Suomen valtaus 80-luvulla

Kyllä vain. Jos käyt joskus Viron länsirannikolla tai Hiidenmaalla, niin pane merkille lukuisat suuret ja jykevät betonilaiturit. Niitä tarvittiin Ruotsin valtaukseen koulutettujen joukkojen panssarivaunujen nopeaan lastaukseen maihinnousualuksiin.

"Vai onko meillä Helsingin alueella mitään erityisiä joukkoja tällaisia kaappaushyökkäyksiä torjumassa? ".

Helsingin edustan saarilla oli ajan mittapuun mukaan sangen vahva rannikkopuolustus. Aika vain ajoi tykkiaseistuksesta ohi 1960-luvulta alkaen. Meripuolustus jäi sitten SlMpa:n tehtäväksi.

HelItR oli sijoitettuna Hyrylään viime vuosikymmenelle saakka. Sillä oli kyky niin kohde- kuin aluetorjuntaan, ja lisäksi varsin tehokas kalusto. Myös maahanlaskujen torjunta kuului sen osaamisalueisiin.

Pääkaupungin oman joukon, KaartJR:n koulutuksessa alkoi korostua asutuskeskustaistelu ja strategisen iskun torjunta erityisesti 90-luvulta alkaen. Toki sitä harjoiteltiin jo aikaisemmin. Joukko-osasto on viime vuosikymmeninä vahvistunut huomattavasti niin aseistuksensa kuin osaamisensa puolesta.

Perinteiseen, jo sotien jälkeen käyttöön otettuun tapaan PsPr:n tehtäviin kuului luonnollisesti myös strategisten iskujen,maahanlaskujen jne. torjunta. Panssarit olisivat olleet melko nopeasti siirrettävissä Parolasta kohti etelää, ja niitä oli 60-luvulta alkaen verraten paljon, myös suhteellisen ajanmukaista kalustoa.

Masi! kirjoitti:

"Vai onko meillä Helsingin alueella mitään erityisiä joukkoja tällaisia kaappaushyökkäyksiä torjumassa? ".

Helsingin edustan saarilla oli ajan mittapuun mukaan sangen vahva rannikkopuolustus. Aika vain ajoi tykkiaseistuksesta ohi 1960-luvulta alkaen. Meripuolustus jäi sitten SlMpa:n tehtäväksi.

HelItR oli sijoitettuna Hyrylään viime vuosikymmenelle saakka. Sillä oli kyky niin kohde- kuin aluetorjuntaan, ja lisäksi varsin tehokas kalusto. Myös maahanlaskujen torjunta kuului sen osaamisalueisiin.

Pääkaupungin oman joukon, KaartJR:n koulutuksessa alkoi korostua asutuskeskustaistelu ja strategisen iskun torjunta erityisesti 90-luvulta alkaen. Toki sitä harjoiteltiin jo aikaisemmin. Joukko-osasto on viime vuosikymmeninä vahvistunut huomattavasti niin aseistuksensa kuin osaamisensa puolesta.

Perinteiseen, jo sotien jälkeen käyttöön otettuun tapaan PsPr:n tehtäviin kuului luonnollisesti myös strategisten iskujen,maahanlaskujen jne. torjunta. Panssarit olisivat olleet melko nopeasti siirrettävissä Parolasta kohti etelää, ja niitä oli 60-luvulta alkaen verraten paljon, myös suhteellisen ajanmukaista kalustoa.

Lue lisää

Suomessa ei ole kuin koulutettavana olevia varusmiehiä yllätyshyökkäysten varalta, eli ei käytännössä kykyä torjua.

. kirjoitti:

Suomessa ei ole kuin koulutettavana olevia varusmiehiä yllätyshyökkäysten varalta, eli ei käytännössä kykyä torjua.

Jalkaväen osalta tämä pitää osittain paikkansa, mutta torjunnan ensi vaihe ei edellytä laajamittaista jalkaväen käyttämistä. Sen sijaan asejärjestelmien (hävittäjätorjunta, ilmatorjunta, meritorjunta) ei. Niiden puikkoihin on jokaisella hetkellä ammattisotilaita (aiemmin värvättyjä sekä päällystöä, sittemmin sopimussotilaita ja päällystöä). Myös panssarikaluston osalta näin oli ennen, mutta nykyään ei, koska ei ole olemassa straegisen iskun torjuntaan soveltuvia panssariprikaateja vaan ainoastaan jalkaväen hyökkäykselliseen tukemiseen tarkoitettu mekanisoitu taisteluosasto.

Masi! kirjoitti:

Jalkaväen osalta tämä pitää osittain paikkansa, mutta torjunnan ensi vaihe ei edellytä laajamittaista jalkaväen käyttämistä. Sen sijaan asejärjestelmien (hävittäjätorjunta, ilmatorjunta, meritorjunta) ei. Niiden puikkoihin on jokaisella hetkellä ammattisotilaita (aiemmin värvättyjä sekä päällystöä, sittemmin sopimussotilaita ja päällystöä). Myös panssarikaluston osalta näin oli ennen, mutta nykyään ei, koska ei ole olemassa straegisen iskun torjuntaan soveltuvia panssariprikaateja vaan ainoastaan jalkaväen hyökkäykselliseen tukemiseen tarkoitettu mekanisoitu taisteluosasto.

Lue lisää

Eiköhän niiden it-tykkien ja merialusten miehistö olisi kuitenkin pääasiassa varusmiehiä ja vain päällystö ammattilaisia eli heidän kouluttajiaan. Meillä it-miehillä harjoiteltiin kasarmeillakin noita pikahälytyksiä.

Varusmiehet hommissa kirjoitti:

Eiköhän niiden it-tykkien ja merialusten miehistö olisi kuitenkin pääasiassa varusmiehiä ja vain päällystö ammattilaisia eli heidän kouluttajiaan. Meillä it-miehillä harjoiteltiin kasarmeillakin noita pikahälytyksiä.

Lue lisää

Luonnollisesti jokaisessa aselajissa harjoitellaan varusmiesaikana pikahälytyksiä. Sitä tekevät perusjääkäritkin.

Tällaisella palstalla ole tarpeen kovin tarkasti keskustella esim. ItO96- tai ItO12-järjestelmien tai ohjusveneiden käyttöperiaatteista. Se, että näillekin kalustoille tietenkin koulutetaan varusmiehiä, ei tarkoita että niiden operointi kaikissa tilanteissa perustuisi varusmies- tai reserviläisjoukkoon. Laajamittaisessa sodassa kyllä, mutta kriisin harmaassa vaiheessa tai strategisen iskun torjunnassa ei.

Palvelukseenastumisjärjestelmämme ei takaa, että vuoden jokaisena päivänä käytettävissä olisi suurta teknistä ja taktista osaamista edellyttävien asejärjestelmien käyttöön riittävä määrä varusmiehiä - itse asiassa vanha kolmen saapumiserän järjestelmäkään ei sitä taannut ainakaan nykyistä paremmin.

Kuitenkin jo 40-luvulla, pian toisen maailmansodan jälkeen, ymmärrettiin että palveluksessa on oltava riittävä määrä koulutettuja ammattisotilaita äkkitilanteisiin. Kun KevPr huhtikuussa 1948 varautui uhkakuviin eteläisessä Suomessa (ei suinkaan omia kansalaisia vastaan, kuten kommunistien propaganda ja ihme kyllä jotkut PV:n edustajatkin myöhemmin väittivät, vaan Porkkalasta odotettavissa olevien miehitysjoukkojen uhkaan), havaittiin puutteita varusmiesten koulutustasossa ja toimintavalmiudessa. Sittemmin prikaatin värvättyjen määrää nostettiin huomattavasti erityisesti siinä vaiheessa, kun alettiin jälleen saada suhteellisen ajanmukaista kalustoa.

ulottuvat. Suomen ja Kiinan rajaksi on alustavasti sovittu Jenisei.