Miksi humanismi ja ihmisoikeudet ovat kristityille yleensä kuin kirosana?
Miksi humanismi ja ihmisarvot on punainen vaate kristityille?
36
94
Vastaukset
- mix ihmeessä
Miksi trollille on kirosana että sitä sanotaan trolliksi.
Humanismilla pyritään korvaamaan kristilliset elämänarvot kuitenkin ilman Jumalaa ja pelastusmahdollisuutta.
Kristillisyys takaa myös ihmisoikeudet ja on rakkautta parhaimmillaan.- ..
Minusta sinä olet ateistitrolli.
- 744474
"Humanismilla pyritään korvaamaan kristilliset elämänarvot kuitenkin ilman Jumalaa ja pelastusmahdollisuutta."
Kyllä kristinuskon arvoissa onkin paljon arvoja mitä pitäisi korvata. Esimerkkinä Jumalan oikeustaju raamatussa raiskauksen uhrien tai orjien suhteen. Jumala salli orjuuttamisen ja raiskaajakin sai uhrinsa vaimokseen eli palkinnon. Vaikka vanha testamentti ei olekaan enää ns. voimassa, kuvaa nuo raamatun jumalan arvoja hyvin. Nykyiseen oikeustajuun ja humaaniuteen ei kuulu orjuuden hyväksyminen tai raiskaajan paapominen.
Humaaniuteen ei myös kuulu toisinajattelusta kiduttaminen. Kristinuskon jumalan arvomaailmaan se kuuluu.
Kristinuskolla ei ole mitään tekemistä parhaan mahdollisen rakkauden kanssa. - Kristitty45
Fundiskristillisyys polkee ihmisarvoja ja on ihmisvihaa pahimmillaan niin kuin olemme tälläkin palstalla nähneet.
Siinäpä oli jo se mitä ajattelin kirjoittaa. Pelastusmahdollisuuden olisin luultavasti jättänyt kyllä pois.
Yksi yhteen kristilliset ja humanistiset arvot eivät tietenkään mene, esimerkiksi juuri ihmisoikeuksien osalta.
Osa ihmisoikeuksista jotka humanismi tunnustaa, esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet eivät ole uskonnollisessa viitekehyksessä lainkaan ihmisoikeuskysymyksiä vaan uskonnollisia, eikä niitä ihmisoikeuskysymyksiksi tunnustetakaan vaikka humanismi ja sekulaari yhteiskuntakin niitä sellaisina yleensä pitää.
Minä olen ymmärtänyt niin, että jokin osa kristyistä pitää humanismia Saatanan juonena.
Humanismi asettaa ihmisen ensisijaiseksi ja pitää ihmistä kaiken mittana. Kristitty taas asettaa Jumalan ensisijaiseksi ja pitää Jumalaa kaiken mittana. Niinpä humanismi ja kristinusko ovat ristiriidassa keskenään. Ja jos jokin on ristiriidassa kristinuskon totuuden kanssa, sen täytyy olla Saatanasta.
Ihmisarvot sinänsä eivät ole punainen vaate, vaan se, että ne asetetaan Jumalan edelle.
Ja tarkennan, että tiedän, että läheskään kaiki kristityt eivät lähtökohtaisesti ajattele näin. Mutta on olemassa jokin ryhmä joka ajattelee. Se on tullut esiin kirjoittelussa.- eikö ole muuta
Miksi yrität kirjoittaa, mitä kristityt ajattelee. Eikö sullakaan ole muuta elämää.
eikö ole muuta kirjoitti:
Miksi yrität kirjoittaa, mitä kristityt ajattelee. Eikö sullakaan ole muuta elämää.
Kirjoitan, mitä olen nettifoorumeilta joskus lukenut. Ja kuten huomaat, en edellä väittänyt ehdottomasti, vaan kirjoitin "olen ymmärtänyt niin että". Tunne itsesi vapaaksi korjaamaan virheellistä ymmärrystäni.
Elämäähän meillä ateisteilla ei ole, kuten ehkä olet havainnut.- ......
Kyllä minusta lähes kaikki kristityt ajattelevat niin, että humanismia ja ihmisoikeuksia ei pidä asettaa Jumalan edelle, koska Jumalan edelle ei pidä asettaa mitään. "Rakasta Jumalaa yli kaiken."
Sen sijaan monet ajattelevat, että humanismi ja ihmisoikeudet ovat Jumalan mielen mukaisia asioita eivätkä ole ristiriidassa uskon kanssa, vaan päinvastoin, lähimmäisenrakkaus kehottaa niihin. - ......
...... kirjoitti:
Kyllä minusta lähes kaikki kristityt ajattelevat niin, että humanismia ja ihmisoikeuksia ei pidä asettaa Jumalan edelle, koska Jumalan edelle ei pidä asettaa mitään. "Rakasta Jumalaa yli kaiken."
Sen sijaan monet ajattelevat, että humanismi ja ihmisoikeudet ovat Jumalan mielen mukaisia asioita eivätkä ole ristiriidassa uskon kanssa, vaan päinvastoin, lähimmäisenrakkaus kehottaa niihin.Ai niin. Unohdin, että humanismi on nykyään yhtä kuin "ihminen on kaiken mitta", ainakin mitä tulee ihmisten keskinäiseen elämään. Itse ajattelin humanismia sen perinteisemmässä merkityksessä, josta tulee esimerkiksi nimitys "humanistiset tieteet".
Humanismi nykymerkityksessään ei tietenkään ole Jumalan mielen mukainen, koska siinä ihminen korotetaan Jumalan yli. - korjasin vain
kaarne kirjoitti:
Kirjoitan, mitä olen nettifoorumeilta joskus lukenut. Ja kuten huomaat, en edellä väittänyt ehdottomasti, vaan kirjoitin "olen ymmärtänyt niin että". Tunne itsesi vapaaksi korjaamaan virheellistä ymmärrystäni.
Elämäähän meillä ateisteilla ei ole, kuten ehkä olet havainnut.Nettiaddikteilla, korjaan. Ette te mitään ateisteja ole. Et sinä ainakaan.
...... kirjoitti:
Kyllä minusta lähes kaikki kristityt ajattelevat niin, että humanismia ja ihmisoikeuksia ei pidä asettaa Jumalan edelle, koska Jumalan edelle ei pidä asettaa mitään. "Rakasta Jumalaa yli kaiken."
Sen sijaan monet ajattelevat, että humanismi ja ihmisoikeudet ovat Jumalan mielen mukaisia asioita eivätkä ole ristiriidassa uskon kanssa, vaan päinvastoin, lähimmäisenrakkaus kehottaa niihin.Hyvä korjaus, kiitos. Minusta tuo on hyvin sanottu.
Mutta punaiseen vaatteeseen liittyen, sitten olemassa se pieni ryhmä,joka suhtautuu aggressivisesti humanismiin. Olenhan itse lukenut hyökkäyksiä humanismia vastaan.
Toisaalta se ehkä palstakeskusteluissa kiertyy mutkan kautta niin, että kun ateistit esim. puolustavat jotain asioita humanismiin vedoten, niin se joidenkin mielessä polarisoituu jotenkin Jumalan tahdon vastaiseksi juuri siksi että ateistit siihen vetoavat... tai jotain?...... kirjoitti:
Ai niin. Unohdin, että humanismi on nykyään yhtä kuin "ihminen on kaiken mitta", ainakin mitä tulee ihmisten keskinäiseen elämään. Itse ajattelin humanismia sen perinteisemmässä merkityksessä, josta tulee esimerkiksi nimitys "humanistiset tieteet".
Humanismi nykymerkityksessään ei tietenkään ole Jumalan mielen mukainen, koska siinä ihminen korotetaan Jumalan yli.Tässä joudutaan taas käsitteen määrittelyn poluille, että voidaan edes päättää mistä puhutaan.
Humanismi-sanalla on mielestäni kaksi merkitystä, kuten monilla sivistyssanoilla: arkikielen ja tieteellisen kielen merkitys. Usein humanismilla tarkoitetaan arkikielistä merkitystä ja se tarkoittaa yleensä ihmisarvojen kunnioittamista.
Sinä sanot humanismin tarkoittavan sitä, että ihminen asetetaan Jumalan yli ja se on kai uskovalle pakollinen tapa ajatella asiaa. Ateisti ei tietenkään ajattele noin, koska ateistilla ei ole jumalla, jonka edelle ihmisen asettaisi. Oikeastaan, noin voi toimia vain uskova?
Luulen että filosofinen humanismi ei ole kaikkien ateistienkaan elämänkatsomuksen ainoa lähde, vaan erilaiset ekologiset katsomukset ovat yhtä tärkeitä. Toisaalta, eiväthän nuokaan välttämättä ole keskenään ristiriidassa.korjasin vain kirjoitti:
Nettiaddikteilla, korjaan. Ette te mitään ateisteja ole. Et sinä ainakaan.
Olen osapäivä-ateisti. Lopun aikaa olen suomenuskoinen agnostikko.
kaarne kirjoitti:
Tässä joudutaan taas käsitteen määrittelyn poluille, että voidaan edes päättää mistä puhutaan.
Humanismi-sanalla on mielestäni kaksi merkitystä, kuten monilla sivistyssanoilla: arkikielen ja tieteellisen kielen merkitys. Usein humanismilla tarkoitetaan arkikielistä merkitystä ja se tarkoittaa yleensä ihmisarvojen kunnioittamista.
Sinä sanot humanismin tarkoittavan sitä, että ihminen asetetaan Jumalan yli ja se on kai uskovalle pakollinen tapa ajatella asiaa. Ateisti ei tietenkään ajattele noin, koska ateistilla ei ole jumalla, jonka edelle ihmisen asettaisi. Oikeastaan, noin voi toimia vain uskova?
Luulen että filosofinen humanismi ei ole kaikkien ateistienkaan elämänkatsomuksen ainoa lähde, vaan erilaiset ekologiset katsomukset ovat yhtä tärkeitä. Toisaalta, eiväthän nuokaan välttämättä ole keskenään ristiriidassa.Humanismin vastustus liittyy kenties ajattelutapaan jossa kaikki aatteet tai filosofiat joissa on ns. hyviä ja kunnioitettavia arvoja koetaan uhkaavan kristillistä elämänkatsomusta ja sen erinomaisuutta moraalin määrittävänä tekijänä.
Koska jumalista irralliset filosofiat eivät tarvitse mitään yliluonnollista, korkeamman voiman moraalia ohjaavaa vaikutusta voidakseen toteuttaa hyvää etiikkaa ja moraalia ne hyökkäävät erästä kristinuskon itseisarvoa vastaan: moraalin ja Jumalan suhdetta vastaan jossa lähtökohta on se, että Jumala on ainoa hyvän moraalin tae.
Kaikki kristityt eivät tietenkään näin ajattele, vähemmistö vain mutta näin olen asian ymmärtänyt (rivien välistä) uskovien kommenteista.- ......
kaarne kirjoitti:
Hyvä korjaus, kiitos. Minusta tuo on hyvin sanottu.
Mutta punaiseen vaatteeseen liittyen, sitten olemassa se pieni ryhmä,joka suhtautuu aggressivisesti humanismiin. Olenhan itse lukenut hyökkäyksiä humanismia vastaan.
Toisaalta se ehkä palstakeskusteluissa kiertyy mutkan kautta niin, että kun ateistit esim. puolustavat jotain asioita humanismiin vedoten, niin se joidenkin mielessä polarisoituu jotenkin Jumalan tahdon vastaiseksi juuri siksi että ateistit siihen vetoavat... tai jotain?kaarne
Tämä on vastausta noihin molempiin viesteihisi.
Kun uskovat joutuvat ateistien kanssa törmäyskurssille humanismista, kyse on ateistien taholta usein ns. sekulaarista humanismista, joka on elämänkatsomus tai aatesuunta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi
Tästä syystä on vähän pakko määritellä, millaisesta humanismista puhutaan. Nykyään esimerkiksi psykologia edustaa vahvasti sekulaaria humanismia. Ennen se edusti vain humanismia, ja teologia ja psykologia miellettiin samassa veneessä oleviksi. Ne molemmat kohdistivat mielenkiintonsa ihmiseen, vastakohtana esim. luonnontieteille. Kouluissa oli virat uskonnon ja psykologian opettajille, siis sama maikka opetti molempia, ja siksi lehtorilla piti olla arvosana kummastakin.
Kyllä minullekin on punainen vaate se, jos tyrkytetään sekulaaria humanismia. Se kun on yhtä kuin Jumalan työntäminen pois viraltaan.
Fundamentalistikristityt ovat sitten oma joukkonsa. He ärtyvät siitä, jos ihmisyyden nimissä vaaditaan heitä esim. hyväksymään homosuhteet ynnä muuta sen kaltaista, minkä Raamattu heidän mielestään kieltää.
Humanismilla kun tarkoitetaan milloin mitäkin, niin jo siitä tulee väärinkäsityksiä ja kinaa. a-teisti kirjoitti:
Humanismin vastustus liittyy kenties ajattelutapaan jossa kaikki aatteet tai filosofiat joissa on ns. hyviä ja kunnioitettavia arvoja koetaan uhkaavan kristillistä elämänkatsomusta ja sen erinomaisuutta moraalin määrittävänä tekijänä.
Koska jumalista irralliset filosofiat eivät tarvitse mitään yliluonnollista, korkeamman voiman moraalia ohjaavaa vaikutusta voidakseen toteuttaa hyvää etiikkaa ja moraalia ne hyökkäävät erästä kristinuskon itseisarvoa vastaan: moraalin ja Jumalan suhdetta vastaan jossa lähtökohta on se, että Jumala on ainoa hyvän moraalin tae.
Kaikki kristityt eivät tietenkään näin ajattele, vähemmistö vain mutta näin olen asian ymmärtänyt (rivien välistä) uskovien kommenteista.Voi olla noin. Siinäpä se juopa syntyy, kun uskovan mielestä kaikki arvot tulevat Jumalata, ateistinmielestä ei. Eihän tuossa muusta ole kyse ja samaa asiaa suuri osa keskusteluista kiertää.
Mutta eiköhän siinä punaisen vaatteen syndroomassa ole aikamoinen palstalisä mukana: siinäkin asiassa asenteet kärjistyvät kuten täällä on tapana. Jaksan uskoa siihen että palstan ulkopuolella kaikki ovat vähemmän ärhäköitä.- ......
kaarne kirjoitti:
Olen osapäivä-ateisti. Lopun aikaa olen suomenuskoinen agnostikko.
Mitä on suomenuskoisuus? Uteliaisuus heräsi. Kerro vaikka parilla lauseella, niin ei mene liikaa pois ketjun aiheesta.
...... kirjoitti:
Kyllä minusta lähes kaikki kristityt ajattelevat niin, että humanismia ja ihmisoikeuksia ei pidä asettaa Jumalan edelle, koska Jumalan edelle ei pidä asettaa mitään. "Rakasta Jumalaa yli kaiken."
Sen sijaan monet ajattelevat, että humanismi ja ihmisoikeudet ovat Jumalan mielen mukaisia asioita eivätkä ole ristiriidassa uskon kanssa, vaan päinvastoin, lähimmäisenrakkaus kehottaa niihin.Minusta asia on juuri näin. Jeesuksen rakkauden kaksoiskäsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niinkuin itseään.
Luuk 10:27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Humanismissa ihminen itse korotetaan kaiken yläpuolelle....... kirjoitti:
Mitä on suomenuskoisuus? Uteliaisuus heräsi. Kerro vaikka parilla lauseella, niin ei mene liikaa pois ketjun aiheesta.
Suomenusko on sitä, mitä täällä oli ennen kristinuskoa ja sen alla tähän päivään asti.
Siihen kuuluu mm. kaikille tutttu mytologia, johon useimmat tutustuvat Kalevalan kautta, vanha kosmologia, suomenuskoinen kolmikerroksinen maailmankuva, ja yleensä luonnonuskoinen käsitys sielullisesta maailmasta, josta olen ammentanut paljon ajatuksia.
Olematta uskova siinä mielessä että uskoisin jumalien olemassaoloon, ammennan paljon hengellistä sisältöä suomenuskon perinteestä....... kirjoitti:
kaarne
Tämä on vastausta noihin molempiin viesteihisi.
Kun uskovat joutuvat ateistien kanssa törmäyskurssille humanismista, kyse on ateistien taholta usein ns. sekulaarista humanismista, joka on elämänkatsomus tai aatesuunta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi
Tästä syystä on vähän pakko määritellä, millaisesta humanismista puhutaan. Nykyään esimerkiksi psykologia edustaa vahvasti sekulaaria humanismia. Ennen se edusti vain humanismia, ja teologia ja psykologia miellettiin samassa veneessä oleviksi. Ne molemmat kohdistivat mielenkiintonsa ihmiseen, vastakohtana esim. luonnontieteille. Kouluissa oli virat uskonnon ja psykologian opettajille, siis sama maikka opetti molempia, ja siksi lehtorilla piti olla arvosana kummastakin.
Kyllä minullekin on punainen vaate se, jos tyrkytetään sekulaaria humanismia. Se kun on yhtä kuin Jumalan työntäminen pois viraltaan.
Fundamentalistikristityt ovat sitten oma joukkonsa. He ärtyvät siitä, jos ihmisyyden nimissä vaaditaan heitä esim. hyväksymään homosuhteet ynnä muuta sen kaltaista, minkä Raamattu heidän mielestään kieltää.
Humanismilla kun tarkoitetaan milloin mitäkin, niin jo siitä tulee väärinkäsityksiä ja kinaa.Eiköhän kaikille ole jonkinlainen punainen vaate, jos mitään aatetta tyrkytetään. Tästähän on monillakin kokemusta.
Mutta tosiaan, humanismiakin riittää moneen lähtöön ja se aiheuttaa myös väärinymmärryksiä. Väärinymmärrys on nimeni.- ......
kaarne kirjoitti:
Suomenusko on sitä, mitä täällä oli ennen kristinuskoa ja sen alla tähän päivään asti.
Siihen kuuluu mm. kaikille tutttu mytologia, johon useimmat tutustuvat Kalevalan kautta, vanha kosmologia, suomenuskoinen kolmikerroksinen maailmankuva, ja yleensä luonnonuskoinen käsitys sielullisesta maailmasta, josta olen ammentanut paljon ajatuksia.
Olematta uskova siinä mielessä että uskoisin jumalien olemassaoloon, ammennan paljon hengellistä sisältöä suomenuskon perinteestä.Kiitos. Enpä malta olla sotkematta vielä ketjua. Onko tämä Arvid Järnefeltin runollinen kuvaus sinulle tuttu? Itse olen ollut ihastunut tähän nuoresta saakka, enkä näe siinä ristiriitaa kristinuskon kanssa, vaikka se on sitä vastaan tai ainakin väkivaltaista käännytystä vastaan.
No tämän jälkeen en puhu näistä tässä enää mitään.
"MAAEMON LAPSIA
Tämmöinen on tarina:
Muinaisina aikoina tulivat valloittajat tähän maahan, tulivat kiiltävin peitsin, kirjavin kypärin, sotakunniassa loistavaa ristiä edellänsä kantaen. Kalevan miehet nousivat jumaliansa puolustamaan, kylät paloivat, ryskyen kaatuivat pyhät lehdot. Valloittajan miekka tuli ja voitti. Vastahakoinen kansa karkotettiin korpiin kuolemaan, mutta heikko kansa kastettiin uusien herrain alamaisiksi.
Kansoja valloitetaan ja kukistetaan, ihmisiä karkotetaan ja nöyryytetään, mutta kukistuvatko jumalat ja voidaanko jumaliakin karkottaa? Vai minne joutuivat Ilmattaret, minne Päivättäret, Kuuttare, minne Ahti Vellamoinen, minne Tapio sinipiikoinensa? Minne kaikki ne haltijat, jotka ihmiskieltä taitaen olivat ilman pitkiltä pihoilta ihmiselle puhuneet, jotka meren hyrskyissä hänelle miehuutta laulaneet, jotka tähtiöinä hänen haaveitansa herättäneet tai metsäsalojen poluilla hänen runomielensä virittäneet ja hänen yksinäisyytensä ikävän vaihtaneet riemuun?
Jos miehet hävisivät, hävisivätkö jumalat?
Eivät hävinneet, kaikki elävät vielä tänä päivänä, joka meille paistaa.
Valloittajain tietämättä, tahtomatta, oli hurmeiseen maahan istutetun ristin mukana seurannut myös Totuuden Henki, joka ei ole koskaan tulen ja miekan kanssa liittoa tehnyt.
Maahan tultuaan se kutsui kansan hylkäämät jumalat eteensä ja puhui heille näin:
- Minun nimessäni poistukoon kerran kaikki, mikä tulella ja miekalla rakennettu on, niin että joka on ottanut, se on kerran antava, ja joka on ryöstänyt, se on kerran jälleen lahjoittava, ja joka on herraksi tullut, on itsensä palvelijaksi tekevä. Eikä se ole miekalla ja tulella poistuva, vaan minun enkelieni avulla. Katso minä teen teidät enkeleikseni, ja teidän puheenne olkoon ihmisille jälleen kuuluva, kunnes kaikki täyttyy ja minä näen kahtia hajonneen ihmiskuntani jälleen yhtyneenä. Näin puhui Totuuden Henki.
Ja antoi enkeleille aikaa tuhat vuotta ja antoi heille äänen, joka hiljaisena kuin aamutuuli soi ihmisten tunnoissa.
Se ääni soi vielä tänäkin päivänä, joka meille paistaa."
Arvid Järnefelt (1905) ...... kirjoitti:
Kiitos. Enpä malta olla sotkematta vielä ketjua. Onko tämä Arvid Järnefeltin runollinen kuvaus sinulle tuttu? Itse olen ollut ihastunut tähän nuoresta saakka, enkä näe siinä ristiriitaa kristinuskon kanssa, vaikka se on sitä vastaan tai ainakin väkivaltaista käännytystä vastaan.
No tämän jälkeen en puhu näistä tässä enää mitään.
"MAAEMON LAPSIA
Tämmöinen on tarina:
Muinaisina aikoina tulivat valloittajat tähän maahan, tulivat kiiltävin peitsin, kirjavin kypärin, sotakunniassa loistavaa ristiä edellänsä kantaen. Kalevan miehet nousivat jumaliansa puolustamaan, kylät paloivat, ryskyen kaatuivat pyhät lehdot. Valloittajan miekka tuli ja voitti. Vastahakoinen kansa karkotettiin korpiin kuolemaan, mutta heikko kansa kastettiin uusien herrain alamaisiksi.
Kansoja valloitetaan ja kukistetaan, ihmisiä karkotetaan ja nöyryytetään, mutta kukistuvatko jumalat ja voidaanko jumaliakin karkottaa? Vai minne joutuivat Ilmattaret, minne Päivättäret, Kuuttare, minne Ahti Vellamoinen, minne Tapio sinipiikoinensa? Minne kaikki ne haltijat, jotka ihmiskieltä taitaen olivat ilman pitkiltä pihoilta ihmiselle puhuneet, jotka meren hyrskyissä hänelle miehuutta laulaneet, jotka tähtiöinä hänen haaveitansa herättäneet tai metsäsalojen poluilla hänen runomielensä virittäneet ja hänen yksinäisyytensä ikävän vaihtaneet riemuun?
Jos miehet hävisivät, hävisivätkö jumalat?
Eivät hävinneet, kaikki elävät vielä tänä päivänä, joka meille paistaa.
Valloittajain tietämättä, tahtomatta, oli hurmeiseen maahan istutetun ristin mukana seurannut myös Totuuden Henki, joka ei ole koskaan tulen ja miekan kanssa liittoa tehnyt.
Maahan tultuaan se kutsui kansan hylkäämät jumalat eteensä ja puhui heille näin:
- Minun nimessäni poistukoon kerran kaikki, mikä tulella ja miekalla rakennettu on, niin että joka on ottanut, se on kerran antava, ja joka on ryöstänyt, se on kerran jälleen lahjoittava, ja joka on herraksi tullut, on itsensä palvelijaksi tekevä. Eikä se ole miekalla ja tulella poistuva, vaan minun enkelieni avulla. Katso minä teen teidät enkeleikseni, ja teidän puheenne olkoon ihmisille jälleen kuuluva, kunnes kaikki täyttyy ja minä näen kahtia hajonneen ihmiskuntani jälleen yhtyneenä. Näin puhui Totuuden Henki.
Ja antoi enkeleille aikaa tuhat vuotta ja antoi heille äänen, joka hiljaisena kuin aamutuuli soi ihmisten tunnoissa.
Se ääni soi vielä tänäkin päivänä, joka meille paistaa."
Arvid Järnefelt (1905)Eipä ole ennestään tuttu tuo. Kuvaus on tosiaan varsin runollinen.
Kiinnostava kirja. Googlasin hiukan ja se löytyi kokonaan digitoituna netistä. Hiukan outo typografia, mutta sanat on kaikki tallessa :-) Latasin sen luettavaksi.- Osa luontoa
uskotar kirjoitti:
Minusta asia on juuri näin. Jeesuksen rakkauden kaksoiskäsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niinkuin itseään.
Luuk 10:27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Humanismissa ihminen itse korotetaan kaiken yläpuolelle.Sekulaarissa humanismissa ihmistä ei tarvitse korottaa kaiken yläpuolelle, vaan ihminen on osa luontoa. Jumalan yli ei voida korottaa mitään, sillä jumalia ei ole olemassa. Uskovat korottavat ihmisen luonnon valtiaaksi, jolle Jumala on muka antanut kaikki eläimet ja kasvit hyödynnettäviksi. Ihminen ei olekaan osa luontoa, vaan sen valtias. Vain Jumala on ihmisen yläpuolella. Itsekäs ja vaarallinen ajatusmalli minun mielestäni.
Tottakai ateisteja miellyttää enemmän humanismi, kun se on ihmistä korostava elämänkatsomus, toisin kuin kristilliset elämänarvot, (olivatpa ne kuinka hyviä tahansa), koska siinä samalla he joutuvat ottamaan kantaa itseensä maailmankaikkeuden osana, katsomaan sisimpäänsä hieman laajemminkin.
Kaikki mikä liittyy uskontoon ja Jumalaan on heidän mielestä pahasta.- 47478478
"Tottakai ateisteja miellyttää enemmän humanismi, kun se on ihmistä korostava elämänkatsomus, toisin kuin kristilliset elämänarvot"
Tästä huomaa hyvin miten kieroitunut kristinusko on. Tietenkin ihmistä kuuluu arvostaa sen verran että ihmisyys on tärkein asia. Jos kristinuskossa on joitain hyviä arvoja, ei niissä ole mitään moitittavaa. Mutta kyllä ihmisarvo ja humaanius on tärkeitä asioita eikä uskontokaan voi niitä ylittää.
Kaikki mikä liittyy uskontoon ei ole pahasta. Tosiasia on kuitenkin että uskonnoista on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaikkein tervein ja vähähaitallisin tapa uskoa Jumalaan on uskoa siihen ilman uskontoja ja pyhiä kirjoituksia. - miss ei kirj.
"Tottakai ateisteja miellyttää enemmän humanismi, kun se on ihmistä korostava elämänkatsomus, toisin kuin kristilliset elämänarvot, (olivatpa ne kuinka hyviä tahansa), koska siinä samalla he joutuvat ottamaan kantaa itseensä maailmankaikkeuden osana, katsomaan sisimpäänsä hieman laajemminkin."
Onko tuo paha asia?
"Kaikki mikä liittyy uskontoon ja Jumalaan on heidän mielestä pahasta."
Ei, jos usko tekee ihmisestä suvaitsevaisen ja kiltin, - kunhan kysyn
miss ei kirj. kirjoitti:
"Tottakai ateisteja miellyttää enemmän humanismi, kun se on ihmistä korostava elämänkatsomus, toisin kuin kristilliset elämänarvot, (olivatpa ne kuinka hyviä tahansa), koska siinä samalla he joutuvat ottamaan kantaa itseensä maailmankaikkeuden osana, katsomaan sisimpäänsä hieman laajemminkin."
Onko tuo paha asia?
"Kaikki mikä liittyy uskontoon ja Jumalaan on heidän mielestä pahasta."
Ei, jos usko tekee ihmisestä suvaitsevaisen ja kiltin,Milloin ateismi on tehnyt jostakin kiltin? Ei milloinkaan!!!
kunhan kysyn kirjoitti:
Milloin ateismi on tehnyt jostakin kiltin? Ei milloinkaan!!!
En tiedä onko kovin validia ajatella, että jokin puuttuva asia (tässä tapauksessa puuttuva teismi) voisi aiheuttaa jotain, mutta ainakaan ateistilla ei ole teistisen uskon aiheuttamaa tarvetta olla tuhma. Muita syitä pahoihin tekoihin on ateistillakin kosolti.
- miss ei kirj.
kunhan kysyn kirjoitti:
Milloin ateismi on tehnyt jostakin kiltin? Ei milloinkaan!!!
Kysy vaan. Uskostaa luopunut voi olla ateistina kiltimpi ja suvaitsevampi kuin uskossa ollessaan ja toisinpäin. Mutta siitähä tuossa ei ollut kyse.
Itsestäni voin kertoa (tuskin kiviäkään kiinnostaa) että en ole paha, mutta silmilleni ei hypitä, eikä minua jumaluskottomuuteni tee miksikään muuksi kun siksi mitä olen ja olen aina ollut.
- sanon mä
Epäkristillinen vallan ja kirkon liitto eli ja voi hyvin liki kahden vuosituhannen ajan. Jeesus kuitenkin itse kieltätyi vallasta, kun kiusaaja hänelle kaiken olisi erämaassa antanut. Kirkko oli jo niin vallan läpimädättämä, että maailma tarvitsi valistusta ja humanismia, jotka ovat viimein ulkoapäin korjaamassa kristillisen kirkon suuntaa kohti Jeesuksen viitoittamaa tietä. Humanismin nousu on Jumalan teko.
- Oli muitakin
Myös Horusta koeteltiin erämaassa. Ei unohdeta hänen panostaan asioihin!
- SekulaariAri
Moni ajattelee varmaankin sanan humanismi kuullessaan nimenomaan sekulaaria humanismia, joka ei hyväksy jumalia tai muuta yliluonnollista todeksi.
"Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.[4] Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.” (Wikipediasta) Hei, minusta tuo molemmat aatteet kumpuavat kristinuskon pohjalta.
Kristinusko synnytti aikoinaan monelle halveksitulle ihmisryhmälle ihmisarvon (naiset, lapset, syntiset, sairaat (spitaali, halvaantuneet, sokeat, kuurot...)). Jeesus huomasi ja näki ihmisen kokonaisena. Ja sanoi, että olemme kaikki yhtä arvokkaita.
Sairaalat, koulut ym ovat kristinuskon ansiota. Suomen lakikin ja valtakunnalliset ihmisarvon julistuksetkin.
t. Maarit-pappi- ämmäää34323
Ateistit määrittelevät sanat ihmisarvo ja inhimmillisyys omalla hullulla tavallaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Et siis vieläkään
Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k532325Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖271354Aavistatko että moni tietää
Vai ollaanko hyvin vedätetty pokerinaamalla. No kun vähiten odotat niin yllätämme sinut871106Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt551062Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me1741026Yritin saada
Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.12941- 88914
- 68903
vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos22843Kronikat..
Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu10833