Pelastukseen riittää kun uskoo Jeesukseen.
Nimittäin:
Jeesuksen ajan kirjanoppineet uskoi pyhien kirjojen olevan sanasta sanaan totta. Pelastuivatko he siis tämän ansioista? Eivät! -sillä he eivät uskoneet Jeesukseen.
Jeesuksen ajan syntiset taas viittasi kintaalla pyhille kirjoituksille ja kirjanoppineiden höpinöille. Joutuivatko he siis kadotukseen? Eivät! -sillä he uskoivat Jeesukseen.
Eli siis 'sanasta sanaan totta' tyyppinen usko Raamattuun EI ole tarpeellinen pelastumiseen. Sen todistaa Raamattukin.
-tämä vain muistutuksena kaikille niille fundamentalisteille jotka on aina vaatimassa kaikkia uskomaan Raamatun jokaiseen sanaan. Ottakaa rennosti ja jättäytykää Jeesuksen hoivaan.
Nimittäin:
Jeesuksen ajan kirjanoppineet uskoi pyhien kirjojen olevan sanasta sanaan totta. Pelastuivatko he siis tämän ansioista? Eivät! -sillä he eivät uskoneet Jeesukseen.
Jeesuksen ajan syntiset taas viittasi kintaalla pyhille kirjoituksille ja kirjanoppineiden höpinöille. Joutuivatko he siis kadotukseen? Eivät! -sillä he uskoivat Jeesukseen.
Eli siis 'sanasta sanaan totta' tyyppinen usko Raamattuun EI ole tarpeellinen pelastumiseen. Sen todistaa Raamattukin.
-tämä vain muistutuksena kaikille niille fundamentalisteille jotka on aina vaatimassa kaikkia uskomaan Raamatun jokaiseen sanaan. Ottakaa rennosti ja jättäytykää Jeesuksen hoivaan.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Onko pakko uskoa nimenomaan Jeesukseen?
Riittääkö jos uskoo Jumalan poikaan?
Tuntuu hassulta et pitäs uskoa johonkin parituhatta vuotta sitten eläneeseen Jumalan poikaan, jolle itselleenkin oli yllätys ristille joutuminen.
Meillä on lukuisia Jumalan poikia lähihistoriassakin, kuten esim. Jim Jones (James Warren) ja Vernon Howel.
Sana, samoin pyhät kirjoitukset annettu opetukseksi ja profetioiksi. Jeesuksen elävät sanat asukoot sydämmissä runsaina totuudellisena armon osallisuudessa.
Samaa sanoi mm. Jim Jonesin seuraajat hänestä.
ettei seuraajansa eksy, kun tuntevat Raamatun pyhät kirjoitukset Jumalan Hengen opettamana.
Ei eksytä ja tunnetaan Raamattu ja Jumalan Hengen opetus Jeesuksen nimessä ja runsaana asukoon sydämissämme elävä sanansa, amen, hallelujah.
poikalapsi---Onko pakko uskoa nimenomaan Jeesukseen?
Riittääkö jos uskoo Jumalan poikaan?
Tuntuu hassulta et pitäs uskoa johonkin parituhatta vuotta sitten eläneeseen Jumalan poikaan, jolle itselleenkin oli yllätys ristille joutuminen.
on pakko uskoa Jeesukseen Jumalan Poikana..
ja Jeesukselle ei ollut yllatys ristille joutuminen-- luehan Jeesuksen puheet ristille joutumisestaan,jotka Han kertoi op.lapsilleen..
oletko poikalapsi tehnyt synnistasi parannuksen? toivon ,etta olet
"Pelastukseen riittää kun uskoo Jeesukseen."
Minäpä vien vielä tätä vähän eteenpäin, kun kerran jo joku uskalsi aloittaa.
Pelastukseen riittää että uskoo että on pelastunut. Ei tarvita uskoa kehenkään ulkopuoliseen itsestään.
Tiedän, voi tuntua hurjalle, mutta ei ainoastaan he jotka uskovat pelastuvansa Jeesuksen kautta pelastu. On monia muitakin. Sillä koko ihmiskunta pelastuu vain suurimman osan alkamalla uskoa tähän. Nyt emme vielä usko ja siksi kärsimme. Vain sen sen vuoksi, että itse tuomitsemme itsemme ja toisemme.
Voisin viedä tätä vieläkin eteenpäin, mutta jätän nyt tähän sillä tässäkin on jo paljon.
--"Eli siis 'sanasta sanaan totta' tyyppinen usko Raamattuun EI ole tarpeellinen pelastumiseen. Sen todistaa Raamattukin."
Jos et usko Raamatun olevan totta, niin miksi uskoisit Jeesuksenkaan olevan totta?
Jos uskot Jeesuksen olevan totta, niin miksi Raamattu ei olisi totta?
Jos Jumala tietää kaiken, eikä voi valehdella, niin miksi Raamattu ei olisi kokonaan totta tai miksi siinä olisi jotakin tarpeetonta?
Miksi luulet tietäväsi paremmin kuin Jumala mikä on totta ja mikä ei, Jeesus siteerasi vanhaa tastamenttia useasti ja piti sitä totena?
Jos Jumala ei luonut kaikkea kuudessa päivässä ja syntiinlankeemus paratiisissa ei tuonut kuolemaa elävien osaksi, niin miksi kukaan tarvitsisi Jeesusta?
Jos jokin osa Raamatusta ei ole totta, niin millä kriteerillä Jeesus on totta, mikä erottaa Jeesuksen totuudeksi ja jonkin toisen asian Raamatussa valheeksi?
poikalapsi--Voisin viedä tätä vieläkin eteenpäin, mutta jätän nyt tähän sillä tässäkin on jo paljon.
on todellakin ja liiankin kanssa,,,,tarusi mukaan jos olet uppoavassa laivassa [niinkuin oikeasti oletkin] jos vain uskot olevasi pelastusveneessa se riittaa...ei tarvitse sinne oikeasti menna..
siita vaan sitten pelastutaan..kun uskotaan..
naetko olkinukkesi keveyden? totuuden kanssa jutullasi ei ole osuutta..
tulo Jeesuksen luo syntisena on ainoa tie pelastukseen..sinullekin..
Kiitos huomiostasi. Luotan, että rakkaus voittaa silläkin uhalla että sinä pelkäät minun uppoavan. Etkä ole ensimmäinen joka pelkää puolestani. On kokonainen uskontokunta. On vielä paljon ihmisiä jotka pelkäävät itsensä ja toistensa puolesta, jotain mikä on heidän itsensä mielikuvitusta. Rakkaus sitten lopulta hävittää nämäkin pelot.
Joidenkin on oltava rohkeita, jotta muutosta voisi tapahtua. Joidenkin on rohkeasti tehtävä toisenlaisia valintoja tai jatkamme tätä samaa rataa ja tähän asti se ei ole tuottanut haluttua tulosta eikä tule koskaan tuottamaankaan. Ihmiskuntana olemme huutaneet muutoksen perään jo pitkään ja muutosta tarvitaan jos aikoo selvitä hengissä vielä seuraavatkin tuhat vuotta. On turha odotella ulkopuolisia pelastajia selvittämään sotkut jotka olemme itse aiheuttaneet. Ainakin minä haluan jättää paremman maailman omille lapsilleni, toivottavasti sinäkin.
Totuus on se, että uskonnot (ja niiden sisällä olevat ihmiset) erottelevat ja tuomitsevat ja jos sama rata jatkuu niin siitä ei hyvää seuraa. Mutta hyvin inhimillistähän se on meille ihmisille tuomita ja erotella kun olemme tottuneet tekemään sitä jo vuosisatoja. Nyt olisi kuitenkin mahdollisuus irrottautua irti tälläisestä kaksinaisuuden pelistä ja muuttaa todellisuuttamme rakkauden ja vapauden kokemukseen, jossa kaikki on yhtä. Siinä on avain rauhaan ja onneen kun rohkenee alkaa katsomaan asioita yhteisöllisyyden kautta eikä erottelun kautta.
Raamatun kirjoitukset juuri todistavat Jeesuksesta:
Joh. 5:39
"Te tutkitte kirjoituksia (=Raamattua), sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta."
Kirjanoppineet olivat "hengettömiä", siksi he olivat "sokeita" kuten Jeesus sanoi. He eivät tajunneet omahyväisyydessään, että Vanhan Testamentin kirjoitukset todistivat juuri Hänestä. Kirjanoppineet eivät olleet uudestisyntyneitä, he olivat Jeesuksen sanojen mukaan kuin "valkeaksi kalkittuja hautoja":
Matt. 23:27
Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!
Ne Jeesuksen ajan syntiset, jotka tulivat uskoon, rupesivat kyllä tutkimaan Sanaa. Pyhä Henki alkoi "avaamaan" sitä heille. Tässä esimerkiksi Pietarin, tavallisen kalastajan alkua eräästä saarnasta:
Ap. t. 2:14-20
14 Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.
15 Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.
16 Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:
17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.
Ottakaa rennosti ja lukekaa Bibliaa, se on Jumalan Sanaa ja siinä on Henki ja Elämä.
Raamattu on Jumalan sanaa,jota kannattaa lukea ettei eksyisi taivastieltä ja henkesi saisi ravintoa. Jeesuksesta puhutaan Raamatussa myös että Hän on Sana. Joh.1: Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2. Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
Jos uskoo Jeesukseen täytyy myös uskoa Raamattuun. Jumalan Sanaan.
Jeesus itse tunsi kirjoitukset ja uskoi niihin.
muutama lainaus:
Mat. 5:18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
Mat. 22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Mat. 26:54 Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?"
///Totuus on se, että uskonnot (ja niiden sisällä olevat ihmiset) erottelevat ja tuomitsevat ja jos sama rata jatkuu niin siitä ei hyvää seuraa./////////////////////////////tuomio on vain ja ainoastaan Jumalan...ja se tulee olemaan oikea jokaisen kohdalla..
mutta jos joku Raamatun mukaan on uppoavassa laivassa-- uskovan tulee varoittaa--se ei ole tuomiota..sina poikalapsi olet sellaisessa laivassa..ainakin olit..tiedat mita tarkoitan....
runossa sanotaan--- ota sekstantti elaman kansimies--ota ajoissa selville oikea ties..
ala kuvittele rakkauden hyminan peittavan syntisi..noin ei tule olemaan ,vaan jokaisen syntisen on tehtava parannus,, kaduttava ja tultava valoon ,jonka Jeesus tarjoaa.
se valo on sinullekin tarjolla..
Usko, toivo ja rakkaus - mutta rakkaus on niistä suurin.
Iloa ja valoa rakkauden tiellesi! Annetaan rakkauden kasvaa tässä ja nyt :)
Raamattu ei ole perimmäinen totuus kuten ei ole sinunkaan totuutesi. Se että sinä sanot minun olevan uppoavassa laivassa, niin se on pelkästään sinun totuutesi, jota sinun pelkosi ohjaavat.
Tuomioilla ei ole mitään tekemistä ehdottoman rakkauden kanssa jota Jumala edustaa. Sinä voit pitää pelkosi Jumalaa kohtaan, mutta se ei tarkoita ettäkö minun tarvitsisi rueta pelkäämään myös.
Minä keskityn mielummin rakkauteen, luottamukseen elämää kohtaan ja omaan henkiseen kasvuuni omalla tavallani ja jos sinä et voi sitä hyväksyä niin se on sinun valintasi ja sinä saat elää tämän valinnan kanssa.
Sama pätee kaikkii valintoihin joita teemme joka hetkellä. Jokaisella ajatuksella, uskomuksella, tunteella ja teolla on syyn ja seurauksen laki. Joudumme vastuuseen kaikesta oli uskomme sitten mitä tahansa. Kukaan ei pääse karkuun syyn ja seurauksen lakia. Myös Jeesus eli sen alla.
Henkistä kasvua hidastaa pelot, Jumalpelko ja pelko kadotuksesta. Me olemme täällä rakkautta varten, rakkaudesta lähtöisin, aivan jokainen. Rakkaus on ikuista, pelot ovat harhaa, ja siten rakkaus voittaa lopulta ja jokainen tulee rakkauden kokemaan. On vain jokaisen valinta milloin sen haluaa kokea. Tuomioita ei tästä kuitenkaan anneta jos joku haluaa kokea rakkautta tänään tai joku toinen huomenna tai joku toinen vaikka vasta 10 vuoden päästä. Jumalalla on kaikki aika, sillä Jumalalla ei ole aikaa. Hän elää ikuisuudessa ja me olemme hänen ikuisia lapsiaan kokemassa ja oppimassa rakkautta ihmiskehossa. Voit vapautua Jumalpelostasi heti kun niin itse valitset ja olet valmis kokemaan suurempaa rakkautta tässä ja nyt. Ikuisuus on elämistä tässä ja nyt hetkessä. Meidän tarkoituksemme on myös alkaa elää Jumalan kaltaisesti tässä ja nyt hetkessä. Tähän asiaan viitataan sanoilla Jumalan valtakunta on lasten kaltainen. Katso lasta ja huomaat että lapsi osaa elää tässä ja nyt hetkessä murehtimatta ja pelkäämättä elämää tai Jumalaa kunnes tulee yhteiskunta ja sen mukana uskonnot ja opettavat lapset pelkäämään omaa kadotustaan ja Junalan tuomioita. Näin rakastavia me osaamme olla omille lapsillemme. Kyllä Jumala vielä sentään pystyy laajempaan rakkauteen kuin ihminen, mutta ihminen on supistunut Jumalankin rakkauden vajavaiseksi koska hänen oma rakkauskäsityksensä on vielä vajavainen. Me jokainen luomme sellaisen Jumalan itsellemme mihin oma rakkauskäsityksemme (tietoisuutemme) antaa mahdollisuuden. Raamattu on kirjoitettu sen ajan tietoisuudesta eli sen ajan rakkauskäsityksestä. Se on ihmisten tietoisuudesta kirjoitettua tekstiä ja näiden ihmisten tietoisuus on käsittänyt vielä paljon pelkoja Jumalaa kohtaan. Ole tarkkana että et seuraa toisten pelkoja sillä silloin vain toistan sitä samaa vanhaa mitä on toistettu jo satoja vuosia eikä se ole tuonut meille rauhaa eikä taivasta maan päälle.
Taivas maan päälle luodaan ehdottomasta rakkaudesta ja vapaudesta. Jokainen on osa tätä taivasta kun vain muistaa sen kuka todella on ja muistamiseen liittyy oleellisesti kasvu rakkauteen, iloon ja onneen. Jokaisella on työkalut luoda itselleen iloa ja onnea (valoa ja rakkautta) ja levittää sitä myös ympärilleen siellä missä sitä (pimeyttä ja pelkoa) ei vielä ole.
Ollaan jokainen ilon, onnen ja rakkauden majakoita ilman pelkoa! Mitään pelättävää kun todellisuudessa ei ole.
Ja kyllä jokaisen on tehtävä parannusta jotta suurempi rakkaus voidaan kokea ihmisten kesken. Rakkaus on se tie jota jokainen kuljemme. Jokainen meistä. Se miten jokainen muistaa tätä rakkautta mitä on ja mitä Jumala on, on jokaisen valinnoista kiinni. Tähän viitataan vapaalla tahdolla. Vapaasta tahdosta ei ole tuomioita, sillä jos tuomioita olisi ei olisi enää vapaata tahtoa.
Ymmärräkää että vapaa tahto eli vapaus ja tuomiot eivät voi kulkea käsi kädessä. Monet jo ymmärtävätkin tämän ja siksi kokevat Raamatun tai uskonnot ristiriitaisiksi opeissaan. Uskonnot ovat muuttaneet muotoaan ajan kuluessa ja tulevat näin jatkossakin muuttumaan. Kun ehdoton rakkaus astuu ihmissydämiin ei tuomiot enää voi elää ihmisten keskuudessa. Tämä tarkoittaa että Jumalpelko tulee katoamaan, ja niin sen kuuluukin, koska se pelko olikin vain harhaa.
Näin rakkaus taas voittaa.
Jumala on se lopullinen tuomari, ja ihmisen oppaana toimiva omatunto kertoo mikä on oikein, ja sitä pitäisi kuunnella.
Raamattu on ihmisjärkeä viisaampi kirja jota oppii koko elämänsä ajan, kun vaeltaa uskossa, ja se on myös hyvä asia.
Ihmissydämmessä ei ole tähän päivään asti elänyt ehdotonta rakkautta, vaan rikkailla ahneus, välinpitämättömyys ja toisten tallominen on ollut näkyvämpää. Rakkauden Jumala osoittaa rakkautta senkin lisäksi että antoi ainoan Poikansa, myös siinä että laittaa ihmiselle koettelemuksia että tämä oppisi, ja huono luonnekkin alkaisi paranemaan päin, kultakin koetellaan, samoin usko.
Se onkin vain apuväline, ensin on sydämen usko ja sitten noudatat Raamatun ohjeita sen myötä kun ymmärrät.
Kärsimys ei ole loputon ainakaan kaikille, jotka joutuvat helvettiin. Tässä puhutaan ajan merkeistä ja tulevasta tuomiosta.
Luuk. 12
54 Jeesus sanoi sitten kansalle: "Kun te näette pilven nousevan lännestä, sanotte heti: 'Tulee sade', ja niin tuleekin. [Matt. 16:2]
55 Tai kun tuulee etelästä, te sanotte: 'Tulee helle', ja niin tulee.
56 Te tekopyhät! Maan ja taivaan ilmiöt te kyllä osaatte tulkita, kuinka sitten ette tätä aikaa?
57 "Miksi te ette jo itse ratkaise, mikä on oikein?
58 Kun olet vastapuolesi kanssa menossa oikeuteen, tee matkalla kaikkesi, että pääsisit sovintoon hänen kanssaan. Muuten hän raahaa sinut tuomarin eteen, ja tuomari luovuttaa sinut vartijalle, joka panee sinut vankilaan. [Matt. 5:25,26 : Sananl. 25:8]
59 Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä lanttia myöten."
Maallisella tuomiolla kuvataan tulevaa Jumalan tuomiota. On tosin muutamia, jotka ovat tehneet anteeksiantamattoman synnin. Heitä ei pelasta mikään sovitus, mutta muut joutuvat itse kärsimään kaiken, minkä oikeudenmukaisuus heidän kohdallaan vaatii elleivät he ole ottaneet vastaan Kristuksen tarjoamaa sovitusta.
Mitä ihmettä anteeksiantamattomat synnit voisivat olla Jumalan ehdottomassa rakkaudessa?
Ehdollisella rakkaudessa, mitä ihmisen rakkaustietoisuus tällä hetkellä on, niitä kyllä voi olla. Mitkä teot tai ketkä sinä haluat tuomita omasta vajavaisesta rakkaudestasi?
Pyhän Hengen kieltämisen on synti, jota ei voi saada anteeksi.
Raamatun mukaan:
Pyhän Hengen herjaamista ei anneta ihmiselle anteeksi, Matt. 12:31–32 (Mark. 3:29; Luuk. 12:10). Mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä, toistamiseen johdattaa parannukseen, Hepr. 6:4–6. Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi, Hepr. 10:26.
Miksi näin? On ymmärrettävää, että jos ihminen todella tietää ja ymmärtää totuuden, mutta sitten kieltää sen ja alkaa jopa tieten tahtoen vastustaa sitä, niin hän sulkee itsensä armon ulkopuolelle. Totuus ei voi enää sen jälkeen koskettaa häntä.
"Pyhän Hengen kieltämisen on synti, jota ei voi saada anteeksi."
Miten tämä Pyhän Hengen kieltäminen sitten oikein tapahtuu ihan käytännössä? Mistä ihminen tietää kieltävänsä Pyhän Hengen?
"On ymmärrettävää, että jos ihminen todella tietää ja ymmärtää totuuden, mutta sitten kieltää sen..."
Eli siis ihmisen on ensin tiedettävä ja ymmärrettävä totuus (mistä se totuus tiedetään ja milloin ihminen tietää tietävänsä ja ymmärtävänsä totuuden?) ennen kuin hän voi edes kieltää sen? Eli tarkoittaako tämä sitä, että ihmisen on ensin todella ymmärrättevä totuus (kenen totuus ja mistä tämä totuus tulee ihmiselle?) ja jos hän siis sen ensin tulee ymmärtämään ja sitten katsookin jossain vaiheessa että se ei olekaan totuutta niin jos hän vaihtaa totuuttaan toisenlaiseksi, niin hän ei enää olekaan totuudessa. Eli lyhyemmin jos ihminen ensin julistaa itsensä totuuden kantajaksi ja sitten vaihtaakin mielipidettään (muuttaa totuuttaan vastaamaan paremmin sitä ymmärrystä mitä hänellä on asioista) niin hän ei enää ole totuudessa?
Minäpä kerron mitä minä ajattelen tästä Pyhän Hengen kieltämisestä. Tälläisellä totaalisella anteeksiantamattomuudella uskovia pidetään talutushihnassa pelottelemalla heitä ikinä muuttamaan itseään ja uskomuksiaan asioista. Tällä keinolla uskovilta kielletään todellinen henkinen kasvu ja oman viisauden kuuntelu. Kerran kun olet jotain ymmärtänyt niin muuttua et enää saa.
Tätähän juuri uskonnot tekevät ihmisille. Ihmisten henkinen kasvu hidastetaan, ihminen laitetaan nuoraan jota kulketetaan sinne minne muut häntä haluavat kuljettaa eikä ihmiseltä itseltään kysytä että mitä hän haluaa ja minkä hän kokee totuudekseen vaan totuus annetaan kultaisella lautasella ja jos sen kerran ottaa niin siitä sitten et mitään poista etkä enää mitään lisää. Todella vapauttavaa henkistä kasvua! Not! Seurataan vain sitä mitä muut julistavat totuudeksi ja oma ajattelu ja oman sisäisen viisauden kuuntelu pienennetään minimaaliseksi.
Tästä on kyse kun puhutaan siitä synnistä, jota kutsut Pyhän Hengen kieltämiseksi. Näin minä sen ymmärrän.
Syntiä Pyhää Henkeä vastaan on verrattu myös viattoman veren vuodattamiseen ja on sanottu, että se on anteeksiantamaton synti. Tuota syntiä ei voi tehdä tietämättään. Jos niin tapahtuisi, niin se ei olisikaan tuo synti.
Tässä kuvaat melko hyvin mitä se on:
"Eli siis ihmisen on ensin tiedettävä ja ymmärrettävä totuus (mistä se totuus tiedetään ja milloin ihminen tietää tietävänsä ja ymmärtävänsä totuuden?) ennen kuin hän voi edes kieltää sen? Eli tarkoittaako tämä sitä, että ihmisen on ensin todella ymmärrättevä totuus (kenen totuus ja mistä tämä totuus tulee ihmiselle?) ja jos hän siis sen ensin tulee ymmärtämään ja sitten katsookin jossain vaiheessa että se ei olekaan totuutta niin jos hän vaihtaa totuuttaan toisenlaiseksi, niin hän ei enää olekaan totuudessa. Eli lyhyemmin jos ihminen ensin julistaa itsensä totuuden kantajaksi ja sitten vaihtaakin mielipidettään (muuttaa totuuttaan vastaamaan paremmin sitä ymmärrystä mitä hänellä on asioista) niin hän ei enää ole totuudessa?"
Nuo suluissa olevat lauseet taas ovat ehtoja, jolloin ei ole kysymys anteeksiantamattomasta synnistä. Anteeksiantamattoman synnin voi tehdä vain täysin tietoisena siitä, että sen tekee. - Jälkikäteen sellainen ihminen voi toki selitellä mitä tahansa. Totuuden hän on menettänyt ikuisesti ja hän alkaa taistella sitä vastaan.
Eli olemme samaa mieltä tästä
"Tässä kuvaat melko hyvin mitä se on:
"Eli siis ihmisen on ensin tiedettävä ja ymmärrettävä totuus (mistä se totuus tiedetään ja milloin ihminen tietää tietävänsä ja ymmärtävänsä totuuden?) ennen kuin hän voi edes kieltää sen? Eli tarkoittaako tämä sitä, että ihmisen on ensin todella ymmärrättevä totuus (kenen totuus ja mistä tämä totuus tulee ihmiselle?) ja jos hän siis sen ensin tulee ymmärtämään ja sitten katsookin jossain vaiheessa että se ei olekaan totuutta niin jos hän vaihtaa totuuttaan toisenlaiseksi, niin hän ei enää olekaan totuudessa. Eli lyhyemmin jos ihminen ensin julistaa itsensä totuuden kantajaksi ja sitten vaihtaakin mielipidettään (muuttaa totuuttaan vastaamaan paremmin sitä ymmärrystä mitä hänellä on asioista) niin hän ei enää ole totuudessa?""
Seuraavaksi tulemme sitten tähän
"Nuo suluissa olevat lauseet taas ovat ehtoja, jolloin ei ole kysymys anteeksiantamattomasta synnistä. Anteeksiantamattoman synnin voi tehdä vain täysin tietoisena siitä, että sen tekee. "
Eli tämän perusteella vain sellainen ihminen joka uskoo ja kuvittelee tekevänsä anteeksiantamattoman synnin tekee sen riippumatta siitä millainen hänen totuutensa on ja keneltä se on saatu. Ihminen joka ei usko anteeksiantamattomiin synteihin, ei kykene niitä tekemään riippumatta siitä mitä muita uskomuksia ihmisellä on eli mikä hänen totuutensa on. Vain sillä on merkitystä uskooko anteeksiantamattomuuteen vai ei.
Ehdottomassa rakkaudessa ei uskota anteeksiantamattomuuteen, mutta vajavaisessa, ehdollisessa rakkauskäsityksessä tälläisiä anteeksiantamattomuuksia kyllä esiintyä. Jotta ihminen voisi päästä tästä anteeksiantamattomuuden synnistä, joka onkin vain pelkoa Jumalaa kohtaan, hänen ei tarvitse kuin astua uskomaan anteeksiantavaan Jumalaan. Tämä rakkauteen kasvu kuuluu oleellinen osana todelliseen henkiseen kasvuun. Mutta uskonnot, ja uskomukset/opit anteeksiantamattomuudesta hidastavat ihmisen henkistä kasvua ehdottomaan rakkauteen ja vapauteen, mikä on todellinen ihmisen synnynnäinen olemus ja oikeus. Juuri tämän vuoksi olemme täällä, jotta oppisimme rakastamaan aina vain enemmän ja laajemmin ja ehdottomammin. Jotta voidaan kasvaa yli näiden vuosisatoja vanhojen pelkojan ja opetusten yli, ihmisen tulee ymmärtää mitä todellinen rakkaus on. Näin hän etenee omalla tiellään rakkauteen ja sen kokemiseen myös omassa elämässään ja sitä kautta maailma muuttuu myös rakkaudellisemmaksi kun jokainen muistamme vain sitä keitä todella olemme. Olemme valoa ja rakkautta, joka on ehdottomasta rakkaudesta ja palaa ehdottomaan rakkauteen. Tässä tietoisuudessa ei ole anteeksiantamattomuus, joka on pelkoa ja tuomioita. Emme tarvitse enää niitä. Tuomioiden aika on ohitse ja suurempi rakkaus voidaan alkaa kokea tässä ja nyt. Näin myös taivas voidaan luoda maan päälle ihmisten kautta, sillä se on meidän suuri suunnitelmamme täällä. Se on meidän tarkoituksemme. Emme ole tulleet tuomittaviksi vaan kasvamaan rakkauteen rakkauden ohjaamina ja sieltä kautta alamme luomaan taivasta maan päälle kaikkien hyväksi. Taivaaseen on kutsuttu kaikki ei vain ne jotka uskovat olevansa Jumalan valittuja, sillä laajemmassa totuudessa kaikki ovat valittuja jo ennen kuin synnyimme tähän kehoon.
Tässä kuvattiin juuri sitä miten ihminen kasvaa pikkuhiljaa suurempaan rakkauteen, johon ei kuulu pelot, ei Jumalpelko, ei tuomiopelot, ei kadotuspelot, ei syntipelot yms. Näistä kaikista peloista voi vapautua alkamalla näkemään ja kokemaan suuremman rakkauden, joka on olemassa, sillä olemme yhtä Jumalan kanssa aina ja ikuisesti. Mitään ikuista kadotusta ei ole olemassa kuin ihmismielen peloissa. Tällä ei ole mitään tekemistä todellisen elämän ja Jumalan kanssa.
Usko, toivo ja rakkaus - mutta rakkaus on niistä suurin. Ole rakkaus ja koe se. Näin taivas koetaan tässä ja nyt. Jumalan valtakunta on sisälläsi, se on tunne, se on ymmärrys, se on tietoisuus. Raamattu johdattaa ihmisen kuvittelemaan että taivas on jokin paikka jossakin kuoleman jälkeen ja jonne pääsevät vain jotkut valitut. Tämä uskomus on erillisyyden harhasta luotua, sillä Raamatun kirjoittavat itse elivät erillisyyden harhassa. Mutta ei meidän tarvitse Raamattua kokonaan unohtaa, on paljon hyvääkin, ja rakkaudellista ohjausta mitä voi Raamatun kautta lukea. Mutta ihmisen olisi hyvä aika tulla tietoiseksi mikä on rakkaudesta ja mikä pelosta kirjoitettua ja kyetä erottelemaan nämä oman sydämen viisauden kautta.
Ei näin: "Eli tämän perusteella vain sellainen ihminen joka uskoo ja kuvittelee tekevänsä anteeksiantamattoman synnin tekee sen riippumatta siitä millainen hänen totuutensa on ja keneltä se on saatu."
Ihmisen kuvitelmilla ei ole mitään tekemistä silloin, kun hän tekee anteeksiantamattoman synnin. Sen voi tehdä vain täysin tietäen totuuden. Harvat tuntevat totuuden niin hyvin, että tuon synnin tekeminen olisi edes mahdollista.
Onko sinulla tiedossa ketään muuta kuin Jumala joka tietää totuuden?
Ehtojesi perusteella ei ole kuin yksi joka voisi kyetä tekemään anteeksiantamattoman synnin. Kukaan muu ei tiedä perimmäistä totuutta kuin Jumala itse, joten vain Jumala itse kykenisi tekemään anteeksiantamattoman synnin.
Jos olet eri mieltä niin voitko selvästi kertoa ja näyttää kenellä muulla on perimmäinen totuus tiedossaan joka voisi sitä muuttamalla sitten saada anteeksiantamattoman synnin.
Siis tämäkin vain teoriassa, sillä ehdottomassa rakkaudessa kaikki annetaan anteeksi eikä mitään ehtoja ole anteeksiantoon niin kuin taas ihmismielessä on.
Nähdäkseni Juudas tiesi totuuden niin hyvin, että saattoi tehdä tuon synnin ja tekikin. Sen synnin tekeminen olisi ollut mahdollista myös Pietarille, jolle Isä oli ilmoittanut, että Jeesus on Messias.
Tuolla näkemykselläsi siis tuomitset nämä kaksi henkilöä, vaikka todellisuudessa tuomitset vain itsesi, sillä kaikki olemme yhtä.
Itse en usko että kukaan tuntee perimmäistä totuutta, joten kukaan muu ei voi anteeksiantamatonta syntiä tehdä (jos sellaista olisi edes olemassa) kuin Jumala itse. Ja kun katsotaan tätä asiaa ehdottomasta rakkaudesta ymmärretään että moisia syntejä ei ole olemassakaan, joten aivan turhaa ajan haaskausta tuollainen anteeksiantamattomuus kun voi hetkenä minä hyvänä valita anteeksiannon itselleen että toisille. Ja näin kasvaa taas kokemaan suurempaa rakkautta ja valoa, joka on meidän syvin olemuksemme.
Onnea ja iloa päiviisi! Jatketaan rakkauden opiskeluja luottamuksen kera ilman pelkoja.
Jumala on oikeudenmukainen tuomari, joka päättää kuka lopulta pelastuu ja kuka ei. Yksikään ihminen ei voi tuomita ketään joutumaan helvettiin, vain yksin Jumala voi tuomita!
uskoa ja rakastaa, jos ei tunne opetustaan, sillä vain opetuksensa mukaan tekeminen on uskollisuutta eli uskoa ja rakkaus on sitä, että tehdään opetuksensa mukaan. Tietysti vajavaista ja vaikeasti ymmärrettävääkin voi olla, mutta hyvin vähän, sillä Herran sanat anoen Herran Hengen opetusta ovat selvät pääsääntöisesti.
olemme. Olemme valoa ja rakkautta, joka on ehdottomasta rakkaudesta ja palaa ehdottomaan rakkauteen. Tässä tietoisuudessa ei ole anteeksiantamattomuus, joka on pelkoa ja tuomioita. Emme tarvitse enää niitä. Tuomioiden aika on ohitse ja suurempi rakkaus voidaan alkaa kokea tässä ja nyt. Näin myös taivas voidaan luoda maan päälle ihmisten kautta, sillä se on meidän suuri suunnitelmamme täällä.
yep ja siina valossa ja rakkaudessa massamurhataan norjassa amerikassa syyriassa ja jokapaikassa muuallakin...hiukan vaikeaa nahda valoa ja kukkaniittyja tuossa 'valossa'
tarjoatko sina 'olen mina' 80 luvun hippiaatetta kaikille valoksi 2010 luvulla?
ja tuossa --ei tule tuomiota-asiassakin olet raskaasti pielessa,tai sitten Jumalan Sana on pielessa..mita en hetikaan talla syomisella usko..
mutta voit tietysti pitaa kukkaniittysi..jos se sinulle onnen antaa,mutta muista ,etta totuuden laita on ihan toisin.
Kiitos sinullekin l-h osallistumisesta tähän keskusteluun.
"...yep ja siina valossa ja rakkaudessa massamurhataan norjassa amerikassa syyriassa ja jokapaikassa muuallakin..."
Murhat tehdään aina pelosta ja erillisyyden harhasta ei rakkaudesta. Kollektiivisella tasolla olemme vielä pelkojen ohjaamia ja siksi näitä massamurhia tapahtuu. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö valon määrä koko ajan lisäänny ja ihmiset ovat heräämässä unestaan, jota pelko on ohjannut vuosisatoja. Muutos on tulossa parempaan, sillä rakkaus voittaa lopulta. Rakkaus on suurin, aina ollut ja tulee aina olemaan. Muutoksia tapahtuu jo nyt, mutta monet eivät vielä usko parempaan tulevaisuuteen. Parin sukupolven päästä alamme nähdä jo suurempaa muutosta tähän hetkeen verrattuna. Rakkaustietoisuus on astumassa ihmissydämiin. Rakkaudessa ei tuomita toisia eikä anteeksianto toisia kohtaan on helppoa sillä näemme että olemme yhtä.
Juuri tähän tietoisuuteen Jeesuskin viittaa sanoillaan: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Eli kaikki minkä teemme toisille, teemme myös itsellemme, että Jumalalle, sillä nämä kaikki ovat yhtä. Koska sinä ja minä, jokainen meistä on osa Jumalaa, kaikki minkä teemme teemme teemme myös kokonaisuudelle, jonka osasia meistä jokainen on. Tätä kokonaisuutta voimme kutsua myös Jumalaksi. Erillisyyden harhassa taas koemme itsemme, toisemme, että Jumalan erilliseksi, emmekä näe yhteyttä näiden välillä, emmekä siten ymmärrä että se mitä teemme toisille, teemme myös itsellemme. Kaikilla teoillamme, tunteillamme ja ajatuksillamme on suurempi vaikutus kuin vielä ymmärrämme, sillä näiden kautta luomme joka hetkellä todellisuuttamme ja sitä elämää mitä täällä elämmme. Jos ajatuksemme on erillisyydestä myös tekomme ovat erillisyydestä eikä ykseydestä ja yhteisöllisyydestä. Kun kykenet katsomaan naapuriasi silmiin ja ajattelemaan että olemme yhtä, alat lähestymään sitä rakkauden ja ykseyden tietoisuutta josta parempi elämä luodaan kaikille ihmisille. Jos jokainen voisimme katsoa naapuriamme silmiin ja ajatella että olemme yhtä, maailmamme muuttuisi yhdessä päivässä.
Tarkoituksemme on luoda taivas maan päälle. Tietenkin voimme kaikki todeta, että tämä taivas ei ole vielä konkretisoitunut tänne maan päälle. Miksi näin on? Koska kollektiivi elää vielä enemmän erillisyydestä ja pelosta kuin rakkaudesta ja ykseydestä. Mistä tätä pelkoa oikein tulee? Monelta taholta. Monia pelkoja opetetaan meille aivan pienestä pitäen ja lapsena alamme uskomaan niihin totena. Yksi ihmiskunnan suurimpia pelkoja kautta aikojen on ollut Jumala, joka tuomitsee ihmisiä helvettiin ja kadotukseen. Tästä pelosta voit lukea vaikka Raamatun sivuilta. Ole kuitenkin tarkkana, että et ota toisten pelkoja omaksi kannettavaksi, sillä pelot ovat harhaa. Rakkaus on todellista.
"...Jumalan Sana on pielessa..."
En näe, että Jumalan sana olisi pielessä, mutta ihmisen sanat useinkin ovat hiukan eksyksissä Jumalasta, joka on ehdoton rakkaus. Raamatussa on paljon hyvää mutta siellä on paljon toimimatonta ja erillisyyden harhasta ja ihmisen pelosta kirjoitettua tekstiä kuten tämäkin pätkä sen osoittaa: "Herra… on Jumala, joka kostaa vihollisilleen. Herra kostaa, hän on täynnä vihaa, Herra kostaa vastustajilleen. Vihollisiaan hän ei lakkaa vihaamasta. Herra on kärsivällinen, mutta hänen voimansa on suuri, ei hän jätä rankaisematta… Vuoret järkkyvät hänen edessään, kukkulat hajoavat. Herra hävittää maan, koko maanpiirin, ja kaikki sen asukkaat. Kuka kestää hänen raivoaan, kuka voi vastustaa hänen vihansa hehkua? Hänen suuttumuksensa purkautuu kuin tuli, ja kalliot halkeavat hänen voimastaan."
Ylläolevan kirjoittajan rakkauskäsitys (tietoisuus), josta hän on luonut oman käsityksensä Jumalasta sisältää paljon pelkoa, vihaa ja tuomioita. Nämä pelot kuitenkin osoittautuvat harhaksi heti kun rakkaus astuu kuvioihin. Jatkuvasti kasvamme kohden suurempaa rakkauden olemusta, ymmärrystä ja tietoisuutta. Jeesuksen tehtäviin kuului juuri tuoda tätä rakkauden tietoisuutta ihmisille, sillä ihmiset elivät suuressa pelossa ja erillisyydessä. Hän teki suuren työn, rohkean vaelluksen täällä pimeyden keskellä ja lopulta sitten päätyi surmattavaksi. Vielä moni tänäkin päivänä päätyy surmattavaksi, sillä rakkaus ei ole vielä astunut kaikkien sydämiin. Meidän jokaisen tehtävä on kasvattaa omaa rakkauttamme ja alkaa rohkeasti toimia rakkauden voimasta eikä pelkojen ohjaamina. Maailmamme on vain todellisuus siitä mitä kollektiivinen tietoisuus edustaa. Kollektiivi elää vielä suurimmalta osalta pelkojen kautta. Meidän tehtävämme on vapautua näistä kollektiivin peloista, jotta suurempi rakkaus voidaan kokea kaikkien ihmisten kesken. Ei ole helppo haaste, mutta ei mahdotonkaan, sillä rakkaudessa mikään ei ole mahdotonta eikä Jumalalle, jonka osasia olemme kaikki, mikään ole mahdotonta. Taivas maan päälle ei ole mahdotonta luoda. Muistamalla sen osan itseämme joka on Jumalasta (olemalla Jumalan kaltaisia kuten hän Raamatussakin kertoo, että loi meidät itsensä kaltaisiksi) ja on aina ollut ja tulee aina olemaan, taivas ei ole mahdottomuus vaan täysin mahdollinen, sillä Jumalalle kaikki on mahdollista.
"...voit tietysti pitaa kukkaniittysi..."
Oih, kukkaniityt on mun suosikkeja. Pidän ne mielelläni elämässäni, sillä saan niistä iloa ja onnea.
"...totuuden laita on ihan toisin..."
Ei se haittaa, että sinun totuutesi on toisenlainen. Jumala rakastaa sinuakin aivan yhtä paljon ja sinäkin olet opiskelemassa rakkautta ja sen tuomista maan päälle kuten kaikki meistä. Vasta kun alamme yhdessä ilman erottelua ja tuomioita toisiamme kohtaan luomaan parempaa ja toimivampaa elämää, taivas on mahdollista tuoda meidän kaikkien koettavaksi maan päälle. Minun taivaaseeni kuuluu myös kukkaniityt. Mitä sinun taivaassasi on? Jo pelkällä ajatuksella luot...joko taivasta tai siten sitä mitä ei ehkä taivaaseen oloon lasketa.
Luodaan taivasta, sillä sinnehän me kaikki todella tahdomme. Miksi siis emme sitä loisi maan päälle askel kerrallaan aloittamalla omasta itsestä? Sillä kaikki muutos alkaa aina yksilöstä ja laajenee siitä eteenpäin. Luotetaan siihen, että Jumalan rakkaus antaa meille voimaa luoda valoa pimeimpäänkin nurkkaan. Nähdään valo kaikissa ja kaikkialla, sillä tällä tavalla, ne jotka eivät vielä muista valoa, alkavat myös muistamaan. Jokainen meistä voi olla valon muistuttaja toisille, ei pelkojen kautta vaan rakkauden kautta. Peloilla luodaan lisää pimeyttä ja vain rakkaudesta, jota anteeksiantokin on ja jota ilon, onnen ja rauhan tunteetkin ovat, voimme luoda lisää valoa keskuuteemme.
Mukavia kesäpäiviä sinulle! Muista aina minua kun näet kukkaniityn :)
tuolla sanot--"...Jumalan Sana on pielessa..."
En näe, että Jumalan sana olisi pielessä, mutta ihmisen sanat useinkin ovat hiukan eksyksissä
ja tuolla--"...totuuden laita on ihan toisin..."
Ei se haittaa, että sinun totuutesi on toisenlainen.
tuossa on hiukka ristiriitaa-- ensinna hyvaksyt Jumalan sanan oikeassa olon ja kun sanon Sanan mukaan sanottuna tuomion tulevan jokaiselle..kelle paratiisin ja kenelle taas helvetin tulen jonka Raamattu sanoo tulevan niille jotka hylkaavat ARMON se ei sovi sinun maailmankuvaasi..
noukit kun nomparelleja kakusta toisen variset kelpaa sinulle toiset taas ei..
sanot--Vasta kun alamme yhdessä ilman erottelua ja tuomioita toisiamme kohtaan//
kerrohan missa mina ole sinua tuominnut? SANA on se joka tuomitsee ei ihminen,,
ja jollei sana sellaisenaan kelpaa.. sitten se on kuulijalleen arvoton.
//
Luodaan taivasta, sillä sinnehän me kaikki todella tahdomme./// emme me luo taivasta..taivas on luotu jo ajat sitten,eika ihminen ole mikaan LUOJA..
rakkautta toki pitaa jokaisen jakaa.. siihen meidat on kutsuttu....siunaa ala kiroa sanoo raamattu...etta siunauksen perisit..
kerrohan onko john 3/16 [pienois evakeliumi] yksi paakohtia raamatussa sinulle/?
kuitenkin kukkaniittyja sinullekin..rakastan erikoisesti niittyjen perhosia ..sinisiipia-nokiperhosia ym siella lepattelevia
"...ensinna hyvaksyt Jumalan sanan oikeassa olon..."
Tottakai hyväksyn Jumalan sanan, sillä ymmärrykselläni mikä minulla on, mutta ei se tarkoita että hyväksyisin sinun totuutesi tai kenenkään muukaan totuutta itselleni. Toki näen yhtäläisyyksiä näissä totuuksissa, sillä rakkaus ohjaa meitä jokaista muistamaan sitä keitä todella olemme. Jokaisella on oma totuutensa sillä ymmärryksellä ja tietoisuuden tasolla mikä itse kullakin on. Näin on jokaisen laita, ei vain minun.
"...jotka hylkaavat ARMON..."
Ei kukaan voi hylätä Jumalan armoa, sillä se on täydellinen. Toki ihminen voi muistamattomuudessaan kuvitella, että täydellistä armoa ei ole olemassa (tähän ehkä viittaat sanallasi hylkääminen), mutta se ei silti poista totuutta Jumalan täydellisen armon olemassaolosta. Jeesus oli tämän armon viestintuoja ihmisille. Hän sitä opetti omalla tavallaan sen ajan ihmisille. Emme kuitenkaan tarvitse ketään ulkopuolista meistä, jotta voisimme uskoa täydellisen armon olemassaoloon. Se on joka tapauksessa, uskot sitten miten vain tai olet uskomatta. Jokainen kuitenkin saamme armon täydellisenä ja myös tulemme sen kokemaan sen mukaan mikä on oma tietoisuutemme taso (eli muistaminen siitä keitä todella olemme). Näin lopulta vapautamme itsemme peloista, joita tämä maailma pitää vielä totuuksina.
Koska Jumala on ehdoton rakkaus, se sisältää myös täydellisen armon. Täydellistä armoa ei voi hylätä mihinkään, mutta sen voi kyllä unohtaa matkallaan ihmiskehossa. Niin kauan kun itse tuomitsemme toisemme ja itsemme, emme ole muistaneet täydellistä armoa, mitä Jumala on. Tässä suhteessa kukaan ei ole vielä täysin muistanut sitä armoa, mitä Jumala on ja siksi jokainen meistä onkin täällä sitä muistamassa. Niin kauan kun on ihmiskehossa on vielä opittavaa jäljellä. Matka on siis jokaisella meillä vielä kesken armonkin suhteen. Se, että uskotaan armoon, ei vielä riitä, vaan se tulee integroida omaan ajatteluun ja tekoihin. Tässä on opittaa yhteen ihmiselämäänkin jos useampaankin. Ristiriitaa toki voi syntyä vain ihmisten kesken siitä miten tämä armo tulkitaan (annetaanko anteeksi toisille vai ei...toinen antaa, toinen ei kykene), mutta siihenkin vaikuttaa vain se mikä on ihmisen tietoisuuden taso eli miten paljon pelkoa ja miten paljon rakkautta ihminen kantaa sisällään. Armo ei siis ole vain pelkkää uskoa johonkin ulkopuoliseen pelastajaan vaan se on paljon paljon enemmän.
"..noukit kun nomparelleja kakusta toisen variset kelpaa sinulle toiset taas ei.."
Hyvä että olet huomioinut tämänkin. Tuolla tekniikalla, jota voin suositella sinullekin, voi ottaa esim. matkaansa mukaan rakkauteen perustuvia nomparelleja ja muut voi sitten jättääkin matkasta pois tarpeettomina. Kukaan ei siten pysty pakottamaan, ei edes Jumala, ottamaan kaiken maailman pelkoihin perustuvia nomparelleja, sillä ymmärrämme että todellisuudessa ei mitään pakottamista ole olemassakaan. Elämä on upea matka muistamiseen siitä keitä olemme. Rakkaus vie meitä eteenpäin. Se on aina läsnä, eikä koskaan häviä. Näin suuri on Jumalan rakkaus ja me olemme matkalla kokemaan tätä rakkautta. Jeesus opetti tätä suurta Jumalan rakkautta omalla tavallaan, mutta on monia muitakin jotka ovat siitä opettaneet, ja tulee olemaan vielä monia muitakin yhä enenemässä määrin kun ihmiset pikkuhiljaa heräävät rakkauteen ja siihen muistamiseen keitä todella olemme. Syvemmällä tasolla olemme kaikki opettajia toisillemme, sillä valollamme jota loistamme maailmaan.
"...kerrohan missa mina ole sinua tuominnut? SANA on se joka tuomitsee ei ihminen..."
Et sinä voikaan tuomita minua edes Jumalan Sanan perusteella. Jos jonkun tuomitset tuomitset vain itsesi. Todellisuudessa emme kykene tuomitsemaan toisia edes Jumalan Sanan perusteella. Toki ihmisinä, erillisyyden harhassa, voimme kokea, että toinen tuomitsee meidät, mutta syvemmällä tasolla ihminen ei voi tuomita kuin oman itsensä.
Tässä tulemme siihen syvempään totuuteen, että meidät "tuomitaan" ajattelumme, sanojemme ja tekojemme mukaan. Käytän nyt tässä sanaa "tuomita" koska se on todennäköisesti sinulle tuttu sanana, mutta laitan sen heittomerkeihin, koska todellista tuomitsemista ei ole olemassakaan. Todellisuudessa on olemassa vain ihmisten tuomioita ja nekin kohdistuvat todellisuudessa vain itseämme kohtaan. Eli todellisuudessa on olemassa vain tuomitsija, joka on ihminen itse. Tämä tuomitsija voi toimia vain erillisyyden harhasta, kaksinaisuudesta, mutta tämäkin tuomitsija häviää kun kasvaa ehdottomaan rakkauteen. Kaksinaisuudessa me siis kykenemme "tuomitsemaan" itsemme omalla ajattelullamme, uskomuksillamme, tunteillamme ja teoillamme, mutta ehdottomassa rakkaudessa emme, sillä sinne ei kuulu tuomiot. Jumalalla ei ole mitään tekemistä tuomioiden kanssa, sillä hän edustaa ehdotonta rakkautta ja mekin olemme matkalla sinne kokemaan tätä suurinta rakkautta mitä on olemassa.
"...taivas on luotu jo ajat sitten,eika ihminen ole mikaan LUOJA..."
Taivasta maan päälle ei olla vielä luotu, vai koetko sinä että elät jo taivaassa. Moni ihminen ei vielä koe näin, joten taivaan luomista on vielä jokaisella tehtävänä. Ihminen on oman todellisuutensa LUOJA omilla ajatuksillaan, uskomuksillaan, tunteillaan ja teoillaan. Kollektiivisesti luomme yhteisen ihmiskunnan kokemuksemme itsellemme.
"kerrohan onko john 3/16 [pienois evakeliumi] yksi paakohtia raamatussa sinulle/?"
En osaa vastata kun en tiedä mitä se sisältää. Jospa haluat kertoa sen minulle mitä siinä sanotaan?
"rakastan erikoisesti niittyjen perhosia ..sinisiipia-nokiperhosia ym siella lepattelevia"
Mukava kuulla. Perhoset ovat ihania. Olen tänä kesänä nähnyt niitä erityisen paljon ja uskon että ne ovat Jumalan rakkauden viestintuojia. Niilläkin on oma viisautensa meille jaettavaksi. Ja olemmehan yhtä perhostenkin kanssa kuten kaiken muunkin kanssa mitä on. Emme ole erillisiä mistään. Rakkauden, ilon ja onnen kautta voimme yhdistyä kaikkeen kauniiseen mitä elämä meille tarjoaa.
tuo joh.3/16--ja 2 seuraavaa jaetta--
16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
nyt tiedat---sopiiko maailman[taivaan ] kuvaasi/? miksi mielestasi tuossa puhutaan tuomiosta-- jos sellaista ei ole?
vai teetko yksinkertaisesti sivun kaannon ja unohdat asian ,kun ei ole sopivaa luettavaa?
noinkin voi totuuden sivuuttaa--maarattyyn aikaan saakka,mutta aina se viimeisena tulee vastaan,,,,..............niinkuin kaveri sanoi toiselle--mina sanoin Jumalalle hyvasti jo nuoruudessani...toinen kaveri sanoi --Jumalalle voit sanoa hyvasti ,mutta Han sanookin vain nakemiin..
olen minä
Onnea ja iloa päiviisi! Jatketaan rakkauden opiskeluja luottamuksen kera ilman pelkoja.
sinulle peloton maailma on ihanne-- mutta on todella paljon terveellista pelkoa..
pelko rangaistuksesta--siihen perustuu koko sivilisaatio..laki-rangaistus ..miten se voisi muuten olla???
lapsen pelko rangaistukseen nahden-- teet tietoisesti jotakin vaarin --rangaistus tulee
noin pitaa olla...esim. tielle meno---voi tulla onnettomuus...siksi vanhemmat maaraavat aivan oikein --rangaistuksen tottelemattomuudesta..oman turvallisuutesi takia..
Jumalan lait--tottelet ,tai voit joutua kokemaan rangaistuksen..itse aiheutat ruumiillesi vahingon--esim. tupakoit--rangaistuksesi voi olla syopa..--itse aiheutettu......huumeet--sama juttu..rangaistus voi tulla..
ja odotan vastaustasi tuohon john.3/16 kiitos..