Pääsin yliopistoon lukemaan ruotsia pääaineena, aloitan ensi syksynä. Sivuaineista ei kuitenkaan ole ollut mitään puhetta, lukiossakan opon tunneilla ei olla kauheesti puhuttu tästä.
Milloin sivuaineet siis valitaan? Kuulin jostain, että vasta toisena vuonna. Onko tämä totta?
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä sivuaineita muut kielten opiskelijat on valinneet. Olen harkinnut saksan kieltä (olen lukenut 3 vuotta), mutta myös esim. psykologia kiinnostaa. Montako sivuainetta kannattaa olla ja voiko periaatteessa sivuaineeksi valita ihan minkä vaan aineen?
Kauhea kysymystulva, olisi kiva jos joku voisi vähän valaista!
Sivuaineista
tönt
10
4455
Vastaukset
- floggis
Vähän riippuu yliopistosta varmaan tuo valinta. Esim. itse pääsin opiskelemaan enkun kääntämistä, jossa minulla on pakollisina sivuaineina käännöstiede ja suomi ja näitä opintoja on hyvä suorittaa jo ensimmäisenä vuonna (esim. suoritin käännöstieteen perusopinnot 25op ja suomesta 10/25 perusopinnoista ekana vuonna). Saksan sain sivuaineeksi jo ensimmäisenä vuonna, sillä hain saman vuonna saksaa kakkosvaihtoehtona ja pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn. Tästä en ole vielä ekana vuonna suorittanut yhtään opintoja, ensi syksyllä (eli tokana vuonna) on nyt luvassa niitä. Ainakin itsellä meni eka vuosi niin noiden pakollisten opintojen parissa, ettei "omavalintaisia" tarvinnut edes miettiä :))
Mitä haluat tehdä valmistuttuasi? Jos haluat esim. opettajaksi tai kääntäjäksi, niin toisesta kielestä ei ainakaan haittaa ole. Kannattaa tutustua oman alan tutkintovaatimuksiin, niin tiedät tarkemmin, että paljonko sinulla on "liikkumavaraa" tutkinnossasi. On hyvin mahdollista, että jo kandiin mahtuu ruotsin pakollisten lisäksi ainakin perusopinnot sekä saksasta että psykologiasta. Esim. HY:n opinto-oppaat löytyy osoitteesta weboodi.helsinki.fi>opinto-oppaat>humanistinen tdk>oma aine>tutkintorakenteet. HY:n humanistisen tdk:n vapaat ja rajoituksenalaiset (sivuainekoetta vaativat aineet) sekä muuta infoa puolestaan löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/oikeudet/aineet.htm - austerism
Sivuaineen "valinta" on tavallaan sinun itsesi päätettävissä, ellei tutkintoon sitten sisälly jotain pakollisia sivuaineita (kuten floggis tuossa edellä kuvasi). Yleensä hum. tutkintoihin ei sisälly mitään pakollista sivuainetta. Eli mihinkään sinun ei sinänsä tarvitse ilmoittaa, että "valitsen saksan ja psykologian sivuaineekseni". Toki näistä on hyvä halutessaan jutella esim. oman oppiaineen tai tiedekunnan amanuenssin/opintosihteerin kanssa.
A) Ensin pitää selvittää, ovatko nuo ns. vapaita sivuaineita yliopistossasi, vai täytyykö tehdä sivuaineen pääsykoe. Näitä sivuainekokeita järjestetään yleensä alkusyksystä - ehkä joskus myös keväisin. Tämän takia ehkä se ajatus, että sivuaine "valitaan" usein vasta toisena opiskeluvuotena. Siis ensimmäisen vuoden syksy voi tulla liian pian, jotta ehtisi valmistautua sivuainekokeeseen.
B) Jos haluamasi sivuaine on vapaa eikä vaadi sivuainekoetta, voit vain katsoa opinto-oppaasta kurssit ja selvittää kurssien suoritustavat ja opetusajat yms. käytännönasiat ja mennä vain luennoille ja alkaa suorittaa opintoja.
Sivuaineita kannattaa hahmottaa juuri kuten floggis kuvasi, eli hieman kannattaa miettiä työllistymisen kannalta. Psykologia on ihan ok ja mielenkiintoista, mutta suoraan sanottuna sillä ei ehkä suurta merkitystä ole, jos kieltä luet pääaineena - tietty jos opettajaksi suuntaat niin psyka voi eräänlainen tukiaine olla pedagogisten ohella, mutta tuskin esim. sitä opetettavaksi aineeksi saat.
Itse opiskelin aikoinaan englantia pääaineena ja sivuaineina viestintää, kasvatustiedettä, kirjallisuutta ja filosofiaa. Tein muutenkin aika laajan tutkinnon ja esim. pääaineesta 100 opintoviikkoa (normi on 80). Ihan kiinnostavaa oli, mutta työllistymisen kannalta paras ratkaisu olisi ollut lukea toinen kieli sivuaineeksi. Pedagogisetkin tein vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen ja jo työelämään siirryttyäni. No, pelkällä englannillakin kyllä on töitä riittänyt, mutta toinen kieli olisi silti kiva lisä. Nykyäänhän on myös jonkinlaisia rajoitteita sille, miten paljon tutkintoon mahtuu sivuaineita ja opinto-oikeus on ajallisesti rajattu.
Sitten kun valmistut ja haet tutkintoa, määrität tutkinnonhakulomakkeeseen pääaineesi ja sivuaineesi. Joku opintosihteeri tai vastaava sitten katsoo, että sinulla on vaaditut suoritukset, jotta voit saada esim. saksasta laajan sivuaineen (perus- ja aineopinnot) merkityksi todistukseesi. Eli oikeastaan vasta valmistusmisvaiheessa määrität opinnot. Toki opintojen aikana sinun on seurattava, että suoritat kaikki tutkinnon vaatimat palikat (oma pääaine, sivuaine 1 ja 2, yleisopinnot...).
Lopuksi. Kyllä tutor näistä vielä kertoo. Onnea opiskelupaikan johdosta. Lycka till!- austerism
Eli mihinkään sinun ei sinänsä tarvitse ilmoittaa, että "valitsen saksan ja psykologian sivuaineekseni".
Korjaanpa itseäni. Nykyisin kyllä taidetaan tehdä opintosihteerin tms. ohjauksessa HOPS (henk.koht. opintosuunnitelma) opintojen alussa ainakin pääaineen osalta. En tiedä, tuleeko siihen sitten sivuaineetkin. Mutta HOPShan ei ole mitenkään sitova. - floggis
austerism kirjoitti:
Eli mihinkään sinun ei sinänsä tarvitse ilmoittaa, että "valitsen saksan ja psykologian sivuaineekseni".
Korjaanpa itseäni. Nykyisin kyllä taidetaan tehdä opintosihteerin tms. ohjauksessa HOPS (henk.koht. opintosuunnitelma) opintojen alussa ainakin pääaineen osalta. En tiedä, tuleeko siihen sitten sivuaineetkin. Mutta HOPShan ei ole mitenkään sitova.Ainakin HY:ssa HOPS-kurssi on pakollinen eli opintojen alkuvaiheessa pitää tehdä suunnitelma esim. mitä sivuaineita ottaa, koska niiden opintoja suorittaa jne. Kurssiin kuuluu myös pakollinen tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa ja hänen kanssaan on hyvä keskustella esim. sivuaineeseen liittyvistä ongelmista (ainakin itse sain hyviä vinkkejä syksyllä).
Esim. HY:n sivuilta löytyy jo infoa (esim. kirjallisuus) syksyn sivuainekokeisiin (sivuainekokeet saksan kääntämiseen/germ. filologiaan marraskuussa ja toukokuussa). Ilmoittautumislomakekin on auki :) Kannattaa tarkkailla oman yliopiston sivuja näissä asioissa, sillä voit tietenkin käydä sivuainekokeissa syksylläkin. Mikäli läpäiset kokeen, ei sinun tarvitse ottaa heti ekana vuonna opintoja vaan opinto-oikeus säilyy - ja jos et ole kiinnostunutkaan koko aineesta vaikka vuoden päästä, niin ei sinun ole pakko suorittaa yhtäkään opintopistettä tästä aineesta! Jos taas syksyn kokeesta et pääsisi läpi, voit aina osallistua uudelleen keväällä tai ensi syksynä jne.
- urnuud
Otapa huomioon, että valinnaisten kielten, kuten saksan, suosio on romahtanut. Saksan opettajille ei tahdo olla töitä!
Opettajaksi sä kuitenkin päädyt. Mielipiteeni on, että ainoa järkevä on englanti ja tietenkin opettajan pedagogiset päälle. Voithan lukea psykologiaa, jos opiskeluintoa riittää, mutta en ole missään nähnyt työpaikkailmoitusta, jossa haettaisiin ruotsin ja psykologian opettajaa.- arvjakva
Toki vieraiden kielten (paitsi englannin) suosio on viime vuosina vähentynyt, mutta saksa on kuitenkin englannin jälkeen vieraista kielistä suosituin esim. yo-kokeiden perusteella (sekä pitkänä että lyhyenä). Jos enkussa ei ole vahvaa osaamista, niin sitä ei kannata mielestäni ottaa sivuaineeksi ihan jo sillä perusteella, että englantia opiskelemaan on usein kova kilpailu ja enkun osaajia löytyy paljon (niin pääaineena kuin sivuaineena sitä lukevia on melko paljon siis). Jos opettajaksi haluaa, niin kyllä ruotsi-saksa-kombo on mielestäni aika yleinen ja toimiva, varsinkin pienemmissä lukioissa olen törmännyt opettajiin jotka opettavat ruotsin ohella lyhyttä saksaa. Mikäli haluat tuon psykologian sivuaineeksi, niin kannattaa kyllä miettiä tarkkaan että mitä sillä tekisit. Esim. ruotsin psykan maikaksi tuskin pääset (tai sitten pitää kyllä suorittaa molemmista aineista paljon opintoja).
- tönt
Kiitos paljon vastauksista!
Hyvä kuulla, ettei sivuaneiden valintaan ole suurempaa paniikkia. On siis aikaa miettiä jotakin sopivaa aineiden yhdistelmää.
Työmarkkinoilla psykologian ja ruotsin yhdistelmä ei ehkä tosiaan ole kovin hyödyllinen. Psykologiaa haluaisin lähinnä lukea vain "omaksi ilokseni", eli välttämättä minun ei tarvi/kannatakan ottaa sitä pitkäksi sivuaineeksi. Kurssejahan voi aina lukea.
Tuota ruotsi saksa - kombinaatiota olen miettinyt, omassakin lukiossa on opettajia, jotka opettavat sekä ruotsia että saksaa. Se varmasti olisi varsinkin koulumaailmassa ihan kätevä vaihtoehto. Englanti olisi myös kiinnostava ja varteenotettava vaihtoehto, mutta en ole E/ L-englannin tasoa, joten en tiedä pääsisinkö sitä välttämättä edes lukemaan (tietysti jos ottaa itseään niskasta kiinni, niin varmaan pystyy, en kuitenkaan mikään huonokaan ole!)
Opettaja on minulle yksi vaihtoehto, mutta myös kääntäminen ja tulkkaus kiinnostavat. Onko kääntäminen/tulkkaus ihan oma sivuaineensa, vai ovatko niiden opinnot jo osana ruotsin opintoja?
Ja miten opettajan pedagogiset opinnot, pitääkö ne ottaa sivuaineena?
Opettajan työ voisi olla kiinnostavaa ja plussana on myös työn varmuus (jos siis vertaa vaikka kääntäjän töihin). Kuitenkin juuri kääntäminen ja tulkkaus on sitä mitä haluaisin kokeilla. Olenkin miettinyt, että onko mahdollista työskennellä sekä opettajan että kääntäjän/tulkin töissä valmistuttua, vai onko valittava joko -tai?
Tällä hetkellä yo. vaihtoehtoja olen miettinyt. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla myös muita ainevaihtoehtoja, joita kieliin voi yhdistää.- floggis
Esim. HY:ssä on eri tapoja opiskella ruotsia: on Pohjoismainen kirjallisuus (opetus ruotsiksi), Pohjoismaiset kielet (ruotsi äidinkielenä että ruotsi toisena kielenä) sekä ruotsin kääntäminen. Kaikissa noissa on vähän erilaiset pakolliset opinnot (perus- ja aineopinnot). Vaikea on sanoa muiden yliopistojen tilanteessa, mutta Helsingissä tosiaan käännöstieteen perusopinnot on avoin sivuaine, mutta on pakollinen sivuaine niille, jotka opiskelevat pääaineena jonkun kielen kääntämistä. Ruotsin kääntämisen (kuten minkä tahansa kielen kääntämisen) kurssit vaativat sitten sivuainekokeen. Opettajan pedagogiset ovat yhteensä 60op:n paketti, joka vastaa vuoden opintoja. Lisää voit lukea esim. http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Itsekin aion suorittaa nuo pedagogiset opinnot jossain vaiheessa, vaikka olenkin kääntäjälinjalla. Ei siis ole joko-tai.
Vinkkejä sivuaineen valintaan voi löytyä esim. osoitteessa http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/sivuaineselvitys/kaannostiede.htm ja http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/sivuaineselvitys/pohjoismaiset.htm - austerism
"Opettajan työ voisi olla kiinnostavaa ja plussana on myös työn varmuus (jos siis vertaa vaikka kääntäjän töihin). Kuitenkin juuri kääntäminen ja tulkkaus on sitä mitä haluaisin kokeilla. Olenkin miettinyt, että onko mahdollista työskennellä sekä opettajan että kääntäjän/tulkin töissä valmistuttua, vai onko valittava joko -tai?"
Itse toimin sekä että, tosin piakkoin etupäässä opettajana. Eli on ihan mahdollista. Opettajan töitä voi tehdä esim. osa-aikaisena ja samalla käännöstöitä oman toiminimen (muun yritysmuodon) kautta. Itse olen toiminut useamman vuoden AMK:ssa sivutoimisena tuntiopettajana ja päätoimisesti kääntäjänä. Jatkossa teen enemmän opettajan töitä. Kouluaste ynnä muut seikat voivat hieman vaikuttaa kyllä siihen, miten hyvin ja paljon on mahdollista opetustyön ohella käännöstöitä tehdä. Jos on kokoaikaisen tuntiopetajan/lehtorin virka, niin välttämättä muille töille ei enää oikein virta riitä.
Kääntäjälinjalta (tai mikä lie onkaan virallinen nimi) on hieman hankalampi ponnistaa opettajaksi kuin filologiaa/kieltä yleisemmällä tasolla lukeneen. Kääntäjiltä vaaditaan ymmärtääkseni lisäopintoja (=joitakin filologian kursseja), mikäli haluavat opettajaksi. Tosin näissäkin on kai tapahtunut muutoksia viime vuosina, kun esim. kielten laitokset ja käännöstieteen laitokset ovat yhdistyneet isommiksi yksiköiksi.
Pedagogiset pitää ottaa sivuaineeksi, jos opettajaksi haluaa, ja pedagogisiin on erillinen haku. Yleensä pitää ilmeisesti olla omassa aineessa jo perus- ja aineopinnot suoritettuina, ennen kuin voi hakea pedagogisiin opintoihin. Eli pedagogiset ovat sitten kutakuinkin kolmannen opiskeluvuoden juttu.
Ilman pedagogisia (=pätevyys) ei vakitöitä opetusalalta saa. Pedagogiset voi suorittaa myös tutkinnon jälkeen esim. ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (ainakin Tampere, Hämeenlinna, Helsinki, Jyväskylä), mutta käytännössä tällöin pitää olla jo opetusalalta työkokemusta, ja lisäksi opinnot tehdään usein opetustyön rinnalla ja niihin nivoen - näin tein itse. - floggis
austerism kirjoitti:
"Opettajan työ voisi olla kiinnostavaa ja plussana on myös työn varmuus (jos siis vertaa vaikka kääntäjän töihin). Kuitenkin juuri kääntäminen ja tulkkaus on sitä mitä haluaisin kokeilla. Olenkin miettinyt, että onko mahdollista työskennellä sekä opettajan että kääntäjän/tulkin töissä valmistuttua, vai onko valittava joko -tai?"
Itse toimin sekä että, tosin piakkoin etupäässä opettajana. Eli on ihan mahdollista. Opettajan töitä voi tehdä esim. osa-aikaisena ja samalla käännöstöitä oman toiminimen (muun yritysmuodon) kautta. Itse olen toiminut useamman vuoden AMK:ssa sivutoimisena tuntiopettajana ja päätoimisesti kääntäjänä. Jatkossa teen enemmän opettajan töitä. Kouluaste ynnä muut seikat voivat hieman vaikuttaa kyllä siihen, miten hyvin ja paljon on mahdollista opetustyön ohella käännöstöitä tehdä. Jos on kokoaikaisen tuntiopetajan/lehtorin virka, niin välttämättä muille töille ei enää oikein virta riitä.
Kääntäjälinjalta (tai mikä lie onkaan virallinen nimi) on hieman hankalampi ponnistaa opettajaksi kuin filologiaa/kieltä yleisemmällä tasolla lukeneen. Kääntäjiltä vaaditaan ymmärtääkseni lisäopintoja (=joitakin filologian kursseja), mikäli haluavat opettajaksi. Tosin näissäkin on kai tapahtunut muutoksia viime vuosina, kun esim. kielten laitokset ja käännöstieteen laitokset ovat yhdistyneet isommiksi yksiköiksi.
Pedagogiset pitää ottaa sivuaineeksi, jos opettajaksi haluaa, ja pedagogisiin on erillinen haku. Yleensä pitää ilmeisesti olla omassa aineessa jo perus- ja aineopinnot suoritettuina, ennen kuin voi hakea pedagogisiin opintoihin. Eli pedagogiset ovat sitten kutakuinkin kolmannen opiskeluvuoden juttu.
Ilman pedagogisia (=pätevyys) ei vakitöitä opetusalalta saa. Pedagogiset voi suorittaa myös tutkinnon jälkeen esim. ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (ainakin Tampere, Hämeenlinna, Helsinki, Jyväskylä), mutta käytännössä tällöin pitää olla jo opetusalalta työkokemusta, ja lisäksi opinnot tehdään usein opetustyön rinnalla ja niihin nivoen - näin tein itse.Esim. HY:ssa jos lukee enkun kääntämistä pääaineena ja haluaa opettajan pedagogiset, pitää suorittaa n.10op lisäopintoja filologian puolelta. Ei siis mikään iso mutka matkaan :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881174
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511006Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll13691En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse48687Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287685- 60674
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107660En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42604Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57602Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?35575