2. Pietarin kirje 3:10

Jeesuksen takaisintulemisen päivänä, kun tapahtuu vanhurskaiden ylöstempaus, sen jälkeen alkaa viimeinen vihan aika, jolloin ihmiset kuumuudesta kärventyvät, ilm.kirja, auringon valo on seitsenkertainen. Harvat ihmiset löytävät viileän suojan maan alta, heillä on siellä myös elintarvike- ja vesivarastot.
"Minä teen ihmiset harvinaisemmiksi kuin Oofirin kulta".
Uuden maailman aikaan ei ole enää merta, kuivaa maata on enemmän uusille
asukkaille, valtameret vievät ison osan pinta-alasta vanhassa maailmassa.
Vanhurskaat hallitsevat tuhat vuotta, perkele on sidottuna sen aikaa.

Vastasin edellä poistamasssani kommentissa väärin
eli puhuin Jumalan päivästä, enkä Herran päivästä.
Tässä kaikki Pietarin mainitsemat
päivät tuossa luvussa (2 Piet 3) järjestyksessään:

Pietari kirjoittaa viimeisistä päivistä,
jolloin tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia,
jotka aivan tieten tahtoen jättävät huomaamatta tosiasiat.
Puhumalla evoluutiosta iankaikkisen taivaan Jumalan sijaan,
ei tarvitse uskoa myöskään siihen, että samainen Jumala,
jonka Sanan voimasta maa rakentui,
voi myös samalla Sanansa voimalla tuhota sen:

"Sillä on salassa, heidän sitä tahtoessa,
että taivaat olivat vanhastaan
ja maa vedestä ja veden kautta rakentuen
Jumalan Sanalla, joiden kautta silloinen maailma vettä tulvien tuhoutui.
Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat
Hänen Sanallaan talletetut tulelle,
säilytettäviksi jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään." (5-7)

Kysymys on siitä samasta Jumalan Sanasta,
jonka voimasta maa rakentui.
Saman Sanan voimasta se odottaa tulen tuhoa.
Mutta milloin tämä tapahtuu!
Pietari kertoo seuraavaksi Jumalan aikataulun perusperiaatteen.

"Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa,
että yksi päivä on Herran edessä kuin tuhat vuotta
ja tuhat vuotta kuin yksi päivä." (8)

Ja nyt Pietari alkaa käydä läpi tuota Jumalan aikataulua.
Päivä päivältä.

"Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä,
niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä,
vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan,
sillä Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu,
vaan että kaikki tulevat parannukseen." (9)

Eli ensimmäiseksi Pietari otti esille meneillään olevan armotalouskauden.
Pilkkaajat kysyivät, missä on lupaus Hänen tulemisestaan.
Pietari vastaa, että ei Herra viivyttele,
mutta pitkämielisyytensä tähden Hän on odottanut,
ja antanut aikaa parannuksen tekoon.
Jo kaksi tuhatta vuotta eli kaksi päivää.

Seuraavaksi on edessä ihmiskunnan historian seitsemäs päivä.
Sapatin päivä. Herran päivä. Messiaan päivä.

Mutta Raamattu puhuu myös siihen liittyvästä kauheudesta.
Herran päivän tuleminen on kauhea.
Ennenkuin tuo tuhat vuotta kestävä ihanuus syntyy,
on maailmassa ankarat synnytystuskat,
jotka päättyvät siihen, että saastunut maailma puhdistetaan tulella.
Maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palaa.

Ja sitten siis koittaa Herran päivä, tuhat vuotta kestävä rauhan millenium.
Tuon tuhat vuotta kestävän Herran päivän jälkeen tulee Jumalan päivä.

Jumalan päivän tuleminen on paljon kauheampi
kuin Herran päivän tuleminen.
Sillä Jumalan päivän tulemisen yhteydessä
materian maailma "sulaa/katoaa/häviää".
Ja sitten koittaa tuo iki-ihana Jumalan päivä,
jonka alkajaisiksi Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.

"Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas,
ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat,
ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
Kun siis nämä kaikki näin hajoavat,
millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista,
jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat
ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!
Mutta hänen lupauksensa mukaan
me odotamme uusia taivaita ja uutta maata,
joissa vanhurskaus asuu." (10-13)

Tuo Jumalan päivän tuleminen on maailmanloppu.
Mutta tuota kauheaa Jumalan päivän tulemista seuraa itse Jumalan päivä.
Siis päivä jolloin Kristus antaa valtakunnan Isän ja Jumalan haltuun.
"sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun,
kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman." (1Kor15)

Jumalan päivän alkajaisiksi Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.
Ja tätä autuutta ei kestä enää vain yksi päivä eli tuhat vuotta,
vaan kysymyksessä on iankaikkisuuden päivä.

"Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen,
että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi,
rauhassa, hänen edessänsä;
ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi,
josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan
teille on kirjoittanut;
niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista,
vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista,
jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon
niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte,
niin olkaa varuillanne,
ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina
lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.
Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään. (14-18)

antaa turvan kuten Jeesus opetti ihmisten vihastakin: "älkää peljätkö niitä, jotka voivat ruumiin tuhota mutta eivät voi sielulle mitään".

Samoin opetti pelkäämään Jumalaa: "... vaan peljätkää Jumalaa joka voi tuhota ruumiin ja sielun heittää Helvettiin".

Nämä on Herran ja Jumalan totisia sanoja ja kannattaa ottaa varteen ja rakastaa Jeesusta, eikä ole pelottelua lainkaan vaan viisautta kuten Herran pelko on sen alku. Jeesus on kaikki kaikessa, Alku ja Loppu ja Ollut ja Oleva ja Tuleva, Iankaikkinen Isä ja Jumala Pojan olemuksessa, sillä Isä ja Poika ovat Yhtä.