Lue lisätietoja kirjasta Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat.
Onni Talas: Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat. A A Karisto 1953, sivut 18-25
Ruotsin "valta" Ahneidenmaalla oli ruotsalaisten mielestä jo melkoinen, sillä Suomen apuun kutsuma Saksalainen joukko ja sen laivasto-osasto EI sopimuksen mukaan saanut käyttää Maarianhaminan satamaa vapaasti, kts kohta 8. Ne satamaviranomaiset olikin ruotsalaisia...
SOPIMUS SAKSALAISTEN JA RUOTSALAISTEN VÄLILLÄ ECKERÖSSÄ 1918
Eckerö, 6 p:nä maaliskuuta 1918.
Ruotsin kuninkaallisen ja Saksan keisarillisen laivasto-osaston päälliköitten kesken on tänään solmittu seuraavat sopimukset saksalaisten maihinnousujoukkojen maihinlaskusta sekä miehitysalueiden rajoittamisesta Ahvenanmaalla:
1) Saksalaisten joukkojen maihinlasku tapahtuu maaliskuun 7. pnä 1918 aamusta lähtien.
2) Yksinomaan saksalaisten joukkojen vapaassa käytössä ovat:
a) Eckerön pitäjä,
b) Hammarlandin pitäjä,
c) Sundin pitäjä.
d) Saltvikin pitäjä.
3) Yksinomaan ruotsalaisten joukkojen vapaassa käytössä ovat:
a) Finströmin pitäjä Geta mukaanluettuna,
b) Jomalan pitäjä Maarianhamina mukaanluettuna (pitäjäjaon suhteen on määräävänä "Karte över Åland III. Upplagen Mariehamn 1917").
4) Idässä Ahvenanmaahan liittyvät saaret Kihtiä myöten ovat saksalaisten joukkojen vapaasti käytettävinä heidän sotatoimiaan varten.
5) Saksalaisille joukoille myönnetään edelleen:
a) Emkarby ja Godby Finströmin pitäjässä yksinomaan vapaaseen käyttöön,
b) Ytterby ja Omningby sekä Norrvikin satama (Lumparfjordin rannalla) käytettäviksi väliaikaisesti 7. ja 8. maaliskuuta 1918.
6) Ruotsalaisilla joukoilla on varastopaikka Eckeröllä, ja jättävät he sotilasosaston Harrasbyhyn maaliskuun 8. p:ään saakka 1918.
7) Eckerön satama on aina avoinna ruotsalaisille laivoille.
8) Saksalaiset laivat saavat väliaikaisesti laskea Maarianhaminan satamaan, jos sääsuhteet eivät salli käyttää Eckerön satamaa ja kun satamaviranomaisille on ilmoitettu asiasta.
9) Molemminpuolin tunnustetaan vapaa kauttakulkuoikeus kaikilla ruotsalaisten ja saksalaisten joukkojen miehittämillä alueilla kulkevilla reiteillä.
10) Ahvenanmaalla olevista puhelin- ja lennätinverkostoista pitävät ruotsalaiset hallussaan venäläisen sotilasverkoston, saksalaiset joukot postiverkoston. Muissa yksityiskohdissa sovitaan molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä.
Laivasto-osastojen komentajat ovat sopineet yllä olevista sopimuksista siinä molemminpuolisessa toivossa, että voisivat toverillisen ja ystävällisen yhteisymmärryksen hengessä täyttää omat tehtävänsä.
Ruotsin kuninkaallisen laivasto-osaston päällikkö,
kreivi Ehrensvärd, vara-amiraali.
Itämeren laivastokomennuskunnan päällikkö,
Meurer, kontra-amiraali.
Onni Talas: Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat. A A Karisto 1953, sivut 18-25
Ruotsin "valta" Ahneidenmaalla oli ruotsalaisten mielestä jo melkoinen, sillä Suomen apuun kutsuma Saksalainen joukko ja sen laivasto-osasto EI sopimuksen mukaan saanut käyttää Maarianhaminan satamaa vapaasti, kts kohta 8. Ne satamaviranomaiset olikin ruotsalaisia...
SOPIMUS SAKSALAISTEN JA RUOTSALAISTEN VÄLILLÄ ECKERÖSSÄ 1918
Eckerö, 6 p:nä maaliskuuta 1918.
Ruotsin kuninkaallisen ja Saksan keisarillisen laivasto-osaston päälliköitten kesken on tänään solmittu seuraavat sopimukset saksalaisten maihinnousujoukkojen maihinlaskusta sekä miehitysalueiden rajoittamisesta Ahvenanmaalla:
1) Saksalaisten joukkojen maihinlasku tapahtuu maaliskuun 7. pnä 1918 aamusta lähtien.
2) Yksinomaan saksalaisten joukkojen vapaassa käytössä ovat:
a) Eckerön pitäjä,
b) Hammarlandin pitäjä,
c) Sundin pitäjä.
d) Saltvikin pitäjä.
3) Yksinomaan ruotsalaisten joukkojen vapaassa käytössä ovat:
a) Finströmin pitäjä Geta mukaanluettuna,
b) Jomalan pitäjä Maarianhamina mukaanluettuna (pitäjäjaon suhteen on määräävänä "Karte över Åland III. Upplagen Mariehamn 1917").
4) Idässä Ahvenanmaahan liittyvät saaret Kihtiä myöten ovat saksalaisten joukkojen vapaasti käytettävinä heidän sotatoimiaan varten.
5) Saksalaisille joukoille myönnetään edelleen:
a) Emkarby ja Godby Finströmin pitäjässä yksinomaan vapaaseen käyttöön,
b) Ytterby ja Omningby sekä Norrvikin satama (Lumparfjordin rannalla) käytettäviksi väliaikaisesti 7. ja 8. maaliskuuta 1918.
6) Ruotsalaisilla joukoilla on varastopaikka Eckeröllä, ja jättävät he sotilasosaston Harrasbyhyn maaliskuun 8. p:ään saakka 1918.
7) Eckerön satama on aina avoinna ruotsalaisille laivoille.
8) Saksalaiset laivat saavat väliaikaisesti laskea Maarianhaminan satamaan, jos sääsuhteet eivät salli käyttää Eckerön satamaa ja kun satamaviranomaisille on ilmoitettu asiasta.
9) Molemminpuolin tunnustetaan vapaa kauttakulkuoikeus kaikilla ruotsalaisten ja saksalaisten joukkojen miehittämillä alueilla kulkevilla reiteillä.
10) Ahvenanmaalla olevista puhelin- ja lennätinverkostoista pitävät ruotsalaiset hallussaan venäläisen sotilasverkoston, saksalaiset joukot postiverkoston. Muissa yksityiskohdissa sovitaan molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä.
Laivasto-osastojen komentajat ovat sopineet yllä olevista sopimuksista siinä molemminpuolisessa toivossa, että voisivat toverillisen ja ystävällisen yhteisymmärryksen hengessä täyttää omat tehtävänsä.
Ruotsin kuninkaallisen laivasto-osaston päällikkö,
kreivi Ehrensvärd, vara-amiraali.
Itämeren laivastokomennuskunnan päällikkö,
Meurer, kontra-amiraali.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ruotsi käytti törkeästi hyväkseen vasta itsenäistyvää ja sekasortoisessa tilantessa olevaa Suomea. Ja surutahot olivat mukana juonessa bulvaaneina!
Näin ruotsalaiset palkitsivat suomalaisten 700 vuotisen uhrautumisen Ruotsin puolesta!
Ja suomalaiset käyttivät törkeästi Venäjän sekasortoista tilaa vuonna 1917 kun julistautuiduimme itsenäiseksi.
Entä sitten? Ahvenanmaalaisethan olisivat itse haluunneet liittyä Ruotsiin mutta heidät liitettiin väkipakolla Suomeen, sekin oli silkkaa suurvaltapoltiikkaa.
Lopeta nyt jo tuo tekopyhä hymistely. Politiikkaa on politiikkaa. Ahvenanmaan sijainti on strategisesti erittäin tärkeä. Se kenelle A-maa kuuluu ei kiinnosta vain meitäja ahvenanmaalaisia vaan monia muitakin.
>>Ahvenanmaalaisethan olisivat itse haluunneet liittyä Ruotsiin mutta heidät liitettiin väkipakolla Suomeen
Ahvenanmaan strateginen tärkeys on kyllä idiootti nykyisenä ohjusaikana täysin olematon.
Ahvenanmaalta voidaan uhata Ruotsia, eli sen pääkaupunkia, ohjukset yltää sinne, taitaa yltää nykyaikainen tykistökin ....
Kuten ruotsalaiset itse totesivat, Ahvenanmaa on aseen piippu Ruotsin ohimolla.
Suomea sillä ei niinkään uhata, oli se sitten kenen hyvänsä hallussa ....
Kerro miksi joku Venäjä vaivautuisi eväänsäkään liikuttamaan Ruotsi tai Suomen valtaamiseksi kun sillä on esim. ballistisia ohjuksia joilla molemmat valtiot voidaan tuhota. Käsittääkseni ryssä käytti Tsetseniassa ilmapommitusta koska se oli halvempaa kuin pelkästään ohjuksilla ja tykistöllä tykittää. Rauniokasaksihan se Putin koko paikan pommitti ennen kuin maajoukot sinne meni. Suomi ja Ruotsi ei toki ole yhtä helppo kohde koska täällä on paljon venäläisiä ja venäläistä rahaa liikenteessä. Tsetsenia oli venäläisistä vapaa vuonna 1999.
Kuules Ankdam. Rinnastus Venäjään ontuu sikäli, että Suomessa tunnettiin aitoa yhteenkuuluvuutta Ruotsin kanssa muutenkin ja odotettiin apua itsenäistymiseen ja tukea muutenkin nuorelle valtiolle, mutta saatiin ikävä kyllä lähinnä välistävetoa ja opportunistista asennetta.
Ahvenanmaan osalta miehitystä esitettiin Suomeen päin paikallisen väen turvallisuuden turvaamisena, mutta motiivi taisi olla lopulta muu, kuten Kansainliittokäsittely osoittaa.
Onpa svekoankalla jutut! Maakuntien pitäisi saada liittyä mihin tahansa valtioon omien halujensa mukaan, no, ainakin Ruotsiin.
Taitaa kyllä ohjukset yltää vaikka ampuisi Siperiasta kumpaan suuntaan tahansa...
Tässä kirjassa kerrotaan myös Ruotsin törkein temppu, eli suomalaisten joukkojen riisuminen aseista ja laivaaminen Ahneidenmaalta Tukholman kautta Tornioon ilman aseita. Aseet luvattiin palauttaa VASTA sodan jälkeen, siis toisin kuin Mannerheim väittää muistelmissaan. Kaikkein törkein temppu oli Ruotsalaisten neuvottelema sopimus Venäjän joukkojen kanssa. sen mukaan Venäjän sotilaat saivat viedä kaikki aseet ja ammusvarastot mukanaan ja kaiken ryöstösaaliinsa. He saivat poistumisreitin Turkuun eli suoraan valkosuomalaisten selustaan. Talaan kertomuksen mukaan sellaisen joukon saapuminen siinä sotatilanteessa olisi voinut olla tuhoisaa valkoisten kannalta. VAIN saksalaisten tulo esti tämän sopimuksen toteutumisen. Venäläiset jäivät saksalaisten laivattaviksi saarilta, mutta ilman aseitaan ja ryöstösaalistaan.
Toisaalta Ruotsin valtiojohdon kanta Suomen tapahtumiin oli, että >>Suomen vapauttaminen sodan kautta oli vahingoksi sekä ruotsille että Suomelle itselleen.>>
Lue lisätietoja kirjasta Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat.
Onni Talas: Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat. A A Karisto 1953, sivut 18-25
Elokiuvissa ei ole pitkään aikaan esitetty kunnon sotilasfarssia. Ahvenanmaan tapahtumat keväällä 1918 tarjoaisivat kyllä vauhdikasta materiaalia, kun koomiset kansanihmiset yrittäisivät pärjätä sekalaisten miehittäjien kanssa. Alkuunhan siellä oli venäläisiä joukkoja. Sitten Ruotsi lähetti laivasto-osaston Ahvenanmaalle. Uudestakaupungista tuli valkoisia suomalaisjoukkoja jäätä pitkin ja Helsingistä punaisia suomalaisjoukkoja laivalla. Saksalaisia tuli tuhatmäärin, koska Venäjän ja Saksan välillä oli edelleen sotatila. Venäläiset joukot eivät sitten halunneetkaan lähteä, vaan miehet ilmoittautuivat balteiksi ja puolalaisiksi, ja halusivat turvapaikkaa Ruotsista (Ruotsi luovutti heidät Venjälle). Kaikki tämä muutaman kuukauden aikana, ja sen jälkeen vasta alkoi poliittinen riitely. Ahvenanmaalaisilta kysyttiin joustavuutta ja varmaan heitä tämä meno ihmetytti.