Vanhempani elävät ja asuvat edelleen ok-talossaan.Isäni on halvaantunut 4vuotta sitten ja äitini on hänen omaishoitajansa.
Isä täyttää 81 vuotta ja äitini 75 vuotta.Hoito on hyvää ei voin sanoa, ja veljeni vaimo käy päivittäin auttamassa kun samalla paikkakunnalla asuvat..Itse asun 100km:n päässä ja olen vielä itse myös työelämässä, joten käynnit siellä ovat n. 2 kertaa kuukaudessa, korkeintaan...:/
Äitini on isän hoitamisen myötä laihtunut alle 50kg:seksi.Hän painaa n.42kg ja on 174cm pitkä.mihinkään lääkäriin häntä EI SAA.Valittaa senkerran kun siellä käymme ettei hän jaksa.Sitten kun rupeamme asioita hoitamaan siihen malliin että pappa saataisiin vuodeosastolle hoitoon, hän vetää "liinat kiinni" ja sanoo ettei pappaa mihinkään viedä.Tätä jatkunut jo tämän 4 vuotta!MIKÄÄN EI AUTA.
Pappalle tiuskii (ja suoraan sanottuna itkettää häntä), koska pappalla Parkinsonin tauti ja varmaan siihen kuuluu monen monituista eri oireyhtymää, vapinan lisäksi.
Lääkäriin äitiämme EI SAA, koska häntä ei vaivaa mikään!!!!!Paitsi tuo raju laihtuminen.Nainen syö yhden sämpylän verran ruisleipää ja juo pannullisen kahvia, sekä polttaa tupakkaa askillisen päivässä.
Onko nyt niin että äitimme SAA toimia omaishoitajana isällemme vaikka itse keikkuu jaksamisensa rajamailla; ja luulen että lääkärintutkimus olisi äidillemme aiheellinen, koska hän ei todellakaan ole lääkärissä käynyt 30:n vuoteen.Kehuskelee sillä ettei hän "pienten vaivojen" takia lääkäriin mene?
Mitä tehdä?Onko kelläkään mitään neuvoa????Olemme veljeni kanssa aivan umpikujassa!
Isä täyttää 81 vuotta ja äitini 75 vuotta.Hoito on hyvää ei voin sanoa, ja veljeni vaimo käy päivittäin auttamassa kun samalla paikkakunnalla asuvat..Itse asun 100km:n päässä ja olen vielä itse myös työelämässä, joten käynnit siellä ovat n. 2 kertaa kuukaudessa, korkeintaan...:/
Äitini on isän hoitamisen myötä laihtunut alle 50kg:seksi.Hän painaa n.42kg ja on 174cm pitkä.mihinkään lääkäriin häntä EI SAA.Valittaa senkerran kun siellä käymme ettei hän jaksa.Sitten kun rupeamme asioita hoitamaan siihen malliin että pappa saataisiin vuodeosastolle hoitoon, hän vetää "liinat kiinni" ja sanoo ettei pappaa mihinkään viedä.Tätä jatkunut jo tämän 4 vuotta!MIKÄÄN EI AUTA.
Pappalle tiuskii (ja suoraan sanottuna itkettää häntä), koska pappalla Parkinsonin tauti ja varmaan siihen kuuluu monen monituista eri oireyhtymää, vapinan lisäksi.
Lääkäriin äitiämme EI SAA, koska häntä ei vaivaa mikään!!!!!Paitsi tuo raju laihtuminen.Nainen syö yhden sämpylän verran ruisleipää ja juo pannullisen kahvia, sekä polttaa tupakkaa askillisen päivässä.
Onko nyt niin että äitimme SAA toimia omaishoitajana isällemme vaikka itse keikkuu jaksamisensa rajamailla; ja luulen että lääkärintutkimus olisi äidillemme aiheellinen, koska hän ei todellakaan ole lääkärissä käynyt 30:n vuoteen.Kehuskelee sillä ettei hän "pienten vaivojen" takia lääkäriin mene?
Mitä tehdä?Onko kelläkään mitään neuvoa????Olemme veljeni kanssa aivan umpikujassa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos äitinne on asiallinen ja kuten alkukappaleessa kerroit isäsi hoito on hyvää, et voi äidillesi mitään. Hänellä on oikeus päättää itsestään, pakkohoitoon ette häntä saa. Äidillänne lienee jo keuhkoahtaumatauti, joka kuivattaa kehoa ja huonontaa keuhkoja, laihduttaa.
Huolisiko äitinne lisäapua kotiin esim. kotisairaanhoidon muodossa? Vuorohoitojaksoja hän ei taida hyväksyä isällenne?
Kun ja jos alkaa näyttää siltä että isänne hoito kärsii, voitte alkaa vedota siihen ja isänne on oikeus päästä asialliseen hoitoon. Siihen asti voimia!
Äiti ei huoli mitään apua.
Aikoinaan hänellä oli yöllä pari hoitajaa tulossa isää kääntämään, mutta äiti valvoi ja odotti kellon kanssa koska nämä tulevat.Ja jos tulo myöhästyi, saivat hoitajat kovat moitteet siitä, etteivät olleet tulleet siihen kellonlyömään.Lopulta hoitajien tulo öisin lopetettiin....ELI; ei hänen olisi tarvinnut yötään valvoa, mutta, mutta:::/Itkeäkkö vaiko nauraa?Joskus tuntuu niin koomiseltakin koko tämä touhu..:)
Niin luulen minäkin, että joku keuhkoperäinen sen (laihtumisen syy) on oltava?Äiti on polttanut koko ikänsä 16v:sta -tähän asti.Ja mikä pahinta:POLTTAA SISÄLLÄ, joten isäkin saa nikotiiniannoksnsa, valitettavasti.
Isää tässä kohdassa käy enemmän sääliksi, sillä äiti on todella (v-mainen, ja todella ilkeä) kun sillä päällä on!
Ollut omaishoitajana ja väsynyt. Sydänperäinen sairaus ollut minulla ja hyväksyttiin omaishoitajaksi. Väsyneenä tulin siihen tilanteeseen että en jaksa.
Lisäksi sydän alkoi oirehtia väsymistään.
Totea että hoitajan kuntoa ei liikaa tarkistella ja kuitenkin on oltava sopiva omaishoitajaksi. Tuo yhteen sopimattomuus ei kuulosta hyvältä koska hoidettavan etua on katsottava myös. Ikävää tuollainen. Itse väsyneenä tulin kiukkuiseksi siksikin katsoin parhaaksi lopettaa omaishoitajuuden ja terveydellistä syistä.
Kummankaan kannalta tuo tilanne ei vaikuta hyvältä. Jotain asiaan saatava helpotusta. Ei tuota voi hyväksyä. Itsekin hoidin hyvin mutta se väsymys !!!
Ymmärrän TODELLA hyvin tuon väsymyksen ja sen, että omaan elämään täytyy myös saada jotain muuta, kun pelkän omaishoitotyön.Ei sitä välttämättä se, jota hoidetaan, ymmärrä, tai halua ymmärtää, koska kotona on kuitenkin hyvä olla. Mutta joskus pitää ajatella järjen kanssa asiaa, vaikka se julmaa onkin...:((
Miten saan sen menemään äitini päähän, ettei hänen enää tuossa iässä tarvii töitä tehdä????Kait noita hoitajia sitten olisi tuonikäisinä sairaaloissakin?:)
No....
Sitten kun ollaan velipojan kanssa siellä ja jutellaan että mitä asialle voidaan tehdä, äiti rupeaa itkemään!Joka kerta sama juttu.Että, heidän olisi sitten ok-talo myytävä ellei hän olisi omaishoitajana?Ja pappan hoitoon menee kaikki omaisuus, mitä heillä on?En tiedä, miten nämä hoitomaksut määräytyvät, mikäli molemmilla erittäin pienet tulot, eikä säästöjä lainkaan.Talo on ainut, mikä heillä on.Ja, sekin on rakennettu 1977, eikä mitään senjälkeen tehty...:(((
Monet kerrat sanottu ettei sitä taloa saa hautaan mukaansa, että se on VAIN asumus, jossa asutaan.Itse toteaa saman että pienessä rivarissa hänellä olisi helpompaa?Joten, ollaan haettu pappalle paikkaa hoitoon, mutta kun pappalla olisi paikka, äitini ei haluakkaan tehdä muutosta!
Ei tällaista soutamista ja huopaamista meinaa edes itse jaksaa.Joskus olisi parasta kerralla viheltää peli poikki ja laittaa se halvatun talo myyntiin?Vaikken sitä voi tehdä, mutta mieli tekisi, jotta jonkinlainen ratkaisu saataisiin, koska kaiken uuden kohtaaminen on äidille vaikeaa.
Kun isä halvaantui, oli äidillä opetteleminen asioiden hoitamiseen, koska isä oli AINA hoitanut kaikki raha-asiat ym.:t juoksevat asiat.Äiti oli aivan pihall yli 70:nä!!!
Uusi asia tuo aina uutta tullessaan, mutta kaikki vanha on tuttua ja turvallista.
Asioilla on tapana kuitenkin järjestyä, tavalla tai toisella, palaset loksahtelevat paikoilleen. Vanhat ihmiset pitävät kunnia-asianaan että he hoitavat puolionsa viimeiseen tappiin, muuten kokevat epäonnistuvansa ja potevat huonoa omaatuntoa. Mitä ne muutkin sanoisivat jos pappa laitettaisiin laitokseen :).
Kannattaa ottaa selvää maksuista sun muusta, jos se rauhoittaisi äitiänne suhtautumaan luottavaisemmin isänne laitoshoitoon. Onhan se iso muutos ja itkettääkin monet kerrat. Onhan siinä kyse tavallaan erilleen muuttamisesta mikä ikänsä yhdessä asuneille on kauhistus.
Ei asuntoa pakko myydä. Molempien nettotulot lasketaan yhteen ja jos suurempi tuloinen hoidossa otetaan 42,5 % hoitomaksuihin. Puolisolle jäätävä toimeentulo ja hoidettavalle 97 € / kk käyttövaraa.
Puolisolle mahdollista asua kotona hänen toimeentulo turvattava.
Puolison elatusvelvollisuus on ja se otettava huomioon.
Laskelma löytyy pitkäaikaishoidon maksuista !
Siis hoitomaksut / pitkäaikaishoito maksut. Kunkin omat laskelmat.
Jokaisen kunnan omat laskelmat siis omat.
e olle neuvoa