Vanhemmat eivät hyväksy suhdettani

Suosittelisin sinua pitämään suhteenne toistaiseksi ns. omana tietonasi. Älä siis "mainosta" vanhemmillesi olevasi parisuhteessa henkilön kanssa jota he eivät arvosta. Olet kuitenkin sen verran nuori että tekemisesi ja ihmissuhteesi kuuluvat myös vanhemmillesi, joten älä osoita heille katkeruutta siitä että he eivät hyväksy suhdettasi.

Keskittymällä ensisijaisesti kouluun ja omaan elämääsi ja pitämällä tämän suhteenne "kakkossijalla", osoitat vanhemmillesi olevasi kypsä seurusteluun: et anna hetkellisten ihastuksien vaikuttaa oman elämäsi punaisiin lankoihin. Olemalla tyynen rauhallinen vanhempiesi "kiukutellessa", osoitat heille kypsyyttäsi ja ajan kanssa he varmasti oppivat luottamaan arvostelukykyysi ja vähitellen hyväksyvät suhteenne. Jos taas itse vedät itkupotkuraivareita vanhempiesi negatiiviseen palautteeseen, tai puolustelet poikaystäväsi selkeästi rapakuntoista tilannetta, lisäät vain vettä myllyyn sen suhteen etteivät he usko suhteen tekevän sinulle hyvää = vastustavat entistä enemmän. Omilla teoillasi, käyttäytymiselläsi ja asenteellasi vaikutat kaikkein eniten. Eli vakuuta vanhempasi siitä että tiedostat poikaystäväsi pohjasakka-tilanteen etkä anna itsesi vajota samaan.

Jos suhteenne kestää tätä matalaa profiilia siihen asti että olette täysi-ikäisiä, niin sitten asia on täysin omanne ja voitte tehdä mitä haluatte. Jos se sitä niin sanottua tosi rakkautta on niin pari vuotta odottelua ei ole aika eikä mikään. :)

Harvoin sitä näkee näin selkeää kirjallista esitystä 16-vuotiaan taholta: ajatusten esilletuomisen sanankäyttöä, ja jossa ovat yhdyssanat oikein sekä pilkut ja pisteet suht kohdillaan. Melkein voisi olla vaikea uskoa nuoren kirjoittamaksi.

Ilmiselvää, että vanhemmat ovat huolissaan tytöstä, joka ihastuu pahikseen.
Parempi on odottaa täysi-ikäisyyttä.
Kännäämisestä kiinnostunut poikaystävä ei ajan myötä nyt niin kehittävä juttu ole.
Vaikka ei hetkessä oma käytös muuttuisikaan, niin ajan myötä huomaamatta pojan ajatusmaailma alkaa vaikuttaa tuhoisalla tavalla ainakin alkon käytön suhteen. Myös pojan aggressiivinen tapa kohdata maailmaa vaikuttaa sinuun, vaikka et tahtoisikaan.
Vanhempasi ovat viisaita ihmisiä.

Provo.

Sorry, mutta olen samaa mieltä vanhempiesi kanssa.

Ei näytä sitten yhtään hyvältä tuo sinun suhde!
"koska ovat nähneet hänen känniriehumisiaan ja tappeluita, ja tietävät huonon maineen ja menestyksen." - luepa tämä lause uudelleen järjen kanssa!

Vanhempasi ovat aiheesta huolestuneita!

Miten sinä voit ajatella tulevaisuutta henkilön kanssa jolla on todistetusti känniriehumisiaan ja tappeluita?

Luuletko tosiaan, että ne tulevat vähenemään??
Eivät tule, - vaan lisääntymään.

Jos minä olisin sinun vanhempi, niin yrittäisin tosiaan suojella sinua tuollaiselta suhteelta. Ole kiitollinen, että vanhempasi ovat kaukonäköisiä ja tekevät sen!

Täällä sinä kerjäät myötätuntoa tyhmälle valinnallesi, ja - - - valitettavasti saat sitä (ajan henki on että "tee mitä haluat").

Olet 16 vuotias neitokainen. Sinulla on maailma edessäsi. Valitse huolella minkälaisen poikakaverin haluat vierellesi! Ei mitään kännikalaa (vaikka osaisi supetella jne hyvin).

Ole kiitollinen vanhemmillesi, että he huomaavat vaaran!

Kaikkea hyvää sinulle, järki vain päähän, kyllä se siitä!

Vanhempasi yrittävät suojella sinua ja tarkoittavat vain parastasi. Epäilen että suhteella ei kovin hyvää ennustetta ole pidemmän päälle, paitsi jos poikakaverin kapina menee ohi. Olet niin nuori, että vanhempasi näkevät sinut vielä lapsena eikä aikuistuvana nuorena. Jatka keskusteluyrityksiä vanhempiesi kanssa ja pidä puolesi.
Olen itse käynyt 17 vuotiaana vähän samanlaisen sodan. Aselepo saatiin siten, että viikolla olin kotona ja viikonloppuisin ilmoitin missä olen. Eipä tuo sopimus kovasti vanhempiani miellyttänyt, mutta ei minua pystynyt kotonakaan pitelemään.

vai niin

Teinipojan keksitty aloitus.Melko huonokin vielä.Uskonto ja kansalaisuus vielä valtaväestöstä poikkeava niin pisteitä olisi tullut nelosen sijaan kuusi.
Ensikerralla parempaa,mainostajat tykkää.

On sellaisiakin vanhempia, jotka eivät välitä vähääkään missä jälkikasvu aikaansa viettää. Hyvä, että on vielä sellaisiakin vanhempia, jotka todella välittävät. En minäkään antaisi lapseni seurustella jonkun humalapäissään rähisevän tyypin kanssa. Juoppous voi jatkua - sen loppumisesta ei ole mitään takeita. Tuoko tämä kaveri jotain puuttuvaa jännitystä harmaaseen arkeen vai mitä se on? Tuollaiset rähinät voivat päätyä myös joskus raastupaan. Keskity kouluusi ja mieti onko tuollainen mies mikään tulevaisuuden lupaus sinulle, joka olet hyvä ja ahkera koulussa ja tulet menestymään. On sellaisiakin kavereita, jotka eivät juo eivätkä rähinöi - ja ovat siitä huolimatta miehiä!

Kieltäisin kyllä itsekin jos tyttäreni seurustelisi kännäävän tappelupukarin kanssa.

Miksi haluat edes ajatella suhdetta tuollaisen vapaan kasvatuksen loisen kanssa??? Taidat olla tyypillinen reppana joka kokee sosiaalisen statuksensa jotenkin korkeammaksi kun vieressä notkuu känniaivotuttisuuidiootti!

Miksi oikeastaan haluat seurustella tuollaisen kanssa???

Minä en ikinä rupeaisi!
Voi juku mikä tyyppi!

Hei, herää!

Hyvän perheen ainoa tyttölapsi ihastuu näihin renttujätkiin. Se on vaan kumoamaton luonnonlaki. Varmaan koska vastakohdat vetää toisiaan puoleensa. Muuta selitystä en ole asialle keksinyt.

Onnea! 25-vuotiaana olet äiti jonkun rentun hylkäämälle lapselle. Sen jälkeen parisuhteesi ovat rentulta toiselle kahden vuoden vaihtovälillä. Asiaan kuuluvasti saat kaupan päälle kausikortin veneeristen tautien poliklinikalle.

Odota et oot 18v. eli täysi-ikäinen ja sit voit haistaatta vittua mutsilles ja faijalles!!!! pitäähän se napanuora joskus katkaista.........

16-vuotias on vielä kovin nuori ja tokihan tuohon ikään kuuluu kapinoiminen ja rajojen kokeilu. Kyllä se siitä muuttuu kunhan aikuistuu ja jos ei aikuistu täysi-ikäisenä, vaihda parempaan siinä vaiheessa :) Kaikelta ei vanhemmatkaan voi suojella vaikka kuinka haluaisivat. Ole onnellinen, että vanhempasi välittävät ja ovat kiinnostuneita missä ja kenen kanssa liikut. Koittakaa löytää joku kompromissi jos se vaan on mahdollista :) Miten poikaystäväsi käyttäytyy esim vanhempiesi läsnäollessa? Mutta tsemppiä!!

provo mikä provo!!tosi pöljää että ihmisillä ei oo muuta elämässä ko kirjottaa muka kiinnostava aihe ,lue ärsyttävä ja kattoa ja hihitellä kotona että mitäköhän ne nyt on mieltä tästä mun tosii hyvästä provostaa.....pöljää!!ja outoa että näitä pössejä on vielä aika paljon!!!kertoo aika paljon tästä nykymenosta!!!!!!

Minkälainen koti poikaystävälläsi on? Onko hänen vanhemmillaan asiat kunnossa? Mitä mieltä poikaystäväsi vanhemmat ovat sinusta? Onko poikaystäväsi vanhempien mielipiteellä merkitystä poikaystävällesi? Poikaystäväsi saattaa olla kapinoivassa murrosiässä tai sitten hän on alkanut retkuilemaan kuten vanhempansakin. Sinulle voisi kirkastua monta asiaa, jos tarkastelisit asiaa tältäkin kannalta.

Naisen logiikka: Mitä rentumpi niin sen herkumpi. No. Katohan tyttö pojus renttuilua vähän pitempään. Joko muutut itse samanliseksi tai jo oletkin, TAI tajuat sen tarpeeksi ajoissa ja etsit vakaampaa seuraa. Jos suomalaiset nuoret semmosia enää kukaan on...

Minulla oli 14-vuotiaana samankaltainen tilanne. Hieman vanhempi poikaystäväni kännäsi jatkuvasti ja muuttui aina aggressiiviseksi. Selvinpäin hän oli rauhallinen ja jopa hieman ujo. Minä taas menestyin koulussa hyvin enkä ollut koskenut alkoholiin ennen kyseisen pojan tapaamista. Vietin hänen kanssaan kuukauden ja aloin myös juomaan. Vanhempani eivät nähneet häntä pahimmillaan, mutta ei hän selvästikään ollut heille ollenkaan mieleinen. Olin kovin rakastunut.

Noin kuukauden seurusteltuamme tein isomman tempauksen, jonka seurauksena vanhempani vaativat minua katkaisemaan välit poikaan. Olin aivan murtunut, mutta katkaisin välit. Puolisen vuotta eron jälkeen poika soitti minulle ympäripäissään ja pyysi tulemaan tapaamaan häntä. Pikaisella tapaammisellamme hän yritti suostutella minua takaisin suhteeseen. Olin ilmeisesti toipunut erosta hyvin ja aukaissut silmäni, koska en todellakaan halunnut olla hänen kanssaan. Mölisevälle känniääliölle oli helppo sanoa ei, enkä ole sen jälkeen nähnyt häntä tai katunut päätöstäni.

Selväpäisenä hän oli ihana. Se ei kuitenkaan riitä, jotta kestäisin runsasta juomista ja aggressiivisuutta humalassa. Kestäisitkö sinä poikaystäväsi juomista loppuelämäsi? Juomisesta voi tulla hänelle elämäntapa. Haluatko viettää kaikki viikonloput joko känniääliön seurassa tai kotona peläten, mitä hän tällä kertaa keksii? Hakkaa jonkun vahingossa kuoliaaksi tai jää poliisin haaviin ajettuaan autolla humalassa. Sinä et halua yhteistä tulevaisuutta sellaisen miehen kanssa, usko pois.

Olet varmasti rakastunut ja ehkä jopa oikeasti rakastat poikaystävääsi. Päätös olisi varmasti hyvin vaikea. Toisaalta on hyvä, että olet vielä nuori. Sinulla on vielä aikaa miettiä ja katsella poikaystäväsi touhuja, kunhan et itse lähde siihen mukaan. Toivottavasti hän parantaa tapansa tai sinä pystyt näkemään hänet uudessa valossa.

Uuh beibe sä elät salattuja elämiä. Oletko koskaan miettinyt miten samaistut salattujen elämien henkilöhahmoihin, kun katsot salattuja elämiä. Sääli, teeveen uhri, aivopesty nuori.

Niin olet 16-vuotias ja mailma syleilee sinua juuri nyt. Rakkaus ja ihastuminen ovat kovia juttuja. Monessa asiassa olet oikeassa, mutta ihmissuhdeasiat ovat usein hyvin vaikeita. Vanhemmillesi olet kaikkein rakkain, usko pois vaikka he nyt ovatkin asioista toista mieltä.

Et ole nähnyt vielä mailman kuvioita, ne usein ovat aika hankalia ja niihin vaikuttaa niin moni seikka. Vanhempasi ovat eläneet elämää jo kauan ennen sinua, ovat ystäväpiirissään ja muuallakin nähneet jos jonkinlaisia karikkoja. Siis heillä valitettavasti on tietoa enemmän kuin sinulla. Ruusunpunaisten "lasien" läpi sinulla on vaikea nähdä vaaroja, johon suhteet usein johtavat.
Itse kerroit, että kaverisi juo, se esimerkiksi on sellainen seikka, että en antaisi oman lapseni seurustella sellaisen kaverin kanssa. En todellakaan, vaikka kerrot, että kaikki juovat. Asia ei kuitenkaan ole niin. Katso, pystyykö kaverisi olemaan ilman alkoholia ja tupakkaa vaikka vuoden, niin silloin tiedät, arvostaako hän sinua todella vai ei. Näin se vaan mailma on opettanut, että ihminen kestää monta asiaa, jos vain oikeasti välittää ja rakastaa pyyteettömästi toista ihmistä.
Onko hänellä jatkossa mahdollisuus elättää vaikka perhe yhdessä sinun kanssasi? Onko? No nyt hän on opiskelija, mutta moni asia jo kertoo tässäkin vaiheessa paljon, onko kaverisi oikeasti kiinnostunut koulusta, etä arvosanat ja sitä rataa. Älä suutu, mutta asiat, joita olen nähnyt elämäni aikana työnkin ohella, ovat joskus hyvinkin karmeita. Kun sitten katselen karikkojen taakse, niin syyt kyllä ovat jo tulleet esille suhteiden alussa, mutta sitä vaan on oltu niin hirveän sinisilmäisiä ja rakastuneita, että vaarat ovat jääneet huomiotta.

Nauti nyt nuoruudesta vaikka yksinkin tai kavereiden kanssa, se on ihaninta aikaa, jota sinulla on nyt edessäsi. Kumppaneita mailma on väärällään ja kyllä se oikea tulee vastaan aikanaan, malta ja katsele.

Näin aikuisen naisen näkökulmasta voisin antaa pari neuvoa.

Kai ymmärrät, että nuorison joukossa poika (siis todellakin poika, miehestä ei voi vielä vuosiin puhua) voi vaikuttaa kovalta jätkältä, kun tupakka maistuu ja kaljaa menee. Ja kun on vielä kova tappelemaankin, niin onpas siinä kova jätkä.

Menee pari vuotta ja siinä vaiheessa näillä kovilla jätkillä monesti jatkuu meno samanlaisena. Tulee 20-vuotta mittariin ja meno jatkuu.

Oikeasti kovia jätkiä ovat kuitenkin ne, jotka jaksavat jo tuossa vaiheessa käydä koulunsa kunnialla ja ehkäpä jo miettivät jatko-opintoja, joilla saisi itsensä koulutettua työelämään. Siinä vaiheessa, kun näiden nuoruuden kovien jätkien nuoruus kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen vielä jatkuu kaljoitellen ja usein sosiaalitoimiston rahoittamana taikka muuten olemattomalla toimeentulolla niin oikeasti kovat jätkät käy koulua jonkun ajan päästä valmistuen.

Ei oikeasti mene montaa vuotta, niin kova jätkä on kaikkien silmissä se, joka kantaa vastuun itsestään, laskuistaan ja tarvittaessa myös muista ilman nuoruuden turpiinvedoista seuranneita viranomaismerkintöjä. Sellaista voisi jo kutsua mieheksi, jonka kanssa voisi jo tulevaisuuttakin suunnitella.

Miksi seurustelet juopon tupakoijan kanssa. Kun olin nuori, ajattelin: en halua poikakaveriksi sellaista, joka juo ja tupakoi. Ja sellaisen miehen sitten löysinkin.

Ei 16 vuotiaat saa polttaa tai ryypätä olet vielä niin lapsellinen , että et osaa valita kunnon poikaystävää heivaa se pummi helkkariin ja ota yli 20 vuotias panoseiväs.
Ai niin eihän se käy sehän on alaikäiseen sekaantumista.
Ei sinun ikäisesi tiedä mitään "rakkaudesta" se on vaan naimishinkua rakkauteen kuuluu muutakin kuin panemista.
Tämä oli selvästi provo eihän se ole muuten mahdollista.

Tottakai pojan vanhemmat tykkää sinusta, ne haluavat sun kautta ja avulla pelastaa hänet.

No asia on ihan päivänselvä. Jos jatkat tuollaisen humalaisen rentun kanssa deittailusta, olet vuoden-kahden päästä yh-teiniäiti, jolla koulut jää kesken ja on ilman ammattia.
Jokainen vanhempi, joka rakastaa lastaan, ajattelee hänen parastaan. On selvää, että he eivät anna sinun riehua ulkona yökausia juoppojen ja tupakoivien tappeluääliöiden seurassa.
Mitä itse tekisit, kun olet sen lapsen kanssa yksin ja ikää 18v. Jep, jep, kuviot on selviä, olethan jo peräti 16v ja tieädn elämästä kaiken ja vanhempasi eivät ymmärrä mistään mitään.
Teinirakkaus ja ensirakkaus on aina iso kokemus ja tunteet uusia ja rajuja. Haluatko todellakin poikaystäväksesi känniääliön ja tulevan sossupummin. Miksi ihmeessä olet noin sokea.
Grow up baby! Sulla on todella viisaat ja välittävät vanhemmat! LASTEN ei todellakaan kuulu juoda ja polttaa ja riehua öisin kaduilla.

Aloitus on selkeä provo.
Jos kuitenkin näin menee, niin kannattaa modernina ja moniarvoisena nykyaikana käyttää varmasti toimivaa menetelmää:
Viekää tyttö erään etnovähemmistön aikuistumisriittiin, jossa tarpeettomat osat tytön alapäästä poistetaan. Eiköhän siitä rauhoitu.

.
Miksi ihmeessä et voi uskoa vanhempiasi...???
.
Katso ympärillesi ja näe millaisia me ihmiset olemme! Luuletko tupakoivan ja juopottelevan rentun muuttuvan prinssiksi jos ja kun tulet raskaaksi? Luuletko maailman muuttuvan jos muutatte yhteen? Miten maksaisitte vuokrat tai kumman vanhemmat takaisi asumisenne ja kenties myöhemmin jopa joutuisi maksamaan?
.
Toisaalta, mitä minä siitä välitän mitä sinä teet eli anna palaa ja.... hmmm... neuvo sitten omia kakaroitas viisaampana! :D

Kaikenlaista nähneenä kommentoisin sinulle, usko vanhempiasi. He eivät halua särkeä sydäntäsi, vaan suojella sinua siltä. Jos 16-vuotiaan elämäntapaan kuuluu alkoholi noissa mittasuhteissa, niin usko pois se viinanhimo menee yli sinusta välittämisen ja tuosta ei seuraa, kuin pahaa mieltä. Itse olen todennut,jälkiviisaana, että olisi ollut parasta noudattaa isäni ohjeita, eikä hakata päätä seinään, kun siitä ei seuraa, kuin ruhjeita. Naisilla on joku kumma vimma hakeutua p-aseuraan, ehkä se on se sisällä uinuva äiti, joka ajattelee, että juuri minä pystyn hoitamaan tämän sairaan yksilön terveeksi. Onhan sitä naisia, jotka ihastuvat miehiin, jotka riistävät hengen edelliseltä heilaltaan ja päätyvät sitten hakattuna(jos hyvin käy) tai tapettuna tilastoihin.
Jos poikaystäväsi ei hallitse itseään, kun hän käyttää alkoholia, niin hänen tulee olla käyttämättä sitä, se on vaan valitettava tosiasia. Vaikka pidät vanhempiasi määräilevinä tomppeleina, niin usko pois, he haluavat sinulle pelkkää hyvää. Jonain päivänä, jos/kun olet itse olet äiti, niin tajuat tämänkin. Tsempit sinulle.

Minulla on sinun ikäinen lapsi, joten minä tiedän hyvin, millaista on olla 16-vuotiaan pojan äiti. Jokainen vanhempi haluaa lapsensa parasta, mutta eri asia on sitten se, kuinka hyvin vanhemmat osaavat lastaan kasvattaa.

Poikaystäväsi on varmasti ihana ihminen, koska olet häneen rakastunut. Silti ymmärrän täysin vanhempiasikin. Heitä varmasti huolestuttaa poikaystäväsi itsetuhoinen käytös ja he pelkäävät, että hän vetää sinut siihen mukaan.

Ensinnäkään läheskään kaikki eivät tupakoi. Sinun ikäisistä vain noin 20 % tupakoi, mikä tarkoittaa sitä, että 80 % ei tupakoi. Sinun ikäisistä nuorista joka kymmenes juo itsensä humalaan joka viikonloppu eli noin 90 % ei harrasta sellaista kännäämistä. Tutkimusten mukaan mitä nuorempana aloittaa humalahakuisen juomisen, sitä todennäköisempää on, että aikuisikäisenä juominen on kehittynyt riippuvuudeksi, koska alkoholi tuhoaa nuoren kehittyviä aivoja. Jos päihteitä käyttää ahdistukseen ja masennukseen, niin se on tuhoisa tie. Sitä kautta myös huumeiden käyttö saattaa tulla kuvioon.

Minusta sinun poikaystävässäsi on huolestuttavaa se, että jos on riehuu ja ryyppää, niin milloin hän aikoo lopettaa sen? Onko hänellä tulevaisuudensuunnitelmia, että mihin hänen keskiarvollaan pääsee opiskelemaan jatkossa ja mitä työtä hän haluaa tehdä? Mitä hän tekee, jotta keskiarvoa saa nostettua ja että hän saa haluamansa opiskelupaikan? Miten hän aikoo aikuisena hoitaa riitatilanteita, sillä nyrkkejä heiluttamalla saa itse turpaansa ja äkkiä löytää itsensä vankilasta? Mitä enemmän hän juo ja jatkaa tuhoisaa elämäntapaa, niin sitä isompi riski on myös siinä, että hän jossakin vaiheessa "juoppohulluna" käy käsiksi sinuun.

Ymmärrät varmasti, että kyse ei ole siitä, millainen poikaystäväsi on nyt, vaan millainen hän on jo vajaan 2 vuoden päästä, jolloin hän on virallisesti aikuinen? Hän on varmasti jännittävää seuraa, mutta oletko itse ajatellut, että millaista teidän elämänne olisi, jos asuisitte yhdessä? Jos hänellä ei ole oikein hyviä ystäviä ja harrastuksia, niin miten sinä voit pitää omista harrastuksistasi ja ystävistäsi kiinni siinä tilanteessa? Moni tyttö "uhrautuu" ja jää poikaystävän kanssa kotiin, kun ei raaski jättää häntä yksin kotiin. Tuossa on myös se riski, että sinä joutuisit elättämään poikaystävääsi, koska hän ei saa opiskelupaikkaa eikä työtä.

Kannusta poikaystävääsi miettimään tarkemmin elämäänsä, että mitä hän haluaa todella tehdä. On helppoa haaveilla vaikka omasta kodista, lemmikistä ja lapsesta, kun ei tee mitään niiden haaveiden toteutumisen eteen. Hienoa, että olet ennakkoluuloton, mutta älä pilaa elämääsi hänen takia. Jos hän on sinun vuoksesi (ja itsensä vuoksi) innokas muuttamaan elämänsuuntaansa, niin tue häntä kaikin tavoin, jolloin te yhdessä voitte vahvempina jatkaa elämäänne yhdessä eteenpäin.

Kannattaisi myös selvittää, että mikä on poikaystäväsi väkivaltaisuuden ja huonon koulumenestyksen syy. Johtuuko se esim. keskittymis- tai lukihäiriöstä tai jostakin sairaudesta (esim. masennus)? Hän saattaa tarvita lääkärin, psykologin tms. apua, jotta hän saa elämänsä kuntoon.

Mitä maailman ihaninta on poikaystävässä, joka omien sanojesi mukaan:

- polttaa tupakkaa (alaikäinen, 16v lapsi)
- ryyppää ja kännää
- riehuu ja tappelee
-kiroilee ja käyttäytyy huonosti
- ei hoida kouluaan kunnolla

Vastaappa näihin kysymyksiin kypsästi ja asiallisesti kiitos, ilman, että puolustelet toisen ihmisen tekemisiä. odotn mielenkiinnolla vastauksiasi.

Olet valinnut luuserin, niin kuin niin moni muukin suomalainen nainen.

Luultavasti nait poikaystäväsi, saat pari kersaa ja 25-vuotiaana olet jo eronnut yksinhuoltaja, onneksi olkoon.

Voi hyvänen aika. Kuka viitsii "kännäävää" puolisoa/kaveria katsella missään iässä? Täällä ainakin jokainen äijä, jolla on jotakin ongelmaa alkoholin käytön kanssa, on pistetty mäkeen.

Rentut kiinostavat,mutta vain aikansa.
Luulenpa että vanhempasi ovat oikeassa,
valitettavasti.

Teinipojan keksitty aloitus.Melko huonokin vielä.Uskonto,lävistykset,tatuoinnit ja kansalaisuus vielä valtaväestöstä poikkeava niin pisteitä olisi tullut nelosen sijaan kuusi.
Ensikerralla parempaa,mainostajat tykkää.

Aika moni 16-vuotias taitaa sitä alkoholia kuitenkin juoda, joten ei se varmaan kaverista vielä alkoholistia ja tulevaa rappiorenttua tee, kysyjähän kirjoittaa että "niinkuin kaikki muutkin". Kyllä sitä itsekin tuli koltiaisena juopoteltua ja kaikenlaisia tyhmyyksiä tehtyä ja hölmöyksissään tapeltuakin useampaan kertaan. Eikä siinä ei ole tosiaankaan mitään hienoa tai ihailtavaa, ei sillä, vaan pointti oli siinä että ihan kunnon kansalaiseksi tässä kuitenkin on kasvettu nuoruuden pikku kolttosista huolimatta :-)

Eli ei nyt kannata heti tuomita niin rajausta, vaikea tuosta kirjoituksesta on vielä sanoa, että onko kyseessä nuorisokriminaalin alku vai vain vilkas kaveri joka tekee tyhmyyksiä ja kaljoittelee missä muutkin ikäisensä. Näköjään kuitenkin pitää tyttöystävästä huolta ja sehän on tärkeää se.

Jos se sama homma jatkuu vielä 25v ikävuoden jälkeen, eli kännäämistä ja yleistä "sekoilua" vailla minkäänvaltakunnan päämäärää niin tuollaiset miehet kannattaa unohtaa. se sama juttu jatkuu sitten kun on mukamas seurusteltu se 2vuotta hienosti ja sama homma jatkuu sinne hautaan saakka. nähty on tässä vuosien aikana näitä reppanoita. aina vaan se kalja ja kalja terassi.

Vanhempasi ovat viisaita, koska heillä on elämän kokemusta jota taas sinulta vielä puuttuu. Aloittajalla on kapea näkökulma nuorison alkoholin käyttöön,kun väittää lähes kaikkien 16 vuotiaiden käyttävän alkoholia. Todellisuudessa pienempi prosentti 16 vuotiaista käyttää sitä alkoholia ja tupakoi. Aloittaja kirjoittaa poikaystävän olevan kunnon pahis...Mitä kunnollista ja hienoa on nuoressa,joka kännää ja riehuu? Minusta tällaisella nuorella on mielenterveydellisiä ongelmia. Kannattaa todellakin kuunnella ja ottaa opiksi vanhempien neuvoista ja unohtaa tällaiset kännäävät luuserit.

Olen myös vanhempi ja tiedän että 16 vuotias ei tiedä itsekkään mitä tekee. Ajattelukyky omaksi parhaaksi ei ole vielä kypsä.

Kyllä olet todellakin upottamassa itsesi todella paskaan.

Miksi haluat juopon miehen, joka pilaa terveytensä tupakalla ja ihmissuhteensa tappelemalla ?

Oikein naurattaa 16 vuotiaan sinisilmäisyys.

Mitä teidät juoppoperheen arjesta ?

Kaikki rahat menevät viinaan ja äijä alkaa yskiä vihreetä limaa ... hyi saatana ... ja sitten saa pian COPD:n joka tappaa mukavasti ja vähitellen ... happipuillojen kanssa kuljeksii äijä kunnes viikatemies vie.

Onnea vaan ! Sulla ihan vitun huono miesmaku !!

Itse halusin aikoinaan raittiin miehen joka ottaa vain viiniä ruuan kanssa ja hänellä on akateeminen loppututkinto ja hyvät tulot. Hän on muutenkin toisen huomioon ottava ja järkevä. Mua ei alkoholistit paljon kiinnostaneet.

Tuntuu niin pahalta toi sun homma että on pakko kiroilla. Se on parempi pahe kuin juoppohullu mies.

Muutama fakta sinulle: jos poikaystäväsi ei ole ikinä lyönyt sinua edes kännissä, se on merkki paremmasta. Jos ja kun se tapahtuu, muista että se yksi kerta ei jää siihen jos et lähde. Tee tämä kundille selväksi ennen kuin mitään sellaista tapahtuu.

Vaikuttaa siltä, että olette eri maailmoista joten ymmärrän vanhempiesi huolen. Varsinkin jos mukana on vielä jokin kulttuuritaustojen ero, olisin varuillani. Näin ilmeisesti ei kuitenkaan ole.

Olet vielä kovin nuori tekemään suuria päätöksiä loppuelämää varten joten on parempi että et puutu vanhempiesi mielipiteisiin, tai koita muuttaa niitä. Katso kortit loppuun saakka niin eiköhän tilanne ala selvitä sinullekin parissa vuodessa.

mitäs toi ämmä täällä itkee pentu vielä

Tottakai vanhempasi ovat huolissaan rakkaan tyttärensä puolesta. Niin oli minunkin. He ymmärsivät olla hiljaa ja antoivat minun itseni huomata, että renttuihih rakastuminen kuuluu osaltaan lapsen aikuistumiseen. Kevyempää ja kiltinpää kapinoitia, kun seurustelee kaverin kanssa joka on "pahis" kuin alkaa itse pahikseksi.

Älä kuuntele vanhempiasi, jos oikeasti rakastat sitä poikaa! Et ehkä löydä sen parempaa, kun kaikki nykynuoret ovat samanlaisia... Älä puhu vanhemmillesi siitä pojasta.

Seurustelin nuoresta asti "pahan pojan" kanssa ja hänestä tuli aviomieheni. Valitettavasti jatkoi samaa rataa - ero tuli. Lapset kärsivät. Ei voi sanoa muuta kuin, että olin tyhmä, nuori ja ajattelematon.

Sun ongelmasi on se että ilmeisesti sua hivelee se, että sut hyväksytään poikaystäväsi piireissä. Mutta kuinka kauan jaksat pyöriä siellä, jos et itse juo ja räyhää? Sinä kasvat ja kehityt lähivuosina, ja uskopa vaan, aika nopeasti alat fiksuna tyttönä kyllästyä senlaiseen elämään, joka ei mene minnekään.

Poikaystäväsi tärkein asia näyttää olevan se kovan kundin roolin näytteleminen. Mieti mihin se vie? Yli 18-vuotiaana alkaa päästä kapakkaan, joten siellä se entinen juominen ja räyhääminen jatkuu isommassa mittakaavassa ja naiset tulee kuvioihin, turha kuvitella ettei tulisi.

Tai ehkä hän viisastuu ja hankkii edes jonkunlaisen ammatin - mutta tuossa iässä alkaa olla jo myöhäistä ellei ota itseään niskasta kiinni.

Kokeile huvikseen poikaystävän ihanaa luonnetta ja rupea keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestanne - kysy ensin mitä suunnitelmia hänellä on, miten aikoo ne toteuttaa? Mihin ammattiin valmistuu? Minne menee töihin? Missä ja miten haluaa asua? Ja miten näkee teidän yhteisen tulevaisuutenne?

Jos mietit etukäteen mitä itse haluat, niin poitsun vastauksista näet kuinka kaukana toiveenne ovat toisistaan. Jos mitään vastauksia ei tule, niin sehän tarkoittaa että jos jäätte yhteen, sunkin elämä on "emmää vaaa tierä" -linjalla.

Sitten voi kertoa joko omista tavoitteistasi (tai keksiä jonkun), kertoa esim. että haluat valmistua ammattiin X ja joudut muuttamaan toiselle paikkakunnalle neljäksi viideksi vuodeksi opiskelemaan tms. Ja katsopa mitä poitsu siihen sanoo ja miten hahmottaa teidän yhteisen tulevaisuutenne....

Voi tulla sulle ylläreitä. Moni nuori mies ei halua itseään koulutetumpaa tyttöystävää, eikä halua että tyttöystävä muuttaa muualle, jne... Jos hän ei sun suunnitelmia hyväksy, ja sinä suostut jäämään hänelle kylkimyyryläiseksi, niin ethän elä omassa elämäntarinassasi päähenkilönä, vaan olet hänen elämäntarinansa sivuroolissa.

Elät nyt loppuelämäsi ensimmäistä päivää - nyt pitäisi pitää pää kylmänä ja ovet kaikkiin mahdollisuuksiin auki.

Huomenna saattaa olla liian myöhäistä, koska äkkiäkös se on sulla "pulla uunissa". Sulle ehkä käy tappeleva ja juopotteleva heppu poikaystäväksi - mutta haluatko todella äitinä antaa lapsellesi sellaisen isän?

Itselläni oli sama tilanne 16-vuotiaana ja suhde kesti loppujen lopuksi aika kauan. Itse aloin käyttämään enemmän alkoholia suhteen myötä ja baarit tuli tutuksi, ja kotona pidettiin monet itkut ja raivokohtaukset. Ymmärsin kuitenkin käydä kouluni siinä sivussa ja suhde loppui kun alkoi oikea opiskelijaelämä. Ei ainakaan itselläni ollut mielessä päällimmäisenä tulevaisuuden suunnitelmat siinä iässä, eikä muutenkaan osaa välttämättä ajatella tulevaisuuden suuria kysymyksiä, on vaan ihanaa kun on se ihana poikaystävä ja kaikki jännää ympärillä. Itselläni varsinkaan äiti ei suhdetta hyväksynyt missään vaiheessa vaikka yrittikin jossain vaiheessa, mutta se loppui itsestään kun erilleen kasvettiin.
Ja oikeassa se äiti kuitenkin oli, nyt noin 10 v myöhemmin sen tajuaa, onneksi en jäänyt siihen suhteeseen. Se näki vain heti alussa että mies on vääränlainen, väärillä teillä ja tulevaisuuden unelmat oli erilaiset. Jos ei halua, että myös vanhemmilla menee hermot ja pimahtavat, niin niitäkin kannattaa koittaa ymmärtää vaikka väkisin. Ei sitä voi sen kummemmin selittää, sen ymmärtää kun on vanhempi ja viisaampi. Ja se ratkaisu että täysi-ikäisenä lähtee kävelemään, on tuulesta temmattu itsepäinen idea, joka oli itsellä myös mielessä, ei se ookkaan niin helppoa. Mieti elämää ilman vanhempias, niin se helpottaa omia mielipiteitäs, haluisitko ettei niitä olis? No tuskin.. Kukaan ei voi sanoa mitä teet mutta onneksi aika näyttää.. sen tiedän, että kun keskittyy liikaa siihen seurusteluun nyt, olkoon kuinka ihanaa vaan, niin sinun oma elämä siitä tulevaisuudessa kärsii ja sen se sinun äiti tietää.
Toki äiti voi myös olla väärässä ja poikaystävä voi parantaa tapansa, aika näyttää.. pidä hauskaa mutta mieti aina välillä.

Mitä sinä itse haluat elämältäsi neito, 16v?
Haluatko hyvän ammatin ja työn?
Haluatko olla kännävän miehen ja kahden pienen lapsen kanssa tulevaisuudessa lähiöläävässä?
Mitä tuo poikaystäväsi tekee sinun vuoksesi?
Jos kysyt häneltä, viina, tupakka vai sinä, mikä on täkeintä hänelle?
Elätkö tuon poikaystäväsi tähden ja teet kaiken häntä miellyttääksesi?
Haetko hyväksyntää jostain kännijengistä?
Elätkö itsellesi ja toteutat omat unelmasi, vai poikaystäväsi päättävää elämää?
Haluatko jäädä koulun jälkeen paapomaan juoppoa poikaa, vai lähdetkö opiskelemaan toiselle paikkakunnalle oman unelmasi perään?

MIETI!
Sulla on viisaat vanhemmat , ihanaa, että joku vielä välittää lapsistaan!

Olen lukenut kaikki vastaukset tähän asti, tiedoksi vaan epäilijöille että tämä on tosipaikka.

Sitten muutamia vastauksia asioihin, jotka kiinnitti mun huomion:

1. Poikaystäväni ei ole känniriehuja niinkuin monet väärin oletti. Hän juo melko usein, muttei koskaan niin paljoa että menettäisi kontrollin. Tappelutkaan eivät niinkään liity yksin juomiseen, "oikeita" tappeluita missä paikat murtuu ja veri lentää ei ole meidän seurustelun aikana ollut ollenkaan. Lähinnä tarkoitin nujakointia kun joku kaveri ei maksa velkojaan tms. Hän ei ole arkielämässä väkivaltainen kännissä eikä selvinpäin, ja on tehnyt selväksi ettei missään nimessä aio satuttaa minua, eikä niin ole koskaan edes meinannut tapahtua.

2. Kyllä, miesmakuni sitten varmaan on todella huono. Hän on kuitenkin sisimmässään ja _kaikessa_ (pahimmat esimerkkini lähinnä rajatapauksia, ei sillä etteikö niitäkin välillä tapahtuisi) kaikkea sitä mitä vain voin toivoa. Irti en voi enkä halua päästää, joka tapauksessa näkisimme toisemme aina kavereiden kanssa, ja pelkään että teen vain suuren virheen itseäni kohtaan jos edes harkitsen jotakin sellaista. Rakastan häntä ihmisenä ja sieluna, en eksoottisena renttuna ja kaupungin kinginä.

3. Te 16-vuotiaiden vanhemmat, jotka luulette, etteivät fiksut lapsenne ikinä juo. Uskallan vahvasti epäillä...

4. Hänen perhetaustansa ovat epätasaiset, mutta nykyään kuitenkin elävät tavallista lapsiperheen arkea. Huonoa elämänmallia ei tarvitse kaukaa hakea, joten hän on usein sanonutkin, ettei itse halua joutua samoihin sotkuihin.

5. Olen itsekin tiukkapipoinen hänen yö- ja viikonloppumenojensa suhteen. Hän tietää etten kestä kauaa kömmähdyksiä, joten hillitsee menemisiään jonkin verran, vaikka kuinka haluaisikin vain olla ja mennä.

6. Hän pääsi jatkamaan opintojaan sinne minne halusi, on motivoituneempi, ja on luvannut olla tuottamatta pettymystä sekä minulle että omalle perheelleen. Koulumenestys ei siis tässä kohtaa liity aiheeseen.

7. Itse tähtään korkeaan koulutukseen ja ulkomaille. En suostu elättämään ketään, enkä viime kädessä anna kenenkään estää unelmiani. Poikaystäväni on tiedostanut sen hyvin.

8. Tiedän, että vanhempani ajattelevat asian järkevästi. Teille saatan vaikuttaa tyhmältä pikkutytöltä, joka vain ihastuksissaan kiukuttelee. Suhteemme kuitenkin on vakaa, ja olen todella määrätietoinen ja syvällinen persoona. Tiedän, ettei tämä kaikessa "vääryydessään" ole turhaa, päinvastoin. On kuitenkin monia ihmisiä, joille liiallinen järkevyys on tuottanut suoranaisen sekoamisen. Ihastuksia minulla on ollut paljonkin, mutta tämä ei ole ollenkaan samalla tasolla. Siksi tahtoisin vain antaa mennä. Katsoa mihin tämä johtaa, ja jos ei minnekään niin se on sitten sen ajan murhe. Lapsia en kuitenkaan missään nimessä halua ennen kuin olen selvinnyt opiskeluistani juurikin sinne ulkomaille asti.

Mieluummin haluan kokea tämän normaalisti ja loppupeleissä sitten vaikka oppia jotakin kunnolla kantapään kautta, kuin luovuttaa ja katua kun en edes yrittänyt.