Minä sain unen, jossa minä olin istumassa talossa. Minä tunsin, että se oli Israelissa. Minä tiedän, että se EI ollut Amerikassa. Minä istuin kauniin pöydän ääressä, jossa oli pellavapöytäliina ja kaunis kattaus pöydän päällä, silti yhtään ruokaa ei ollut pöydän päällä vielä. Minä istuin pöydän ääressä vanhemman naisen vieressä ja nojasin minun pääni hänen olkapäälle rakkaudessa. Vanhempi mies oli juuri kertonut minulle, että kaikki pöydän päällä oli siunattu, jopa liina ja pöytähopeat! Kaikki oli valmista. Me vain odotimme vieraita ja varsinkin henkilöä tai henkilöitä, minä en ollut varma kumpia, sieltä missä erityiset viinirypäleet kasvoivat, joita käytettiin tekemään viini. Kiersk tai Kierska oli kirjoitettu pullon päälle. Vanhempi mies, joka olisi voinut olla kuin isä minulle, näytti sen minulle. Viinin toisella puolella oli liina, jonka päälle minä olin kirjonut hedelmäkorin täynnä suuria purppuranpunaisia viinirypäleitä köynnöksessä. Monia niitä. Erittäin värikkäitä. Oli kuin tämä liina, jonka minä olin kirjonut, oli kunniapaikalla ja minä näytin sen minun (läheiselle ystävälleni todellisessa elämässä). Minä en ollut koskaan kirjonut aikaisemmin.
Naisen, jota vasten minä nojasin, minä tunsin erittäin läheiseksi kuin äitihahmoksi. Mies oli kuin Isähahmo. Minä tunsin turvalliselta ja varmalta tuossa paikassa ja erittäin paljon rakastetulta. Minä olin vaikuttunut ja kommentoin minun ystävälleni, että KAIKKI, jota käytettiin tuota päivällistä varten, oli jo siunattu!
Keittiössä oli suuri aukko, mistä me pystyimme näkemään sisään, mutta kuitenkin oli suljettu ympäriltä. Lautasia pystyi laskemaan sisään ja me pystyimme näkemään sisään, silti minä en nähnyt ketään keittiössä. Sisääntulo-ovi keittiöön oli oikealla. Aukko, joka oli keittiöön päin, oli suoraan meidän pöytämme edessä.
Kaikki ainoastaan odottivat vieraita, varsinkin yksiä, sieltä missä uusi viini, joka ei ollut avattu, oli tehty. Me odotimme tätä henkilöä tai henkilöitä saapumaan ensiksi.
Naisen, jota vasten minä nojasin, minä tunsin erittäin läheiseksi kuin äitihahmoksi. Mies oli kuin Isähahmo. Minä tunsin turvalliselta ja varmalta tuossa paikassa ja erittäin paljon rakastetulta. Minä olin vaikuttunut ja kommentoin minun ystävälleni, että KAIKKI, jota käytettiin tuota päivällistä varten, oli jo siunattu!
Keittiössä oli suuri aukko, mistä me pystyimme näkemään sisään, mutta kuitenkin oli suljettu ympäriltä. Lautasia pystyi laskemaan sisään ja me pystyimme näkemään sisään, silti minä en nähnyt ketään keittiössä. Sisääntulo-ovi keittiöön oli oikealla. Aukko, joka oli keittiöön päin, oli suoraan meidän pöytämme edessä.
Kaikki ainoastaan odottivat vieraita, varsinkin yksiä, sieltä missä uusi viini, joka ei ollut avattu, oli tehty. Me odotimme tätä henkilöä tai henkilöitä saapumaan ensiksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.