Köyhyyden ja uskonnollisuuden välillä on tunnetusti vahva korrelaatio: http://whyevolutionistrue.wordpress.com/2010/09/04/a-correlation-between-poverty-and-religiosity/
Ovatkö köyhät olot syy uskonnollisuuteen, vai onko varallisuus (ja epäsuorasti koulutus, tiedon määrä, hyvinvointi) syy uskon hylkäämiseen? Ajatuksia!
Ovatkö köyhät olot syy uskonnollisuuteen, vai onko varallisuus (ja epäsuorasti koulutus, tiedon määrä, hyvinvointi) syy uskon hylkäämiseen? Ajatuksia!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Köyhyys on otollinen olotila uskontoloisen kehittyä.
Siinähän jokapäiväinen olemassaolon kamppailu vie niin tyystin henkiset voimat,että korkeammille älyllisille toiminnoille jää tilaa tuskin lainkaan.
On helppoa ja vaivatonta omaksua kovaäänisimmän saarnaajan julistama Oikea Oppi.
Varsinkin,kun naapurikin on siinä mukana.
http://www.youtube.com/watch?v=N6LgzBaTBSE&feature=relmfu
Tässä yhden tällaisen tarina.
Papit elävät kuin kuninkaat ja köyhä kansa maksaa viulut. Siinä asemassa on kenentahansa helppo esittää pyhimystä. Kun on kansan ja rahan tuki omalla puolella.
Olen köyhä ateisti. No, en niin köyhä, että nälässä olisin, mutta ei rahaa liiemmälti ole. Mutta minulla on mitä tarvitsen, en ole rahan perässä koskaan juossut.
Varallisuus ja koulutus eivät ole sama asia. Tietoa saa ilman rahaakin. Tunnen muutamia hyväpalkkaisia ihmisiä, joiden elämän sisältö on raha, tavarat ja lomamatkat. Mikäs siinä jos se onnelliseksi tekee, mutta näiden ihmisten kanssa keskustelemisesta ei tule mitään, koska he eivät ole kiinnostuneita samoista asioista kuin minä. Joten olenkin jättänyt heidän omaan onnelaansa omanlaistensa seuraan juttelemaan viimeisimmistä hankinnoistaan jne ja viihdyn enemmän kaltaisteni köyhimysten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita tieteistä, kirjallisuudesta ja maailmanpolitiikasta.
Aivan, aivan. Samaistun paljolti. Olen itsekin ateisti, ja olen pyrkinyt ehkä hieman buddhalaisiin arvoihin, kuten maallisuudesta luopumiseen. Buddhalaisuus kaikista uskonnoista tarjoaa ehkä parhaan moraalisen tukipylvään, mutta buddhalaisuudessakin on supernaturalistisia uskomuksia, kuten uudestisyntyminen, joihin en usko.
On omasta valinnasta (tai ei aina siitäkään) kiinni, valitseeko elämälleen tarkoitukseksi maallisen varallisuuden harvestoimisen, vai tiedon ja totuude etsimisen ja ymmärtämisen. En itsekään tunne paljoa (oikeastaan vain yhden) ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneet näistä aiheista. He haluavat keskustella hienoista, kalliista autoista, hienoista taloista ja rahan mahdollisuuksista, suomen ankeasta säästä sekä ulkomaiden paremmuudesta. Olen itse täysin tyytyväinen asemaani suomessa, ja olen tyytyväinen suomen luontoon. Ainoa tappava asia suomessa on alkoholi, tupakka, sekä talvi! Kaikilta näiltä pystyy suojautumaan, eikä siis ole mitään syytä väittää suomea huonoksi paikaksi asua! Suomi on kuitenkin suhteellisen uskonnollinen maa suhteessa sen varallisuuteen...ehkä pienellä populaatiolla on näppinsä pelissä(?)
Elämä tappaa. Kukin tietenkin yrittää elää ainokaisen elämänsä siten että se sujuu hyvin. Poikkeuksena tietenkin ne, joita joku yhteisö kuristaa ja kurittaa, mutta kyllä niistäkin eroon pääsee, jos vaan on uskallusta.
Olen aika paljon tutustunut eri uskontoihin ja minusta ne ovat järjestään järjettömiä. Olen kai sen verran vajavainen, että en ymmärrä mihin ihmiset tarvitsevat jumalia. Tarpeesta kuitenkin näyttäisi olevan kyse.
Tappavia asioita on muitakin kuin elämä itse, tupakka, alkoholi ja talvi. Joku saattaa tuikata puukon kylkeen tai auto tulee väärällä kaistalla vastaan tai vaikka mitä. Onnenkauppa ja sattumaa. Sitä elämä on.
Miksi sitten USA:ssa on paljon hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka ovat erittäin uskonnollisia?
USA:ssa on maailman tyhmimmät ihmiset. Monet fiksummat tekevät rahaa uskonnolla. Se rahastus kannattaa. Joukkoliikkeet ovat aina olleen heidän kulttuuriin kuuluva juttu.
USA on paikka jossa tapetaan eniten ristikaulassa ihmisiä.
Ilman koulutusta ei yleensä ole tietoa vaihtoehdoista mitkä johtasivat puntaroimaan ja ajattelemaan mitä mikin on. Eletään kuten ennenkin. Lisäksi mielestäni suurin osa ihmisistä on konservatiiveja jotka elävät kuten vanhemmatkin elivät miettimättä asiaa sen pidemmällä mitä he itse todella haluaisivat/ taustalla lapsesta asti hoettu malli.
Köyhällä pitää olla jokin suunta mikä näyttää paremmalta ja mihin pyrkiä. Jos länsimaat näyttävät rikkailta ja onnellisilta niin onko ihme jos moni tänne haluaa ja matkii meitä. Tähän markkinarakoon uskontokunnat pyrkivät.
Sitä, miksi naiset ovat miehiä uskonnollisempia, on tutkittu. Naisten lisääntynyt kouluttautuminen ei sitä kuitenkaan selitä:
"Naisten vahvempaa uskonnollisuutta yritettiin selittää muun muassa sillä, että he ovat vähemmän koulutettuja. Naistenkin uskonnollisuuden oletettiin vähenevän kunhan naiset kouluttautuvat. Tämä selitysmalli on osoittautunut monella tapaa virheelliseksi. Koulutetut naiset ovat päinvastoin enemmän uskonnollisia suhteessa koulutettuihin miehiin kuin kouluttamattomat naiset suhteessa kouluttamattomiin miehiin."
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Miesten uskonnollisuus ja henkisyys.pdf
Olen itse sitä mieltä, että alhainen koulutus- ja sivistystaso korreloi vahvasti uskonnollisuuden kanssa. Tämän vuoksi esimerkiksi kristinusko kasvaa vain kehitysmaissa, mutta on vähentynyt kehittyneissä länsimaissa. Tosin entisissä itäblokin maissa, joissa uskonto oli aikaisemmin alistetussa tai jopa kielletyssä asemassa, näkyy nyt taas vahvaa heiluriliikettä takaisin uskonnon suuntaan.
Naisten vahvempi uskonnollisuus selittyy miestäni sillä, että naiset ovat paljon enemmän tunneihmisiä kuin miehet, jotka ovat enemmän analyyttiseen ajatteluun taipuvaisia. Uskontohan on nimenomaan tunnekysymys. Tämän huomaa aina jos kyselee uskovalta niitä (koskaan löytymättömiä) todisteita jumalastaan, niin tämä kertoo aina hienoista fiiliksistään ja subjektiivisista kokemuksistaan. Siis tunteistaan. Ja ihmettelee miksi tämä ei nappaa sellaiseen ihmiseen, joka piut paut välittää niistä kivoista fiiliksistä, vaan vaatii konkreettisia todisteita. Kun hindut ja muslimit saavat ihan yhtä lailla kivoja fiilikisä omasta uskonnostaan ja omista jumalistaan, joten sellaisten pitäminen todisteena tarkoittaisi sitä, että kaikki uskonnot olisivat totta.
Outoa tässä kohtaa selittää uskonnollisuus sukupuolella, kun uskovaisia miehiä on miljardeja.
>> Outoa tässä kohtaa selittää uskonnollisuus sukupuolella, kun uskovaisia miehiä on miljardeja.
Eivät kaikki korkeasti koulutetut ole rikkaita. Monet tekevät esimerkiksi tutkijoina pätkätöitä, eikä monia myöskään kiinnosta omaisuuden haaliminen.
Tiedon saamista ei ainakaan Suomessa köyhyys estä. Pitää vaan olla avoin mieli ja esimerkiksi netti käytössä. Sillä pääsee jo pitkälle. Oppiarvot eivät sinänsä ratkaise mitään.
"Ovatkö köyhät olot syy uskonnollisuuteen, vai onko varallisuus (ja epäsuorasti koulutus, tiedon määrä, hyvinvointi) syy uskon hylkäämiseen? Ajatuksia! "
- Usko ja uskonto on kuin osa kapitalismia. Uskovaiset rikkaat rikastuu ja uskovaiset köyhät köyhtyy... toistensa kustannuksella.
Tietty omatunnottomuus ajaa rikkastumisen ja muiden lajitovereiden hyväksikäytön mahdollisuutta.
Kyllä köyhyys on selkeästi syy uskonnollisuuteen. Köyhyydestä seuraa koulutuksen puute, ja tiedon puute on syy uskoa mihin tahansa hölynpölyyn.
Ajatellaan tätä uskontojen kannalta. Uskonnot ruokkivat köyhyyttä, siitä on kaksi etua. Pidetään kansa tietämättömänä, voidaan kertoa mitä mieltä pitää olla asioista (valta). Kun tämä on saavutettu, kerrotaan kenelle pitää maksaa (raha).
Kuinka paljon näidenkin (vain pieni esimerkki) rakentamiseen menneillä rahoilla olisi voitu ruokkia ihmisiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Vatican_StPeter_Square.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Santuario_nacional.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sevila10.JPG
Hienoja rakennuksia, mutta eikö ihmisten hyvinvointi olisi tärkeämpi?
Varmaan pitää paikkansa alikehittyneissä maissa, mutta ei ainakaan pohjoismaissa.