Hei, isäni on ehkä sairastunut haimasyöpään. Hänelle tehdään parhaillaan testejä. Tämä epävarmuus on hirvittävää. Kun ei tiedä mistään mitään. Haluaisin tietää jos jollakin teistä olisi samanlaisia kokemuksia?
Isälläni on ollut seuraavanlaisia oireita: Hän on laihtunut runsaasti kahden viikon aikana. Hänellä on ollut jo jonkin aikaa ylävatsa todella kipeä. Hän on todella väsyneen oloinen. Haluaisin tietää että jos teillä on jotain omia kokemuksia tästä, että viittaavatko oireet siihen, että syöpä olisi jo levinnyt muualle elimistöön? Koska yleensähän haimasyöpää ei havaita ennen kuin se on levinnyt muualle, näin olen ymmärtänyt kun olen lukenut muita palstoja, isälleni on tehty tähystyts, ja on huomattu että haimassa kasvaa jotain, myös hemoglobiini on laskenut. En tiedä mitä tehdä, oloni on hirveä, enkä pysty soittamaan isälleni. Oloni on myös turta, itkettää mutta itku ei tule, kun ei tiedä mitä on kyseessä. Tuntuu välillä että ei voi uskoa että kyseessä olisi haimasyöpä! Auttakaa epätietoista jos teillä on antaa minulle vastauksia! Rakastan isääni, enkä halua häntä menettää vielä tässä vaiheessa. Hän on viel nuori, ja itsekkin olen vasta 20 vuotias.
Isälläni on ollut seuraavanlaisia oireita: Hän on laihtunut runsaasti kahden viikon aikana. Hänellä on ollut jo jonkin aikaa ylävatsa todella kipeä. Hän on todella väsyneen oloinen. Haluaisin tietää että jos teillä on jotain omia kokemuksia tästä, että viittaavatko oireet siihen, että syöpä olisi jo levinnyt muualle elimistöön? Koska yleensähän haimasyöpää ei havaita ennen kuin se on levinnyt muualle, näin olen ymmärtänyt kun olen lukenut muita palstoja, isälleni on tehty tähystyts, ja on huomattu että haimassa kasvaa jotain, myös hemoglobiini on laskenut. En tiedä mitä tehdä, oloni on hirveä, enkä pysty soittamaan isälleni. Oloni on myös turta, itkettää mutta itku ei tule, kun ei tiedä mitä on kyseessä. Tuntuu välillä että ei voi uskoa että kyseessä olisi haimasyöpä! Auttakaa epätietoista jos teillä on antaa minulle vastauksia! Rakastan isääni, enkä halua häntä menettää vielä tässä vaiheessa. Hän on viel nuori, ja itsekkin olen vasta 20 vuotias.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tiedän tuon tunteen, koin sen muutamia vuosia sitten kun poliisit toivat surusanoman. Isäni oli löydetty kuolleena lenkkipolulta ja sydänkohtaus oli syynä. Sinuna en vielä itkisikään, pahin on luultavasti vielä edessä. Itse en ole vielä edes täysi-ikäinen...
Todellinen paniikki iski joitakin kuukausia sitten kun äidilläni oli sydämen rytmihäiriöitä (en ole täysin tietoinen ovatko vieläkään täysin ohi). En tiedä mitä tekisin jos menettäisin hänet ja oli kamalaa kuultavaa kun hän itse puhui, että mitä sitten jos hänen aikansa tuleekin nyt?
Jokainen rakastaa isäänsä ja on valmis tekemään kaikkensa tämän hyväksi. Aina se vaan ei ole mahdollista. Syöpä on ikävä, mutta yleinen sairaus jolle ei välttämättä vain voi mitään. Voit rukoilla ja toivoa, että tästä selvitään. En ole mikään syöpälääkäri enkä osaa kertoa sairaudesta sen paremmin. Olisi ehkä parasta, että keskustelisit äitisi kanssa ja pystyisit samalla kertomaan peloistasi.
Otan osaa, jos isälläsi todella on jo pitkälle edennyt haimasyöpä ennuste on valitettavasti huono. Haima- ja vatsasyöpä ovat vaikeasti parannettavia.
Eräs sukulaismieheni menehtyi parissa kuukaudessa haimasyövän toteamisen jälkeen.
Koska isääsi vasta tutkitaan, toivottavasti kysymyksessä on sentään lievempi haiman sairaus, eli haimatulehdus. Kuvailemasi oireet viittaavat siihen. Haimatulehduksesta useimmiten paranee, ainakin ensimmäisellä kerralla. Toistuessaan saattaa johtaa diabetekseen.
Voimia ja toivoa paranemisesta.
Haimasyöpä ei ole vaikeasti parannettava vaan valitettavasti sitä ei voi parantaa. Ole aloittaja isäsi tukena, se on parasta, mitä voit nyt tehdä. Lopullinen tulos voi olla muutakin kuin haimasyöpä ja parannettavissa. Älä missään nimessä googleta eri syöpiä, sillä tekemällä sen alkaa vain pelottaa entistä enemmän.
Tuli eteen mitä vain, on olemassa paljon erilaisia hoitoja. Moni muukin asia saa laihtumaan kuin syöpä. Esim. tuo haimatulehdus on parannettavissa. Jaksamisia sinulle ja kaikkea hyvää isällesi:)
Isällni oli kuin olikin haimasyöpä:( ison kokoinen sellainen, jota ei pysty leikkamaan. Mutta lääkärit antoivat toivoa muilla menetelmillä.isäni asuu eri paikkakunnalla kuin minä. Olisiko teistä ymmärrettävää jos ottaisin sairaslomaa töistä jotta saisin olla isäni tukena
Tietysti olisi..Olipa todella kurja juttu. :( Toivotan sinulle voimia.
Pahoitteluni isäsi sairauden laadun takia, voimia hänelle ja teille läheisille.
Tuosta sairauslomasta; lääkäri tuskin kirjoittaa sinulle sairauslomaa isäsi sairauden takia. Millä koodilla hän sen kirjoittaisi? Toki voi kirjoittaa Z-ryhm., mutta silloin ei saa sitten sairausloma-ajan palkkaa eikä KELA maksa sairauspäivärahaa.
Eli omaa lomaa jos haluat olla isäsi tukena, sairausloma kirjoitetaan aina asianomaiselle itselle, niin se vain menee ja sinä et nyt ole sairas, surullinen toki, mutta et sairas.
Voimia!
Minä taas olen sitä mieltä, että kyllä voi saada ihan kunnon sairaslomana.
Mikä diagnoosi siihen sairauslomatodistukseen sitten tulisi? Tautiluokitus ei tunne sairautta nimeltä suru, että siinä mielessä tuo alan ammattilainen, oletan LL:n tark.lääk.lis., kirjoitti siten kuin asia on.
Ihminen voi olla kykenemätön työtön ilman fyysistä sairautta. Itse sain äitini kohdalla sairaslomaa.
Tietysti ihminen voi olla psyykkisesti sairas, mutta edelleen, suru ei ole sairaus.
Saitko sairauslomaa hoitaaksesi äitiäsi? Et.
Mielestäni sairaslomaa VOI toki lääkäri kirjoittaa, mutta koska Z-koodilla ei saa KELA korvausta, esimies voi määrätä loman palkattomana. Riippuu toki loman pituudesta, alle viikon saikku voi irrota helpostikin palkallisena, riippuu ihan työpaikasta.
Avaajan tapauksessa käyttäisin vuosilomiani, anoisin vuorotteluvapaata tai ottaisin itse reilusti vain palkatonta lomaa.
Kuuntele esim. tuo Leino Utriaisen juttu!
http://jarviradio.net/index.php?option=com_content&view=article&id=303:111004kolesteroli&catid=37:aanileikkeet&Itemid=70
Minä SAIN sairaslomaa, eli ihan palkallisen sellaisen, ja mielestäni se on oikein! :)
Hienoa . :)
Millä diagnoosilla?
Hieno juttu. Ja tuo palkallinen sairasloma on hyvän työnantajan helppo antaa ihan vaan työnantaja taholta.
Toinen juttu sitten onkin se, saako työnantaja ne KELA-korvaukset, tai sinä itse sitten aikanasi.
Toivottavasti isällesi löytyy jotain tehoavaa hoitoa, vaikkei leikata enää voidakaan. Jokatapauksessa aika on rankkaa niin sinulle kuin isällesikin. Yrittäkää kestää.
Huomasin tämän ketjun.. Meillä on taisteltu haimasyövän kanssa nyt kevättalvesta asti. Leikattu on, Whipple ja nyt sytostaattihoidot päällä. Tilanne tällähetkellä aika hyvä.
Käyn täällä palstalla välillä vilkaisemassa jos joku tuntisi tarvetta jutella.
Lääketiputusyksikössä on tavattu kohtalotovereita, myös sellaisia joita ei ole pystytty leikkaamaan.
Monet sanovat että netistä pitää pysyä kaukana, niin ehkä onkin jos lukee vain sivun tai pari. Itse olen lukenut satoja tai ehkä tuhansia sivuja ja niistä on ollut apua.
Näiden asioiden ja ihmisten kanssa ei pidä pilailla, niinkuin olen monella palstalle todennut tapahtuvat. Moiset pässit pitäisi hukuttaa... Puhutaan asioista jotka saattavat osua kenen hyvänsä kohdalle ja silloin on vitsit vähissä, joten ei pelleillä kohtalon kanssa, jooko? Feikit sun muut asiattomat omille palstoilleen.
Hei. Hei. Huomasi, tämän aloittamani ketjun, ja ajattelin ilmoittaa tänne, että rakas isä on nukkunut pois n. 3 viikkoa Sitten. Puolitoistavuotta saimme hänen kanssaan olla toteamisen jälkeen. Ikävä on iso
Avauksen luettuani vasta nyt arveli elinaikaa olevan jäljellä vain puoli vuotta. Hieno asia, että saitte pitää hänet luonanne vuoden kauemmin.
Toivottavasti sait otettua työstäsi vuorotteluvapaata vuoden, jotta teillä oli yhteisiä hetkiä enemmän. Sairausloma "suru"-diagnoosilla ei todellakaan olisi ollut oikea vaihtoehto tässä tapauksessa, jollei muulloinkaan.
Syvä osanottoni isän poismenon vuoksi. Aika pitkään saitte pitää isänne vielä vierellänne. Tätini kamppailu kesti noin 10 kuukautta.
Otan osaa. Hyvä edes, että pahan diagnoosin jälkeen saitte sentään olla vielä toista vuotta yhdessä. Nyt voi antaa surulle aikaa.