En tiedä onko tämä ollut täällä, linkitän sen kuitenkin kun pidän sitä totena...
TIE KUOLEMAAN
Vuonna 1982 kuolin loppuvaiheen syöpään. Tilani oli sellainen, ettei
minua voitu leikata. Valitsin, etten ota kemoterapiaa (kemiallista
myrkkyhoitoa). Minulle annettiin kuudesta kahdeksaan kuukautta elin
aikaa. Ennen tätä olin tullut lisääntyvässä määrin syvästi toivottomaksi
ydinkriisistä, ympäristökriisistä, ja niin edelleen. Tulin siihen uskoon,
että luonto on tehnyt virheen - että me olimme luultavasti vaarallinen
syövänkaltainen organismi planeetan päällä. Ja tämä on se, mikä lopulta
minut tappoi. Ennen kuolemaani kokeilin kaikenlaisia vaihtoehtoisia
parannuskeinoja. Mikään ei auttanut.
Joten päätin, että tämä on minun ja Jumalan välinen asia. En ollut koskaan
todella miettinyt Jumalaa. En myöskään ollut minkäänlaiseen hengellisyyteen
(spirituality) suuntautunut, mutta lähestyvä kuolemani sai minut etsimään
lisätietoa hengellisyydestä (spirituality) ja vaihtoehtoisesta parantamisesta.
Luin erilaisia uskontoja ja filosofioita. Ne antoivat toivoa, että siellä
toisella puolella on jotakin.
Minulla ei ollut sairausvakuutusta, joten elinikäiset säästöni menivät
yhdessä yössä kokeisiin. Haluttomana vetää perhettäni tähän mukaan, päätin
hoitaa tämän itse. Päädyin hoitokotiin, jossa minua siunattiin enkelillä,
hoitokodin hoitajallani, jota kutsun nimellä "Anne". Hän pysyi luonani
läpi kaiken, mitä tuleman piti. Se kesti noin 18 kuukautta.
JUMALAN VALO
Heräsin noin kello 4:30 aamulla ja tiesin, että tämä oli nyt se. Olin
kuolemassa. Soitin muutamalle ystävälle ja sanoin hyvästit. Herätin Annen
ja sain hänet lupaamaan, että kuollut ruumiini saisi jäädä häiritsemättä
kuudeksi tunniksi, koska olin lukenut, että kaikenlaisia mielenkiintoisia
asioita tapahtuu, kun kuolet. Menin takaisin nukkumaan.
Seuraava asia, jonka muistan, on että olin täysin tietoisena ja seisomassa
ylhäällä. Kuitenkin kehoni oli sängyssä makaamassa. Näytin olevan pimeyden
ympäröimänä, mutta pystyin kuitenkin näkemään talon jokaisen huoneen, ja
katon, ja jopa talon alle.
Valo loisti; käännyin sitä kohti ja olin tietoinen sen samanlaisuudesta,
mitä muut ovat NDE-kokemuksissa kuvanneet. Se oli suurenmoinen ja käsin
kosketeltava, viehättävä. Halusin mennä tuota Valoa kohti aivan kuten
voisin haluta mennä ihanteellisen äitini tai isäni käsivarsiin. Samalla
kun liikuin Valoa kohti, tiesin, että jos menisin Valoon, minusta tulisi
kuollut. Joten sanoin / tunsin, "Ole hyvä ja odota. Haluaisin jutella
sinun kanssasi, ennen kuin lähden."
Koko kokemus seisahtui. Havaitsin, että ohjasin koko kokemusta. Pyyntöäni
kunnioitettiin. Minulla oli keskusteluja Valon kanssa. Se on paras tapa,
jolla voin sitä kuvata. Valo muuttui erilaisiksi hahmoiksi, kuten Jeesus,
Buddha, Krishna, mandaloiksi, arkkityyppisiksi kuviksi ja merkeiksi.
Kysyin jonkinlaisen telepatian kautta, "Mitä täällä tapahtuu?"
Välitetty tieto oli, että uskomuksemme muovaavat minkälaisen palautteen
(feedback, takaisinkytkentä) me saamme: Jos olet buddhalainen, katolinen
tai fundamentalisti, saat takaisinkytkettynä silmukkana omia kuviasi.
Tulin tietoiseksi Korkeamman Itsen (Self) verkostosta (matrix), yhtey-
destä Alkulähteeseen. Meillä kaikilla on Korkeampi Minuus (Self), tai
ylisielullinen osuus, lähde. Kaikki Korkeammat Itset ovat yhdistettyjä
kuin yhdeksi olennoksi, kaikki ihmiset ovat yhdistetyt kuin yhdeksi
olennoksi. Olemme kirjaimellisesti sama olento.
Se oli kaikkein kaunein asia, jonka olen koskaan nähnyt. Se oli kuin
kaikki se rakkaus, mitä olet ikinä halunnut, ja se oli sen laatuista
rakkautta, joka parantaa, tekee terveeksi ja uudistaa.
Olin valmis lähtemään sillä hetkellä. Sanoin: "Olen valmis, ota minut."
Sitten Valo muuttui kaikkein kauniimmaksi asiaksi, jota olen koskaan
nähnyt: mandalaksi ihmissieluista tällä planeetalla. Näin että me olemme
kaikkein kauneimpia luomuksia - elegantteja, eksoottisia . . . kaikkea.
En vain voi tarpeeksi sanoa, kuinka se muutti hetkessä mielipiteeni
ihmisistä.
Jatkuu...
TIE KUOLEMAAN
Vuonna 1982 kuolin loppuvaiheen syöpään. Tilani oli sellainen, ettei
minua voitu leikata. Valitsin, etten ota kemoterapiaa (kemiallista
myrkkyhoitoa). Minulle annettiin kuudesta kahdeksaan kuukautta elin
aikaa. Ennen tätä olin tullut lisääntyvässä määrin syvästi toivottomaksi
ydinkriisistä, ympäristökriisistä, ja niin edelleen. Tulin siihen uskoon,
että luonto on tehnyt virheen - että me olimme luultavasti vaarallinen
syövänkaltainen organismi planeetan päällä. Ja tämä on se, mikä lopulta
minut tappoi. Ennen kuolemaani kokeilin kaikenlaisia vaihtoehtoisia
parannuskeinoja. Mikään ei auttanut.
Joten päätin, että tämä on minun ja Jumalan välinen asia. En ollut koskaan
todella miettinyt Jumalaa. En myöskään ollut minkäänlaiseen hengellisyyteen
(spirituality) suuntautunut, mutta lähestyvä kuolemani sai minut etsimään
lisätietoa hengellisyydestä (spirituality) ja vaihtoehtoisesta parantamisesta.
Luin erilaisia uskontoja ja filosofioita. Ne antoivat toivoa, että siellä
toisella puolella on jotakin.
Minulla ei ollut sairausvakuutusta, joten elinikäiset säästöni menivät
yhdessä yössä kokeisiin. Haluttomana vetää perhettäni tähän mukaan, päätin
hoitaa tämän itse. Päädyin hoitokotiin, jossa minua siunattiin enkelillä,
hoitokodin hoitajallani, jota kutsun nimellä "Anne". Hän pysyi luonani
läpi kaiken, mitä tuleman piti. Se kesti noin 18 kuukautta.
JUMALAN VALO
Heräsin noin kello 4:30 aamulla ja tiesin, että tämä oli nyt se. Olin
kuolemassa. Soitin muutamalle ystävälle ja sanoin hyvästit. Herätin Annen
ja sain hänet lupaamaan, että kuollut ruumiini saisi jäädä häiritsemättä
kuudeksi tunniksi, koska olin lukenut, että kaikenlaisia mielenkiintoisia
asioita tapahtuu, kun kuolet. Menin takaisin nukkumaan.
Seuraava asia, jonka muistan, on että olin täysin tietoisena ja seisomassa
ylhäällä. Kuitenkin kehoni oli sängyssä makaamassa. Näytin olevan pimeyden
ympäröimänä, mutta pystyin kuitenkin näkemään talon jokaisen huoneen, ja
katon, ja jopa talon alle.
Valo loisti; käännyin sitä kohti ja olin tietoinen sen samanlaisuudesta,
mitä muut ovat NDE-kokemuksissa kuvanneet. Se oli suurenmoinen ja käsin
kosketeltava, viehättävä. Halusin mennä tuota Valoa kohti aivan kuten
voisin haluta mennä ihanteellisen äitini tai isäni käsivarsiin. Samalla
kun liikuin Valoa kohti, tiesin, että jos menisin Valoon, minusta tulisi
kuollut. Joten sanoin / tunsin, "Ole hyvä ja odota. Haluaisin jutella
sinun kanssasi, ennen kuin lähden."
Koko kokemus seisahtui. Havaitsin, että ohjasin koko kokemusta. Pyyntöäni
kunnioitettiin. Minulla oli keskusteluja Valon kanssa. Se on paras tapa,
jolla voin sitä kuvata. Valo muuttui erilaisiksi hahmoiksi, kuten Jeesus,
Buddha, Krishna, mandaloiksi, arkkityyppisiksi kuviksi ja merkeiksi.
Kysyin jonkinlaisen telepatian kautta, "Mitä täällä tapahtuu?"
Välitetty tieto oli, että uskomuksemme muovaavat minkälaisen palautteen
(feedback, takaisinkytkentä) me saamme: Jos olet buddhalainen, katolinen
tai fundamentalisti, saat takaisinkytkettynä silmukkana omia kuviasi.
Tulin tietoiseksi Korkeamman Itsen (Self) verkostosta (matrix), yhtey-
destä Alkulähteeseen. Meillä kaikilla on Korkeampi Minuus (Self), tai
ylisielullinen osuus, lähde. Kaikki Korkeammat Itset ovat yhdistettyjä
kuin yhdeksi olennoksi, kaikki ihmiset ovat yhdistetyt kuin yhdeksi
olennoksi. Olemme kirjaimellisesti sama olento.
Se oli kaikkein kaunein asia, jonka olen koskaan nähnyt. Se oli kuin
kaikki se rakkaus, mitä olet ikinä halunnut, ja se oli sen laatuista
rakkautta, joka parantaa, tekee terveeksi ja uudistaa.
Olin valmis lähtemään sillä hetkellä. Sanoin: "Olen valmis, ota minut."
Sitten Valo muuttui kaikkein kauniimmaksi asiaksi, jota olen koskaan
nähnyt: mandalaksi ihmissieluista tällä planeetalla. Näin että me olemme
kaikkein kauneimpia luomuksia - elegantteja, eksoottisia . . . kaikkea.
En vain voi tarpeeksi sanoa, kuinka se muutti hetkessä mielipiteeni
ihmisistä.
Jatkuu...
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sanoin / ajattelin / tunsin, "Voi, Jumala, en käsittänyt ollenkaan". Olin
hämmästynyt havaitessani, ettei kenenkään sielussa ollut mitään pahaa.
Ihmiset voivat tehdä kauheita asioita tietämättömyydestä ja puutteesta,
mutta yksikään sielu ei ole paha.
Mitä kaikki ihmiset etsivät, mikä heitä ylläpitää, on rakkaus, Valo kertoi
minulle. Mikä vääristää ihmisiä, on rakkauden puute.
Ilmestykset jatkuivat ja jatkuivat. Kysyin, "Merkitseekö tämä sitä, että
ihmislaji tulee pelastetuksi?" Kuin trumpetin töräys spiraalisten valojen
suihkun kanssa, Valo "puhui", sanoen: "Te pelastatte, lunastatte ja
parannatte itsenne. Olette aina tehneet ja tulette aina tekemään. Teidät
luotiin voimalla tehdä niin, ennen maailman alusta saakka."
Sillä hetkellä tajusin, että MEIDÄT ON JO PELASTETTU; tämä on se, mistä
"Toisessa Tulemisessa" on kyse. Kiitin Jumalan Valoa kaikesta sydämestäni.
Paras asia, mitä sain tuotua vastauksena esiin, oli: "Voi rakas Jumala,
rakas Universumi, rakas Suuri Itse, rakastan Elämääni."
Valo tuntui hengittävän minua sisään jopa vielä syvemmin, absorboiden
minut. Astuin toisen valtakunnan sisään, syvempään kuin edellinen, ja
olin tietoinen suunnattomasta Valon virrasta, suunnattoman suuresta ja
täydestä, syvästä. Kysyin, mitä se oli.
Valo vastasi: "Tämä on ELÄMÄN VIRTA. Juo tästä mannavedestä sydämesi
tyytyväiseksi." Join syvästi, ekstaasissa.
OLEMATTOMUUDEN TYHJYYS
Yhtäkkiä näytin singahtavan raketin lailla planeetalta pois tällä Elämän
virralla. Näin maan lentävän pois. Aurinkokunta viuhahti ohitse ja katosi.
Lensin galaksin keskustan lävitse, imien itseeni lisää tietoa mennessäni.
Opin, että tämä galaksi ja kaikki muukin Universumista, pursuaa monin
erilaisin muunnelmin elämää. Näin monia maailmoja. Me emme ole yksin tässä
Universumissa.
Näytti siltä kuin kaikki Universumin luomukset liitelivät ohitseni ja
katosivat Valon täplään. Melkein heti toinen Valo ilmestyi. Samalla kun
kuljin toisen Valon sisään, saatoin tajuta ikuisesti, Äärettömyyden tuolle
puolen. Olin Tyhjyydessä, esi-Luomisessa, ajan alussa, ensimmäisessä
Sanassa tai värähtelyssä. Lepäsin Luomisen Silmässä ja se näytti siltä,
että kosketin Jumalan Kasvoja. Se ei ollut uskonnollinen tunne. Se oli
yksinkertaisesti olla Yhtä Absoluuttisen Elämän ja Tietoisuuden kanssa.
Se tulisi viemään minulta vuosia sulattaa kokemukseni Tyhjyydestä. Se
oli vähemmän kuin ei mitään ja silti suurempi kuin mikään. Luominen on
Jumala tutkimassa Jumalan Itseä kaikin kuviteltavissa olevin tavoin.
Jokaisen päässäsi olevan hiuksen kautta, jokaisen lehden ja jokaisen
puun kautta, jokaisen atomin kautta, Jumala tutkii Jumalan Itseä. Näin
kaiken kuin kaiken Itse(yte)nä. Jumala on täällä. Tässä on se, mistä
kaikessa on kyse.
Kaikki on tehty valosta; kaikki on elävää.
RAKKAUDEN VALO
Ratsastin virtaa pitkin suoraan Valon keskukseen. Tunsin olevani Valon
syleilemänä samalla kun se otti minut hengitykseensä taas. Ja totuus oli
selvä, ettei ole olemassa kuolemaa; että mikään ei synny eikä mikään
kuole; että me olemme kuolemattomia olentoja, osia luonnollisesti
elävästä elimistöstä (system), joka kierrättää itseään loputtomiin.
Minulle ei koskaan kerrottu, että minun oli tultava takaisin. Minä vain
tiesin, että tulisin. Se oli ainoastaan luonnollista, sen perusteella
mitä olin nähnyt.
Samalla kun aloin palata elämän kiertoon, minulla ei koskaan tullut
mieleen, eikä minulle koskaan kerrottu, että palaisin samaan kehoon.
Sillä ei ollut mitään merkitystä. Minulla oli täysi luottamus Valoon
ja Elämän prosessiin. Samalla kun virta yhtyi suureen Valoon, pyysin,
etten koskaan unohtaisi ilmestyksiä ja tunteita, joita olin saanut
oppia toisella puolella.
Ajattelin itseäni ihmisenä taas ja olin onnellinen ollakseni sitä.
Perustuen näkemääni, olisin onnellinen ollakseni atomina tässä univer-
sumissa. Atomina. Joten olla ihmisosana Jumalasta ... tämä on kaikkein
fantastisin siunaus. Se on siunaus yli villeimpien arviointiemme siitä,
mitä siunaus voi olla. Kullekin ja joka ikiselle meistä saada olla
ihmisen osana tästä kokemuksesta on mahtavaa ja suurenmoista.
Kukin ja jokainen meistä, riippumatta siitä missä me olemme,
kieroutunut (luonnevikainen) tai ei, on siunaus planeetalle,
juuri siinä missä me olemme.
Joten menin reinkarnaatioprosessin (jälleenruumiillistuminen) lävitse,
odottaen olevani vauva jossakin. Mutta reinkarnoiduin takaisin tähän
kehoon. Olin niin yllättynyt kun aukaisin silmäni, ollakseni takaisin
tässä kehossa, takaisin huoneessani jonkun huolehtiessa (hoitaessa)
minusta, silmittömästi itkien. Se oli "Anne", hoitokodin hoitajani.
Hän oli löytänyt minut kuolleena 30 minuutta ennemmin.
Emme tiedä kuinka kauan olin kuollut, vain sen että hän löysi minut
30 minuuttua aiemmin. Hän oli kunnioittanut pyyntöäni jättää juuri
kuolleen ruumiini yksin. Hän voi varmistaa, että olin todella kuollut.
Se ei ollut lähellä kuolemaa -kokemus (NDE). Uskon, että luultavasti
koin itse kuoleman ainakin puolentoista tunnin ajan. Kunnes heräsin ja
näin valon ulkona. Sekavana yritin nousta ylös mennäkseni sen luokse,
mutta putosin sängystä pois. Hän kuuli äänekkään "klonk", juoksi sisään
ja löysi minut lattialta.
Kun toivuin, olin yllättynyt ja koin kunnioitusta siitä mitä oli tapahtu-
nut, aluksi ilman mitään muistoa kokemuksesta. Jatkoin liukumista tästä
maailmasta ulos ja jatkoin kyselemistä, "Olenko minä elossa?". Tämä maailma
näytti enemmän kuin unelta kuin tämä toinen. Kolmen päivän kuluttua tunsin
oloni taas normaaliksi, selkeämmäksi, kuitenkin erilaiselta kuin koskaan
ennen. Muistoni matkasta tulivat takaisin myöhemmin. Mutta paluustani
lähtien en voinut löytää mitään vikaa kenessäkään ihmisessä, jota olin
koskaan nähnyt. Ennen kuolemaani olin tuomitsevainen, uskoen, että ihmiset
olivat todellakin kieroutuneita. Kaikki paitsi minä.
Noin kolme kuukautta myöhemmin eräs ystävä sanoi, että minun pitäisi
mennä syöpäkokeisiin, joten sain tarkat tutkimukset ja niin edelleen.
Tunsin oloni terveeksi. Muistan vieläkin lääkärin katsomassa klinikalla
skannattuja kuvia "ennen" ja "jälkeen". Hän sanoi, "En voi nyt löytää
merkkiäkään syövästä."
"Ihme?", minä kysyin.
"Ei", hän vastasi. "Näitä asioita tapahtuu . . . spontaaneja väliaikaisia
tai pysyviä sairauden lieventymisiä." Hän näytti siltä, ettei tällä ollut
vaikutusta häneen. Mutta minä olin vaikuttunut ja tiesin, että se oli ihme.
Jatkuu...
OPITTUJA OPETUKSIA
Elämän Suurella Mysteerillä on vähän tekemistä älykkyyden kanssa.
Universumi ei ole älyllinen prosessi. Älystä on apua, mutta sydämemme
ovat viisain osa meitä itseämme.
Paluuni jälkeen olen kokenut Valon spontaanisti ja olen oppinut,
kuinka päästä siihen tilaan melkein joka kerta meditaationi aikana.
Sinä voit myös tehdä tämän. Sinun ei tarvitse kuolla ensin. Sinut
on jo kytketty siihen.
Ruumis on kaikkein suurenmoisin Valon olento mitä on olemassa. Keho
on uskomattoman Valon universumi. Henki ei painosta meitä hajottamaan
tätä kehoa. Meidän ei tarvitse olla kanssakäymisessä Jumalan kanssa;
Jumala on (syvässä) kanssakäymisessä meidän kanssamme joka hetki.
Kysyin Jumalalta: "Mikä on paras uskonto planeetan päällä? Mikä on
oikeassa?" Jumala sanoi suurella rakkaudella: "Minä en välitä." Mikä
uskomaton armo. Ei ole väliä mitä uskontoa me olemme.
Uskonnot tulevat ja menevät, ne muuttuvat. Buddhalaisuus ei ole ollut
täällä ikuisesti, katolilaisuus ei ole ollut täällä ikuisesti, ja ne
kaikki ovat tulossa valaistuneemmaksi. Lisää valoa on nyt tulossa
kaikkiin järjestelmiin.
Moni tulee vastustamaan ja taistelemaan siitä, uskonto toista vastaan,
uskoen että ainoastaan he ovat oikeassa. Kun Jumaluus (Godhead, Korkein
Olento) sanoi, "Minä en välitä", ymmärsin että meidän osamme on välittää,
sillä me olemme välittäviä olentoja. Lähde ei välitä, oletko protestantti,
buddhalainen tai juutalainen. Kukin on heijastus, yksi puoli (fasetti)
kaikesta. Toivon että kaikki uskonnot voisivat sen käsittää ja antaa
toisensa olla.
Se ei ole erillisten uskontojen loppu, vaan kyse on siitä, että
elä ja anna elää. Kullakin on erilainen näkökulma. Ja se kaikki
tuo kokonaiskuvaan lisää.
Menin tuolle puolen useiden pelkojen kanssa myrkyllisistä saasteista,
ydinohjuksista, väestöräjähdyksestä ja sademetsistä. Tulin takaisin
rakastaen joka ikistä ongelmaa. Rakastan radioaktiivista jätettä.
Rakastan sienipilveä; tämä on pyhin mandala, minkä olemme saaneet tähän
asti ilmenemään, aivan kuin arkkityypin. Enemmän kuin yksikään uskonto
tai filosofia maan päällä, tämä kauhea, ihmeellinen pilvi toi meidät
yhtäkkiä yhteen, uuteen tietoisuuden tasoon.
Tietäen, että me voimme ehkä räjäyttää planeetan 50 kertaa tai 500
kertaa, me vihdoin oivallamme, että ehkä me olemme kaikki täällä yhdessä
nytten. Jonkun aikaa heidän täytyi laitella lisää pommeja saadakseen meidät
sen tajuamaan. Sitten me aloimme sanomaan: "Me emme tarvitse tätä yhtään
enempää." Nyt me olemme itse asiassa turvallisemmassa maailmassa kuin missä
olemme koskaan olleet ja se on tulossa vielä turvallisemmaksi. Joten tulin
takaisin rakastaen myrkyllistä saastetta, koska se toi meidät yhteen.
Nämä ovat niin suuria asioita.
Sademetsien raivaus tulee hidastumaan ja 50 vuoden sisällä planeetalla
tulee olemaan enemmän puita kuin pitkään aikaan. Jos olet luonnonsuojelun
puolesta, niin anna palaa; olet sitä osaa järjestelmää, joka on tulossa
tietoiseksi. Ryhdy siihen kaikella voimallasi, mutta älä ole alakuloinen
tai masentunut.
Maa on itsensä kesyttämisen prosessissa ja me olemme soluja tämän
Ruumiin päällä.
Väestön lisääntyminen on tulossa hyvin lähelle optimaalista energiatasoa
aiheuttaakseen tietoisuuden muutoksen. Se muutos tietoisuudessa tulee
muuttamaan politiikan, rahan, energian.
Mitä tapahtuu, kun me unelmoimme (dream) ? Me olemme moniulotteisia
olentoja. Me voimme päästä siihen unelmien (lucid dreaming) kautta.
Itse asiassa tämä universumi on Jumalan unelmaa (dream). Yksi näkemistäni
asioista oli se, että me ihmiset olemme täplä planeetalla, joka on täplä
galaksissa, joka on täplä. Nuo tuolla ulkona ovat jättimäisiä systeemejä
ja me olemme jonkinlaisessa keskivertojärjestelmässä (system). Mutta
ihmisolennot ovat jo legendaarisia kautta koko tietoisuuden kosmoksen.
Pienen pienoinen ihmisolento Maasta / Gaiasta on legendaarinen. Yksi
syistä, joiden takia olemme legendaarisia, on unelmoiminen. Me olemme
legendaarisia uneksijoita. Itse asiassa, koko kosmos on ollut etsimässä
elämän tarkoitusta, kaiken sen merkitystä. Ja juuri se pienen pienoinen
uneksija löysi parhaan vastauksen koskaan. Me uneksuimme sen. Joten
unelmat ovat tärkeitä.
Kuolemani ja takaisin tulemiseni jälkeen, minä todella arvostan elämää
ja kuolemaa. DNA -kokeissamme olemme saattaneet avata oven suureen
salaisuuteen. Kohta tulemme olemaan kykeneviä elämään tässä kehossamme
niin pitkään kuin haluamme. 150 vuoden tai suurin piirtein niin pitkän
elämän jälkeen, tulee olemaan intuitiivinen sielun tunto, että haluat
vaihtaa kanavia. Yhdessä kehossa ikuisesti eläen ei ole niin luovaa kuin
reinkarnaatio (jälleenruumiillistuminen), kuin energian siirtäminen tässä
fantastisessa energiapyörteessä, jossa me olemme. Itse asiassa me tulemme
näkemään elämän ja kuoleman viisauden, ja iloitsemaan siitä. Ja kuten se
nyt on, me olemme olleet jo ikuisesti elossa.
Eläköön elämälle! Eläköön kuolemalle! Eläköön sille kaikelle!
Loppu.
Kiitos!!!!
Kiitos että jaoit kokemuksesi luettavaksi.
Eikö suomi24:ssa tarvitse kertoa mistä teksti on tuotu kun lainaa toisen tekstiä?
Tuo kertomus ei ole ap:n oma kokemus eikä kenenkään suomalaisen. Ei ehkä yhtään kenenkään, mutta sen väitetään olevan Mellen-Thomas Benedictin kokemus.
http://www.hengentiede.info/artikkeleita/yhdenihmisenkokemus1982.htm
No muistappa sitten vielä, että kuolemnarajakokemus ei ole sama kuin kuolema.
:D Melko vaikea olisi esim. mullan alta tai krematorion luukun "huonommalta" puolen kertoa kokemuksiaan tässä elämässä:DDD
Minulla ei ole mitään asiaa tuollaiselle hahmolle, joka on kuten Jeesus /
Buddha / Krishna / mandala / arkkityyppiinen kuva / Jumala / Universumi / Suuri Itse. Jos sillä on minulle asiaa, niin tulkoon kysymään, niin minä voi neuvoa.
Duoda,,"saatoin tajuta ikuisesti, Äärettömyyden tuolle puolen. Olin Tyhjyydessä, esi-Luomisessa, ajan alussa, ensimmäisessä Sanassa tai värähtelyssä. Lepäsin Luomisen Silmässä ja se näytti siltä, että kosketin Jumalan Kasvoja. Se ei ollut uskonnollinen tunne. Se oli yksinkertaisesti olla Yhtä Absoluuttisen Elämän ja Tietoisuuden kanssa."---> Kas kas, vihdoinkin luen kuvaelmaa siitä mitä hieman haen ajatuksissani "Tyhjyydellä".
Hienoa, upeeeta ja mahtavaaa ;D, meitä herkkäuskoisia maailmaan mahtuu, kuin myös sementtipäitä, jotka ovat omaksuneet ajatusmallinsa eivätkä siitä hevillä(eikä tangollakaan) luovu ja kiistävät vahvasti vastakkaiset kokemukset, muiden,, ja jotkut jopa omansa.
Maailmassa on ollut joukoittain ihmisiä, jotka ovat olleet kliinisesti kuolleita ja elvytetty, ja kliinisesti kuollut on siis kuollut niin mittareilla todennettuna kuin myös oikeudellisesti määritellen.
Ratkaisuja elämän mysteeriin etsitään aina enemmän kvanttifysiikasta, joka paljastaa uskontojenkin sepkuloinnit joskus jopa lähelle osuviksi ja toisaalta se materialistisen monismin paradigma menettää vastaavasti hieman aina otettaan kokemuksen ja tutkimus-tiedon lisääntyessä.
Jonkinlainen panteistinen idea voi olla siis lähempänä totuutta tässä materialisessa universumissa?
Ovelaa tässä on se, että panteismi tuo tavallaan mm. Teodiken ongelmaan jonkinlaisen vastauksen.
Mitä enenmmän saadaan selville kun aikaa kuluu ja tiede kehittyy ja uuden tiedesukupolvet nousevat facciintuneempien tilalle, niin veikkaa että sitä oudommaksi tämän asian tiimoilla menee, ja se koettelee tietysti telaketjuateistista tiedettä ja ajattelua rajuimmin.
Yhden laki/ Law of one.
Ihana tämä tarina, Kiitosss!! :)))
Ndea:lle, olet osannut hienosti kuvata tapahtuneen, minulle kokemus oli sananmukaisesti sanoinkuvaamaton.
Kun kysyit uskonnoista ja vastaus oli "Minä en välitä", voisiko asiaa tulkita siten että uskonnot oikein ymmärrettynä johtavat samaan valaistumiseen tai miten sen haluaa ilmaista ?
Toki miedän täytyy välittää toisista, ei liene valaistuneelle ongelma :)
Hyvä!
http://www.ustream.tv/channel/r44ndom
Eeva antoi, minä söin :)
Yks kauneimpia tarinoita jonka olen ikinä kuullu! Kiitos!
Tämä pistää miettimään,mun oli tarkotus lukea tämä.
Ihan kummallinen oli tarina.Mullakin on melko erikoista kerrottavaa.Jouduin metsässä humanoidien sieppaamaksi,ja naispuoliset humanoidit käyttivät seksuaalisesti hyväksi.Kuukaus sen jälkeen toivat näytille lapsen,joka oli sikinnyt humanoidinaisesta ja minun siittiöstä.Kysyin ja ihmettelin,että miten tuo poika on jo noin iso,että näyttääkin jo aikamieheltä.He vastasi että heillä raskaus kestää vain viikon,ja aikuiseksi kasvaakin jo kuukaudessa.Poika muistutti minua kun olin noin 30 ikäinen,mutta sillä oli äitinsä suuret ja mustat pöllön silmät.Muutoin oli kuin ihminen,ainoastaan silmät oli erilaiset ja oudot.
Israelin juutalaisukot panevat aasia ja ihmettelevät, miksi lapsilla kasvaa parrat.
kaikenlaista paskaa sitä tullee luettua
Älä aliarvioi pa.skaa. Pas.ka on hyvää lannoitetta ja siinä kasvaa monenlaista.
Olen pahoillani mutta olet SUURI feikki. Tarinassasi ei Jumala ole sinua lähelläkään. Tarinasi on satua.
Sääli vain itseäsi.. Et saanut mitään irti noin uskomattoman kauniista tekstistä.
PORASIVATKO HE HELVETTIIN?
Ilmestyskirja 20:15. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
Tiedemiehet porasivat Länsi-Siperiassa. Kun he olivat 14 km:n syvyydessä, löytyi tasku. He vetivät poran ylös ja järkyttyivät- ylös lensi kauhuaherättävä siivekäs olento. Porausreiästä kuului miljoonien ihmisten mielettömät huudot.
Tästä raportoi venäläinen Pravda-lehti vuosia sitten.
Sanomalehti Neftjanik Baschkiri oli tammikuussa yksi eniten luetuista lehdistä Neuvostoliitossa (nyk. Venäjä). Niin luettu lehti oli, että kommunisteille uskollinen Pravda päätti referoida jutun, joka oli aiheuttanut ilmiön.
Tiedemiehet olivat Länsi-Siperiassa poranneet 14,4 km:n syvyyteen reiän tutkiakseen mannerlaattojen maanalaisia liikkeitä. Eräs tiedemiehistä, tohtori Dmitry Azzakov, sanoo:
"Kommunistina en usko taivaaseen tai Raamattuun, mutta tiedemiehenä uskon nyt helvettiin. Me järkytyimme löydöstämme, mutta voimme vain kertoa mitä olemme nähneet ja kuulleet. Me porasimme suoraan sisään helvetin porteille."
He porasivat päästääkseen syvälle maankuoren sisään. Syvällä 14,4 km:n syvyydessä löytyi suuri tasku. Lämpötila oli 1075 astetta celsiusta.
"En voinut uskoa silmiäni kun vedimme ylös poran", sanoo Azzakov.
Häijy olento ,jolla oli suuret pahansuovat silmät, sukelsi ylös reiästä, savupilvessä. Olento huusi kuin "villipeto ennenkuin se hävisi", kirjoittaa Pravda.
"Osa työntekijöistä pakeni omille teilleen, mutta me jotka jäimme paikalle huomasimme monia asioita. Pudotimme tunnistimen koloon kuullaksemme äänet mannerlaattojen liikkeistä. Sen sijaan me kuulimme tuskantäyttämiä ihmishuutoja", kertoo Azzakov.
"Ensin luulimme, että ääni tulisi omista laitteistamme, mutta äänet jatkuivat huolimatta laitteidemme äänikontrollista. Me nauhoitimme ääniä ei ainoastaan yhdestä tai kahdesta ihmisestä- se oli miljoonien äänet. Vuorollaan me nauhoitimme nuo kauheat äänet ääninauhalle."
"Peitimme kolon suun ja lopetimme porauksen. Me olimme ilmeisesti törmänneet johonkin sellaiseen, joka oli tietomme ja ymmärryksemme ulottumattomissa. Me näimme ja kuulimme asioita, joista emme olleet koskaan ennen kuulleet."
Neuvostoviranomaiset eivät ole kommentoineet tapausta.
Virallinen syy on siinä, että he edelleen tutkivat ääninauhoja.
"Voimme ainoastaan toivoa, että Neuvostoliitto (nyk. Venäjä) paljastaa havaintonsa tulevaisuudessa. Maailmalla on oikeus saada tietää totuus", lopettaa Pravda artikkelin.
(viety 19. tammikuuta tänä vuonna, vuosi? Täytyy olla 80-luvulla. Juttu oli myös Turun Sanomissa)
aikoinaan kekkonenkin kaatoi yhdellä laukauksella kaksi hirveä, neuvostoliiton reisullaan.
http://www.lifebeyonddeath.net/ sivuilta löytyy aivokirurgi Eben Aleksanderin kertomus omasta kuolemanrajakokemuksestaan ja ihme-heräämisestään ja parantumisestaan (uskolla tai uskonnolla ei ole mitään merkitystä tässä tapauksessa!)
Samantapaisia kokemuksia on jo tuhansilla ihmisillä: kuolema ei ole loppu!
Kun joku kuulostaa ja näyttää ihanalta, niin sen täytyy olla totta. Tällä logiikalla, tuon zirkonikorun täytyy olla vähintään aito timantti. Aivan, aivan...
http://www.terveystietoa.info/