Miten samasta asiasta voi olla monia erilaisia totuuksia? Erilaisia mielpititeitä voi olla, mutta totuus on muuta kuin mielipide. Vain yksi käsitys jokaisesta asiasta voi olla totta. Totuus on oikeaa tietoa siitä mitä on, on ollut ja on oleva, jos aiheessa mukana on aikadimensio.
Joku aika sitten luin teol. prof. Heikki Räisäsen kirjan ”Mitä varhaiset kristityt uskoivat”, WSOY 2011, 377 s.
Kirjan lopussa on hämmästyttävä kannanotto, jossa hän pitää viisaana raamatuntutkijoiden Anni Pesosen ja Outi Lehtipuun päättelyä:
”Meidän mielestämme olisi parasta nähdä, että opillinen moninaisuus kristillisissä kirkossa on seurausta Raamatun itsensä opillisesta moninaisuudesta. Eri kirkkojen ja kristillisten liikkeiden kirjavat ja keskenään ristiriidassa olevat teologiset näkemykset olisi hyväksyttävä kristinuskon olemukseen kuuluvana ilmiönä. On monenlaisia raamatullisia teologioita; yhtä ainoaa oikeaa raamatullista oppia ei sen sijaan ole eikä voikaan olla.”
Räisänen päättää kirjansa sanoihin: ”Varhaisen kristinuskon opillinen kirjavuus saattaa antaa aseita kriitikoille, mutta käsitys alkuvaiheiden moniäänisyydestä voi myös toimia virikkeenä luoville tulkinnoille ja rakentaville sovellutuksille.”
Käytännöt voivat vaihdella, mutta ei voi olla niin, että esim. keskeinen oppi jumaluudesta, valtuudet ja erilaiset pyhät toimitukset voisivat olla muuta kuin samanlaisia kristillisessä totuudessa.
Kirjassa todetaan, että Raamattu on monin osin ristiriitainen, mutta totuus ei sitä ole, sillä muuten se ei olisikaan totuutta.
Joku aika sitten luin teol. prof. Heikki Räisäsen kirjan ”Mitä varhaiset kristityt uskoivat”, WSOY 2011, 377 s.
Kirjan lopussa on hämmästyttävä kannanotto, jossa hän pitää viisaana raamatuntutkijoiden Anni Pesosen ja Outi Lehtipuun päättelyä:
”Meidän mielestämme olisi parasta nähdä, että opillinen moninaisuus kristillisissä kirkossa on seurausta Raamatun itsensä opillisesta moninaisuudesta. Eri kirkkojen ja kristillisten liikkeiden kirjavat ja keskenään ristiriidassa olevat teologiset näkemykset olisi hyväksyttävä kristinuskon olemukseen kuuluvana ilmiönä. On monenlaisia raamatullisia teologioita; yhtä ainoaa oikeaa raamatullista oppia ei sen sijaan ole eikä voikaan olla.”
Räisänen päättää kirjansa sanoihin: ”Varhaisen kristinuskon opillinen kirjavuus saattaa antaa aseita kriitikoille, mutta käsitys alkuvaiheiden moniäänisyydestä voi myös toimia virikkeenä luoville tulkinnoille ja rakentaville sovellutuksille.”
Käytännöt voivat vaihdella, mutta ei voi olla niin, että esim. keskeinen oppi jumaluudesta, valtuudet ja erilaiset pyhät toimitukset voisivat olla muuta kuin samanlaisia kristillisessä totuudessa.
Kirjassa todetaan, että Raamattu on monin osin ristiriitainen, mutta totuus ei sitä ole, sillä muuten se ei olisikaan totuutta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Niitä on noin 33 000.
Toki polyteistiset pikkutyttöjen moninaintia ja taika-alusvaatepakkoa vaativat itseään kristilliseksi kutsuvat pyramidihuijausketjut voidaan helposti sulkea kristinuskon ulkopuolelle.
Niinpä. Mikä on totuus?
Kykenemmekö ihmiset koskaan totuutta sanoiksi pukemaan?
Iankaikkisuuden asiat kun eivät voi vielä täysin ymmärrykselleme aueta.
Eiköhän kaikessa totuudessa ole aina joku syvempi aspekti mitä kielemme ei kykene ilmaisemaan ja mielemme ymmärtämään.
Tästä pidin: käsitys alkuvaiheiden moniäänisyydestä voi myös toimia virikkeenä luoville tulkinnoille ja rakentaville sovellutuksille.”
Kunpa kykenisimme rakentavuuteen.
Ihminen ei omin keinoin voi saada selville uskonnollista totuutta. Kaikki ihmisestä lähtevä kuuluu tähän maailmaan. Uskonnollinen totuus on muuta kuin tämän maailman asioita.
Vain ilmoitukset tuonpuoleisesta voivat antaa meille uskonnollista totuutta.
Pyhien kirjoitusten oppaasta:
Ilmoitus on viesti Jumalalta hänen maan päällä oleville lapsilleen. Ilmoitus voi tulla Kristuksen valon ja Pyhän Hengen kautta innoituksena, näyissä, unissa tai enkelien tuomana. Ilmoitus antaa opastusta, joka voi johdattaa uskolliset iankaikkiseen pelastukseen selestisessä valtakunnassa.
Herra ilmoittaa työnsä profeetoilleen ja vahvistaa uskoville, että profeetoille annetut ilmoitukset ovat totta (Aam. 3:7). Ilmoituksen kautta Herra antaa yksilöllistä opastusta jokaiselle, joka sitä etsii, jolla on uskoa ja joka tekee parannuksen ja on kuuliainen Jeesuksen Kristuksen evankeliumille. "Pyhä Henki on ilmoittaja", sanoi Joseph Smith, eikä "kukaan voi saada Pyhää Henkeä saamatta ilmoituksia."
Herran kirkossa ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenet ovat profeettoja, näkijöitä ja ilmoituksensaajia kirkolle ja maailmalle. Kirkon presidentti on ainoa, jonka Herra on valtuuttanut ottamaan vastaan ilmoitusta kirkkoa varten (OL 28:2–7). Jokainen ihminen voi saada henkilökohtaista ilmoitusta omaksi hyväkseen.
Ihminen elää kaikesta mitä Herra sanoo, 5. Moos. 8:3 (Matt. 4:4; OL 98:11). Herra puhuu hiljaisella äänellä, 1. Kun. 19:12. Ellei profeettoja ole, kansa villiintyy, Sananl. 29:18. Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille, Aam. 3:7. Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, Matt. 16:15–19. Henki johtaa teidät tuntemaan koko totuuden ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva, Joh. 16:13. Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta, Jaak. 1:5.
Myöhempien aikojen pyhissä kirjoituksissa on lukuisia kohtia ilmoitusten tärkeydestä:
Kaikki ilmoitetaan, 2. Nefi 27:11. Minä annan ihmislapsille rivin rivin päälle, 2. Nefi 28:30. Ei ole mitään salaista, mitä ei ilmoiteta, 2. Nefi 30:17. Pyhä Henki osoittaa teille kaiken, 2. Nefi 32:5. Kukaan ei tunne Jumalan teitä, ellei niitä ilmoiteta hänelle, MK Jaak. 4:8. Alma paastosi ja rukoili ilmoitusta, Alma 5:46. Asioita, joita ei ole koskaan ilmoitettu, ilmoitetaan uskollisille, Alma 26:22. Ne, jotka kieltävät ilmoituksen, eivät tunne Jeesuksen Kristuksen evankeliumia eivätkä ymmärrä kirjoituksia, Morm. 9:7–8. Te ette saa mitään todistusta, ennen kuin uskonne on koeteltu, Et. 12:6. Minun sanani toteutuu täysin, OL 1:38. Enkö minä puhunut asiasta rauhaa sinun mieleesi? OL 6:22–23. Minä puhun sinulle sinun mielessäsi ja sinun sydämessäsi, OL 8:2–3. Jos se on oikein, minä saatan sinun sydämesi palamaan, OL 9:8. Älä kiellä ilmoituksen henkeä, OL 11:25. Ne, jotka pyytävät, saavat ilmoitusta ilmoituksen päälle, OL 42:61. Mitä he puhuvatkin Pyhän Hengen innoittamina, se on Herran ääni, OL 68:4. Jumala antaa teille tiedon, OL 121:26. Joseph Smith näki Isän ja Pojan, JS-H 17. Uskomme kaiken, mitä Jumala on ilmoittanut ja vielä ilmoittaa, UK 7, 9.
Tämän takia juuri Kristus opetti Vuorisaarnassaan, että anokaa niin teille annetaan ja kolkuttakaa niin teille avataan. Hän lupasi myös olla Häneen uskovien kanssa joka päivä maailman loppuun asti.
Jokaisella meistä on oikeus rukoilla ja saada Jumalan ohjausta.
Jokainen lukutaitoinen voi myös lukea Raamattua.
lukutaitoinen lukea myös muuta kirjallisuutta. MItä ei pitäisi missään tapauksessa mennä lukemaan?
Jos kristinusko kiinnostaa, niin paras lähde sen tutkimiseksi on toki Raamattu.
Luterilaisella kirkolla ei ole mitään virallista kiellettyjen kirjojen listaa.
Itse olen yrittänyt huolehtia siitä, että lapseni noudattavat elokuvien ikärajoja, eivät käy internetissä millä sivuilla tahansa eivätkä lue ikäisilleen soveltujmatonta kirjallisuutta.
Aikuiset valitsevat itse lukemisensa. Jos runsaudenpula vaivaa, niin oman kotikunnan kirjastonhoitajat auttavat mielellään. Tästä linkistä voi myös etsiä itselleen kestäväksi havaittua kirjallisuutta eri hakukriteereillä:
http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html
"Herra ilmoittaa työnsä profeetoilleen ja vahvistaa uskoville, että profeetoille annetut ilmoitukset ovat totta (Aam. 3:7)" Aamos ei sano mitään tuollaista ja profetian totuuden näki vasta siitä toteutuiko sanoma.Profeetta joutui joskus korjaamaan omaa sanomaansa, näin teki Hesekiel. Sanomat olivat useimmiten kaikille eikä ollut erikseen uskovia vaan tietyn kansan jäseniä ja jos sanoma oli jollekin erityisesti, saaja nimettiin.
Profetia muuttui aikojen kuluessa ja lopulta päättyi. Aluksi oli profeettakouluja ja käytettiin musiikkia transsitilaan pääsemiseksi, myöhemmin tämä jäi ja profeetat olivat yksittäisiä henkilöitä jotka eri tilanteissa yrittivät ohjata hallitsijoita ja /tai kansaa.
Kun uskotte että jumalanne - ilmeisesti elohim kolubin lähistöllä -ei tee mitään ilmoittamatta profeetoille, teidän elävä profeettanne pitää olla jatkuvassa ilmoituspommituksessa , kuitenkaan teillä ei ole kysyttäessä esittää mitään varsinaisia profetioita- onko yhteys katkennut?
Jopa Smithin kirjoitukset ovat melko vaaratonta luettavaa siinä mielessä, että täytyy olla tosi hölmö, jos niihin haksahtaa uskomaan.
MAP-kirkon yhteys on katkennut. Jos vielä joku haluaisikin uskoa, että Smith oli aluksi vain vilpitön nuorukainen...
niin viimeistään siinä vaiheessa, kun hän valehteli vaimolleen Emmalle, että aviorikos perheen palvelustytön Fanny Algherin kanssa oli Jumalan tahto, Smith menetti yhteyden totuuteen ja sen myötä Jumalaan.
Seuraavalla profeetalla Brigham Youngilla yhteys katkesi, sikäli kuin sitä alun alkaenkaan oli ollut, Youngin itse keksimään oppiin Adam-Jumalasta, ihmisen velvollisuudesta sovittaa omat syntinsä omalla verisovituksellaan ja oppiin mustaihoisten kirotusta osasta.
Yhteydestä Jumalaan ei ollut enää jälkeäkään (jos sitä koskaan oli ollutkaan), kun kirkon kolmas profeetta astui kehiin. Kirkolla on ollut täysi työ noista ajoista aina tähän päivään asti vain yrittää valhein peitellä aikaisempien "profeettojen" tekoja ja sanomisia...
ja kuten tiedämme, valhe vie aina vaan kauemmas Jumalan yhteydestä.
MAP-kirkko on täydellisessä luopumuksen tilassa ja Luciferilla on syytä tyytyväisenä hykerrellä käsiään. Mormonit ovat nielaisseet syötin omasta täydelliseksi tulemisestaan ja Jumalan paikastaan - aivan kuten Luciferin alkuperäinen suunnitelma olikin.
Mutta niinpä vain tälläkin palstalla mormonikukot itseensä tyytyväisinä tunkioltaan kiekuvat alkavaksi vielä senkin päivän, jona itse joutuvat siinen Suureen Pataan.
Uskotko oikeasti että on olemassa Saatana joka hiilihangolla tökkii Suuressa Padassa kiehuvia?
Moinen taikauskoisuus jota omaat saa sinunkin puheesi aivan uuteen valoon.
Yritän kirjoittaa kielellä, jota mormonit ja kristityt ymmärtävät. Itse en usko mihinkään kirkkoon.
Mielestäni uskonnot puhuvat vertauskuvin ja sekä helvetti että taivas ovat ihmisen sisäisiä tiloja. Ei ole kaukana helvetistä jonkun huumeriippuvaisen tilanne, ei kaukana taivaasta jonkun sisäisen rauhan ja mielen tasapainon saavuttaneen ihmisen tilanne, kun hän omalla vaatimattomalla paikallaan tässä maailmassa tuntee iloa ja kiitollisuutta elämästään ja tämä kiitollisuus näkyy sävyisyytenä, lempeytenä, nöyryytenä ja lähimmäisten palvelemisena.
Mormonit uskovat, että vain heidän oman kirkkonsa toimitukset ovat pelastavia - ja maksavat siitä hyvästä MAP-kirkolle kaikista tuloistaan 10% kymmenyksinä. Kuitenkin, jos mormonit ovat kristittyjä, kuten itse väittävät olevansa, heidän velkansa on jo täysin maksettu ja heidät on lunastettu "koko rahan edestä" Kristuksen sovitustyön tähden.
Joka ei täten Kristukseen usko, vaan uskoo omin teoin ja kymmenyksin pelastuvansa, paitsi pilaa oman elämänsä jo täällä ajassa, myös syyllistyy Kristuksen kieltämiseen ja Hänen sovitustyönsä mitätöimiseen.
Jos olen Raamatusta mitään ymmärtänyt, niin se on syntiä Pyhää Henkeä vastaan.
http://youtu.be/PWSx0bBiNIs
Ei keskeinen oppi jumaluudesta voikaan muuttua esim kristinusko ei voi muuttua polyteismiksi ja olla edelleen kristinuskoa. Jeesus ei tomituksista perustanut, kaste oli hänelle tärkeä ja ehtoollinen muistoateriana , ei muu.
Raamattu on monessa ristiriitainen tai antaa vaihtoehtoja , mutta ei asiaa muuta se että keksii lisää jumalia, toimituksia, perustaa uuden papiston, pakollisen vaateparren tms.
Jeesus ja Paavali pitivät avioliiton solmimista toisarvoisena, kunnioitettavana jos siihen oli mennyt , mutta esim. Paavali suositteli naimattomuutta. "Palautettu" kirkko loputonta jopa ikuista naimista niin että sen perustajatkaan eivät lopulta tienneet kuka kenenkin kanssa oli ollut tai yrittänyt vikitellä, mutta onko näissäkään asioissa mitään epäselvää mitä tulee Jeesuksen, Paavalin tai muiden apostolien opetukseen tai omaan käytökseen?
,
Katolilaisille avioliitto on sakramentti, samaten sairaiden voitelu sekä pappeuteen vihkiminen. Unohdit nämä listastasi. Tai olisiko niin että sinä nyt tulkitset mikä on Jeesuksen ydinsanoma ja huomaat että katoliliaisilla joka on suurin kristitty kirkko on eri käsitys kuin sinulla Jeesuksen sanomasta.
Et ymmärtänyt mitä kirjoitin. Katolilaisilla avioliitto on sakramentti ,mutta heillä on elävät ja voimakkaaat nunna- ja munkkikunnat osana kirkkoaan .Ei siis ole naimapakkoa, vaan kumpikin ajatus, selibaatissa eläminen ja avioliitto pyhänä instituutiona niille jotka sen valitsevat löytyvät UT:sta. Katolisen kirkon papitkin elävät naimattomina.
Et ymmärrä mitä sakramentti on katolilaisuudessa. Se ei ole mikään toisarvoinen asia. Sinä väitit että Jeesus piti avioliittoa (sakramenttia) toisarvoisena.
Sääntökuntalaisuus ja pappeus ovat myös avioliiton sakramentin ohella tärkeitä ja kutsumuksia sadoille tuhansille. Ne eivät kuitenkaan tee avioliiton sakramentista "toisarvoista".
Jos sanot että vain kaste ja ehtoollinen muistoateriana (Eukaristia on muuten muutankin kuin vain muistoateria!) olivat Jeesukselle tärkeitä niin tässä on suuri ristiriita suurimmamn kristillisen kirkon opetuksiin.
Sakramentteja ovat kaste, vahvistus. eukaristia, parannus (rippi), pappisvihkimys, sairaiden voitelu sekä avioliitto.
Eukaristiasta:
Eukaristia on kirkon elämän lähde ja huippukohta, jossa kirkko kaikkine jäsenineen liittyy Kristuksen ristillä Isälle kantamaan ainutkertaiseen ylistys- ja kiitosuhriin. Eukaristian liturgiassa kirkko viettää tässä hetkessä Kristuksen pääsiäistä eli hänen elämänsä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa pelastustyötä. Kristus itse kantaa eukaristian uhrin pappien välityksellä ja tulee eukaristiassa todellisesti läsnäolevaksi leivän ja viinin muodoissa, joista tulee todellisesti hänen ruumiinsa ja verensä. Siksi niitä kunnioitetaan ja palvotaan myös itse eukaristian ulkopuolella.
piti siinä mielessä että ei käskenyt eikä kehoittanut ketään menemään naimisiin, mutta jos oli mennyt, hän piti eroamista sallittuna muistaakseni vain jos nainen oli tehnyt huorin . Kirjoitin näin: "Jeesus ja Paavali pitivät avioliiton solmimista toisarvoisena, kunnioitettavana jos siihen oli mennyt , mutta esim. Paavali suositteli naimattomuutta. "
En ole perillä juuri katolisen kirkon tavoista mutta Jeesuksen opetukseen kuuluivat kaste ja ehtoollinen, ei muu.
Näin tietenkin katolilaisuudessa. Raamatusta ei kuitenkaan löydy transsubstantiaatio-oppia.
Jos ajatellaan, että seurakunta on Kristuksen morsian...
niin etko itse moniavioisuuteen oikeudenmukaisena ja iankaikkisena periaatteena uskovana mormonina todellakaan pysty käsittämään...
että Kristuksella on monta morsianta?
Kaikki kristilliset kirkot on kutsuttu Kristuksen hääjuhlaan hänen moniavioisiksi morsiamikseen...
ja kuten hyvä moniavioinen mormonimies on tasapuolinen ja oikeudenmukainen aviomies ja rakastaa kaikkia moniavioisia vaimojaan yhtä paljon...
niin Kristuskin rakastaa kaikkia omia morsiamiaan, huolimatta siitä minkä nimisiä ne ovat...
kuten moniavioisesta miehestä myös Kristuksesta on vain viehättävää, että kaikilla morsiamilla ei ole sama etunimi eivätkä he ole keskenään samannäköisiä...
eikö olisikin väärin suosia vain yhtä morsianta, jolla on söpöt pisamat nenänsä päällä?
Osui ja upposi!