Näyttää entistä varmemmin siltä, että ydinfuusio on toteutettavissa nopeammin ja edullisemmin kuin "seuraavan" sukupolven ydinfissioreaktorit.
17.1.2002 eli yli vuosikymmen sitten periaatepäätöksen saanut ja 17.2.2005 rakentamisluvan saanut Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö uhkaa valmistua vasta 10 vuoden rakentamisen jälkeen vuonna 2015 ja Säteilyturvakeskukselle ei ole vielä annettu virallista varmistusta toteutuuko sekään aikataulu mikä taas hankaloittaa STUK:n säteilyfyysikoiden työtä laaduntarkkailussa.
OL3-yksikön rakentaminen kilpailee jo ITER:n kanssa keston pituudesta ja hyvin maltilliselta näyttävä aikataulu (2008 - 2018 budjettina 10 mrd. euroa) näyttää toimivan paremmin hiukkasfyysikoille kuin Olkiluodon hätäinen aikataulu insinööreille ja teknikoille.
Viimeisin ongelma alan asiantuntijoiden mukaan on Teollisuuden Voiman aiheuttama sekava organisointi, mikä on aiheuttanut vuosien viivästyksen alkuperäisestä valmistumisaikataulusta vuodelle 2009.
Lisää aiheesta:
Yle Aamu-tv, 17.7.2012
http://yle.fi/uutiset/olkiluoto_3_-tyot_uhkaavat_venya_yli_kymmeneen_vuoteen/6219654
Yle Uutiset, 17.7.2012 06:03
http://yle.fi/uutiset/areva-siemens_tyrmaa_tvon_moitteet/6219674
Yle Uutiset, 16.7.2012 23:17
http://yle.fi/uutiset/taas_viivastys_-_olkiluodon_ydinvoimala_valmis_aikaisintaan_2015/6219156
Yle Satakunta, 16.7.2012 14:37
17.1.2002 eli yli vuosikymmen sitten periaatepäätöksen saanut ja 17.2.2005 rakentamisluvan saanut Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö uhkaa valmistua vasta 10 vuoden rakentamisen jälkeen vuonna 2015 ja Säteilyturvakeskukselle ei ole vielä annettu virallista varmistusta toteutuuko sekään aikataulu mikä taas hankaloittaa STUK:n säteilyfyysikoiden työtä laaduntarkkailussa.
OL3-yksikön rakentaminen kilpailee jo ITER:n kanssa keston pituudesta ja hyvin maltilliselta näyttävä aikataulu (2008 - 2018 budjettina 10 mrd. euroa) näyttää toimivan paremmin hiukkasfyysikoille kuin Olkiluodon hätäinen aikataulu insinööreille ja teknikoille.
Viimeisin ongelma alan asiantuntijoiden mukaan on Teollisuuden Voiman aiheuttama sekava organisointi, mikä on aiheuttanut vuosien viivästyksen alkuperäisestä valmistumisaikataulusta vuodelle 2009.
Lisää aiheesta:
Yle Aamu-tv, 17.7.2012
http://yle.fi/uutiset/olkiluoto_3_-tyot_uhkaavat_venya_yli_kymmeneen_vuoteen/6219654
Yle Uutiset, 17.7.2012 06:03
http://yle.fi/uutiset/areva-siemens_tyrmaa_tvon_moitteet/6219674
Yle Uutiset, 16.7.2012 23:17
http://yle.fi/uutiset/taas_viivastys_-_olkiluodon_ydinvoimala_valmis_aikaisintaan_2015/6219156
Yle Satakunta, 16.7.2012 14:37
Vastaukset 4
Vanhimmat
Fuusiovoimalan kaupallinen käyttö on vielä useiden vuosikymmenien päässä, jos siitä yleensä sellaista versiota saadaan. Fissioydinvoimalatkin ovat jo osoittautuneet kalliiksi, CO2-päästöjinä ne häviävät vain hiilivoimalle, ja niistä oletetaan suljettavan yli puolet vuoteen 2030 mennessä (noista lisää jutussani /1/). OL3 valitettavasti ehditään käynnistää, eikä jo periaatepäätöksen rakentamisluvasta saaneilta yhtiöiltä päätöstä peruta. Se tarkoittaa sitä, että seuraavatkin vuosikymmenet Suomessa edetään vaarallisen, kalliin, ja saastuttavan ydinvoiman pelon alla.
/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/10787572
(* Ydinvoima kallista ja saastuttavaa)
Kaupallinen fuusioenrgia on tieteiskuvitelmaa, eikä sitä tule koskaan. Projekstit lopetetaan rahoituksen puutteessa, kun vaivutaan loputtomaan talouskurimukseen ja sotimiseen.
Vaarallista toiveajattelua
"Kaupallinen fuusioenrgia on tieteiskuvitelmaa, eikä sitä tule koskaan."
Minulla on vähän sama kutina kaupallisen fuusioenergian suhteen, mutta lopputulosta en tule näkemään. Missään tapauksessa ei ole järkevää tuudittautua siihen toiveajatteluun, että fissioydinvoimaloita käytetään niin kauan, että fuusioydinvoimala saadaan kaupalliseen käyttöön.
Ydinvoimalasukupolvet. Kestävän kehityksen mukaiset ydinvoimalat?
Tässä yhteydessä kaiketi sopivaa esittää lukijoille löytämäni listaus ydinvoimalasukupolvista, ilman sen kummempaa keskustelun tarvetta niistä:
"1. sukupolvi
1950-luvun koereaktorit, kuten Obninskin laitos Venäjällä.
2. sukupolvi
Kaikki 1970-luvulla rakennetut reaktorit, esimerkiksi Barsebäckin voimala Ruotsissa. Niiden käyttöiäksi on laskettu 40 vuotta.
3. sukupolvi
Toisen polven reaktorien pohjalta rakennetut laitokset, joiden tehoa ja turvallisuutta on parannettu ja käyttöikää pidennetty. Uusimmista malleista käytetään numeroa III .
4. sukupolvi
Kehitteillä olevat mallit, jotka tuottavat vähän jätettä ja käyttävät uusia polttoaineita."
http://tieku.fi/maa/ilmasto-ja-ymparisto/ydinvoimaloiden-nelja-sukupolvea
4. sukupolvi kiinnostaa minua kovasti sikäli, että olen joskus luullut(?) sen tarkoittavan ns. kestävän kehityksen mukaisia ydinvoimaloita, joita tiedän olevan suunnitteilla. Ehkä ne ovat oma sukupolvensa, mutta tässä muistinvaraisesti joitakin sellaisten ominaisuuksia:
- vain vähän ydinjätettä
- yhteydet asekäyttöön lähes täysin katkaistu
- parempi turvallisuus
Kestävän kehityksen mukaiset ydinvoimalat ovat periaatteessa hyväksyttäviä - miksipä ei olisikaan, sillä kestävä kehitys on kuitenkin se tärkein asia.