Suomen SOMALI-INVAASION HISTORIA ja alkuperä

http://hommaforum.org/index.php/topic,72706.0.html

"...merkittävää historiatietoa somalimaahanmuutosta.

Lainaus A. Leitzingerin kirjasta Mansikkamaan vartijat - Muistelmia ulkomaalaishallinnosta eri vuosikymmeniltä (2010).

Lainaus

Somalit

Monet somalit opiskelivat Moskovassa, mutta eivät viihtyneet siellä, vaan hakeutuivat länteen - joulukuussa 1971 Suomi joutui lennättämään kotimaahansa kaksi Ruotsista käännytettyä somalia, koska Suomi oli sallinut heidän kauttakulkunsa. Tämän jälkeen Ulkomaalaistoimisto ryhtyi hylkäämään aiempaa herkemmin Neuvostoliitossa opiskelevien ulkomaalaisten viisumihakemuksia.

Myös Suomen kehitysyhteistyöprojekteilla näyttäisi olevan yhteys myöhempään muuttoliikkeeseen. Ensimmäinen somalin vuoden 1987 lopulla jättämä turvapaikkahakemus hylättiin maaliskuussa 1988. Samoin kävi kesällä 1988 toiselle somalihakijalle. Eräs somaleista onnistui kuitenkin kolmannella Suomen-matkallaan syyskuussa 1989 jättäytymään maahan kuuden toverinsa kanssa, vaikka päätökset pysyivät yhä kielteisinä.
(...)

Joukkomuutto nostattaa paniikkia

Somalien joukkomuutto Suomeen junalla Moskovasta alkoi toukokuussa 1990 ja heinäkuussa rajan ylitti vilkkaimmillaan 50 somalia päivässä. Vuoden loppuun mennessä 1441 somalia oli hakenut Suomesta turvapaikkaa. Georg Ots -laiva toi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina 1991 kerralla 147 somalia ja ulkomaalaisvaltuutettu riensi satamaan estämään heidän käännytyksensä, mutta tämän jälkeen muutto Suomeen tyrehtyi ja somalit suunnistivat matkansa muihin Pohjoismaihin. Vaikka vuosien 1990-1991 somaleista vain 20 sai turvapaikan, kielteisiä päätöksiä ei voitu panna täytäntöön, joten kaikki saattoivat jäädä Suomeen.

Georg Otsin tapaus kuumensi viranomaisten tunteita

Hannu Siljamäki kertoo:
- Ulkomaalaisvaltuutetun toiminta oli tässä ja useammassa muussa yhteydessä hyvin härskiä. Mietimme jopa hänen saattamistaan virkavirheen perusteella syytteeseen ...
(...)

Somalien kuten muidenkin kaukaisemmista maista turvapaikkaa hakevien ihmisten paradoksi on, että jos he olisivat köyhempiä, heillä tuskin olisi paljon menetettävää vallanvaihdoksissa ja sisällissodissa, eikä heillä tosiaan riittäisi rahaa paeta Eurooppaan asti. ...

Somalien joukkomuutto tulistutti ylimmän valtiojohdon. Presidentti Koivisto kiinnitti huomiota 119 somalin tuloon junalla 26.11.1990 ja viranomaisten kyvyttömyyteen käännyttää heidät: "Huipputapaus oli se, kun suomalaisella bussilla tuli Leningradista somaleja ja rajalla vain todettiin, että jaaha, pakolaisia, selvä on, Lahteen menossa. Ei otettu edes nimiä ylös." Koivisto vaati 29.11.1990 hallitusta toteamaan Neuvostoliiton turvalliseksi maaksi somaleille ja sai ajatukselle sisäministerin tuen, mutta pääministeri Harri Holkeri vastusti ehdotusta. Sen sijaan ryhdyttiin kiireisesti uudistamaan ulkomaalaislakia. Koivisto kantoi huolta kantaväestön reaktioista: "Pelkäsin, että jyrkästi kasvanut pakolaisvirta aiheuttaisi nopeassa tahdissa muukalaisvihan."

Koivisto totesi 230 somalin tulleen junalla 30.12.1990. Hänen mielestään oli kestämätöntä, ettei viranomaisilla olisi keinoja puuttua hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Koivisto ennusti, että "syntyy oma intressiryhmänsä niistä, jotka elävät pakolaisten siivellä." Seuraavana päivänä Ilta-Sanomien haastattelussa Koivisto moitti ylenmääräistä pakolaisystävällisyyttä: "Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla..., että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä." Johtaja Heikki Taskinen:
- Neuvostoliiton aikaan rajavalvonta oli ollut äärimmäisen tiukkaa, mutta valtion hajotessa päästivät venäläiset rajavalvojat noin tuhat somalia rajan yli Suomeen. Tallinnasta somaleita tuli suuri määrä Suomeen Georg Ots -laivalla. Tällaisesta ei ollut kokemusta ennestään, joten hallitustasolla jouduttiin pähkäilemään oikeiden ratkaisujen perään. Päätös oli, että nämä somalit saivat jäädä Suomeen ja heille annettiin oleskeluluvat humanitaarisin perustein.
(...)"