Kohta on vuosi siitä, kun elämäni tärkein ihminen kuoli. Vuosi on mennyt yhdessä hujahduksessa, en muista juuri mitään menneestä vuodesta. Olen huomannut, että olen alkanut ajattelemaan elämää eri tavalla kuin ennen...
Ennen otin kaiken aina niin tosissaan ja vakavasti, nykyään otan elämän rennosti ajatuksella "katsotaan nyt vielä tämä päivä". Olin todella masentunut rakkaani poismenon vuoksi ja mietin monesti itsekin, että voisinpa vain lähteä läheiseni matkaan... Nykyään sitä tajuaa paremmin miten pieni hetki ihmisen elämä on ja miten pienestä kaikki on lopulta kiinni.
En osaa enää ottaa elämää vakavasti. En pysty vieläkään ymmärtämään sitä, että läheiseni on poissa, lopullisesti. Huomaan usein ajattelevani edelleen, että se tärkeä ihminen on vain jossain, pitkällä matkalla tms, ja palaa kyllä vielä. Joskus ajattelin, että miten voimme hävittää hänen tavaransa, kun hän sitten joskus kuitenkin vielä palaa ja tarvitsee niitä... Sitten taas tajuankin, että ei hän palaakaan. Se tuntuu niin lohduttomalta. Tuntuu ettei millään ole enää mitään väliä, kun ei ole sitä ihmistäkään enää.
Mietin usein, että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Missä läheiseni nyt on? Miten hänellä menee? Haluaisin uskoa hänen olevan nyt jossain paremmassa paikassa vailla tuskaa ja kipua mutta en osaa, en pysty siihen! En vain usko mihinkään korkeampaan voimaan enkä taivaaseen vaikka se tuntuisikin lohduttavalta tämän kaipauksen keskellä.
Suoraan sanottuna olen toisinaan miettinyt itsemurhaakin. En usko, että koskaan pystyisin sellaista tekemään mutta ajatuksena se tuntuu välillä helpottavalta. Kun voi verrata vaikeita asioita kuolemaan - haluanko kuolla nyt jo vai kokea vielä tämän asian? Monesti olen tämän kautta pystynyt toteamaan itselleni, että en minä ole vielä valmis kuolemaan vaikka suru ja kaipaus onkin edelleen valtavia. Olen kuitenkin nuori ja terve, minun täytyy vielä elää ja kokea monta asiaa, kuten läheisenikin teki viimeiseen asti.
En ole pystynyt käymään läheiseni haudalla varmaan puoleen vuoteen, en vain pysty. Toisinaan tuntuu, että haluan vain unohtaa tuon ikävimmän asian mielestäni mutta toisaalta kyllä käsitän senkin, että sitä pitäisi kuitenkin pystyä käsittelemäänkin, jotta pääsisin siitä joskus jollain tasolla ylikin. Ehkä joskus vielä pystyn menemään haudalle, nyt se tuntuu vielä liian pahalta. Vaikeinta on nähdä hautakivessä rakkaansa nimi ja ajatella, että siellä hän on, eikä koskaan enää palaa...
En vaan voi käsittää, vieläkään. Tuntuu niin pahalta.
---------------------------
Haluaisin kysyä, että millaisia ajatuksia muilla on ensimmäiseltä vuodelta läheisen kuolemasta? Ajattelenko asioita "oikein"? Helpottaako tämä tuska koskaan?
Kuoleman jälkeisiä ajatuksia
5
58
Vastaukset
- kuolet kohta
"Helpottaako tämä tuska koskaan?"
Helpottaa sitten kun kuolet ja vaivut täydelliseen olemattomuuteen. Voe voe, mahtaa vituttaa, mutta totuus on tässä. - Ateisti x
Olen ollut liian monissa hautajaisissa, mutta aina olen arkkua katsellessa ajatellut, että hän on kuollut, mutta minä elän. Elävien väliaikainen etuoikeus on elää. Kuolleena ehtii jokainen olla loputtomiin, mutta elämä on vain tässä ja nyt.
Suru on luonnollista ja ottaa aikansa. Sitä on paha kiirehtiä, mutta ei siihen pidä jäädä roikkumaankaan. Kyllä sielä haudalla kannattaa käydä. Ei tapahtunut muuksi muutu vaikka et haluaisi sitä kohdatakkaan. Sen sijaan sinun elämäsi voi lähteä taas etenpäin, kun tunnustat tosiasiat.- kvasi
Taitaa kuitenkin olla eri asia kun elämän tärkein ihminen kuolee? Vai onko niin, että sinun kohdallasi on käynyt niin, että monesti elämän tärkein ihminen on kuollut?
- Pakstori
Lainaa: Ateisti X
Olen ollut liian monissa hautajaisissa, mutta aina olen arkkua katsellessa ajatellut, että hän on kuollut, mutta minä elän. Elävien väliaikainen etuoikeus on elää. Kuolleena ehtii jokainen olla loputtomiin, mutta elämä on vain tässä ja nyt.
Valitettavasti, ei kerran jo elämän saavuttaneelle, ja maailmassa paljon asioita vaikuttaneelle ihmiselle voida suoda mitään "iankaikkista kuolemaa", ja olemattomuutta, se on TÄYSIN mahdotonta, koska hän vaikutti moniin asioihin maailman jatkumoissa.....
- Pakstori
Jos hän kuoli kristittynä, hän on vielä olemassa, näin Jeesus ainakin lupasi omilleen... Hän voi vaikuttaa ajatuksiisi, ja voit häneltä saada viestejä, vielä rajan takaakin, ja voit kuvitella häntä, tai miettiä, kuinka Hän sinulle mihinkin tilanteeseen vastaisi...Siksi: Kuolemaa ei enää ole oleva, vaan kuolleetkin ovat luonamme, ja hekin tulevat löytämään uudelleen uudet kehonsa, joihin menevät....
Minulle on kuolemani jälkeen jutellut vielä äitini, ja olen varma, että hän on äitini.... Olen kuullut siis 20 vuotta ääniä, ja kun äitinkin kuoli, saatoin edelleen kuulla hänet ylimääräisenä juttelijana ajatusteni lisäksi.... Jos et kykenen kuulemaan monia ääniä, älä välitä, voit havaita rakkaasi ohjailevan usein ajatuksiasi, ja muistathan toki, miten hän toimi, vastaili ja vaikutti, kun vielä eli...
On tietysti totta, että tutun kehon katoamainen maailmasta, ja elävien kirjosta, on surullista, mutta ei se häntä kokonaan pois voi viedä, mikäli olet "uskossa"....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342016Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291065- 69880
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261768Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65759- 14739
- 83689
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132687Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213676- 26672