Venäjän tankkeja nimitellään ruosteiseksi romuraudaksi tajuamatta sitä, että ei se tankki tapa vaan sen ammukset. Jos ruosteesta punainen T 72 huokasee putkestaan kuorma-ammuksen tai nuoliammuksen niin kyllä siinä maalissa lakoo ukko kuin ukko tai hajoo niin Abrams kuin Pantherikin romuläjäksi. Eikä se T 72:n kyljissä oleva ruoste yhtään heikennä sen ammuksen tehoa.
Että soisi retardienkin jo oppivan asehistoriasta jotakin mutta kun ei niin ei.
Että soisi retardienkin jo oppivan asehistoriasta jotakin mutta kun ei niin ei.
Vastaukset 19
Vanhimmat
suurikin haitta, jos vaunu on hyvin huollettu? Putoaako teho siitä?
Huonosti hoidettu kalusto kertoo aika paljon käyttäjistä.
Huonosti hoidettua kalustoa on ollut mm. Egyptillä ja Irakilla.
Kertoisiko se äv-retardille jotain?
Jos ruosteesta punane T 72 huokasee ammuksen ruosteesta punasella putkella niin missähän sitä ukkoja lakoo?
Pakko kai uskoa, että näin tyhmää väkeä suomessa asuu.
Lue tai pyydä jotakin viisaampaa lukemaan ihan ääneen Irakin sodan panssaritaisteluista. Olikohan Aabramsseilla tapposuhde ihan ääretön, vai saiko ählyt jopa yhden tuhottua? Montakos T-72:sta siihen tarvittiin?
Pantterin ne saisivat tuhottua, mutta niitä ei oikein taida vastaan tulla...
Voi vi**u, mikä ääliö.
Ja vielä, " lakoo ukko kuin ukko", älä, ihanko totta? Onpas se hurja kranaatti ja hurja tankki, jos saa ukkoja lakoamaan, ihan mieletöntä. Ei varmaan vastaavaa ole ennen tai jälkeen muualla nähty.
Jeltsinin olisi pitännyt uskoa Lähi-Idän perusteella ettei niitä patarauta kasoja kannata sinne Groznyihin lähettää. Ukko tiesi hyvin että oli eri pojat vastassa eikä mikää Siddamin seka-armeija.
Ne on romuja. Tsetseenit teki niistä eka ottelussa ruummisarkkuja. Putin vierasti tankkien käyttöä tokassa. Itse en ainakaan muista että kovin paljon T rattoria siellä olisi ollut. Putinin taktiikka oli pommituksilla tuhota vastarinta. Oppi Jeltsiniltä ettei huonoon jalkaväkeen ja patarautaan kannaat luottaa.
Venäläinen T-34 sotki saksalaiset Panzerit suohon, leveämmät telat, isompi kanuuna, huomattavasti nopeampi, paksumpi panssari, paineilmakäynnistys, lähti kylmänä käymään.
Mahtaakos abramsien tappiot panssaritaisteluissa olla jopa kaksi menetettyä tankkia.
Ryssä on kusessa jos T-72silla yrittää örveltää abramseja vastaan, puhumattakaan Saksan Leopardeista tahi brittien panssareista.
Jumalauta italian Osoriotkin ovat ryssän ruostepurkkiin nähden ylivoimaisia
Tuollaista skeidaa puhaltaa suustaan kun ei tajua Irakin ja Suomen maastojen eroa. Aukeilla mailla käydään panssarien kaksintaisteluja, Suomessa ammutaan väijyksistä ja lähietäisyyksiltä. Ja silloin on ihan yksi hailee josko tankin kylki on ruosteessa. Luulet, että tankin teho siitä kasvaa jos sen kylki kiiltää komeassa maalissa. Olet typerys kuten kaikki sinunlaisesi.
Heh. Suomen maastotpa eivät suosi panssareita. Jalkaväen panssaritorjunta-aseet tekevät tankeista selvää itä-suomen korpimettissä
Nooh nykyiset venäläiset "ratekit" on näitä vuoden 1941 tasoisia uivelo tumpeloita jos sitäkään. Juuttuvat johonkin sorakuoppaan tankilla jossain peräreiässä keskellä tuntematonta kestää ainakin viisi päivää ennen kuin saavat tankin ylös.
Venäjän eteneminen pysähtyy missä tahansa rajalla kun tiet tuhotaan. Tsetseniaankin piti massiivinen ilmatuki olla tankeilla. Eikä se sotkakaan aikanaan muutamasta edusta huolimatta mikään ykkönen ollut. Kursk oli käsittääkseni aakkeeta laakeeta. Varsin tasaista maastoa. Voin tietysti olla väärässä mutta minä en muista että etuja olisi ollut. Olivat käytännössä vastakkain. Venäläinen tankki tai auto ei ole niin hyvä että mitä tahansa kestää.
----Venäjän eteneminen pysähtyy missä tahansa rajalla kun tiet tuhotaan. -----
Leveätelainen T72 kykenee kyllä ajelemaan tien sivussakin jos ei nyt ihan hyllyvä suo tai kauhee kallio satu oleen. Kyllä metsää kaatui tankeilla jo Talvisodasssa.
-----Jalkaväen panssaritorjunta-aseet tekevät tankeista selvää itä-suomen korpimettissä ----
Kun tankit ovat liikkessä niin ei se puskaukko löydä sitä tankkia, tankki on aina eri paikassa kuin se ukko. Lisäksi tykistö tekee ennakkoon selvää ennen tankkien tuloa tien vieren yli-innokkaista ps-torjujista. Ei tankkeja käytettäisi eikä valmistettaisi jos torjunta niin helppoa olisi.
Hieman epäreilua verrata Irakilaisten apinamalli T-72 jenkkien parhaimpaan tankkiin. Irakilaisten ammuksetkin olivat surkeita joiden läpäisyvoima oli vain noin 400mm terästä kilometrin matkalta...
T-72:lla on kiistattomia etuja. Vaunu on pienikokoinen ja matala antaen itsestään taistelupanssarivaunuksi vain pienen herätteen vihollisen erilaisille tunnistimille. Se on keveytensä ja hyvän voimapakettinsa ansiosta erittäin liikkuva. Se on myös kohtuullisen helppo käytettävä, joskin vaatii miehistöltään hyvän peruskoulutuksen asetyyppiin.
Sen sijaan vaunun tarjoama suoja on erittäin huono. Vielä 1970-80-luvulla vaunun pieni koko riitti puutteellisen suojan korvikkeeksi, mutta sittemmin tilanne on muuttunut.
Vaunulla voidaan ampua (tai siihen voidaan valmistaa) erinomaisia taistelulaukauksia, mutta niitä ei ole saatavissa. Tämä sen vuoksi, että Neuvostoliitossa tai sen jälkeen Venäjällä T-72 ei koskaan ollut ensilinjan taistelupanssarivaunu. Teoriassa ei ole mitään estettä ampua T-72:n 125 PsvK 84:llä ammuksia, jotka läpäisisivät T-90:n, Leopard 2A6:n, Abrams A2:n, Leclercin, Challenger 2:n, tai Merkava IV:n peruspanssaroinnin jopa kahden kilometrin etäisyydeltä, mutta ongelma on, että niitä ammuksia ei ole olemassa tai ei ainakaan Suomen ostettavissa. T-72:n pääase ammunnanhallintajärjestelmineen oli yksinkertaisesti vanhentunut.
Lyhyeksi ajaksi 1980-luvun lopusta alkaen Suomen panssarinyrkiksi tuli modernisoitu T-55M juuri tulivoimansa vuoksi. Tämä johtui erittäin kehittyneestä ammunnanhallintajärjestelmästä, jota pääaseen huono kaliiperi ei kuitenkaan tukenut. Vastaavan tyyppisellä, 2000-luvulle päivitetyllä ammunnanhallintajärjestelmällä varustettuna T-72 olisi ollut hyvä vaunu varsinkin ammusten kehitystyön kanssa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että vaunun suoja olisi pysynyt edelleen ala-arvoisena. Tarjolla olleet päivityspaketit perustuivat lähinnä aktiiviseen panssariin, joka suomalaisessa maastossa käytettynä olisi ollut enemmän riski kuin hyöty.
Suomessa tehtiin ne päätökset, jotka tehtiin, ja niiden kanssa nyt elämme.
Hyvän maastokelpoisuutensa, vähäisen huoltotarpeensa, matalan profiilinsa jne.. ansiosta T72 on Suomessa ihanteellinen ase. Peitteinen maastomme mitätöi täysin länsitankkien hienot tutkat ja tulenohjausjärjestelmät. Naamiotu tankki väijyksissä kuusikossa voittaa aina hyökkääjät sillä se tietää tulijat mutta ne eivät tiedä sitä. Eikä siinä pieni ruoste tai oheisjärjestelmien vähäinen jälkeenjääneisyys haittaa mitään. Näin on SA-Intissä opetettu.
Tämä sama koskaa kaikkia peitteisiä maastoja sillä länsitankit on tehty Keski-Euroopan ja aavikoitten laajojen aukiotten olosuhteisiin missä niillä on kieltämättä etulyöntiasema. Peitteisessä maastossa niistä itsestään tulee äkkiä romurautaa ja ruumisarkkuja.
Tämä on yleinen luulo ei-tankkimiesten keskuudessa. Ongelma on, kuten edellä totesin, ammunnanhallintajärjestelmän vanhanaikaisuus, mistä johtuu erittäin puutteellinen pimeätoimintakyky, sekä herkkyys vihollisen käyttämille häirinnän ja passiivisen suojan järjestelmille. Toinen ongelma on olemassa/saatavilla olleiden ampumatarvikkeiden heikko läpäisy nykyaikaista taistelupanssarivaunua vastaan.
Huoltoa T-72 vaatii itse asiassa enemmän ja selvästi useammin kuin esimerkiksi Leopard 2A4, joskin huoltotoimenpiteet ovat verraten yksinkertaisia toteuttaa ja mahdollisia myös vaikeissa maasto-olosuhteissa.
T-72 olisi soveltunut käytettäväksi esimerkiksi panssarijääkärien tulitukivaununa vihollisen jalkaväkeä ja rynnäkköpanssarivaunuja, taisteluajoneuvoja ja muuta kevyempää kalustoa vastaan. Tällöin ei kuitenkaan olisi voitu ajatellakaan vaunun suojan tason nostamista aktiivipanssaroinnilla.
Käsitys maastoon helposti kätkeytyvästä ja vihollisvaunuja vastaan tehokkaasta aseesta periytyy saksalaiseen StuG III -rynnäkkötykkiin ja sen käyttöperiaatteista saatuihin kokemuksiin kesällä 1944. Vertailu T-72:een ontuu lähes kaikessa muussa paitsi vaunun matalassa profiilissa. "Sturmissa" oli akanaan erittäin kehittynyt "ammunnanhallintajärjestelmä" eli käytännössä optiikka - se oli täysin ylivertainen parhaimpiinkin tuolloin suomalaisia vastassa olleisiin neuvostovaunuihin nähden. Lisäksi sen tykki ja ampumatarvikkeet olivat aikaisekseen tehokkaita, joskaan eivät aivan kärkeä. Läpäisy riitti kuitenkin lähes kaikkiin vastassamme olleisiin neuvostovaunuihin. Sen sijaan rynnäkkötykin maastoliikkuvuus oli melko huono. Vaunun tarjoama suoja oli kohtuullinen ja lähes vertailukelpoinen pääosaan tuolloisia neuvostovaunuja.
Nämä nyt ainakaan eivät tule olemaan romurautaa.
http://elisa.net/uutiset/ulkomaat/?id=95940176
Eihän T-72 ole pitkään ollut mikään etulinjan tankki Venäjällä ja lisäkseen Venäjän omat T-72 olivat "hieman" eri luokkaa kuin Irakissa olevat.
Tsetsenian ekan sodan aikana kyse olikin omasta typeryydestä, laakealle maastolle suunniteltu T-80 vaunu ja lentokoneen kerosiinillä kaupunkiin.. Tulos nyt on kaikille selvä, piti vaan varastoja tyhjentää kalliista kylmän sodan ajan vehkeistä.
Itse vaunussa ei mitään vikaa ole, jos sitä vaan käyttäis siihen mihin se on tehty.
Tajusivat nyt sitten kehitellä BMPT:n vastaavien varalle..
Hieman ihmetyttää se, ettei uutta vaunua Venäjälle tulekaan ilmeisesti. Noh, tottakai on halvempaa tehdä olemassaolevia jne.