Kohdistan toiveeni erityisesti "ammattiautoilijoille". Kokeilkaa, miltä tuntuu liiskaantua dösän ja seinän väliin tai tulla torpatuksi pysähtyneen taksin oveen. Puhumattakaan niistä kusipäätaksirengeistä, jotka yrittävät ottaa hengen.
Ei se auta jos pysäyttää Runeberginkadun liikenteen, repii kuskin ulos autosta ja mätkii käsi hapoilla järkeä päähän.
MUISTAKAA HYVÄT IHMISET, ETTÄ ME KAIKKI OLLAAN TÄRKEITÄ RATTAITA SUOMI-NIMISESSÄ KONEISTOSSA JA LIIKENTEESSÄ OLLAAN SAMALLA PUOLELLA!!!
Jalankulkijat ovatkin sitten oma kanalaumansa, joka seilaa stadin muutamilla pyöräteillä kuin Euroopan omistajat. Tästä syystä on tsygällä turha kruisata muualla kuin ajoradalla.
Ei se auta jos pysäyttää Runeberginkadun liikenteen, repii kuskin ulos autosta ja mätkii käsi hapoilla järkeä päähän.
MUISTAKAA HYVÄT IHMISET, ETTÄ ME KAIKKI OLLAAN TÄRKEITÄ RATTAITA SUOMI-NIMISESSÄ KONEISTOSSA JA LIIKENTEESSÄ OLLAAN SAMALLA PUOLELLA!!!
Jalankulkijat ovatkin sitten oma kanalaumansa, joka seilaa stadin muutamilla pyöräteillä kuin Euroopan omistajat. Tästä syystä on tsygällä turha kruisata muualla kuin ajoradalla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Fillarilähetit ajavat pitkin jalkakäytäviä, punaisia päin,yksisuuntaisia katuja väärään suuntaan... Tässä vain muutama esimerkki.
Kun olen kävellen, pyöräilijät suhahtavat aivan vierestä, ajavat jalkakäytävällä ja autoilijat ajavat yli jos uskaltaudun suojatielle.
Kun poljen fillaria, jalankulkija hyppivät eteen miten sattuu, toisia pyöräilijöitä tulee vastaan yksisuuntaisella ja autoilijat ajavat päälle vaikka mulla on etuajo-oikeus.
Kun ajan autolla, kävelijöitä hyppii eteen vaikkei ole suojatietä, niitä konkoilee ajoradalla ja pyöräilijät kohkaavat ajoradalla vaikka pyörätie on vieressä.
MITÄ HEMMETTIÄ?
Mitenkään ottamatta kantaa poliisin toimintaan. Monelta pahaltakin onnettomuudelta olen välttynyt, kun olen liikennevaloista huolimatta pitänyt tapanani seurata myös muuta liikennettä. On paljon risteyksiä, jossa valot on mahdollista tulkita väärin. Paljon ei auta ruumishuoneella tieto siitä, että mulla paloi vihreä. Onhan se tietysti lohtu perikunnalle.
Olet oikeassa siinä, että muutama päivä fillarilla kaupunkiliikenteessä olisi hyvä opetus sekä autoilijoille että jalankulkijoille. Fillaristi joutuu seuraamaan liikennettä aivan erilaisella tarkkuudella kuin muut, esimerkiksi etuajo-oikeutettua ajorataa posotellessaan joutuu jokaikisessä risteyksessä tarkistamaan kaikista neljästä ilmansuunnasta mahdollisesti isomman oikeudella jyräävät autot.
Valoristeykset ovat erityisen hauskoja. Päästelet mukavaa vauhtia (~20 kmh) pyörätietä ja edessäsi olevassa risteyksessä palaa sinulle vihreät. Nyt joudut ajoittamaan toimenpiteesi tarkasti: ensin pitää vilkaista taakse ettei sieltä ole joku kääntymässä ylitsesi oikelle ja toivot samalla että kääntyjät myös osoittavat aikeensa etukäteen vilkulla. Sitten varmistat ettei edestäpäin tule vasemmalle kääntyvää jolla on aikomuksena jyrätä ylitsesi. Sitten arvioit miten edessäsi olevat jalankulkijat tulevat käyttäytymään, poukkaako joku mahdollisesti eteesi. Sen jälkeen pitääkin jo kiireellä tarkistaa että vieläkö risteyksessä palaa vihreä. Lopuksi kannattaa vielä syrjäsilmällä varmistaa takaa kääntyvät autot, ne ovat ylivoimaisesti suurin riski. Kaikki tämä leppoisassa ajonopeudessa ja joka hetki eteen pomppivia jalankulkijoita väistellen.
Kaiken lisäksi pitää varoa tietenkin muita pyöräilijöitä, edessäsi hitaammin kulkevia, takaa lähestyviä nopeampia ja vastaantulijoiden kanssa pitää katsekontaktilla neuvotella se missä kohtaa kapeaa pyörätietä kukin ajaa.