Onko täällä muuta porukkaa jonka elämään on kajottu sellaisin tavoin että on
vaikea uskoa sitä todeksi? Minä muistan vielä sen ajan kun kaikki tuntui "normaalilta", mutta yhtäkkiä elämäni meni pirstaleiksi ja jouduin henkiseen taisteluun oikeudestani olla minä. Niin, tähän nyt on helppo sanoa että ota pilleris, mutta kun tähän eivät pillerit auta. Minun maailmani muuttui kaoottiseksi sekamelskaksi jota yritän kaiken järkeni ja logiikkani mukaan pitää järjestyksessä.
Tyypillinen omituinen-normaali päivä. Keskustelu ruokapöydässä - olen muka
taas jutellut jostakin aiheesta juurta jaksain, aiheesta josta kysyn nyt mielestäni ensikertaa.Käy ilmi että aihetta on käsitelty syvällisemminkin. Enkä minä usko että unohdin - minä tiedän etten ole käynyt moista keskustelua.
No, tämä on tätä tavallista - joku on taas elänyt elämääni. Syön kevyesti kuin
lintu ja silti olen ylipainoinen, syökö joku toinen puolestani kun en laihdu millään?
No katsonpa hetken TV:tä, kun ohjelmisto vaihtuukin keskenkaiken valheelliseksi roskaksi sen tavallisen TV:n sijaan johon olen tottunut normaalisti.
Yöt menevät taistellessa näkymättömiä voimia vastaan jotka yrittävät käydä kimppuuni paikoissa jotka ovat kaikki kuin tämä sama kotimaailmani huone,
mutta pienin eroavaisuuksin. Kerta toisensa jälkeen.
Siinä vain lyhyt pätkä normaalista päivästäni - jäävuoren huippu. Mainittakoon
vielä tavarat jotka katoilevat huoneestani, tavarat joita joudun etsimään kun
ne eivät olekaan siellä minne laitoin ne. Onko normaalin ihmisen elämä oikeasti
sellaista normaalia missä ei tapahdu kummia, vai onko se tällaista luonnostaan?
Minun elämäni vaikutti pitkään normaalilta puuttuvia tunteja ja vuosia
lukuunottamatta. Yhtäkkiä läheiset joiden kanssa en ole puhunut aiheesta tietävät
paljonko pakissani on rahaa minulla ... ihan oikeesti, mitä tapahtuu?
Kertokaa nyt hyvät ihmiset mitä tekisitte kun elämänne menisi tällaiseksi?
Uskoisitteko seonneenne, kun istutte täysin selväjärkisenä miettimässä mikä
tämän kaiken on saanut aikaan? Onko sille nimikin? Onko se kategorisoitu
jossakin medikaalisessa julkaisussa? Ei tässä mitään, olen kyllä hyvin
sopeutuvainen persoona ja sen ansiosta pystyn elämään näin, mutta välillä
on vaikea sumplia yksityiskohtia kun puhun porukoitten kanssa, että miten
se nyt olikaan se asia kun en tiedäkään mistä on edes puhe kun hetki sitten
oli jostakin aivan muusta puhe. Vedän matalalla profiililla. Ohitan asiat
malliin "jaa jaa, taisi päästä unohtumaan" tai "ai mitä, unohduin miettimään sitä
edellistä asiaa" ... Mutta kaikenkaikkiaan elän suuren hämmennyksen vallassa.
vaikea uskoa sitä todeksi? Minä muistan vielä sen ajan kun kaikki tuntui "normaalilta", mutta yhtäkkiä elämäni meni pirstaleiksi ja jouduin henkiseen taisteluun oikeudestani olla minä. Niin, tähän nyt on helppo sanoa että ota pilleris, mutta kun tähän eivät pillerit auta. Minun maailmani muuttui kaoottiseksi sekamelskaksi jota yritän kaiken järkeni ja logiikkani mukaan pitää järjestyksessä.
Tyypillinen omituinen-normaali päivä. Keskustelu ruokapöydässä - olen muka
taas jutellut jostakin aiheesta juurta jaksain, aiheesta josta kysyn nyt mielestäni ensikertaa.Käy ilmi että aihetta on käsitelty syvällisemminkin. Enkä minä usko että unohdin - minä tiedän etten ole käynyt moista keskustelua.
No, tämä on tätä tavallista - joku on taas elänyt elämääni. Syön kevyesti kuin
lintu ja silti olen ylipainoinen, syökö joku toinen puolestani kun en laihdu millään?
No katsonpa hetken TV:tä, kun ohjelmisto vaihtuukin keskenkaiken valheelliseksi roskaksi sen tavallisen TV:n sijaan johon olen tottunut normaalisti.
Yöt menevät taistellessa näkymättömiä voimia vastaan jotka yrittävät käydä kimppuuni paikoissa jotka ovat kaikki kuin tämä sama kotimaailmani huone,
mutta pienin eroavaisuuksin. Kerta toisensa jälkeen.
Siinä vain lyhyt pätkä normaalista päivästäni - jäävuoren huippu. Mainittakoon
vielä tavarat jotka katoilevat huoneestani, tavarat joita joudun etsimään kun
ne eivät olekaan siellä minne laitoin ne. Onko normaalin ihmisen elämä oikeasti
sellaista normaalia missä ei tapahdu kummia, vai onko se tällaista luonnostaan?
Minun elämäni vaikutti pitkään normaalilta puuttuvia tunteja ja vuosia
lukuunottamatta. Yhtäkkiä läheiset joiden kanssa en ole puhunut aiheesta tietävät
paljonko pakissani on rahaa minulla ... ihan oikeesti, mitä tapahtuu?
Kertokaa nyt hyvät ihmiset mitä tekisitte kun elämänne menisi tällaiseksi?
Uskoisitteko seonneenne, kun istutte täysin selväjärkisenä miettimässä mikä
tämän kaiken on saanut aikaan? Onko sille nimikin? Onko se kategorisoitu
jossakin medikaalisessa julkaisussa? Ei tässä mitään, olen kyllä hyvin
sopeutuvainen persoona ja sen ansiosta pystyn elämään näin, mutta välillä
on vaikea sumplia yksityiskohtia kun puhun porukoitten kanssa, että miten
se nyt olikaan se asia kun en tiedäkään mistä on edes puhe kun hetki sitten
oli jostakin aivan muusta puhe. Vedän matalalla profiililla. Ohitan asiat
malliin "jaa jaa, taisi päästä unohtumaan" tai "ai mitä, unohduin miettimään sitä
edellistä asiaa" ... Mutta kaikenkaikkiaan elän suuren hämmennyksen vallassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet trolli,mutta tätä haet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiatiivinen_identiteettihäiriö
laihdut, kun syöt enemmän ja itsellesi terveellisempää ruokaa.
itsekin laihdutin parikymmentä kiloa yksinkertaisesti lisäämällä hieman kasvirasvojen käyttöä.
poliitikoilla samaa sairautta,joku muu lahjoittaa suomalaisten rahat