aiheuttama. "

Sulla näyttää olevan ihan omat määritelmät suomen kielen sanoille.
Yleisesti nimittäin pommit pudotettiin pommikoneista ww2 aikana, kuten myöskin korean ja vietnamin sotien aikana, eikä niitä suinkaan heitetty.
Ei edes laser ohjattuja pommeja heitetty persianlahden sodan aikana, nekin pudotettiin, ja ohjaus perustui aerodynamiikan säätämiseen pudotuksen aikana.

Kaikissa tapauksissa pommeilla oli paljon muutakin liikettä kohteeseen nähden kuin painovoiman aiheuttamaa. Syöksypommittajien tapauksessa myös pystynopeutta oli oleellisesti enemmän kuin pelkän painovoiman tuottamana olisi tullut.

Lue lisää

>

Kuitenkin niillä taisi olla myös horisontaalinen komponentti ?

Tämä on tietysti melkoisen tulinnanvarainen seikka, mutta esim. Wikipedia määrittelee heittoliikeen näin: "Heittoliikellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappale saatetaan liikkeeseen antamalla sille alkunopeus, minkä jälkeen kappale liikkuu vain maan vetovoiman alaisena.". Tämän mukaan fysikaalisessa mielessä "pommien pudottamista" tarkastellaan heittoliikkeenä eikä putoamisliikkeenä. Ja kyllähän se on ihan järkeenkäypää: ei pommit osu sinne, minkä yläpuolella ne irroitetaan.

Mutta mutta, vain putoamisliikkeessä saatu energia ei riitä muuttumattomassa tilanteessa pompauttamaan palloa lähtötasoa korkeammalle. Se käsittääkseni oli kysymys. Eikä se, että saivarrellaan jollain asiaan liittymättömillä täydellisen merkityksettömillä nörttijupinoilla.

Heh ! kirjoitti:

Tuolla ylempänä kirjoitin jo kentän muutoksesta. Jätettäisiinkö nämä saivartelut pois ?

Epähomogeeniseen staattiseen kenttään ei liity kentän muutosta, joten siitä ei nyt ollut kyse.

Voit toki halutessasi tarkastella dynaamista kenttääkin, johon sellainen kyllä liittyy.

Joka tapauksessa mitään fysiikan lakia mikä estäisi palloa nousemasta pudotuskohtaansa korkeammalle ei ole olemassa.
On vain energian säilymislaki, mikä _joissain tilanteissa_ johtaa siihen , ettei pallo nouse korkeammalle, muttei suinkaan kaikissa tilanteissa.

fyysikko kirjoitti:

Epähomogeeniseen staattiseen kenttään ei liity kentän muutosta, joten siitä ei nyt ollut kyse.

Voit toki halutessasi tarkastella dynaamista kenttääkin, johon sellainen kyllä liittyy.

Joka tapauksessa mitään fysiikan lakia mikä estäisi palloa nousemasta pudotuskohtaansa korkeammalle ei ole olemassa.
On vain energian säilymislaki, mikä _joissain tilanteissa_ johtaa siihen , ettei pallo nouse korkeammalle, muttei suinkaan kaikissa tilanteissa.

Lue lisää

>

Paitsi, että pallo etenee erilaisissa kentissä eli kenttä ei olekaan samanlainen kuin putoamisen aikaan ("se on muuttunut siitä, mitä se oli putoamisessa [pallon kannalta]").

Mutta mutta, tottakai asiasta voi saivarrella vaikka kuinka pitkään, mutta onko sillä mitään merkitystä ? Pallo ei pomppaa pudotuskorkeuttaan korkeammalle ellei se saa energiaa, ole erilaisessa kentässä, muuta muotoaan tms. saivartelua. Siitä kaiketi oli kyse eikä siitä, miten pystyisi saivartelemaan määritelmiä venyttäen jonkin mahdollisuuden. Kukin tietysti tavallaan, mutta eiköhän fyysikoille (tai opiskelijoille) naureskella juuri tuollaisen pakonomaisen täydellisen merkityksettömän jaanaamisen vuoksi.

Heh ! kirjoitti:

>

Paitsi, että pallo etenee erilaisissa kentissä eli kenttä ei olekaan samanlainen kuin putoamisen aikaan ("se on muuttunut siitä, mitä se oli putoamisessa [pallon kannalta]").

Mutta mutta, tottakai asiasta voi saivarrella vaikka kuinka pitkään, mutta onko sillä mitään merkitystä ? Pallo ei pomppaa pudotuskorkeuttaan korkeammalle ellei se saa energiaa, ole erilaisessa kentässä, muuta muotoaan tms. saivartelua. Siitä kaiketi oli kyse eikä siitä, miten pystyisi saivartelemaan määritelmiä venyttäen jonkin mahdollisuuden. Kukin tietysti tavallaan, mutta eiköhän fyysikoille (tai opiskelijoille) naureskella juuri tuollaisen pakonomaisen täydellisen merkityksettömän jaanaamisen vuoksi.

Lue lisää

Jos jokin on fisiikan mukaan mahdollista niin näin vaan on siitä huolimatta että pidät asiaa saivarteluna.

Pallo ei etene erilaisissa kentissä, kun kyseessä on staattinen epähomogeeninen kenttä. Pallon oman massan vaikutus gravitaatiokenttään on niin mitätön, ettei sitä tarvitse tässä huomioida YST:n näkökulmasta.

Heittoliike on putoamisliikettä, eikä siinä mitään määritelmiä venytellä, se on ihan itsestäänselvyys. Satelliititkin ovat radallaan jatkuvassa putoamisliikkeessä.
Määritelmät ovat oleellinen osa fysiikkaa ja ne kannattaisi opetella eikä muodostaa itse omiaan.

Heh ! kirjoitti:

>

Kuitenkin niillä taisi olla myös horisontaalinen komponentti ?

Tämä on tietysti melkoisen tulinnanvarainen seikka, mutta esim. Wikipedia määrittelee heittoliikeen näin: "Heittoliikellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappale saatetaan liikkeeseen antamalla sille alkunopeus, minkä jälkeen kappale liikkuu vain maan vetovoiman alaisena.". Tämän mukaan fysikaalisessa mielessä "pommien pudottamista" tarkastellaan heittoliikkeenä eikä putoamisliikkeenä. Ja kyllähän se on ihan järkeenkäypää: ei pommit osu sinne, minkä yläpuolella ne irroitetaan.

Mutta mutta, vain putoamisliikkeessä saatu energia ei riitä muuttumattomassa tilanteessa pompauttamaan palloa lähtötasoa korkeammalle. Se käsittääkseni oli kysymys. Eikä se, että saivarrellaan jollain asiaan liittymättömillä täydellisen merkityksettömillä nörttijupinoilla.

Lue lisää

"Wikipedia määrittelee heittoliikeen näin: "Heittoliikellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappale saatetaan liikkeeseen antamalla sille alkunopeus, minkä jälkeen kappale liikkuu vain maan vetovoiman alaisena.". Tämän mukaan fysikaalisessa mielessä "pommien pudottamista" tarkastellaan heittoliikkeenä eikä putoamisliikkeenä."

Väärin, pommien pudotus on aina putoamisliikettä, mitä voidaan tuon mukaan pitää myös heittoliikkeenä ainoastaan mikäli aerodynamiikkaa ei huomioida.
Ts heittoliike on aina putoamisliikettä, mutta putoamisliike ei ole välttämättä heittoliikettä.
Pommien pudotusta voidaan myös tarkastella pommit pudottaneesta lentokoneesta, jolloin pommien alkunopeus on nolla. Näinhän pommitähtäimen käyttäjä juuri tekikin ww2 aikoina.

fyysikko kirjoitti:

"Wikipedia määrittelee heittoliikeen näin: "Heittoliikellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappale saatetaan liikkeeseen antamalla sille alkunopeus, minkä jälkeen kappale liikkuu vain maan vetovoiman alaisena.". Tämän mukaan fysikaalisessa mielessä "pommien pudottamista" tarkastellaan heittoliikkeenä eikä putoamisliikkeenä."

Väärin, pommien pudotus on aina putoamisliikettä, mitä voidaan tuon mukaan pitää myös heittoliikkeenä ainoastaan mikäli aerodynamiikkaa ei huomioida.
Ts heittoliike on aina putoamisliikettä, mutta putoamisliike ei ole välttämättä heittoliikettä.
Pommien pudotusta voidaan myös tarkastella pommit pudottaneesta lentokoneesta, jolloin pommien alkunopeus on nolla. Näinhän pommitähtäimen käyttäjä juuri tekikin ww2 aikoina.

Lue lisää

>

Onko sillä pommilla alkunopeus ? No, sitten kyse taitaa olla heittoliikkeestä - ainakin Wikipedian määritelmään mukaan.

>

Jolloin tilanne on se, että alusta liikkuu, joka sitten taas luovuttaa energiaa pallolle (tämä blokattiin pois jo aiemmin). Tämä saattaa "fyysikolle" tulla täydellisenä yllätyksenä, mutta energian säilymislaki pätee koordinaatistosta riippumatta. Jos alusta liikkuu samaa nopeutta kuin kone, niin silloinhan pallo ei pomppaa podotuskorkeuttaan korkeammalle.

En nyt ihan tajua, miksi yrität vinkua selkeään asiaan.

fyysikko kirjoitti:

Jos jokin on fisiikan mukaan mahdollista niin näin vaan on siitä huolimatta että pidät asiaa saivarteluna.

Pallo ei etene erilaisissa kentissä, kun kyseessä on staattinen epähomogeeninen kenttä. Pallon oman massan vaikutus gravitaatiokenttään on niin mitätön, ettei sitä tarvitse tässä huomioida YST:n näkökulmasta.

Heittoliike on putoamisliikettä, eikä siinä mitään määritelmiä venytellä, se on ihan itsestäänselvyys. Satelliititkin ovat radallaan jatkuvassa putoamisliikkeessä.
Määritelmät ovat oleellinen osa fysiikkaa ja ne kannattaisi opetella eikä muodostaa itse omiaan.

Lue lisää

>

Ai jaa ? Siis pallo kokee koko ajan samanlaisen kentän ? Eikö se silloin nimenomaan liiku homogeenisessa kentässä ?

Tosiaan jos se liikkuu epähomogeenisessä kentässä, kentän voimakkuus ilmeisesti muuttuu paikan funktiona - vai mitä ?

>

Valitettavasti vaan jos käytetään Wikipedian määritelmää, niin jos pallolla on alkunopeus, sitä kutsutaan heittoliikkeeksi. [Vaikka luonnollisesti heittoliikkeessä on putoamisliikkeelle ominainen komponentti mukana.]

Kyse on tietysti edelleen siitä, mitä määritelmää käyttää (mitään "oikeaa määritelmää" tässäkään ei ole).

>

Jep. Käytän tuota Wikipedian määritelmää, mutta Sinulla on ilmeisesti antaa se määritelmä, jota itse käytät (ja referenssit, miksi se olisi Wikin vastaavaa parempi) - vai siis oliko tuo nyt omakeksimä "määritelmäsi" ?

>

Edelleenkään nuo Sinun saivartelusi on yhtä tyhjän kanssa, koska ne blokattiin jo pois (määrittelemällä). Ainoa saivartelu, joka minun täytyy hyväksyä on tuo ihtehk:n tunneloituminen.

Heh ! kirjoitti:

>

Onko sillä pommilla alkunopeus ? No, sitten kyse taitaa olla heittoliikkeestä - ainakin Wikipedian määritelmään mukaan.

>

Jolloin tilanne on se, että alusta liikkuu, joka sitten taas luovuttaa energiaa pallolle (tämä blokattiin pois jo aiemmin). Tämä saattaa "fyysikolle" tulla täydellisenä yllätyksenä, mutta energian säilymislaki pätee koordinaatistosta riippumatta. Jos alusta liikkuu samaa nopeutta kuin kone, niin silloinhan pallo ei pomppaa podotuskorkeuttaan korkeammalle.

En nyt ihan tajua, miksi yrität vinkua selkeään asiaan.

Lue lisää

" En nyt ihan tajua, miksi yrität vinkua selkeään asiaan. "

Asia on täysin selkeä :
1) energian säilymislaki on olemassa ja voimassa
2) ei ole mitään fysiikan lakia mikä estäisi palloa pomppaamasta pudotuskorkeuttaan korkeammalle.

En todellakaan käsitä miksi yrität luoda uutta fysiikkaa, kun entinen toimii oikein hyvin.

"Onko sillä pommilla alkunopeus ? "
On tietenkin alustan havaintokoordinaatistossa.
"No, sitten kyse taitaa olla heittoliikkeestä - ainakin Wikipedian määritelmään mukaan."
No ei tietenkään, mikäli aerodynamiikka huomioidaan. Wikin määritelmän mukaan heittoliikkeessä vaikuttaa AINOASTAAN painovoima, eli aerodynaamiset voimat ovat nollassa. Kyse on siis putoamisliikkeestä, eikä heittoliikkeestä, mikä on vain yksi putoamisliikkeen erikoistapaus josta nyt ei ole kyse.

Heh ! kirjoitti:

>

Ai jaa ? Siis pallo kokee koko ajan samanlaisen kentän ? Eikö se silloin nimenomaan liiku homogeenisessa kentässä ?

Tosiaan jos se liikkuu epähomogeenisessä kentässä, kentän voimakkuus ilmeisesti muuttuu paikan funktiona - vai mitä ?

>

Valitettavasti vaan jos käytetään Wikipedian määritelmää, niin jos pallolla on alkunopeus, sitä kutsutaan heittoliikkeeksi. [Vaikka luonnollisesti heittoliikkeessä on putoamisliikkeelle ominainen komponentti mukana.]

Kyse on tietysti edelleen siitä, mitä määritelmää käyttää (mitään "oikeaa määritelmää" tässäkään ei ole).

>

Jep. Käytän tuota Wikipedian määritelmää, mutta Sinulla on ilmeisesti antaa se määritelmä, jota itse käytät (ja referenssit, miksi se olisi Wikin vastaavaa parempi) - vai siis oliko tuo nyt omakeksimä "määritelmäsi" ?

>

Edelleenkään nuo Sinun saivartelusi on yhtä tyhjän kanssa, koska ne blokattiin jo pois (määrittelemällä). Ainoa saivartelu, joka minun täytyy hyväksyä on tuo ihtehk:n tunneloituminen.

Lue lisää

" Tosiaan jos se liikkuu epähomogeenisessä kentässä, kentän voimakkuus ilmeisesti muuttuu paikan funktiona - vai mitä ? "
Ei tietenkään muutu, vaan kenttä on paikan funktio muuttumatta eli ei todellakaan riipu ajasta, vaan pelkästään paikasta, eli siis staattinen funktio paikasta.
Pallo ei tietenkään koe kenttää, vaan sen kentän arvon mikä kentällä on siinä paikassa jossa pallo kulloinkin on. Kentän arvo siis muuttuu pallon paikassa, ei itse staattinenkenttä !

Etkö tosiaan ole yhtään fysiikan kirjaa aiheesta lukenut ?

"Käytän tuota Wikipedian määritelmää,"
Et jostain kumman syystä käytä, koska väität kyseessä olevan heittoliike, vaikkei tilanne täytä wikin määritelmää heittoliikkeelle, jonka mukaan ainoastaan painovoiman vaikutuksen alaisena liikkuva kappale on heittoliikkeessä, tässä vaikutttaa muitakin voimia, kuten aerodynaamiset noste ja vastus.
Ei lentokone lennä heittoliikkeessä wikin määritelmän mukaan, vaikka sillä jollain hetkellä tarkasteltuna onkin alkunopeus. Sinulla vaan on ilmeisesti ihan omat määritelmät jokaiselle fysiikan käsitteelle. Opiskelisit ne nyt vaan fysiikan kirjoista ja käyttäisit sitten samoja määritelmiä kuin muutkin.

fyysikko kirjoitti:

" En nyt ihan tajua, miksi yrität vinkua selkeään asiaan. "

Asia on täysin selkeä :
1) energian säilymislaki on olemassa ja voimassa
2) ei ole mitään fysiikan lakia mikä estäisi palloa pomppaamasta pudotuskorkeuttaan korkeammalle.

En todellakaan käsitä miksi yrität luoda uutta fysiikkaa, kun entinen toimii oikein hyvin.

"Onko sillä pommilla alkunopeus ? "
On tietenkin alustan havaintokoordinaatistossa.
"No, sitten kyse taitaa olla heittoliikkeestä - ainakin Wikipedian määritelmään mukaan."
No ei tietenkään, mikäli aerodynamiikka huomioidaan. Wikin määritelmän mukaan heittoliikkeessä vaikuttaa AINOASTAAN painovoima, eli aerodynaamiset voimat ovat nollassa. Kyse on siis putoamisliikkeestä, eikä heittoliikkeestä, mikä on vain yksi putoamisliikkeen erikoistapaus josta nyt ei ole kyse.

Lue lisää

>

Joten kyse on heittoliikkeestä.

>

Wikipedia sanoo: "Heittoliikellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappale saatetaan liikkeeseen antamalla sille alkunopeus, minkä jälkeen kappale liikkuu vain maan vetovoiman alaisena. Lisäksi kappaleeseen vaikuttaa väliaineen vastus." eli kyllä tuossa on mukana myös esim. ilmanvastus. Ilman parempaa määritelmää tyydymme tähän.

>

Mutta näillä vammailun ehkäisevillä reunaehdoilla ei.

Heh ! kirjoitti:

>

Joten kyse on heittoliikkeestä.

>

Wikipedia sanoo: "Heittoliikellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappale saatetaan liikkeeseen antamalla sille alkunopeus, minkä jälkeen kappale liikkuu vain maan vetovoiman alaisena. Lisäksi kappaleeseen vaikuttaa väliaineen vastus." eli kyllä tuossa on mukana myös esim. ilmanvastus. Ilman parempaa määritelmää tyydymme tähän.

>

Mutta näillä vammailun ehkäisevillä reunaehdoilla ei.

Lue lisää

O.K.
Sun mielestä lentokoneet ovat heittoliikkeessä wikimääritelmällä, kun aloitat tarkastelun tilanteesta jossa niillä on alkunopeutta, esim pyörien irrotessa kiitoradalta.

Me muut vaan emme tuota heittoliikkeenä tule pitämään, vaikka miten asiaa vääntelisit.
Ihan sama niiden pommien kanssa, kuten vaikkapa purjekoneidenkin, tai leijojen.

fyysikko kirjoitti:

" Tosiaan jos se liikkuu epähomogeenisessä kentässä, kentän voimakkuus ilmeisesti muuttuu paikan funktiona - vai mitä ? "
Ei tietenkään muutu, vaan kenttä on paikan funktio muuttumatta eli ei todellakaan riipu ajasta, vaan pelkästään paikasta, eli siis staattinen funktio paikasta.
Pallo ei tietenkään koe kenttää, vaan sen kentän arvon mikä kentällä on siinä paikassa jossa pallo kulloinkin on. Kentän arvo siis muuttuu pallon paikassa, ei itse staattinenkenttä !

Etkö tosiaan ole yhtään fysiikan kirjaa aiheesta lukenut ?

"Käytän tuota Wikipedian määritelmää,"
Et jostain kumman syystä käytä, koska väität kyseessä olevan heittoliike, vaikkei tilanne täytä wikin määritelmää heittoliikkeelle, jonka mukaan ainoastaan painovoiman vaikutuksen alaisena liikkuva kappale on heittoliikkeessä, tässä vaikutttaa muitakin voimia, kuten aerodynaamiset noste ja vastus.
Ei lentokone lennä heittoliikkeessä wikin määritelmän mukaan, vaikka sillä jollain hetkellä tarkasteltuna onkin alkunopeus. Sinulla vaan on ilmeisesti ihan omat määritelmät jokaiselle fysiikan käsitteelle. Opiskelisit ne nyt vaan fysiikan kirjoista ja käyttäisit sitten samoja määritelmiä kuin muutkin.

Lue lisää

>

Kiitos. Menee sentään jokin perille.

[Tosiaan, kukaan ei puhunut, että kentän täytyisi olla nimenomaan ajan funktiona muuttuva - vaikka täytyy myöntää, etten osannut kuvitella, että joku on niin pässi, että yrittää saivarrella tällaisestakin asiasta.]

>

Kyllähän Wikipedia mainitsee myös vastustavat voimat. Luepas vähän tarkemmin.

>

Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). Lentokoneella on luonnollisesti moottori, joten siihen vaikuttaa tietysti muutkin voimat.

Tosiaan, kun katsotaan Wikipedian määritelmää putoamisliikkeelle "Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta." niin jos sillä pommilla on painovoimakeskuksen suhteen horisontaalista nopeutta, niin sen nopeusvektori ei milloinkaan sojota painovoimakeskukseen, joten se ei määritelmällisesti ole putoamisliikettä. Ja sitten kun oikein tarkasti katsot vaikka laskukaavoja putoamisliikkeelle, niin jokainen koskettelee ainoastaan pystysuuntaista liikettä. Sitten kun näihin kaavoihin lisätään vaakasuuntainen liike (painovoimakeskuksen suhteen), niin sitten nämä kaavat esitelläänkin heittoliikeen puolella. Mutta mutta, kai nuo Wikipedian kirjoittajat ovat täydellisen tietämättömiä asiasta (myös ne englannin kielellä kirjoittaneet) ja täällä tämä meidän nojatuolifyysikkomme tietää tämänkin asian paremmin. Mene nyt ihmeessä kirjoittamaan nuo Wikin artikkelit uudelleen kaavoineen, jotta muutkin sitten tietävät !

Jep, älä nolaa itseäsi tuon enempää, jooko.

>

Heh, edelleen tuo Wikin määritelmä on paras (ainoa) esitetty. Sitä käytetään.

>

Niin tosiaan, Sinulta jotenkin "kummallisesti" "unohtui" antaa se "oikea" määritelmä, jostain yleisesti hyväksytystä lähteestä. Eikö niin, että Sinä olet se, joka keksii omia määritelmiä - ja minä tyydyn vain tuohon yksinkertaiseen Wikin määritelmään. Sinä yrität nyt luoda omaa fysiikkaasi.

>

Heh, toiset on hoitanut tuon opiskelun jo.

fyysikko kirjoitti:

O.K.
Sun mielestä lentokoneet ovat heittoliikkeessä wikimääritelmällä, kun aloitat tarkastelun tilanteesta jossa niillä on alkunopeutta, esim pyörien irrotessa kiitoradalta.

Me muut vaan emme tuota heittoliikkeenä tule pitämään, vaikka miten asiaa vääntelisit.
Ihan sama niiden pommien kanssa, kuten vaikkapa purjekoneidenkin, tai leijojen.

Lue lisää

>

Äläpäs yritä tunkea sanoja suuhuni.

Lentokonehan ei liiku vain gravitaatiovoiman (ja vastustavien voimien) varassa,

>

No voi vittu, kun ei täällä kukaan pidä moottorivoimalla liikkuvaa kappaletta heittona.

Nyt alkaa mennä säälittäväksi tuo kuolaamisesi.

Heh ! kirjoitti:

>

Äläpäs yritä tunkea sanoja suuhuni.

Lentokonehan ei liiku vain gravitaatiovoiman (ja vastustavien voimien) varassa,

>

No voi vittu, kun ei täällä kukaan pidä moottorivoimalla liikkuvaa kappaletta heittona.

Nyt alkaa mennä säälittäväksi tuo kuolaamisesi.

Lue lisää

" Lentokonehan ei liiku vain gravitaatiovoiman (ja vastustavien voimien) varassa, "

Ja täysin sama yllä lainattu todenmukainen väite pätee niihin pommeihinkin jota pidit heittoliikkeenä vastoin wikin määritelmää.
Niissähän aerodynaamisella nosteella on merkittävä vaikutus, jolla pommi ohjataan esim laserilla merkattuun kohteeseensa.

Ps, satelliitteihin ei muuten kohdistu edes vastusvoimia, mikäli kiertävät maata tarpeeksi korkealla, sinun määritelmälläsi ne ovat siis heittoliikkeessä kiertoradalla kiertäessään, aivan kuten aurinkoa kiertävät planeetatkin.

Mutta kuolaa vain niin paljon kuin haluat, ei se totuutta muuksi muuta.

Heh ! kirjoitti:

>

Kiitos. Menee sentään jokin perille.

[Tosiaan, kukaan ei puhunut, että kentän täytyisi olla nimenomaan ajan funktiona muuttuva - vaikka täytyy myöntää, etten osannut kuvitella, että joku on niin pässi, että yrittää saivarrella tällaisestakin asiasta.]

>

Kyllähän Wikipedia mainitsee myös vastustavat voimat. Luepas vähän tarkemmin.

>

Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). Lentokoneella on luonnollisesti moottori, joten siihen vaikuttaa tietysti muutkin voimat.

Tosiaan, kun katsotaan Wikipedian määritelmää putoamisliikkeelle "Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta." niin jos sillä pommilla on painovoimakeskuksen suhteen horisontaalista nopeutta, niin sen nopeusvektori ei milloinkaan sojota painovoimakeskukseen, joten se ei määritelmällisesti ole putoamisliikettä. Ja sitten kun oikein tarkasti katsot vaikka laskukaavoja putoamisliikkeelle, niin jokainen koskettelee ainoastaan pystysuuntaista liikettä. Sitten kun näihin kaavoihin lisätään vaakasuuntainen liike (painovoimakeskuksen suhteen), niin sitten nämä kaavat esitelläänkin heittoliikeen puolella. Mutta mutta, kai nuo Wikipedian kirjoittajat ovat täydellisen tietämättömiä asiasta (myös ne englannin kielellä kirjoittaneet) ja täällä tämä meidän nojatuolifyysikkomme tietää tämänkin asian paremmin. Mene nyt ihmeessä kirjoittamaan nuo Wikin artikkelit uudelleen kaavoineen, jotta muutkin sitten tietävät !

Jep, älä nolaa itseäsi tuon enempää, jooko.

>

Heh, edelleen tuo Wikin määritelmä on paras (ainoa) esitetty. Sitä käytetään.

>

Niin tosiaan, Sinulta jotenkin "kummallisesti" "unohtui" antaa se "oikea" määritelmä, jostain yleisesti hyväksytystä lähteestä. Eikö niin, että Sinä olet se, joka keksii omia määritelmiä - ja minä tyydyn vain tuohon yksinkertaiseen Wikin määritelmään. Sinä yrität nyt luoda omaa fysiikkaasi.

>

Heh, toiset on hoitanut tuon opiskelun jo.

Lue lisää

" [Tosiaan, kukaan ei puhunut, että kentän täytyisi olla nimenomaan ajan funktiona muuttuva - vaikka täytyy myöntää, etten osannut kuvitella, että joku on niin pässi, että yrittää saivarrella tällaisestakin asiasta.] "

Yllätys varmaanikin sinulle, mutta staattisen ja dynaamisen ero on nimenomaan siinä, että dynaamisessa on kyse ajan funktiosta, ja staattisessa taas ei ole.
Tuonkin olisit oppinut mistä tahansa asiaa käsittelevästä fysiikan kirjasta.
Fysiikan kirjojen kirjoittajat ovat siis mielestäsi pässejä.

">
Kiitos. Menee sentään jokin perille."
Ei valitettavasti näytä menevän ainakaan sinulle edes tuollaiset itsestäänselvyydet, että kyse on tuolloin staattisesta kentästä, kun kenttä ei ole ajan funktio.
Jos kyse on myös paikan suhteen vakiokentästä, silloin puhutaan homogeenisesta kentästä.

Heh ! kirjoitti:

>

Kiitos. Menee sentään jokin perille.

[Tosiaan, kukaan ei puhunut, että kentän täytyisi olla nimenomaan ajan funktiona muuttuva - vaikka täytyy myöntää, etten osannut kuvitella, että joku on niin pässi, että yrittää saivarrella tällaisestakin asiasta.]

>

Kyllähän Wikipedia mainitsee myös vastustavat voimat. Luepas vähän tarkemmin.

>

Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). Lentokoneella on luonnollisesti moottori, joten siihen vaikuttaa tietysti muutkin voimat.

Tosiaan, kun katsotaan Wikipedian määritelmää putoamisliikkeelle "Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta." niin jos sillä pommilla on painovoimakeskuksen suhteen horisontaalista nopeutta, niin sen nopeusvektori ei milloinkaan sojota painovoimakeskukseen, joten se ei määritelmällisesti ole putoamisliikettä. Ja sitten kun oikein tarkasti katsot vaikka laskukaavoja putoamisliikkeelle, niin jokainen koskettelee ainoastaan pystysuuntaista liikettä. Sitten kun näihin kaavoihin lisätään vaakasuuntainen liike (painovoimakeskuksen suhteen), niin sitten nämä kaavat esitelläänkin heittoliikeen puolella. Mutta mutta, kai nuo Wikipedian kirjoittajat ovat täydellisen tietämättömiä asiasta (myös ne englannin kielellä kirjoittaneet) ja täällä tämä meidän nojatuolifyysikkomme tietää tämänkin asian paremmin. Mene nyt ihmeessä kirjoittamaan nuo Wikin artikkelit uudelleen kaavoineen, jotta muutkin sitten tietävät !

Jep, älä nolaa itseäsi tuon enempää, jooko.

>

Heh, edelleen tuo Wikin määritelmä on paras (ainoa) esitetty. Sitä käytetään.

>

Niin tosiaan, Sinulta jotenkin "kummallisesti" "unohtui" antaa se "oikea" määritelmä, jostain yleisesti hyväksytystä lähteestä. Eikö niin, että Sinä olet se, joka keksii omia määritelmiä - ja minä tyydyn vain tuohon yksinkertaiseen Wikin määritelmään. Sinä yrität nyt luoda omaa fysiikkaasi.

>

Heh, toiset on hoitanut tuon opiskelun jo.

Lue lisää

" Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). "

No nyt ymmärrän nimimerkkisi, kun noin hauskoja oletuksiasi tänne kirjoittelet.

Olennaisin pommin ohjaukseen käytettävä voima on tietenkin aerodynaaminen nostovoima, mikä ei kuulu mainitsemiisi vastuksiin. Oli tärkein pyrstöeviin kohdistuva voima jo ww2 aikana, jolloin ohjaus oli puhtaasti passiivinen pitäen pommin useimmiten virtauksen suunnassa, mutta liitopommi käsitteenä kyllä sekin tunnettiin.

fyysikko kirjoitti:

" [Tosiaan, kukaan ei puhunut, että kentän täytyisi olla nimenomaan ajan funktiona muuttuva - vaikka täytyy myöntää, etten osannut kuvitella, että joku on niin pässi, että yrittää saivarrella tällaisestakin asiasta.] "

Yllätys varmaanikin sinulle, mutta staattisen ja dynaamisen ero on nimenomaan siinä, että dynaamisessa on kyse ajan funktiosta, ja staattisessa taas ei ole.
Tuonkin olisit oppinut mistä tahansa asiaa käsittelevästä fysiikan kirjasta.
Fysiikan kirjojen kirjoittajat ovat siis mielestäsi pässejä.

">
Kiitos. Menee sentään jokin perille."
Ei valitettavasti näytä menevän ainakaan sinulle edes tuollaiset itsestäänselvyydet, että kyse on tuolloin staattisesta kentästä, kun kenttä ei ole ajan funktio.
Jos kyse on myös paikan suhteen vakiokentästä, silloin puhutaan homogeenisesta kentästä.

Lue lisää

>

Mutta vajakki parka kun tässä ei puhuttu edes dynaamisesta kentästä. Riitti ainoastaan kentän muutos (mikä sallii myös muutoksen paikan suhteen). Olet ainoa, joka vinkuu itsekseen jostain staattisesta ja dynaamisesta.

>

Sellaiset liitopommit jätetään tarkastelun ulkopuolelle, jos ne ei kerran täytä heittoliikkeen määritelmää. Se ei ole silloin heittoliikkeessä (eikä kyllä putoamisliikkeessäkään vaikka kuinka väittäisit).

>

Kyllähän Wikipedia mainitsee myös vastustavat voimat. Luepas vähän tarkemmin.

>

Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). Lentokoneella on luonnollisesti moottori, joten siihen vaikuttaa tietysti muutkin voimat.

Tosiaan, kun katsotaan Wikipedian määritelmää putoamisliikkeelle "Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta." niin jos sillä pommilla on painovoimakeskuksen suhteen horisontaalista nopeutta, niin sen nopeusvektori ei milloinkaan sojota painovoimakeskukseen, joten se ei määritelmällisesti ole putoamisliikettä. Ja sitten kun oikein tarkasti katsot vaikka laskukaavoja putoamisliikkeelle, niin jokainen koskettelee ainoastaan pystysuuntaista liikettä. Sitten kun näihin kaavoihin lisätään vaakasuuntainen liike (painovoimakeskuksen suhteen), niin sitten nämä kaavat esitelläänkin heittoliikeen puolella. Mutta mutta, kai nuo Wikipedian kirjoittajat ovat täydellisen tietämättömiä asiasta (myös ne englannin kielellä kirjoittaneet) ja täällä tämä meidän nojatuolifyysikkomme tietää tämänkin asian paremmin. Mene nyt ihmeessä kirjoittamaan nuo Wikin artikkelit uudelleen kaavoineen, jotta muutkin sitten tietävät !

Jep, älä nolaa itseäsi tuon enempää, jooko.

>

Heh, edelleen tuo Wikin määritelmä on paras (ainoa) esitetty. Sitä käytetään.

>

Niin tosiaan, Sinulta jotenkin "kummallisesti" "unohtui" antaa se "oikea" määritelmä, jostain yleisesti hyväksytystä lähteestä. Eikö niin, että Sinä olet se, joka keksii omia määritelmiä - ja minä tyydyn vain tuohon yksinkertaiseen Wikin määritelmään. Sinä yrität nyt luoda omaa fysiikkaasi.

>

Heh, toiset on hoitanut tuon opiskelun jo.

Joskus pari vuotta sitten täällä oli ihan täsmälleen kaltaisesi puupää väittämässä ilmiselviä asioita vastaan. Hän tosiaan samalla tavalla yritti muuttaa puheenaihetta ja piilottaa alkuperäisen sanomansa siinä vaiheessa kun hän itse huomasi olleensa väärässä (eli menepäs selittämään sitä putomista nyt vaan). Hänet kyllä kyykytettiin niin totaalisesti, että hän joutui häipymään palstalta niin, ettei ole ainakaan samalla nimellä kehdannut kirjoittaa. Eikö vaan, että olisipas se noloa, jos paljastuisit samaksi idiootiksi - vai mitä ?

fyysikko kirjoitti:

" Lentokonehan ei liiku vain gravitaatiovoiman (ja vastustavien voimien) varassa, "

Ja täysin sama yllä lainattu todenmukainen väite pätee niihin pommeihinkin jota pidit heittoliikkeenä vastoin wikin määritelmää.
Niissähän aerodynaamisella nosteella on merkittävä vaikutus, jolla pommi ohjataan esim laserilla merkattuun kohteeseensa.

Ps, satelliitteihin ei muuten kohdistu edes vastusvoimia, mikäli kiertävät maata tarpeeksi korkealla, sinun määritelmälläsi ne ovat siis heittoliikkeessä kiertoradalla kiertäessään, aivan kuten aurinkoa kiertävät planeetatkin.

Mutta kuolaa vain niin paljon kuin haluat, ei se totuutta muuksi muuta.

Lue lisää

>

Jollaiset pommit tai raketit jätettiin jo tarkastelun ulkopuolelle.

Tosin siis Sinä väitit, että liitopommit noudattavat putoamisliikettä. Wikipedia ei vaan tunne sellaista vaihtoehtoa (mutta "tottakai" palstahihu on Wikipedian kaavoja viisaampi).

Sulje itsesi !

Heh ! kirjoitti:

>

Mutta vajakki parka kun tässä ei puhuttu edes dynaamisesta kentästä. Riitti ainoastaan kentän muutos (mikä sallii myös muutoksen paikan suhteen). Olet ainoa, joka vinkuu itsekseen jostain staattisesta ja dynaamisesta.

>

Sellaiset liitopommit jätetään tarkastelun ulkopuolelle, jos ne ei kerran täytä heittoliikkeen määritelmää. Se ei ole silloin heittoliikkeessä (eikä kyllä putoamisliikkeessäkään vaikka kuinka väittäisit).

>

Kyllähän Wikipedia mainitsee myös vastustavat voimat. Luepas vähän tarkemmin.

>

Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). Lentokoneella on luonnollisesti moottori, joten siihen vaikuttaa tietysti muutkin voimat.

Tosiaan, kun katsotaan Wikipedian määritelmää putoamisliikkeelle "Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta." niin jos sillä pommilla on painovoimakeskuksen suhteen horisontaalista nopeutta, niin sen nopeusvektori ei milloinkaan sojota painovoimakeskukseen, joten se ei määritelmällisesti ole putoamisliikettä. Ja sitten kun oikein tarkasti katsot vaikka laskukaavoja putoamisliikkeelle, niin jokainen koskettelee ainoastaan pystysuuntaista liikettä. Sitten kun näihin kaavoihin lisätään vaakasuuntainen liike (painovoimakeskuksen suhteen), niin sitten nämä kaavat esitelläänkin heittoliikeen puolella. Mutta mutta, kai nuo Wikipedian kirjoittajat ovat täydellisen tietämättömiä asiasta (myös ne englannin kielellä kirjoittaneet) ja täällä tämä meidän nojatuolifyysikkomme tietää tämänkin asian paremmin. Mene nyt ihmeessä kirjoittamaan nuo Wikin artikkelit uudelleen kaavoineen, jotta muutkin sitten tietävät !

Jep, älä nolaa itseäsi tuon enempää, jooko.

>

Heh, edelleen tuo Wikin määritelmä on paras (ainoa) esitetty. Sitä käytetään.

>

Niin tosiaan, Sinulta jotenkin "kummallisesti" "unohtui" antaa se "oikea" määritelmä, jostain yleisesti hyväksytystä lähteestä. Eikö niin, että Sinä olet se, joka keksii omia määritelmiä - ja minä tyydyn vain tuohon yksinkertaiseen Wikin määritelmään. Sinä yrität nyt luoda omaa fysiikkaasi.

>

Heh, toiset on hoitanut tuon opiskelun jo.

Joskus pari vuotta sitten täällä oli ihan täsmälleen kaltaisesi puupää väittämässä ilmiselviä asioita vastaan. Hän tosiaan samalla tavalla yritti muuttaa puheenaihetta ja piilottaa alkuperäisen sanomansa siinä vaiheessa kun hän itse huomasi olleensa väärässä (eli menepäs selittämään sitä putomista nyt vaan). Hänet kyllä kyykytettiin niin totaalisesti, että hän joutui häipymään palstalta niin, ettei ole ainakaan samalla nimellä kehdannut kirjoittaa. Eikö vaan, että olisipas se noloa, jos paljastuisit samaksi idiootiksi - vai mitä ?

Lue lisää

" Riitti ainoastaan kentän muutos (mikä sallii myös muutoksen paikan suhteen) "
Ottaisit nyt jo asioista selvää, ettei koko ajan tarvitsisi lukea miten nolaat täällä itsesi.

" Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). "
Puppua, pommien liikkeisiin aerodynaamisella nosteella on keskeinen vaikutus, eikä se ole vastusta muiden kuin sinun mielestäsi, joten pommien liike ei ole heittoliikettä wikin määritelmän mukaan (ainoastaan vastus ja gravitaatio ovat heittoliikkeessä sallittuja voimia).

" olisipas se noloa, jos paljastuisit samaksi idiootiksi "
Sinä paljastuit jo, joten lopetan keskustelun tähän.
Trollaa nyt juuri niin paljon kun haluat, kaikki tietävät jo ettei kirjoituksiasi kannata ottaa vakavasti.

fyysikko kirjoitti:

" Riitti ainoastaan kentän muutos (mikä sallii myös muutoksen paikan suhteen) "
Ottaisit nyt jo asioista selvää, ettei koko ajan tarvitsisi lukea miten nolaat täällä itsesi.

" Mutta pommi sitten lentääkin, koska sillä ei ole muuta kuin alkunopeus ja gravitaatio (ja sitten nuo saivartelemasi Wikin mainitsemat vastukset). "
Puppua, pommien liikkeisiin aerodynaamisella nosteella on keskeinen vaikutus, eikä se ole vastusta muiden kuin sinun mielestäsi, joten pommien liike ei ole heittoliikettä wikin määritelmän mukaan (ainoastaan vastus ja gravitaatio ovat heittoliikkeessä sallittuja voimia).

" olisipas se noloa, jos paljastuisit samaksi idiootiksi "
Sinä paljastuit jo, joten lopetan keskustelun tähän.
Trollaa nyt juuri niin paljon kun haluat, kaikki tietävät jo ettei kirjoituksiasi kannata ottaa vakavasti.

Lue lisää

>

Eipä tuo minun nolaamiselta kuulosta, jos sanotaan, että kentän muutos voi sallia pallon pomppaamisen korkeammalle, niin jätetään tämä saivartelu pois. Sitten tulet Sinä vammailemaan jostain dynaamisista ja staattisista. Minä puhuin vain muutoksesta. Muutos voi olla mm. ajan tai paikan suhteen. Pääasia on, että pomppaava esine kokee kentälle eri arvoja. Yritit siis saivarrella, mutta epäonnistuit siinä nolosti - ja nyt joudut vaikenemaan kun et pysty tunnustamaan olleesi väärässä.

>

Tässä siis hylkäämme tarkastelusta sellaiset kappaleet, joiden liike riippuu (merkittävästi) muistakin kuin alkunopeudesta, gravitaatiosta ja vastusvoimista.

Sinä kuitenkin väitit, että pommit ovat aina putoamisliikkeessä vaikka putoamisliike määriteltiin sellaiseksi liikkeeksi, jossa nopeusvektori osoittaa massakeskipisteeseen (ja joka ei ole aerodynaamisessa tasapainossa). Pommillahan se ei juuri koskaan tee näin.

Lähdit siis nyt häntä koipien välissä karkuun kun kiellät omilla vammailuillasikin tuo oman idiotismisi.

>

Jep, olet kyykyssä - ja tunnustat kyykistymisesi lähtemällä keskustelusta karkuun.

Tosiaan, et pystynytkään toimittamaan palstalle määritelmää, joka kumoaisi Wikipedian määritelmän heittoliikkeestä. Etkä pystynyt selittämään, miksi Wikipediassa putoamisliikkeen kaavoissa ei ollut horisontaalista komponenttia ollenkaan. Yritit luoda omaa fysiikkaasi, mutta epäonnistuit nolosti - ja nyt Sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa olleesi totaalisen väärässä häipymällä keskustelusta.

>

Heh, Sinä ainakin jouduit.

Heh ! kirjoitti:

>

Ai jaa ? Siis pallo kokee koko ajan samanlaisen kentän ? Eikö se silloin nimenomaan liiku homogeenisessa kentässä ?

Tosiaan jos se liikkuu epähomogeenisessä kentässä, kentän voimakkuus ilmeisesti muuttuu paikan funktiona - vai mitä ?

>

Valitettavasti vaan jos käytetään Wikipedian määritelmää, niin jos pallolla on alkunopeus, sitä kutsutaan heittoliikkeeksi. [Vaikka luonnollisesti heittoliikkeessä on putoamisliikkeelle ominainen komponentti mukana.]

Kyse on tietysti edelleen siitä, mitä määritelmää käyttää (mitään "oikeaa määritelmää" tässäkään ei ole).

>

Jep. Käytän tuota Wikipedian määritelmää, mutta Sinulla on ilmeisesti antaa se määritelmä, jota itse käytät (ja referenssit, miksi se olisi Wikin vastaavaa parempi) - vai siis oliko tuo nyt omakeksimä "määritelmäsi" ?

>

Edelleenkään nuo Sinun saivartelusi on yhtä tyhjän kanssa, koska ne blokattiin jo pois (määrittelemällä). Ainoa saivartelu, joka minun täytyy hyväksyä on tuo ihtehk:n tunneloituminen.

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
Free fall is any motion of a body where its weight is the only force acting upon it.

any motion on suomeksi mikä tahansa liike, siis myös sellainen missä on alkunopeutta ihan mihin suuntaan tahansa. Mikään määritelmä ei siis todellakaan pakota kyseistä liikettä pystysuoraksi liikkeeksi.
Kun mukaan otetaan muita vaikuttavia voimia (ilmanvastus), ei kyse enää ole vapaasta putoamisesta, mutta silti edelleen putoamisesta. Heittoliike on siis putoamisliikkeen erikoistapaus, kuten nimimerkki fyysikko väittikin.

Samasta linkistä: "Inverse-square law gravitational field
It can be said that two objects in space orbiting each other in the absence of other forces are in free fall around each other"

Roope N kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
Free fall is any motion of a body where its weight is the only force acting upon it.

any motion on suomeksi mikä tahansa liike, siis myös sellainen missä on alkunopeutta ihan mihin suuntaan tahansa. Mikään määritelmä ei siis todellakaan pakota kyseistä liikettä pystysuoraksi liikkeeksi.
Kun mukaan otetaan muita vaikuttavia voimia (ilmanvastus), ei kyse enää ole vapaasta putoamisesta, mutta silti edelleen putoamisesta. Heittoliike on siis putoamisliikkeen erikoistapaus, kuten nimimerkki fyysikko väittikin.

Samasta linkistä: "Inverse-square law gravitational field
It can be said that two objects in space orbiting each other in the absence of other forces are in free fall around each other"

Lue lisää

Näitä tosiaan voidaan käyttää vaikka päittäin (määritelmästä riippuen). Siitähän tuolla jo puhuttiin.

Wikipedia kuitenkin näköjään ottaa putoamisliikeen kaavoissa vain pystysuuntaisen liikeen ja sitten heittoliikkeessä myös vaakasuuntainen komponentti huomioidaan (mutta heittoliikeen kaavat sisältävät myös tuon putoamisliikeessä esitetyn komponentin).

Tästä tulee mieleen sellainen, että mahtaako tuo kävelevä aivovamma nyt yrittää uudella nimimerkillä pelastaa menetettyä kunniaansa. Se varmasti nähdään, miten (jos) vastaat seuraavaksi. Sellainen olisi luonnollisesti varsin säälittävää.

Lillukanvarsia ja saivartelua:
Itse asiassa ei aivan. Ilmanvastus syö osan liike-energiasta, jos ei sitten pudoteta tyhjiössä. Täydellistä kimmoisuutta on tietysti yhtä vähän kuin sitä täysin peräänantamatonta ainetta.

Ei ole ilman ylimääräistä kikkailua. "Ikiliikkujaseon"

Mistä pyörähtämisen tarvitsema lisäenergia?

76r5e6td kirjoitti:

Mistä pyörähtämisen tarvitsema lisäenergia?

Kun pudottaa asennossa jossa painopiste on vähän sivussa ylhäällä, niin omia aikojaan se pyörähtää pompussa, vie vähän energiaa, mutta se siitä.

Ei ilman vippaskonsteja.
Vai kerrotko missä tapauksessa se olisi mahdollista?

Ei pomppaa korkeammalle ilman vippaskonsteja. Ei fysiikan lakien mukaan eikä käytännössä.
Olet säälittävä trolli.

luyfotydd kirjoitti:

Ei pomppaa korkeammalle ilman vippaskonsteja. Ei fysiikan lakien mukaan eikä käytännössä.
Olet säälittävä trolli.

No jos määrittelet vippaskonstin niin, että aina kun pomppaa korkeammalle kuin mistä lähti on kyse vippaskonstista.

pomppiva pallo kirjoitti:

No jos määrittelet vippaskonstin niin, että aina kun pomppaa korkeammalle kuin mistä lähti on kyse vippaskonstista.

Pallo pudotettuna ilman alkuvauhtia vapaan putoamisen seurauksena ponnahtamassa kiinteästä passiivisesta alustasta ei nouse pudottamiskohtaa korkeammalle, jos pallon lentorataan ei vaikuteta ulkoisella energialla.

Riittääkö tämä.

Ettäkö näinkökä? kirjoitti:

Pallo pudotettuna ilman alkuvauhtia vapaan putoamisen seurauksena ponnahtamassa kiinteästä passiivisesta alustasta ei nouse pudottamiskohtaa korkeammalle, jos pallon lentorataan ei vaikuteta ulkoisella energialla.

Riittääkö tämä.

Lue lisää

Ei riitä, sillä vaikka pallon painopiste ei nouse staattisessa gravitaatiokentässä korkeammalle niin pallon ylin pinta saattaa silti nousta, kun pallon painopiste ei ole geometrisessa keskipisteessä.

Ps, koska kuu ja aurinkokin ovat olemassa, ei maapallon gravitaatiokenttä muuten tarkkaan ottaen edes ole staattinen. Tuosta aiheutuvia voimia kutsutaan vuorovesivoimiksi.

pomppiva pallo kirjoitti:

Ei riitä, sillä vaikka pallon painopiste ei nouse staattisessa gravitaatiokentässä korkeammalle niin pallon ylin pinta saattaa silti nousta, kun pallon painopiste ei ole geometrisessa keskipisteessä.

Ps, koska kuu ja aurinkokin ovat olemassa, ei maapallon gravitaatiokenttä muuten tarkkaan ottaen edes ole staattinen. Tuosta aiheutuvia voimia kutsutaan vuorovesivoimiksi.

Lue lisää

" Pallo pudotettuna ilman alkuvauhtia "
Täyttääkö tuon määritelmäsi kierteellinen pallo, minkä painopiste ei alussa liiku ?
Sellainen nimittäin voi nousta vinolta liikkumattomalta tasolta alkukorkeuttaan korkeammalle pystysuoraan ilman alkuvauhtia pudotettuna.

pomppiva pallo kirjoitti:

" Pallo pudotettuna ilman alkuvauhtia "
Täyttääkö tuon määritelmäsi kierteellinen pallo, minkä painopiste ei alussa liiku ?
Sellainen nimittäin voi nousta vinolta liikkumattomalta tasolta alkukorkeuttaan korkeammalle pystysuoraan ilman alkuvauhtia pudotettuna.

Lue lisää

Tarkennan.
Pallolla on vain putoamisen synnyttämä energia. Ja kyllähän tuo painopisteen siirtyminenkin menee vähän kikkailun puolelle.

Eivät fysiikan lait sitä mitenkään estä.
Onko kysymyksessä silloin pallon pudottaminen, jos pallo heitetään?

Oletko ihan kondiksessa, vai onko paljonkin promilleja?

ouyfotio75 kirjoitti:

Eivät fysiikan lait sitä mitenkään estä.
Onko kysymyksessä silloin pallon pudottaminen, jos pallo heitetään?

Oletko ihan kondiksessa, vai onko paljonkin promilleja?

Lue lisää

1 pallo lasketaan alas alle metrin korkeudesta

2 pallo pomppaa yli metriin

Fysiikan lait estää tän. vaikka tosielämässä onnistuu

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 pallo lasketaan alas alle metrin korkeudesta

2 pallo pomppaa yli metriin

Fysiikan lait estää tän. vaikka tosielämässä onnistuu

Heurekassa oli aikanaan "ikiliikkuja" polkupyörän vanne. Professori Lehtinen voisi järjestää Heurekassa näytöksiä omasta ihmeestään. Tulisi mainetta ja ehkä rahaakin.

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 pallo lasketaan alas alle metrin korkeudesta

2 pallo pomppaa yli metriin

Fysiikan lait estää tän. vaikka tosielämässä onnistuu

Älä höpötä. Ei onnistu tosielämässä eikä fyssan lakien mukaan, jos palloon ei saada jostain ylimääräistä energiaa. Olet fysiikasta ja myös todellisesta elämästä mitään ymmärtämätön pelle. Olet onnistunut tuomaan sen esiin jo varsin ansiokkaasti.

älä höpötä kirjoitti:

Älä höpötä. Ei onnistu tosielämässä eikä fyssan lakien mukaan, jos palloon ei saada jostain ylimääräistä energiaa. Olet fysiikasta ja myös todellisesta elämästä mitään ymmärtämätön pelle. Olet onnistunut tuomaan sen esiin jo varsin ansiokkaasti.

Lue lisää

1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman

Professori Lehtinen kirjoitti:

1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman

Lue lisää

>

Mitäs siinä sitten iniset. Todista ihmeessä, että pallo pomppaa täällä esitettyjen reunaehtojen vallitessa korkeammalle kuin podotuskorkeus !

Luultavasti kuitenkin kyykistyt juuri kuten tuossa "välittömässä kiihtymisessä". Olet kyllä säälittävä.

Professori Lehtinen kirjoitti:

1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman

Lue lisää

Syö lääkkeesi!

Professori Lehtinen kirjoitti:

1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman

Lue lisää

Joo.
Pudotetaan 1 m:n korkeudelta ja se pomppaa 1,1 metriin. Nyt sillä on pudeoteessaan enemmin liike-energiaa ja kimmorertoimen säilyessä ennallaan se pomppaa karvan yli 1,2 m:n korkeuteen. Tätä kun hetken jatkaa, pallo saavuttaa pakonopeuden 11,2 km/sek.
Ei muuta kun tekemään Lehtisen superpallosta ensimäistä suomalaista avaruusluotainta. Energiaakaan ei kulu muuhun kuin sen nostamiseen eka pompun vaatimaan korkeuteen.

Onko noin tyhmiä oikeasti olemassa, vai onko kyseessä kakaramainen trollaus?

Heh ! kirjoitti:

>

Mitäs siinä sitten iniset. Todista ihmeessä, että pallo pomppaa täällä esitettyjen reunaehtojen vallitessa korkeammalle kuin podotuskorkeus !

Luultavasti kuitenkin kyykistyt juuri kuten tuossa "välittömässä kiihtymisessä". Olet kyllä säälittävä.

Lue lisää

Tämän asia, kuten välittömän kiihtyvyyden saa todistettua tosielämässä, vaikka fysiikan kaavojen mukaan sen tulisi olla mahdottomuus

Hyppää järveen kirjoitti:

Joo.
Pudotetaan 1 m:n korkeudelta ja se pomppaa 1,1 metriin. Nyt sillä on pudeoteessaan enemmin liike-energiaa ja kimmorertoimen säilyessä ennallaan se pomppaa karvan yli 1,2 m:n korkeuteen. Tätä kun hetken jatkaa, pallo saavuttaa pakonopeuden 11,2 km/sek.
Ei muuta kun tekemään Lehtisen superpallosta ensimäistä suomalaista avaruusluotainta. Energiaakaan ei kulu muuhun kuin sen nostamiseen eka pompun vaatimaan korkeuteen.

Onko noin tyhmiä oikeasti olemassa, vai onko kyseessä kakaramainen trollaus?

Lue lisää

Ei ei kukaan ole väittänyt että se pallo pomppaisi monta kertaa pudotuskorkeutta korkeammalla, nyt oli kyse yhdestä, korkeintaan kahdesta, mutta kaipa pitänee tästä(kin) aiheesta tehdä video, voitte sitten todeta "no ei toi pidä paikkaansa koska..."

Prodessori Lehtinen kirjoitti:

Tämän asia, kuten välittömän kiihtyvyyden saa todistettua tosielämässä, vaikka fysiikan kaavojen mukaan sen tulisi olla mahdottomuus

Välitöntä kiihtymistä on yhtä vähän kuin putoamiskorkeutta ylemmäs kimmahtavaa palloa, jos pallon kohdalla ei käytetä vippaskonsteja.
Etköhän Lehtinen ole jo aivan riittävän paljon julistanut täällä typeryyttäsi. Kyllä me kaikki palstaa lukevat jo tiedämme, että olet fysiikasta pihalla kuin lumiukon pippeli, niin teoriassa kuin käytännössäkin

Professori lehtinen kirjoitti:

Ei ei kukaan ole väittänyt että se pallo pomppaisi monta kertaa pudotuskorkeutta korkeammalla, nyt oli kyse yhdestä, korkeintaan kahdesta, mutta kaipa pitänee tästä(kin) aiheesta tehdä video, voitte sitten todeta "no ei toi pidä paikkaansa koska..."

Lue lisää

Energia lisääntyy, jos pomppu on pudotusta korkeampi. Silloin samoissa olosuhteissa seuraava pomppu on vielä korkeampi.

Kyllä minä selvän tyhmyyden ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä, että typeryyksiä levitellään julkisilla palstoilla kaiken kansan luettavaksi. Oletko jonkinlainen itsensä nöyryyttämisestä pitävä masokisti?

Prodessori Lehtinen kirjoitti:

Tämän asia, kuten välittömän kiihtyvyyden saa todistettua tosielämässä, vaikka fysiikan kaavojen mukaan sen tulisi olla mahdottomuus

>

Uhosit tätä jo aiemmin, mutta jäi sitten nolosti ihan omien määritelmiesikin perusteella todistamatta.

Ja nyt jää tuo pallon pomppaaminen todistamatta.

Säälittävää.

Heh ! kirjoitti:

>

Uhosit tätä jo aiemmin, mutta jäi sitten nolosti ihan omien määritelmiesikin perusteella todistamatta.

Ja nyt jää tuo pallon pomppaaminen todistamatta.

Säälittävää.

Lue lisää

1. ota suurnopeuskamera ja mittaa välitön kiihtyminen

2 tuon pallon pomppamisen saan todistettua ihan normaalilla kameralla, samoin kun vesilasin tyhjentämisen lisäämällä vettä

Professori Lehtinen kirjoitti:

1. ota suurnopeuskamera ja mittaa välitön kiihtyminen

2 tuon pallon pomppamisen saan todistettua ihan normaalilla kameralla, samoin kun vesilasin tyhjentämisen lisäämällä vettä

Lue lisää

1.) Suurnopeuskanera on aivan liian hidas.
2.) Pallo ei ilman vippaskonsteja pomppaa pudotuskorkeutta ylemmäs.
2 b) Vesilasi tyhjenee vettä lisäämällä ihan fysiikan lakienkin mukaan.
3. Olet fysiikasta ulkona kuin lumiukon pippeli.

Professori Lehtinen kirjoitti:

1. ota suurnopeuskamera ja mittaa välitön kiihtyminen

2 tuon pallon pomppamisen saan todistettua ihan normaalilla kameralla, samoin kun vesilasin tyhjentämisen lisäämällä vettä

Lue lisää

>

Kyykistyit jo sen edessä, että tämä "välitön kiihtyvyys" riippuisi pelkästään kameran nopeudesta. Se nyt "mittaamasi välitön kiihtyvyys" ei olekaan välitön enää nopeammalla kameralla.

Jos minulla on kamera, joka ottaa kuvan vain esim. 30 s välein, niin "logiikallasi" tällä voisi todistaa, että auto kiihtyy välittömästä 100 km/h nopeuteen. Kiihtyvyys olisi riippuvainen ainoastaan sitä kuvaavan kameran nopeudesta.

Jos sitten tuon auton tapauksessa valittaisit, että "liian hidas kamera", niin voitaisiin ottaa kamera, joka kuvaa kuvan joka 10. sekunti. Tosin siis Ferrari ajaisi tuon kameran mukaan "tosielämässä välittömästi sataa". Sanoisit kenties Ferrarin tapaukseen: "liian hidas kamera". No, otetaan elokuvakamera (n. 25 kuvaa sekunnissa), niin johan alkaa Ferrarin kiihtyvyys paljastua, mutta luoti kiihtyy tämän mukaan välittömästi. Sanot: "liian hidas kamera". Seuraava kierros voisi olla sitten pehmeän esineen törmääminen, joka jollakin suurnopeuskameralla näyttää saava välittömän nopeuden, mutta jollain toisella ei. Jos siitä ei tule tulokseksi idioottilogiikalla "välitön nopeus", sanot: "liian hidas kamera".

Miksi suuremman kimmomodulin omaavan kappaleen kohdalla ei enää pätisi "liian hidas kamera" ?

>

Siitä sitten vaan todistamaan. Anna mennä vaan !

>

Mikä olikaan se fysiikan laki, joka tämän estää ? Tunnen aika paljon fysiikkaa, mutta eteeni ei ole koskaan sattunut lakia, joka sanoisi, että törmäävät aineet pitäisi jäädä paikoilleen törmäyksen jälkeen.

Olet kyllä nolo: väität väittämästä päästyäsikin, että jokin asia voidaan todistaa, mutta et milloinkaan pysty sitä todistamaan. Samoin kun Sinut murskataan totaalisesti, hiljennyt ja siirryt toiseen ketjuun jauhamaan samaa paskaa, missä Sinut osoitettiin jo olevan väärässä - totaalisen väärässä.

Heh ! kirjoitti:

>

Kyykistyit jo sen edessä, että tämä "välitön kiihtyvyys" riippuisi pelkästään kameran nopeudesta. Se nyt "mittaamasi välitön kiihtyvyys" ei olekaan välitön enää nopeammalla kameralla.

Jos minulla on kamera, joka ottaa kuvan vain esim. 30 s välein, niin "logiikallasi" tällä voisi todistaa, että auto kiihtyy välittömästä 100 km/h nopeuteen. Kiihtyvyys olisi riippuvainen ainoastaan sitä kuvaavan kameran nopeudesta.

Jos sitten tuon auton tapauksessa valittaisit, että "liian hidas kamera", niin voitaisiin ottaa kamera, joka kuvaa kuvan joka 10. sekunti. Tosin siis Ferrari ajaisi tuon kameran mukaan "tosielämässä välittömästi sataa". Sanoisit kenties Ferrarin tapaukseen: "liian hidas kamera". No, otetaan elokuvakamera (n. 25 kuvaa sekunnissa), niin johan alkaa Ferrarin kiihtyvyys paljastua, mutta luoti kiihtyy tämän mukaan välittömästi. Sanot: "liian hidas kamera". Seuraava kierros voisi olla sitten pehmeän esineen törmääminen, joka jollakin suurnopeuskameralla näyttää saava välittömän nopeuden, mutta jollain toisella ei. Jos siitä ei tule tulokseksi idioottilogiikalla "välitön nopeus", sanot: "liian hidas kamera".

Miksi suuremman kimmomodulin omaavan kappaleen kohdalla ei enää pätisi "liian hidas kamera" ?

>

Siitä sitten vaan todistamaan. Anna mennä vaan !

>

Mikä olikaan se fysiikan laki, joka tämän estää ? Tunnen aika paljon fysiikkaa, mutta eteeni ei ole koskaan sattunut lakia, joka sanoisi, että törmäävät aineet pitäisi jäädä paikoilleen törmäyksen jälkeen.

Olet kyllä nolo: väität väittämästä päästyäsikin, että jokin asia voidaan todistaa, mutta et milloinkaan pysty sitä todistamaan. Samoin kun Sinut murskataan totaalisesti, hiljennyt ja siirryt toiseen ketjuun jauhamaan samaa paskaa, missä Sinut osoitettiin jo olevan väärässä - totaalisen väärässä.

Lue lisää

Voi kuule suurnopeuskamera ei ota kuvaa 30 sekunnin välein, olet ennenkin horissut tuon saman tarinan, keksi siis jotain uutta....

suurnnopeuskamera ottaa 1000-1000000 kuvaa sekunnissa.

Kaavat estää tuon välittömän nopeuden, mutta oikeasti se onnistuu kun on kova kappale vastaan kovaa kappaletta


Ja tuon että pallo pomppaa korkeammalle kuin lähtökorkeus, voit todistaa jopa itse, tiedät että se on mahdollista.

Tiedät myös että selilasin saa tyhjennettyä lisäämällä sinne vettä.

aina ei vaan tosielämä ja kaavat kohtaa

Professori Lehtinen kirjoitti:

Voi kuule suurnopeuskamera ei ota kuvaa 30 sekunnin välein, olet ennenkin horissut tuon saman tarinan, keksi siis jotain uutta....

suurnnopeuskamera ottaa 1000-1000000 kuvaa sekunnissa.

Kaavat estää tuon välittömän nopeuden, mutta oikeasti se onnistuu kun on kova kappale vastaan kovaa kappaletta


Ja tuon että pallo pomppaa korkeammalle kuin lähtökorkeus, voit todistaa jopa itse, tiedät että se on mahdollista.

Tiedät myös että selilasin saa tyhjennettyä lisäämällä sinne vettä.

aina ei vaan tosielämä ja kaavat kohtaa

Lue lisää

Ei onnistu oikeasti ja 1 000 000 kuvaa sekunnissa on hidas tahti tuonllaisissa ilmiöissä. Elektroniikassa miljoonasosasekunnissa tapahtuu tuhansia ilmiöitä. Eivätkö nekään ole mahdollisia, kun suurnopeuskamerasi ei riitä niitä huomaamaan.

Olet varsin yksinkertainen, jos et vieläkään tajua selvää asiaa. Kaavat ja tosielämä kohtaavat kyllä, mutta umpiluupäälle on näköjään turha fysiikkaa selittää.

Professori Lehtinen kirjoitti:

Voi kuule suurnopeuskamera ei ota kuvaa 30 sekunnin välein, olet ennenkin horissut tuon saman tarinan, keksi siis jotain uutta....

suurnnopeuskamera ottaa 1000-1000000 kuvaa sekunnissa.

Kaavat estää tuon välittömän nopeuden, mutta oikeasti se onnistuu kun on kova kappale vastaan kovaa kappaletta


Ja tuon että pallo pomppaa korkeammalle kuin lähtökorkeus, voit todistaa jopa itse, tiedät että se on mahdollista.

Tiedät myös että selilasin saa tyhjennettyä lisäämällä sinne vettä.

aina ei vaan tosielämä ja kaavat kohtaa

Lue lisää

>

Jouduit vaan ennenkin kyykistymään sen edessä. Etkä nytkään pystynyt vastaamaan asiaan mitään.

>

Mutta mutta, eikös sellainen suurnopeuskamera saa "tuloksesi" välitön kiihtyminen, joka kuvaa 1000 kuvaa sekunnissa sellaisesta prosessista, josta 10000 kuvaa sekunnissa saa tuloksen ei välitön kiihtyminen ?

Kyllä/ei ?

Ja taas, jos 10000-kuvainen kamera en näe kuvien välillä tapahtuvia asioita, niin miljoonainen näkee ? Tosin sitten taas tuo miljoonasosa sekunnin välein kuvia ottava kamera ei näe, mitä tapahtuu kuvien välillä, mutta eikö vaan, että ei kulu aivan järkyttävän kauan kunnes kehitetään kamera, joka ottaa vaikka 5 miljoonaa kuvaa sekunnissa - joka sitten taas näkeekin, mitä edellisen kameran kuvien välillä tapahtui.

Kuten huomaat, jokainen täällä pitää "todistamismetodiasi" vääränä etkö oikein itsekään osaa selittää, miksi ihmeessä se olisi pätevä etkä pysty edes vastaamaan tuohon filosofiaan mittauksesta, joten jo sillä myönnät jo nyt olevasi väärässä (tosiaan kiertely on jo myöntämistä). En vaan ymmärrä ininääsi: Sinun on todistettu olevan väärässä, mutta ininä jatkuu.

>

Voisi onnistua, jos olisi äärettömän kovia materiaaleja, mutta kun jokainen materiaali on elastinen. Vaikka rautapallo tuntuu kovalta, tiedetään, että sekin joustaa törmäyksessä. Kaikki materiaalit joustavat. Se tiedetään.

>

Eli sekin jäi todistamatta.

>

Jep, ihan täsmälleen niin kuin fysiikan teoriat sanovatkin. Mikä vittu tässä on ongelma ?

>

Vielä tähän mennessä ei vaan ole havaittu mitään, jossa ei kohtaisi. Etkä näköjään Sinäkään pysty väitteistäsi huolimatta todistamaan yhtään mitään.

Sulje itsesi !

Heh ! kirjoitti:

>

Jouduit vaan ennenkin kyykistymään sen edessä. Etkä nytkään pystynyt vastaamaan asiaan mitään.

>

Mutta mutta, eikös sellainen suurnopeuskamera saa "tuloksesi" välitön kiihtyminen, joka kuvaa 1000 kuvaa sekunnissa sellaisesta prosessista, josta 10000 kuvaa sekunnissa saa tuloksen ei välitön kiihtyminen ?

Kyllä/ei ?

Ja taas, jos 10000-kuvainen kamera en näe kuvien välillä tapahtuvia asioita, niin miljoonainen näkee ? Tosin sitten taas tuo miljoonasosa sekunnin välein kuvia ottava kamera ei näe, mitä tapahtuu kuvien välillä, mutta eikö vaan, että ei kulu aivan järkyttävän kauan kunnes kehitetään kamera, joka ottaa vaikka 5 miljoonaa kuvaa sekunnissa - joka sitten taas näkeekin, mitä edellisen kameran kuvien välillä tapahtui.

Kuten huomaat, jokainen täällä pitää "todistamismetodiasi" vääränä etkö oikein itsekään osaa selittää, miksi ihmeessä se olisi pätevä etkä pysty edes vastaamaan tuohon filosofiaan mittauksesta, joten jo sillä myönnät jo nyt olevasi väärässä (tosiaan kiertely on jo myöntämistä). En vaan ymmärrä ininääsi: Sinun on todistettu olevan väärässä, mutta ininä jatkuu.

>

Voisi onnistua, jos olisi äärettömän kovia materiaaleja, mutta kun jokainen materiaali on elastinen. Vaikka rautapallo tuntuu kovalta, tiedetään, että sekin joustaa törmäyksessä. Kaikki materiaalit joustavat. Se tiedetään.

>

Eli sekin jäi todistamatta.

>

Jep, ihan täsmälleen niin kuin fysiikan teoriat sanovatkin. Mikä vittu tässä on ongelma ?

>

Vielä tähän mennessä ei vaan ole havaittu mitään, jossa ei kohtaisi. Etkä näköjään Sinäkään pysty väitteistäsi huolimatta todistamaan yhtään mitään.

Sulje itsesi !

Lue lisää

Kaavat tosiaan estää välittömän kiiihtyvyyden, koska voiman pitäisi olla ääretön tai massan 0

Mutta tosiaan, ota se suurnopeuskamera, jos et sellaista omista niin lainaa, ja koita ko. asia

Ja ei edelleenkään suurnopeuskamera ei ole se joka ottaa kuvia sekuntien välein

87k kirjoitti:

Kaavat tosiaan estää välittömän kiiihtyvyyden, koska voiman pitäisi olla ääretön tai massan 0

Mutta tosiaan, ota se suurnopeuskamera, jos et sellaista omista niin lainaa, ja koita ko. asia

Ja ei edelleenkään suurnopeuskamera ei ole se joka ottaa kuvia sekuntien välein

Lue lisää

Etkö sinä pöljäke tajua, että ilmiö on suurnopeuskameralle aivan liian nopea. Tunge nyt hyvä mies vaikka ahteriisi se suurnopeuskamerasi ja tule järkiisi.

87k kirjoitti:

Kaavat tosiaan estää välittömän kiiihtyvyyden, koska voiman pitäisi olla ääretön tai massan 0

Mutta tosiaan, ota se suurnopeuskamera, jos et sellaista omista niin lainaa, ja koita ko. asia

Ja ei edelleenkään suurnopeuskamera ei ole se joka ottaa kuvia sekuntien välein

Lue lisää

Eli jouduit kiertelemään "todistamisesi" logiikan kanssa.

>

Kuinka nopea on se suurnopeuskamera, joka mielestäsi todistaa välittömän kiihtyvyyden ? Kuinka monta kuvaa sekunnissa ? Miljoona kuvaa sekunnissa ? Eikö noiden kuvien välillä voi tapahtua mitään ? Entä sitten jos kehitetään satamiljoonaa kuvaa sekunnissa ottava kamera ? Jospa se sitten näkisikin, ettei kyse olekaan välittömästä kiihtyvyydestä. Tuo Sinun "välitön" kiihtyvyytesi riippuisi pelkästään, kuinka nopea kamera on käytössä. Siinä mitattaisiin siis vain kameran erottelukykyä eikä itse kiihtymisprosessia.

Et pystynyt vastaamaan viestiini, joten olet vaan kyykistynyt sen edessä.

>

Jouduit vaan ennenkin kyykistymään sen edessä. Etkä nytkään pystynyt vastaamaan asiaan mitään.

>

Mutta mutta, eikös sellainen suurnopeuskamera saa "tuloksesi" välitön kiihtyminen, joka kuvaa 1000 kuvaa sekunnissa sellaisesta prosessista, josta 10000 kuvaa sekunnissa saa tuloksen ei välitön kiihtyminen ?

Kyllä/ei ?

Ja taas, jos 10000-kuvainen kamera en näe kuvien välillä tapahtuvia asioita, niin miljoonainen näkee ? Tosin sitten taas tuo miljoonasosa sekunnin välein kuvia ottava kamera ei näe, mitä tapahtuu kuvien välillä, mutta eikö vaan, että ei kulu aivan järkyttävän kauan kunnes kehitetään kamera, joka ottaa vaikka 5 miljoonaa kuvaa sekunnissa - joka sitten taas näkeekin, mitä edellisen kameran kuvien välillä tapahtui.

Kuten huomaat, jokainen täällä pitää "todistamismetodiasi" vääränä etkö oikein itsekään osaa selittää, miksi ihmeessä se olisi pätevä etkä pysty edes vastaamaan tuohon filosofiaan mittauksesta, joten jo sillä myönnät jo nyt olevasi väärässä (tosiaan kiertely on jo myöntämistä). En vaan ymmärrä ininääsi: Sinun on todistettu olevan väärässä, mutta ininä jatkuu.

>

Voisi onnistua, jos olisi äärettömän kovia materiaaleja, mutta kun jokainen materiaali on elastinen. Vaikka rautapallo tuntuu kovalta, tiedetään, että sekin joustaa törmäyksessä. Kaikki materiaalit joustavat. Se tiedetään.

>

Eli sekin jäi todistamatta.

>

Jep, ihan täsmälleen niin kuin fysiikan teoriat sanovatkin. Mikä vittu tässä on ongelma ?

>

Vielä tähän mennessä ei vaan ole havaittu mitään, jossa ei kohtaisi. Etkä näköjään Sinäkään pysty väitteistäsi huolimatta todistamaan yhtään mitään.

Sulje itsesi !

Heh ! kirjoitti:

Eli jouduit kiertelemään "todistamisesi" logiikan kanssa.

>

Kuinka nopea on se suurnopeuskamera, joka mielestäsi todistaa välittömän kiihtyvyyden ? Kuinka monta kuvaa sekunnissa ? Miljoona kuvaa sekunnissa ? Eikö noiden kuvien välillä voi tapahtua mitään ? Entä sitten jos kehitetään satamiljoonaa kuvaa sekunnissa ottava kamera ? Jospa se sitten näkisikin, ettei kyse olekaan välittömästä kiihtyvyydestä. Tuo Sinun "välitön" kiihtyvyytesi riippuisi pelkästään, kuinka nopea kamera on käytössä. Siinä mitattaisiin siis vain kameran erottelukykyä eikä itse kiihtymisprosessia.

Et pystynyt vastaamaan viestiini, joten olet vaan kyykistynyt sen edessä.

>

Jouduit vaan ennenkin kyykistymään sen edessä. Etkä nytkään pystynyt vastaamaan asiaan mitään.

>

Mutta mutta, eikös sellainen suurnopeuskamera saa "tuloksesi" välitön kiihtyminen, joka kuvaa 1000 kuvaa sekunnissa sellaisesta prosessista, josta 10000 kuvaa sekunnissa saa tuloksen ei välitön kiihtyminen ?

Kyllä/ei ?

Ja taas, jos 10000-kuvainen kamera en näe kuvien välillä tapahtuvia asioita, niin miljoonainen näkee ? Tosin sitten taas tuo miljoonasosa sekunnin välein kuvia ottava kamera ei näe, mitä tapahtuu kuvien välillä, mutta eikö vaan, että ei kulu aivan järkyttävän kauan kunnes kehitetään kamera, joka ottaa vaikka 5 miljoonaa kuvaa sekunnissa - joka sitten taas näkeekin, mitä edellisen kameran kuvien välillä tapahtui.

Kuten huomaat, jokainen täällä pitää "todistamismetodiasi" vääränä etkö oikein itsekään osaa selittää, miksi ihmeessä se olisi pätevä etkä pysty edes vastaamaan tuohon filosofiaan mittauksesta, joten jo sillä myönnät jo nyt olevasi väärässä (tosiaan kiertely on jo myöntämistä). En vaan ymmärrä ininääsi: Sinun on todistettu olevan väärässä, mutta ininä jatkuu.

>

Voisi onnistua, jos olisi äärettömän kovia materiaaleja, mutta kun jokainen materiaali on elastinen. Vaikka rautapallo tuntuu kovalta, tiedetään, että sekin joustaa törmäyksessä. Kaikki materiaalit joustavat. Se tiedetään.

>

Eli sekin jäi todistamatta.

>

Jep, ihan täsmälleen niin kuin fysiikan teoriat sanovatkin. Mikä vittu tässä on ongelma ?

>

Vielä tähän mennessä ei vaan ole havaittu mitään, jossa ei kohtaisi. Etkä näköjään Sinäkään pysty väitteistäsi huolimatta todistamaan yhtään mitään.

Sulje itsesi !

Lue lisää

ota suurnopeuskamera, joka kuvaa esim 1000 kuvaa sekunnissa.

Laita pieni metallikuula esim Spagetin päähän.

Aja tätä kuulaa päisin autolla esim 120km/h

Katso kamerasta kuinka kauan kestää kiihtyminen nopeuteen 120km/h saatat yllättyä

Painotan vielä sanaa SUURNOPEUSKAMERA ei siis se sun kamera joak ottaa kuvan 30s tai minutin tai 5s välein :)

Professori Lehtinen kirjoitti:

ota suurnopeuskamera, joka kuvaa esim 1000 kuvaa sekunnissa.

Laita pieni metallikuula esim Spagetin päähän.

Aja tätä kuulaa päisin autolla esim 120km/h

Katso kamerasta kuinka kauan kestää kiihtyminen nopeuteen 120km/h saatat yllättyä

Painotan vielä sanaa SUURNOPEUSKAMERA ei siis se sun kamera joak ottaa kuvan 30s tai minutin tai 5s välein :)

Lue lisää

Vaikka ottaisi miljoona kuvaa sekunnissa, ilmiö on sille aivan liian nopea. Olikohan viidestoista terta, kun asia sinulle sanotaan? Ei taida edes riittää?
Sinulle taitaa mikrosekunti olla sama aika kuin nolla. Itse käsittelen signaaleja, joissa muutoksia mahtuu mikrosekuntiin (1:1 000 000 s) jopa kymmeniä tuhansia.
Niitä ei siis voi olla olemassa, koska kamerasi ei ehdi mukaan. Niinkö?

Voi virsua voi kirjoitti:

Vaikka ottaisi miljoona kuvaa sekunnissa, ilmiö on sille aivan liian nopea. Olikohan viidestoista terta, kun asia sinulle sanotaan? Ei taida edes riittää?
Sinulle taitaa mikrosekunti olla sama aika kuin nolla. Itse käsittelen signaaleja, joissa muutoksia mahtuu mikrosekuntiin (1:1 000 000 s) jopa kymmeniä tuhansia.
Niitä ei siis voi olla olemassa, koska kamerasi ei ehdi mukaan. Niinkö?

Lue lisää

No ota se suurnopeuskamera, ja kuvaa tuo tapahtuma, ja laske löydätkö kiihtyvyyden tai et, tule sitten uudestaan.

Olikohan viidestoista terta, kun asia sinulle sanotaan? Ei taida edes riittää?

87k kirjoitti:

No ota se suurnopeuskamera, ja kuvaa tuo tapahtuma, ja laske löydätkö kiihtyvyyden tai et, tule sitten uudestaan.

Olikohan viidestoista terta, kun asia sinulle sanotaan? Ei taida edes riittää?

Lue lisää

Oletko tosiaan noin typerä vai pitääkö oikein heittäytyä? Suurnopeuskamera on aivan riittämätön kyseisen ilmiön tallentamiseen.
Jokainen vähäkin omalla järjellään ajatteleva ja perusfysiikkaa tunteva tietää kiihtyvyyden mahdottomaksi ajassa 0. Sinun pakkomielteesi suunopeuskamerasta on naurettava.

Jos tarkastelen 12 GHz:n kantoaallon puhtautta, en yritä tehdä sitä 10 MHz:n skoopilla. Suunnilleen sama olisi tuollaisten kiihtyvyyksien "mittaaminen" jollain köppäisellä suurnopeuskameralla.

Professori Lehtinen kirjoitti:

ota suurnopeuskamera, joka kuvaa esim 1000 kuvaa sekunnissa.

Laita pieni metallikuula esim Spagetin päähän.

Aja tätä kuulaa päisin autolla esim 120km/h

Katso kamerasta kuinka kauan kestää kiihtyminen nopeuteen 120km/h saatat yllättyä

Painotan vielä sanaa SUURNOPEUSKAMERA ei siis se sun kamera joak ottaa kuvan 30s tai minutin tai 5s välein :)

Lue lisää

>

Joo, tiedän, ettei tuhat kuvaa sekunnissa riitä havaitsemaan tuota kiihtyvyyttä. Mitä sitten ?

Joku määrä kuvia kuitenkin riittäisi.

>

Miksi suurnopeuskamera todistaisi, ettei kuvien välillä tapahdu mitään ? Et edelleenkään pystynyt perustelemaan "todistus"metodiasi, joten ole edelleen syväkyykyssä tyhjien väitteidesi kanssa.

Et myöskään pystynyt todistamaan palloidiotismiasi.

Et myöskään pystynyt toimittamaan fysiikan lakia, jota veden törmäys rikkoisi.

Olet nolla koko jätkä.

Ei se nyt vaan muutu sillä, että jankutat oppimaasi hienoa tekniikkaa "suurnopeuskamera". Pitäisi pystyä myös perustelemaan, miksi se todistaisi asian.

87k kirjoitti:

No ota se suurnopeuskamera, ja kuvaa tuo tapahtuma, ja laske löydätkö kiihtyvyyden tai et, tule sitten uudestaan.

Olikohan viidestoista terta, kun asia sinulle sanotaan? Ei taida edes riittää?

Lue lisää

>

Mutta sama tulos tulee kyllä ihan normaalilla pokkarillakin. Voisimme käyttää yhtä hyvin sitä.

Siis: vaikka 1000 kuvaa sekunnissa ei riittäisi havaitsemiseen, niin joku määrä kuvia sekunnissa riittäisi mittaamaan kiihtyvyyden.

>

Jep, mutta kun inttämisesi ei auta. Sinun pitäisi pystyä perustelemaan, miksi suurnopeuskamera olisi validi mittari tapahtumiin, joiden kestoaika on pienempi kuin suurnopeuskameran erottelukyky. Tällaisessa tapauksessa on siis aivan sama, mikä kamera on kyseessä, koska se ei kuitenkaan pysty erottelemaan tapahtumaa.

"Ai, mikä ne pomput rajoittaa?"

Fysiikan laki, se että täysin ilmaista energiaa ei ole olemassakaan

Ekalla kerralla voi pompata korkeammalle, kuin lähtökorkeus, toisella kerralla vielä, ehkä kolmannellakin, mutta ei loputtomin

Professori Lehtinen kirjoitti:

"Ai, mikä ne pomput rajoittaa?"

Fysiikan laki, se että täysin ilmaista energiaa ei ole olemassakaan

Ekalla kerralla voi pompata korkeammalle, kuin lähtökorkeus, toisella kerralla vielä, ehkä kolmannellakin, mutta ei loputtomin

Lue lisää

Mistä se eka kerralla saa sen ilmaisen energian? Ei se ilman lisäenergiaa pomppaa korkeammalle kuin mistä se pudotettiin. Pöljä.

oltdcyirtse kirjoitti:

Mistä se eka kerralla saa sen ilmaisen energian? Ei se ilman lisäenergiaa pomppaa korkeammalle kuin mistä se pudotettiin. Pöljä.

Pudottamisesta

Professori lehtinen kirjoitti:

Pudottamisesta

Siis saa putoamisesta enemmin energiaa kuin pudotuskorkeus edellyttää? Maapallon vetovoiman kiihtyvyys kai kuitenkin pysyy putoamisen ja pompun aikana vakiona.

Voi poika parka.

louyouyfotfu7 kirjoitti:

Siis saa putoamisesta enemmin energiaa kuin pudotuskorkeus edellyttää? Maapallon vetovoiman kiihtyvyys kai kuitenkin pysyy putoamisen ja pompun aikana vakiona.

Voi poika parka.

Lue lisää

Haluatko videon, jossa pallo laitetaan menemään metristä. ja se pomppaa yli metrin.

Mutta kun pallo pomppaa yli metriin, lähtee se alas ilman että kukaan siihen koskee, ja tällöin tietenkään pallo ei pomppaa enää korkeammalle.

Jopa lapsi tajuaa tämän

Professori Lehtinen kirjoitti:

Haluatko videon, jossa pallo laitetaan menemään metristä. ja se pomppaa yli metrin.

Mutta kun pallo pomppaa yli metriin, lähtee se alas ilman että kukaan siihen koskee, ja tällöin tietenkään pallo ei pomppaa enää korkeammalle.

Jopa lapsi tajuaa tämän

Lue lisää

Siitä koskemisestako se ylimääräinen energia tulee?
Tietysti, jos termi "laitetaan menemään" tarkoittaa pallon vauhdittamista, niin totta mooses se silloin voi pompata korkeammalle kuin irroituskorkeus. Kysymys oli pallon pudottamisesta, eli että irroitushetkellä pallon nopeus on nolla.

Kakarakin sen tajuaa.

Älä höpäjä kirjoitti:

Siitä koskemisestako se ylimääräinen energia tulee?
Tietysti, jos termi "laitetaan menemään" tarkoittaa pallon vauhdittamista, niin totta mooses se silloin voi pompata korkeammalle kuin irroituskorkeus. Kysymys oli pallon pudottamisesta, eli että irroitushetkellä pallon nopeus on nolla.

Kakarakin sen tajuaa.

Lue lisää

1 pallo lähtee alle metristä

2 pallo pomppaa yli meriin

3 pallon alla on vain kova alusta

4 lopeta tuo sönköttäminen

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 pallo lähtee alle metristä

2 pallo pomppaa yli meriin

3 pallon alla on vain kova alusta

4 lopeta tuo sönköttäminen

No, annapa tulla se video !

Vai jääkö tekemättä taas ? Suuri uho, mutta tekoja nolla ?

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 pallo lähtee alle metristä

2 pallo pomppaa yli meriin

3 pallon alla on vain kova alusta

4 lopeta tuo sönköttäminen

1. Pallo irroitetaan 1 m:stä lähtönopeutta antamatta.
2. Pallon alla on kova alusta.
3. Pallo ei pomppaa yli metriin.

Anna näyttö tai lopeta sönköttäminen.
Olet totaalisen väärässä kuin myös kiihtyvyyden suhteen ja vesilasin tyhjenemisen fysiikan vastaisuuden suhteen.

Ei pomppa, ei kiihdy ajassa nolla, tyhjenee sopivalla lisäveden liike-energialla.

Näin se on kirjoitti:

1. Pallo irroitetaan 1 m:stä lähtönopeutta antamatta.
2. Pallon alla on kova alusta.
3. Pallo ei pomppaa yli metriin.

Anna näyttö tai lopeta sönköttäminen.
Olet totaalisen väärässä kuin myös kiihtyvyyden suhteen ja vesilasin tyhjenemisen fysiikan vastaisuuden suhteen.

Ei pomppa, ei kiihdy ajassa nolla, tyhjenee sopivalla lisäveden liike-energialla.

Lue lisää

1 kyllä pomppaa, ks. video

2 Välitön nopeus on mahdollinen, kun on kova mteriaali vastaan kovaa

3 Vesilasin saa tyhjennettyä lisäämällä vettä, ks. video

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 kyllä pomppaa, ks. video

2 Välitön nopeus on mahdollinen, kun on kova mteriaali vastaan kovaa

3 Vesilasin saa tyhjennettyä lisäämällä vettä, ks. video

Lue lisää

1.Ei pomppaa
2.Ei kiihdy
3.Ei kukaan ole muuta väittänytkään

4. Näytä video

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 kyllä pomppaa, ks. video

2 Välitön nopeus on mahdollinen, kun on kova mteriaali vastaan kovaa

3 Vesilasin saa tyhjennettyä lisäämällä vettä, ks. video

Lue lisää

Videossa pallolle heitettiin vauhtia, idiootti.

Hah-hah, selvästi näkyy, miten antaa kädellä vauhtia!

Amazing kirjoitti:

Hah-hah, selvästi näkyy, miten antaa kädellä vauhtia!

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Ennustajan vikaa(ko?)

Professori lehtinen kirjoitti:

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Ennustajan vikaa(ko?)

Pelkkä pelle. Huoh.

Pirun hyvä video, mut näytäs ens kerralla MIHIN se pallo pomppaa, tossa kun ei näy lattiaa lainkaan.

On muuten hieno miten teit tuon testin tommosella melko kovalla pallolla, etkä millään "superpallolla"

Selvä heitto. Totta kai se pomppaa, kun sille annetaan alkunopeus.Pöljäke.

Pallo pomppaa joka kerta noin 63%:tiin alkuperäisestä energiasta.

Jokainen laskekoon itse millä vauhdilla ensimmäistä pudotusta vauhditettiin.

Professori lehtinen kirjoitti:

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Ennustajan vikaa(ko?)

Katsoin videota suurnopeuskameralla ja huomasin pallon kiihtyneen alussa paljon kovemmin kuin maan putoamiskiihtyvyys antaisi olettaa. Suurnopeuskamera paljasti selvästi, että pallolle annettiin kädellä vauhtia.
Lisäksi infrapunasuurnopeuskamerassa näkyi taustalla vesilasi, joka tyhjeni pallon pompatessa siihen aivan kuin fysiikan lait asian esittävät.
Sen sijaan metalli-ilmaisinkamerassa ei näkynyt insinöörisormusta Lehtisen kädessä, joten jutut insinöriydestä taisivatkin olla tyhjää itsekorostusta.

>

Pudotetaan ?

Sehän heitettiin lattiaan, vitun pöljäke.

Oliko tuo oikeasti Sinun "todiste" asiasta ?

HAH HAH HAH !

Ei vittu, mistä näitä idiootteja oikein sikiää.

Vidioottiko? kirjoitti:

Katsoin videota suurnopeuskameralla ja huomasin pallon kiihtyneen alussa paljon kovemmin kuin maan putoamiskiihtyvyys antaisi olettaa. Suurnopeuskamera paljasti selvästi, että pallolle annettiin kädellä vauhtia.
Lisäksi infrapunasuurnopeuskamerassa näkyi taustalla vesilasi, joka tyhjeni pallon pompatessa siihen aivan kuin fysiikan lait asian esittävät.
Sen sijaan metalli-ilmaisinkamerassa ei näkynyt insinöörisormusta Lehtisen kädessä, joten jutut insinöriydestä taisivatkin olla tyhjää itsekorostusta.

Lue lisää

Et voi katsoa, kamerani kuvaa vain 24 kuvaa sekunnissa.

Ja nyt ei ole kyse siitä annetaanko vauhtia tai ei

Heh ! kirjoitti:

>

Pudotetaan ?

Sehän heitettiin lattiaan, vitun pöljäke.

Oliko tuo oikeasti Sinun "todiste" asiasta ?

HAH HAH HAH !

Ei vittu, mistä näitä idiootteja oikein sikiää.

Lue lisää

1 pallo lähtee alle metristä...

2 pallo pomppaa yli metriin...

Mutee kuten sanoin:

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Hyvin piti siis ennustukseni paikkaansa

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 pallo lähtee alle metristä...

2 pallo pomppaa yli metriin...

Mutee kuten sanoin:

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Hyvin piti siis ennustukseni paikkaansa

Lue lisää

Kyse oli pudottamisesta, ei heittämisestä. Jos se seikka ei sinulle auennut, niin luetun ymmärtämisesi on pahasti vialla.
Vaikka siltähän se on näyttänyt koko ajan.

Professori lehtinen kirjoitti:

Et voi katsoa, kamerani kuvaa vain 24 kuvaa sekunnissa.

Ja nyt ei ole kyse siitä annetaanko vauhtia tai ei

Jos on kyse pudottamisesta, ei vauhtia anneta. Idioottikin ymmärtää eron.

Professori lehtinen kirjoitti:

Et voi katsoa, kamerani kuvaa vain 24 kuvaa sekunnissa.

Ja nyt ei ole kyse siitä annetaanko vauhtia tai ei

"Professori Lehtinen
2.7.2012 14:20
0
Sulje
1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleema"

"Lasketaan liikkeelle" ei suomen kielessä vastaa samaa kuin heittäminen. Pösilö. Koko ajan on ollut puhetta, että pudotettu pallo ei ilman vippaskonsteja pomppaa putoamiskorkeutta ylemmäs. Ja sitten sinä pelle heität pallon ja yrität sillä todistaa olevasi oikeassa. Surkeimpia rapuväistöjä, mitä olen nähnyt.
Eikö edes hävetä? Montako kertaa yritit ihan pudottamalla ennen kuin uskoit?

AstroD kirjoitti:

Kyse oli pudottamisesta, ei heittämisestä. Jos se seikka ei sinulle auennut, niin luetun ymmärtämisesi on pahasti vialla.
Vaikka siltähän se on näyttänyt koko ajan.

1 pallo lähtee alle metristä...

2 pallo pomppaa yli metriin...

Mutee kuten sanoin:

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Hyvin piti siis ennustukseni paikkaansa

Proferssori lehtinen kirjoitti:

1 pallo lähtee alle metristä...

2 pallo pomppaa yli metriin...

Mutee kuten sanoin:

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Hyvin piti siis ennustukseni paikkaansa

Lue lisää

>

Heh, väitit, että pallo pudotetaan. [Viestistäsi: "Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle."]

Vittu, Sinä olet kyllä "päällikkö". En olisi arvannut, että olet noin vitun idiootti. Ajattelin, että tästä saisi oikeasti jotain miettimistä asian suhteen, mutta tulet selittämään, että kun pallon lataa oikein kovaa lattiaan, niin se pomppaa korkealle. Minkä vitun fysiikan kaavan se muka murtaisi ?

HAH HAH ! Mistä oikeasti tulee noin idioottimainen "sankari".

Tuolla kirjoitettiin jo 23. päivä viime kuuta näin: "Niin no, jos meinaan lähettää videon jossa pallolle annetaan alkuvauhtia (liike-energiaa), niin sanon jo valmiiksi, ettei se tietenkään välttämättä päde (pallolla aluksi potentiaalienergian ohella liike-energiaa), eli ei tarvitse vaivautua. Ei luonnollisesti päde myöskään, jos tilanteessa vaikuttaa muita merkittäviä voimia kuin gravitaatio ja väliaineen vastus.
Ps. Voisitko jo mennä pois?"

Olet siis helvetin kävelevä aivovamma inkuttanut kaksiviikkoa asiaa, joka Sinulle kerrottiin heti alkuun - ja koko tuon ajan Sinun olisi pitänyt olla poissa täältä. Täällä nimittäin keskustellaan tieteestä eikä tuollaisten puupäiden vammakuvitelmista.

Latasit videollasi kyllä pohjat. Oletko oikeasti ihan tosissasi tuon vammailusi kanssa ? Luulisi, ettei kukaan ole ihan noin pihalla sentään.

Pudottaa ei heittää kirjoitti:

"Professori Lehtinen
2.7.2012 14:20
0
Sulje
1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleema"

"Lasketaan liikkeelle" ei suomen kielessä vastaa samaa kuin heittäminen. Pösilö. Koko ajan on ollut puhetta, että pudotettu pallo ei ilman vippaskonsteja pomppaa putoamiskorkeutta ylemmäs. Ja sitten sinä pelle heität pallon ja yrität sillä todistaa olevasi oikeassa. Surkeimpia rapuväistöjä, mitä olen nähnyt.
Eikö edes hävetä? Montako kertaa yritit ihan pudottamalla ennen kuin uskoit?

Lue lisää

1 lähteekö pallo alle metristä

2 pomppaako pallo yli metriin

Mitään muuta en ole kysynyt, vastaa nyt vaan.

Ja tosiaan, videossa kävi moka, siinä ei näy lattiaa, mutta lattiana on ihan tavallinen parkettilattia, eli alhaalla ei ole mikään lankku tai toinen henkilö jolla annettaisi lisävauhtia

Pudottaa ei heittää kirjoitti:

"Professori Lehtinen
2.7.2012 14:20
0
Sulje
1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta

2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen

Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleema"

"Lasketaan liikkeelle" ei suomen kielessä vastaa samaa kuin heittäminen. Pösilö. Koko ajan on ollut puhetta, että pudotettu pallo ei ilman vippaskonsteja pomppaa putoamiskorkeutta ylemmäs. Ja sitten sinä pelle heität pallon ja yrität sillä todistaa olevasi oikeassa. Surkeimpia rapuväistöjä, mitä olen nähnyt.
Eikö edes hävetä? Montako kertaa yritit ihan pudottamalla ennen kuin uskoit?

Lue lisää

>

Olisin varmasti kuollut nauruun, jos olisin ollut kärpäsenä katossa, kun aivovamma pudottaa pallon n. 150 kertaa ja se pompahtaa vain vähän lattiasta - aina vaan.

Sitten tietysti jamppa on kuvannut sata otosta, missä yrittää tehdä heittämisen mahdollisimman huomaamatta, kun on huomannut, että "ei se perkele sittenkään pomppaa vaikka olen palstalla sitä julistanut monta viikkoa".

Potenssiin säälittävää !

Heh ! kirjoitti:

>

Heh, väitit, että pallo pudotetaan. [Viestistäsi: "Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle."]

Vittu, Sinä olet kyllä "päällikkö". En olisi arvannut, että olet noin vitun idiootti. Ajattelin, että tästä saisi oikeasti jotain miettimistä asian suhteen, mutta tulet selittämään, että kun pallon lataa oikein kovaa lattiaan, niin se pomppaa korkealle. Minkä vitun fysiikan kaavan se muka murtaisi ?

HAH HAH ! Mistä oikeasti tulee noin idioottimainen "sankari".

Tuolla kirjoitettiin jo 23. päivä viime kuuta näin: "Niin no, jos meinaan lähettää videon jossa pallolle annetaan alkuvauhtia (liike-energiaa), niin sanon jo valmiiksi, ettei se tietenkään välttämättä päde (pallolla aluksi potentiaalienergian ohella liike-energiaa), eli ei tarvitse vaivautua. Ei luonnollisesti päde myöskään, jos tilanteessa vaikuttaa muita merkittäviä voimia kuin gravitaatio ja väliaineen vastus.
Ps. Voisitko jo mennä pois?"

Olet siis helvetin kävelevä aivovamma inkuttanut kaksiviikkoa asiaa, joka Sinulle kerrottiin heti alkuun - ja koko tuon ajan Sinun olisi pitänyt olla poissa täältä. Täällä nimittäin keskustellaan tieteestä eikä tuollaisten puupäiden vammakuvitelmista.

Latasit videollasi kyllä pohjat. Oletko oikeasti ihan tosissasi tuon vammailusi kanssa ? Luulisi, ettei kukaan ole ihan noin pihalla sentään.

Lue lisää

Hei pallo lähtee alle metristä ja pomppaa yli metriin

Vai väitikö kenties videota muokatuksi tai editoiduksi.

Lähtee alle metristä, pomppaa yli metriin, etkö käsitä?

Ja edelleen, asia ei ole mikään "väite" vaan täyttä totta, siis kuvattu laajakuvana ja teräväpiirtona

Professori Lehtinen kirjoitti:

1 lähteekö pallo alle metristä

2 pomppaako pallo yli metriin

Mitään muuta en ole kysynyt, vastaa nyt vaan.

Ja tosiaan, videossa kävi moka, siinä ei näy lattiaa, mutta lattiana on ihan tavallinen parkettilattia, eli alhaalla ei ole mikään lankku tai toinen henkilö jolla annettaisi lisävauhtia

Lue lisää

>

Väitit, että se pudotetaan siitä.

Professori lehtinen kirjoitti:

Hei pallo lähtee alle metristä ja pomppaa yli metriin

Vai väitikö kenties videota muokatuksi tai editoiduksi.

Lähtee alle metristä, pomppaa yli metriin, etkö käsitä?

Ja edelleen, asia ei ole mikään "väite" vaan täyttä totta, siis kuvattu laajakuvana ja teräväpiirtona

Lue lisää

>

HAH HAH HAH !

Väitit, että pallo PUDOTETAAN.

Ei vittu, miten säälittävä olet. Oikeasti, mieti nyt, miksiköhän koko palsta nauraa tuollaiselle idiootille.

Heh ! kirjoitti:

>

Olisin varmasti kuollut nauruun, jos olisin ollut kärpäsenä katossa, kun aivovamma pudottaa pallon n. 150 kertaa ja se pompahtaa vain vähän lattiasta - aina vaan.

Sitten tietysti jamppa on kuvannut sata otosta, missä yrittää tehdä heittämisen mahdollisimman huomaamatta, kun on huomannut, että "ei se perkele sittenkään pomppaa vaikka olen palstalla sitä julistanut monta viikkoa".

Potenssiin säälittävää !

Lue lisää

Ihan yhdellä otoksella tuon otin...

Tai no kahdella, ekassa pallo pomppas kuvan ulkopuolelle.

Mutta tämä(kin) asia on vähän samanlainen kuin välitön nopeus, voidaan todistaa kameralla että molemmat onnistuu, vaikka kaavat sen estää.

ja kato vielä video kertaalleen, mitä siinä käy, pallo pudotetaan kuvan sisällä, ja se pomppaa pallon ulkopuolelle.

Ja JOS olisin halunnut huijata olisin laittanut esim. lattialle lankun, johon olisin polkassut kunnolla kun pallo osuu siihen, varmana ois pompannut kattoon asti.

Tai sitten olisin voinut huijata niin että koska kamera on paikallaan, olisin ekan videon ottanut kun pallo putoaa kuvan sisällä, ja toinen kun pudotan sen kuvan ulkpoolelta, ja kääntänyt toisen videon menemään väärinpäin, jolloin olsii näyttänyt että pallo nousee tokassa videossa alhaalta ylös, eikä suinkaan ylhäältä alas, kuten oikesti.

Mutta videossani näkyy hyvin, että käyttänyt kumpaakaan kikkaa

Heh ! kirjoitti:

>

HAH HAH HAH !

Väitit, että pallo PUDOTETAAN.

Ei vittu, miten säälittävä olet. Oikeasti, mieti nyt, miksiköhän koko palsta nauraa tuollaiselle idiootille.

Lue lisää

Johan sanoit itse mitä videossa tapahtuu eli lähtee alle metristä, ja pomppaa yli metriin

Professori lehtinen kirjoitti:

Ihan yhdellä otoksella tuon otin...

Tai no kahdella, ekassa pallo pomppas kuvan ulkopuolelle.

Mutta tämä(kin) asia on vähän samanlainen kuin välitön nopeus, voidaan todistaa kameralla että molemmat onnistuu, vaikka kaavat sen estää.

ja kato vielä video kertaalleen, mitä siinä käy, pallo pudotetaan kuvan sisällä, ja se pomppaa pallon ulkopuolelle.

Ja JOS olisin halunnut huijata olisin laittanut esim. lattialle lankun, johon olisin polkassut kunnolla kun pallo osuu siihen, varmana ois pompannut kattoon asti.

Tai sitten olisin voinut huijata niin että koska kamera on paikallaan, olisin ekan videon ottanut kun pallo putoaa kuvan sisällä, ja toinen kun pudotan sen kuvan ulkpoolelta, ja kääntänyt toisen videon menemään väärinpäin, jolloin olsii näyttänyt että pallo nousee tokassa videossa alhaalta ylös, eikä suinkaan ylhäältä alas, kuten oikesti.

Mutta videossani näkyy hyvin, että käyttänyt kumpaakaan kikkaa

Lue lisää

"Mutta tämä(kin) asia on vähän samanlainen kuin välitön nopeus, voidaan todistaa kameralla että molemmat onnistuu, vaikka kaavat sen estää.
ja kato vielä video kertaalleen, mitä siinä käy, pallo pudotetaan kuvan sisällä, ja se pomppaa pallon ulkopuolelle."

Kumpikaam ei onnistu. Et pudottanut palloa, vaan heitit sen. Oletko niin typerä, että uskot tuon uppoavan kehenkään täysipäiseen, vai oletko vain tyhjä trolli?
Vaikka tuo olisi vedätys, olisi sekin melkoisen alkeellinen ottaen huomioon aloituksen ja sitä seuranneen keskustelun. En voi uskoa, että olisit niin lapsellinen, että uskoisit heittämisen täyttävän aloituksen ja sitä seuranneen ketjun ajatuksen.
Eipä jää paljoa vaihtoehtoja.

luyfuytfyitf kirjoitti:

"Mutta tämä(kin) asia on vähän samanlainen kuin välitön nopeus, voidaan todistaa kameralla että molemmat onnistuu, vaikka kaavat sen estää.
ja kato vielä video kertaalleen, mitä siinä käy, pallo pudotetaan kuvan sisällä, ja se pomppaa pallon ulkopuolelle."

Kumpikaam ei onnistu. Et pudottanut palloa, vaan heitit sen. Oletko niin typerä, että uskot tuon uppoavan kehenkään täysipäiseen, vai oletko vain tyhjä trolli?
Vaikka tuo olisi vedätys, olisi sekin melkoisen alkeellinen ottaen huomioon aloituksen ja sitä seuranneen keskustelun. En voi uskoa, että olisit niin lapsellinen, että uskoisit heittämisen täyttävän aloituksen ja sitä seuranneen ketjun ajatuksen.
Eipä jää paljoa vaihtoehtoja.

Lue lisää

1 pallo lähti alle metristä, pomppasi yli metriin

2 myöskin välitön nopeus onnistuu, tosin luotettavaan tulokseen olisi hyvä käyttää suurnopeuskameraa

Professori lehtinen kirjoitti:

Johan sanoit itse mitä videossa tapahtuu eli lähtee alle metristä, ja pomppaa yli metriin

>

HAH, väitit, että pallo PUDOTETAAN - ei heitetä, vitun pösilö. Väitätkö, ettet kirjoittanut nimenomaan "pudotetaan" ?

Jep, jokainen voi tarkastaa sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10736073#comment-56038624
"Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle." "PUDOTETAAN" - eihän sitä oikeasti pudotettu.

HAH HAH, ihan jokainen näkee, että Sinut murskattiin täydellisen totaalisesti. Kaikki nauraa tuollaiselle idiootille. Tuo oli oikea riman alitus. Fysiikkapalstan historian vammaisin idiootti. Ihan oikeasti: olet aivan vitun idiootti.

Miksi vielä haluat nöyryyttää itseäsi ?

Vittu, mikä ali-ihminen.

Professori lehtinen kirjoitti:

1 pallo lähti alle metristä, pomppasi yli metriin

2 myöskin välitön nopeus onnistuu, tosin luotettavaan tulokseen olisi hyvä käyttää suurnopeuskameraa

>

Palloa ei varsinaisesti pudotettu kuten väitit.

>

Välittömän kiihtyvyyden todistaminen onnistuu yhtä hävettävän nolosti suurnopeuskameralla kuin tuo pallon PUDOTTAMISESTA seuraavan korkeammalle pomppaamisen "todistaminen".

Ainoa, mitä todistit, oli oma täydellinen idiotismisi.

HAH HAH !

Tämä pitäisi kyllä lähettää johonkin vastaavaan kuin "Feissarimokat".

Vittu, äijä on legenda.

Heh ! kirjoitti:

>

Palloa ei varsinaisesti pudotettu kuten väitit.

>

Välittömän kiihtyvyyden todistaminen onnistuu yhtä hävettävän nolosti suurnopeuskameralla kuin tuo pallon PUDOTTAMISESTA seuraavan korkeammalle pomppaamisen "todistaminen".

Ainoa, mitä todistit, oli oma täydellinen idiotismisi.

HAH HAH !

Tämä pitäisi kyllä lähettää johonkin vastaavaan kuin "Feissarimokat".

Vittu, äijä on legenda.

Lue lisää

Katso vielä kertaalleen se video, ja kerro sanasta sanaan mitä siinä tapahtuu.

Siinä tapahtuu seuraavaa:

1 kamera on kokoajan paikallaan

2 pallo pudotetaan kuvan sisällä

3 pallo pomppaa kuvan yläpuolelle asti

Heh ! kirjoitti:

>

HAH, väitit, että pallo PUDOTETAAN - ei heitetä, vitun pösilö. Väitätkö, ettet kirjoittanut nimenomaan "pudotetaan" ?

Jep, jokainen voi tarkastaa sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10736073#comment-56038624
"Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle." "PUDOTETAAN" - eihän sitä oikeasti pudotettu.

HAH HAH, ihan jokainen näkee, että Sinut murskattiin täydellisen totaalisesti. Kaikki nauraa tuollaiselle idiootille. Tuo oli oikea riman alitus. Fysiikkapalstan historian vammaisin idiootti. Ihan oikeasti: olet aivan vitun idiootti.

Miksi vielä haluat nöyryyttää itseäsi ?

Vittu, mikä ali-ihminen.

Lue lisää

Katso video, ja kerro miten sitä on muokattu sun mielestä

pomppaako pallo lähtökorkeutta korkeammalle kyllä tai ei.

Kyllä, lopeta toi sönköttäminen siis

Professori lehtinen kirjoitti:

Katso video, ja kerro miten sitä on muokattu sun mielestä

pomppaako pallo lähtökorkeutta korkeammalle kyllä tai ei.

Kyllä, lopeta toi sönköttäminen siis

Lue lisää

AAHHAH HAH HAH !

>

HAH, väitit, että pallo PUDOTETAAN - ei heitetä, vitun pösilö. Väitätkö, ettet kirjoittanut nimenomaan "pudotetaan" ?

Jep, jokainen voi tarkastaa sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10736073#comment-56038624
"Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle." "PUDOTETAAN" - eihän sitä oikeasti pudotettu.

HAH HAH, ihan jokainen näkee, että Sinut murskattiin täydellisen totaalisesti. Kaikki nauraa tuollaiselle idiootille. Tuo oli oikea riman alitus. Fysiikkapalstan historian vammaisin idiootti. Ihan oikeasti: olet aivan vitun idiootti.

Miksi vielä haluat nöyryyttää itseäsi ?

vittu, mikä ali-ihminen.

Professori lehtinen kirjoitti:

Katso vielä kertaalleen se video, ja kerro sanasta sanaan mitä siinä tapahtuu.

Siinä tapahtuu seuraavaa:

1 kamera on kokoajan paikallaan

2 pallo pudotetaan kuvan sisällä

3 pallo pomppaa kuvan yläpuolelle asti

Lue lisää

>

Kyllä.

>

Minusta näytti ihan niin kuin se olisi voimalla heitetty lattiaan eikä pudotettu. Olenko väärässä ?

>

Kyllä.

Vittu Sinä olet nolo.

Professori lehtinen kirjoitti:

Katso video, ja kerro miten sitä on muokattu sun mielestä

pomppaako pallo lähtökorkeutta korkeammalle kyllä tai ei.

Kyllä, lopeta toi sönköttäminen siis

Lue lisää

Hävisit 100 - 0 pelle. Ei siinä auta edes itkupotkuraivari. Kyse oli putoamisesta, ei heittämisestä.

Professori lehtinen kirjoitti:

Katso vielä kertaalleen se video, ja kerro sanasta sanaan mitä siinä tapahtuu.

Siinä tapahtuu seuraavaa:

1 kamera on kokoajan paikallaan

2 pallo pudotetaan kuvan sisällä

3 pallo pomppaa kuvan yläpuolelle asti

Lue lisää

Palloa ei pudoteta idiootti, vaan heitetään. Oletko niin vammainen, ettet ymmärrä eroa?

Heh ! kirjoitti:

AAHHAH HAH HAH !

>

HAH, väitit, että pallo PUDOTETAAN - ei heitetä, vitun pösilö. Väitätkö, ettet kirjoittanut nimenomaan "pudotetaan" ?

Jep, jokainen voi tarkastaa sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10736073#comment-56038624
"Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle." "PUDOTETAAN" - eihän sitä oikeasti pudotettu.

HAH HAH, ihan jokainen näkee, että Sinut murskattiin täydellisen totaalisesti. Kaikki nauraa tuollaiselle idiootille. Tuo oli oikea riman alitus. Fysiikkapalstan historian vammaisin idiootti. Ihan oikeasti: olet aivan vitun idiootti.

Miksi vielä haluat nöyryyttää itseäsi ?

vittu, mikä ali-ihminen.

Lue lisää

Pallo lähtee alle metristä

Pallo pomppaa yli metriin

Vai voitko kertoa mikä kohta ei videossa pidä paikkaansa.

Tosielämä ei nääs aina noudat kaavoja vaikka sitä kuin koet, koita rassukka tajuta se, tosielämä on tosielämää, kaavat kaavoja, usein ne pätee, aina ei

HÖR HÖR HÖR kirjoitti:

Hävisit 100 - 0 pelle. Ei siinä auta edes itkupotkuraivari. Kyse oli putoamisesta, ei heittämisestä.

Katso video http://www.youtube.com/watch?v=m5DQahp0cpI&feature=youtu.be mitä siinä tapahtuu, siinä tapahtuu se, että pallo nousee korkeammalle kuin mistä se lähti.

Mutta johan ekassa viestissä jossa annoin linkin sanoin

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Ja juuri näin kävi, ennustajan vikaa(ko)

Professori lehtinen kirjoitti:

Katso video http://www.youtube.com/watch?v=m5DQahp0cpI&feature=youtu.be mitä siinä tapahtuu, siinä tapahtuu se, että pallo nousee korkeammalle kuin mistä se lähti.

Mutta johan ekassa viestissä jossa annoin linkin sanoin

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Ja juuri näin kävi, ennustajan vikaa(ko)

Lue lisää

>

Jep, koska tiesit jo siinä vaiheessa, ettet pudottanut kuten viestissä väitit vaan heitit (joka on aikaa sitten jo selitetty, että tietenkin fysiikassa heittämällä pääsee pompauttamaan heittokorkeutta korkeammalle).

Et pudottanut palloa vai mitä ? Heitit sen.

>

Heität pallon lattiaan, jolloin se fysiikan lakeja noudattaen kimpoaa ylös.

Miten tämä liittyi keskustelun aiheeseen "Pallon putoaminen" ?

Vittu, Sinä olet säälittävä. Oikeasti.

Professori lehtinen kirjoitti:

Pallo lähtee alle metristä

Pallo pomppaa yli metriin

Vai voitko kertoa mikä kohta ei videossa pidä paikkaansa.

Tosielämä ei nääs aina noudat kaavoja vaikka sitä kuin koet, koita rassukka tajuta se, tosielämä on tosielämää, kaavat kaavoja, usein ne pätee, aina ei

Lue lisää

>

Ainakin tuo lattiaan heittäminen noudattaa kaavoja oikein hyvin. Keskustelu kuitenkin oli pallon pudottamisesta (ja sitähän valheellisesti väitit tehneesi).

AAHHAH HAH HAH !

>

HAH, väitit, että pallo PUDOTETAAN - ei heitetä, vitun pösilö. Väitätkö, ettet kirjoittanut nimenomaan "pudotetaan" ?

Jep, jokainen voi tarkastaa sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10736073#comment-56038624
"Pallo pudotetaan selvästikin kuvan sisällä, ja pallo pomppaa selvästikin kuvan ulkopuolelle." "PUDOTETAAN" - eihän sitä oikeasti pudotettu.

HAH HAH, ihan jokainen näkee, että Sinut murskattiin täydellisen totaalisesti. Kaikki nauraa tuollaiselle idiootille. Tuo oli oikea riman alitus. Fysiikkapalstan historian vammaisin idiootti. Ihan oikeasti: olet aivan vitun idiootti.

Miksi vielä haluat nöyryyttää itseäsi ?

vittu, mikä ali-ihminen.

Professori lehtinen kirjoitti:

Katso video http://www.youtube.com/watch?v=m5DQahp0cpI&feature=youtu.be mitä siinä tapahtuu, siinä tapahtuu se, että pallo nousee korkeammalle kuin mistä se lähti.

Mutta johan ekassa viestissä jossa annoin linkin sanoin

"Noniin, nyt vaan "insinöörit" sitten hokemaan "no eihän tuo tilanne ole nyt lainkaan todellinen/vastaa aloittajan kysymystä koska...""

Ja juuri näin kävi, ennustajan vikaa(ko)

Lue lisää

Ei ennustajan vikaa tarvita. Riittää kun tekee tarpeeksi köppäsen virheen, jonka huomaa sokea Reettakin. Totta kai siihen puututaan, jos ensin sanot, että pallo pudotetaan ja sitten heität sen.
1.Etkö itse ymmärrä putoamisen ja heittämisen eroa?
2.Etkö ymmärrä, että alkunopeus irrotettaessa tekee ilmiöstä fysiikan kannalta täysin erilaisen, joskin helposti laskettavan, jos pallon kimmo-ominaisuudet tiedetään?
3. Et kai luullut, ettei heittoliikkeesi näkyisi?
4. Oletko trolli vai vain käsittämättömän tyhmä?

Sinut on liiskattu... Taas kerran.

Professori lehtinen kirjoitti:

Et voi katsoa, kamerani kuvaa vain 24 kuvaa sekunnissa.

Ja nyt ei ole kyse siitä annetaanko vauhtia tai ei

"Et voi katsoa, kamerani kuvaa vain 24 kuvaa sekunnissa."

Miksi en muka voi? Voithan sinäkin katsoa 1000 kuvaa sekunnissa ottavalla kameralla tapahtumia joiden kesto on nanosekunteja. Ei tässäkään sen kummallisemmasta ole kysymys.

Heh ! kirjoitti:

>

Jep, koska tiesit jo siinä vaiheessa, ettet pudottanut kuten viestissä väitit vaan heitit (joka on aikaa sitten jo selitetty, että tietenkin fysiikassa heittämällä pääsee pompauttamaan heittokorkeutta korkeammalle).

Et pudottanut palloa vai mitä ? Heitit sen.

>

Heität pallon lattiaan, jolloin se fysiikan lakeja noudattaen kimpoaa ylös.

Miten tämä liittyi keskustelun aiheeseen "Pallon putoaminen" ?

Vittu, Sinä olet säälittävä. Oikeasti.

Lue lisää

Siinä tapahtuu se että pallo lähtee alle metristä, ja pomppaa yli metriin, älä selitä asiaa liian monimutkikkaasti

HÖR HÖR HÖR kirjoitti:

Ei ennustajan vikaa tarvita. Riittää kun tekee tarpeeksi köppäsen virheen, jonka huomaa sokea Reettakin. Totta kai siihen puututaan, jos ensin sanot, että pallo pudotetaan ja sitten heität sen.
1.Etkö itse ymmärrä putoamisen ja heittämisen eroa?
2.Etkö ymmärrä, että alkunopeus irrotettaessa tekee ilmiöstä fysiikan kannalta täysin erilaisen, joskin helposti laskettavan, jos pallon kimmo-ominaisuudet tiedetään?
3. Et kai luullut, ettei heittoliikkeesi näkyisi?
4. Oletko trolli vai vain käsittämättömän tyhmä?

Sinut on liiskattu... Taas kerran.

Lue lisää

Tottakai tossa näkyy että pallo paiskataan maahan, so?

Mutta tapahtuuko siinä seuraava asia, että pallo lähtee alle metristä. nousee yli metriin älä lässytä vaan vastaa

Professori lehtinen kirjoitti:

Siinä tapahtuu se että pallo lähtee alle metristä, ja pomppaa yli metriin, älä selitä asiaa liian monimutkikkaasti

Palloa ei pudoteta.

Professori Lehtinen kirjoitti:

Tottakai tossa näkyy että pallo paiskataan maahan, so?

Mutta tapahtuuko siinä seuraava asia, että pallo lähtee alle metristä. nousee yli metriin älä lässytä vaan vastaa

Lue lisää

"Siinä tapahtuu seuraavaa:
1 kamera on kokoajan paikallaan
2 pallo pudotetaan kuvan sisällä
3 pallo pomppaa kuvan yläpuolelle asti "

Valehtelet vääräsääri, laskettelet lappalainen. Pallo heitettiin, ei pudotettu, kuten ensin väitit.

Professori lehtinen kirjoitti:

Pallo lähtee alle metristä

Pallo pomppaa yli metriin

Vai voitko kertoa mikä kohta ei videossa pidä paikkaansa.

Tosielämä ei nääs aina noudat kaavoja vaikka sitä kuin koet, koita rassukka tajuta se, tosielämä on tosielämää, kaavat kaavoja, usein ne pätee, aina ei

Lue lisää

Tosielämässä ja fysiikassa heitetty pallo käyttäytyy eri tavoin kuin pudotettu, mutta täysin kaavojen mukaan.
Pelle

Juuri näin. Apukoulututkinnon suorittanut Lehtinen ei joko ymmärrä asiaa tai luulee muita sokeiksi. Niin tai näin, niin melkoisen säälittävä tapaus.

ouyfhoufyot kirjoitti:

Juuri näin. Apukoulututkinnon suorittanut Lehtinen ei joko ymmärrä asiaa tai luulee muita sokeiksi. Niin tai näin, niin melkoisen säälittävä tapaus.

Onko joku väittänyt että tuossa tapahtuisi jotain fysiikan LAKIEN vastaista?

Ei ole, siinä tapahtuu se, että pallo lähtee alle metristä ja pomppaa yli metriin

Professori lehtinen kirjoitti:

Onko joku väittänyt että tuossa tapahtuisi jotain fysiikan LAKIEN vastaista?

Ei ole, siinä tapahtuu se, että pallo lähtee alle metristä ja pomppaa yli metriin

On väittänyt. Sinä reppana väitit seuraavaa:

"1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta
2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen
Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman "

Pallo lasketaan tai toisessa kohtaa pudotetaan. Ei siis heitetä. Väitit sen pomppaavan pudotuskohtaa korkeammalle ja kun lukuisista yrityksistäsi nuolimatta niin ei käynytkään ajattelit vähän huiputtaa. Kun jäit kiinni housut kintussa, et sitten muka väittänytkään kumonneesi fysiikan kaavoja. Yritä nyt pelle muistaa edes, mitä aiemmin olet kirjoittanut. Sotket itsesi vain syvemmälle suohon jatkamalla valehtelua.

Valehtelet Pelle kirjoitti:

On väittänyt. Sinä reppana väitit seuraavaa:

"1. pallo lasketaan liikelle alle metrin korkeudesta
2. pallo pomppaa yli metrin korkeuteen
Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman "

Pallo lasketaan tai toisessa kohtaa pudotetaan. Ei siis heitetä. Väitit sen pomppaavan pudotuskohtaa korkeammalle ja kun lukuisista yrityksistäsi nuolimatta niin ei käynytkään ajattelit vähän huiputtaa. Kun jäit kiinni housut kintussa, et sitten muka väittänytkään kumonneesi fysiikan kaavoja. Yritä nyt pelle muistaa edes, mitä aiemmin olet kirjoittanut. Sotket itsesi vain syvemmälle suohon jatkamalla valehtelua.

Lue lisää

1 pallo lasketaan menemään alle metristä

2 pallo nousee yli metriin

Lopeta siis sönköttäminen ja katso video

Prfossori Lehtinen kirjoitti:

1 pallo lasketaan menemään alle metristä

2 pallo nousee yli metriin

Lopeta siis sönköttäminen ja katso video

Katsoin videon, jossa heitit pallon. Väitätkö, että seuraava lauseesi sopii myös heitettyyn palloon?
"Tämän(kin) propleeman saa todistettua, vaikka fysiikan kaavat estää tämän(kin) propleeman "

Estävätkö mielestäsi fysiikan kaavat heitetyn pallon pomppaamisen irroituspisteen yläpuolelle? Alkuun kyse oli pudotetusta pallosta ja väitit sen pomppaavan pudotuspisteen yläpuolelle vastoin fysiikan lakeja. Olet fysiikkaa ymmärtämätön vajakki, jossa ei ole edes miestä tunnustaa olleensa väärässä. Et sinä jankkaamisella ja valehtelulla asiaa enää muuksi muuta.
Typerä moka on typerä moka.

Tottakai voi kun antaa vähän vauhtia, voit alottaa pomputtamaan palloa vaikka 10 sentistä, ja päättää sen 2 metriin, niin että aina vain lyöt palloa alaspäin

ja ei nyt välitöntä kiihtyvyyttä ole, tosin kiihtyyys on niin nopeaa, että sen voi todistaa nykytekniikalla että kiihtyvyyttä ei ole, mutta kiihtyvyyttä ei voi todistaa (olipa vaikeasti sanottu)

Tottakai hissi voi nousta, ainoastaan kiihdytyksessä maahan vaikuttava voima nousee, tämän voit todistaa vaikak digitaalivaa'alla joka näyttää kokoajan painao, niin kyllä se nousukiihdytyksen aina kasvaa hieman, sama juttu lentokoneessa, kun lentokone lyö kiitotiellä hanat pohjaan, ja kiihydttää 20 sekunnissa 0-300km/h nin painaudut selkänojaa vasten, mutta kun nopeus on saavutettu, ja vauhtia on vaikkapa 900km/h ei painautmista enää tapahtu.

Eli kiihtymisen aina aina paino nousee, vaikka se kiihtyvyys olisi kuinka hidasta

Ja aina kun hissi laskeutuu, niin painosi vähenee, tämänkin voit todentaa vaa'alla, ja jos hissi laskutuu nopeammin kuin vapaan pudoksen nopeutus, niin sinusta tulee "painoton" hississä ja alat leijumaan siellä kuten avaruudessa ;)

Välitön hidastuvuus ei ole mahdollista, sen voi todentaa itse, sinun pitäisi löytää niin kova aine joka ei pudotessa pomppaisi lainkaan, eikä menisi kasaan, eikä myöskään pinta johon se osuu, niin vaurioitusi, tätä voit kokeilla ihan kotoota löytyvillä esineillä esim kaakelilattiaan, tämä on helpommin ymmärrettävissä kuin välitön nopeus, eli jos pudotat kuulan maahan, ja se jää maahan, eikä pomppaa lainkaan, eikä maa eikä kuula vaurioidu niin silloin on tapahtunut välitön hidastuvuus

Tuo 87k taitaa olla Lehtinen. Katsellut varmaan liikaa piirrettyjä, niissä ei kaikki mene aina fysiikan lakien mukaan.

zsexdrcft kirjoitti:

Tuo 87k taitaa olla Lehtinen. Katsellut varmaan liikaa piirrettyjä, niissä ei kaikki mene aina fysiikan lakien mukaan.

Jaa, että meinaat että maailman nopeimmat suurnopeuskamerat ovat sellaisia ettei niilläkään voi todistaa fysiikan lakei :)

Professori Lehtinen kirjoitti:

Jaa, että meinaat että maailman nopeimmat suurnopeuskamerat ovat sellaisia ettei niilläkään voi todistaa fysiikan lakei :)

Kyllä. Juuri sitä täällä mainataan.
Onko sinun mielestäsi asiassa jotain epäselvää? Ne maailman nopeimmat supernopeuskamerat ovat esim. elektroniikan nopeuteen verrattuna surkean hitaita.

Näin voi käydä, jos jööti on iso, eikä ole laittanut paperia alle roiskejarruksi.
Mutta onko pönttö tyhjempi?

Mutta jos paskan tilavuus on esim 1 dl, niin ylöspäin roiskuu alle 1 dl vettä, eli paska korvaa veden.


Mutta tuossa veslialsibobleemassa oli se tilanne, ttä lasi on täysin tiivis, vain yhäältä avoi, ja sinne LISÄTÄÄN vettä ja lasin ALKUPERÄINEN vesimäärä vähenee

Tohtori Lehtinen kirjoitti:

Mutta jos paskan tilavuus on esim 1 dl, niin ylöspäin roiskuu alle 1 dl vettä, eli paska korvaa veden.


Mutta tuossa veslialsibobleemassa oli se tilanne, ttä lasi on täysin tiivis, vain yhäältä avoi, ja sinne LISÄTÄÄN vettä ja lasin ALKUPERÄINEN vesimäärä vähenee

Lue lisää

Jos vesi lisätään riittävällä paineella ts. nopeudella, on täysin fysiikan lakien mukaista, että vesi vähenee.
Oppimaton pelle.