Ihmettelen suuresti miten ihmiset paheksuvat sitä, jos ei ole Facebookissa. Saa heti leiman (etenkin nuorien keskuudessa) että ei ole elämää, on nobody, ei ole kavereita yms. Ihan oikeesti itse olen 93 syntynyt nainen, enkä ole edes luonut profiilia koko palveluun ja voin kertoa että elämäni on helvetin kivaa. Löytyy kavereita ja sitä elämää, ainoastaan mikä puuttuu, on se että puoli kaupunkia ei tiedä minua ja tekemisiäni profiilipäivitysten kautta. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitää fb vastaan mutta se, että ihmiset määrittelevät sinut fb kautta on vaan niin väärin. En ole Facebookissa ja olen pirun tyytyväinen! Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Elämä ilman facebookkia
Notonfb
3175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuttu tarina :) Monille nuorille face on pakkomielle jolloin he eivät ymmärrä jos joku ei halua siellä olla.
Itse olen törmännyt samaan ilmiöön että ilman facebookia on nobody. En ymmärrä ennen internettiä pidettin yhteyttä puhelimitse ja sitä ennen kirjeitse ja nyt pitäisi olla tavoitettavissa lähes joka tunti!! Siis en itsekään ole liittynyt faceen, jos pitää olla tavoitettavissa soittakoot ;)
Jos ei ole facea niin muuttuu jotenkin ärsyttävän hankalaksi tavoittaa. Ei saa esimerkiksi kutsuja bileisiin koska ei voi vastaanottaa facekutsuja.
Ei nykynuoret jaksa soitella kaikille.