Julkisuudessa on vaadittu kaavoitettavaksi lisää vuokra-asuntoja. Vaatijoille on tähdennettävä, että asemakaavamääräyksin ei voida määritellä asunnon omistuspohjaa: omistusaunto, osaomistusasunto, asumisoikeusasunto, vuokra-asunto, osuuskunta-asunto, asuinosakeyhtiö, liike- ja asuinrakennuksen yhdistelmä jne...
Kunta voi yleensä yrittää vaikuttaa asunnon omistuspohjaan tonttia luovuttaessaan. Yksityiselle maalle kaavoitettaessa tätäkään mahdollisuutta ei ole. Julkisen rahoituksen eri muodot ovat viime aikoina ilmeisesti olleet myös yksi määräävä tekijä rakentajien miettiessä asumismuotoa.
Kunta voi yleensä yrittää vaikuttaa asunnon omistuspohjaan tonttia luovuttaessaan. Yksityiselle maalle kaavoitettaessa tätäkään mahdollisuutta ei ole. Julkisen rahoituksen eri muodot ovat viime aikoina ilmeisesti olleet myös yksi määräävä tekijä rakentajien miettiessä asumismuotoa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mistähän saisin osa-asumisoikeusomistusasunnon läheltä keskustaa? Olen kuullut niiden olevan kovinkin halpoja.
Osa-asumisoikeusasuntoja ei ole olemassakaan. Sekoitat kaksi eri yhtiömuotoa.
... jos maan omistaa esim. Helsingin kaupunki joka on myös kaavoittajana niin asuntotonteiksi kaavoittaessaan kaupunki voisi pitää tontin itsellään rakentaakseen siihen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja joista Helsingissä on pula.
Kaupungin vuokra-asunnot kannattavat itsensä omilla vuokratuloillaan. Siksi niissä on pienipalkkaisellakin varaa asua. Yksityiset ottavat tietysti mahdollisimman paljon voittoa ahneusperiaatteen mukaisesti. Entiset ns "yleishyödylliset" ovat nykyisin ainoastaan omistajahyödyllisiä kun tietää niiden kiskovan n 40 neliön kämpästä tonnin vuokria.
Siis kaupungilta tarvitaan omaa vuokra-asuntotuotantoa rutkasti lisää. Juuri edullisten asuntojen puutehan nostaa omistusasuntojen hintoja ahneuden lisäksi. Mutta Helsingin valtapuoluehan onkin Kokoomus, josta johtuen kaupungin kiinteistöyhtiötkin ovat nykyisin osakeyhtiöitä.
Kaupungilla on KEINOT säätää kaavotettu alue PELKKÄÄN vuokra kämppä rakentamiseen, jos niin tahtoo. Jos ei kelpaa valtio voi vaikka pakkolunostaa keskeneräset asunnot ja muuttaa niiden tarkoitus vaikka varastoiksi. Kaupunki EI TYKKÄÄ myydä maitaan vaan vuokraa niitä kernaasti pitkillä vaikkapa 50 v soppareilla.
Maankäytössä kaupunki edustaa korkeita valtaa ja voi muuttaa puiston lastentarhaksi tai vaihtaa raitiotievaunujen kiskojen suuntaa, jos niin tahtoo. Ei edes EU kravaatti herrat voi mitään.
Kaupungit kautta maan ovat luopumassa vuokraasuntoyhtiöistään yksityistämällä ne. Käytntö johtuu usein siitä, että voitontavoittelussaan kaupungin vuokra-asuntoviranomainen ei ole hoitanut rakennuksiaan kestävällä tavalla, vaan niille on kertynyt holtittomasti korjausvelkaa. Kuun uusi omistaja sitten korjaa asunnot edes välttävään kuntoon, vuokrat nousevat totaalisesti. Uusiin vuokriin ei kaupungilla enää ole sananvaltaa - niinkuin ei korjausten ja vuokrasuhteitten järjestämiseenkään - koska kaupungin omaisuus on siirretty yksityiselle (osake)yhtiölle, jonka asianhoito on eriytetty demokraattisesta päätöksenteosta - luojan kiitos!!
Asuntojen koko?
HS:n mielipidesivulla epäillään, että nykyisten asuntojen pienuus johtuu saunasta ja saniteettitiloista. Näinhän asia yhdeltä kantilta katsoen onkin. Syy saunojen ja WC-tilojen suureen osuuteen pienestä asunnosta on esteettömyyslaki: sekä saunassa että WC:ssä pitää pystyä kääntymään moottoripyorätuolilla, mikä takoittaa vähintään 150 sentin halkaisijaltaan olevaa vapaata tilaa. Laskekaa kuinka paljon "hukkatilaa" esim. kolmekymmentä asuntoa sisältävässä talossa tämä tarkoittaa! Voisiko osan huoneistoiista rakentaa ilman hukkatilaa?
Tiedetään yleisesti, että kaikissa kunnissa ei esteettömyyslakia noudateta, vaan mm. WC tiloja rakennetaan myös ilman vaadittua vapaata kääntymistilaa. Pääosa kunnista kuitenkin noudattaa lakia!
Voidaan myös sanoa, että on asukkaan valittavissa haluaako asuntonsa "ahtaana" saunoineen vai tyytyykö taloyhtiön saunaan, mutta ostaa päivittäiseen käyttöönsä suuremmat huonet.
Helsingissä noudatettaan myös keskimääräistä huoneuistiokokoa koskevia määräyksiä, mikä on pitkällä tähtäimellä varsin hyvä asia. Nimittäin sellaisissa kunnissa, missä asuntojen kokoa ei ole määritelty, perheasunnoksi on muotoutunut järjesetään alle 30 neliön yksiö.
Valtio on edesauttanut kehitystä lupaamalla jokaiselle rakentajalle 10 000 euron palkkion jokaisesta uudesta asunnosta. Näin se käy: talo täyteen mahdollisimman pieniä yksiöitä. Näkyykö valtionapu asunnon hinnoissa - ei tiedä kukaan?
Helsinki pitää vuokrataloistaan huolta ja ne kannattavat itse itsensä vuokratuloillaan. Eivätkä ole myytävinä sillä ne on tarkoitettu pysyviksi ja turvallisiksi kodeiksi.
Usko unelmiis! Helsinkikin suunnittelee yksityistävänsä vuokra-asuntonsa. Niiden ylläpito kun ei kuulu kaupungin omimpaan toimintaan... Turvallisuus ei mihkään katoa, vain vuokra nousee? Sekö nyt vallanpitäjää tuon taivaallista kiinnostaisi!
Onko tosiaan, niin että yksiönkin vessassa täytyy olla 1,5 metriä kanttiinsa tyhjä alue? Tuntuu kohtuuttomalta kun vertaa isoihin sadan neliön asuntoihin.
Näin sanoo laki. Laki sanoo myös, että katukiveykset ovat lainvastaisia, koska joskus pyörätuolilla ajelutettavan kaula on niin heikko, ettei se kestä kiveyksen aiheuttamaa tärinää!
Niinpä kaupunkien kivetyt kadut on mitä pikimin vaihdettava asfaltiksi, historiallisilla kaduilla mukulakivet vodaan vaihtaa myös hienoksi kivihiilipölyksi, joka tampataan tiiviiksi esim. öljyllä. Näitä toimepiteitä valmistellaan - yhteistyössä museoviranomaisen kaa - jo useiden kaupunkien katujenkunnossapitoyhtiöiden toimistoissa.
Hölmöiksi osoittautuneet lait, säännökset ja muut määräykset on voitava muuttaa, ennekuin ne aiheuttavat lopullista vahinkoa kaupunkilaisille ja miljöölle! Järki hoi, äly älä jätä!
Kunta voi pakkolunastaa maita kaavanmukaiseen yleishyödylliseen käyttöön - ei asuinrakentamiseen. Sitäkään oikeutta ei käytetä, ei ainakaan valtion omistamiin maihin ikinä. Valtio teettää aina ensin mahtumissuunnitelman ennekuin se suostuu edes neuvottelemaan maakaupoista kunnan kaa, oli sen maa missä ja minkälainen tahansa - siinä ei normit ja luonto mitään merkihe. Sic!
Professori on tarttunut määräyksiin ja normeihin, väittäen, että ei niitä voi muuttaa. Jos kerrran rakennusalan asiantuntija parhaasta päästä näin todistaa, jatketaan hölmöjen säännösten noudattamistra vaikka henki menisis.
Jokaisen suomalaisen rakentajan on tästä lähin tehtävä sauna niin isoksi, että siinä pystyy kääntyilemään moottoripyörätuolilla löylyä ottaessaan.
Tosiaalta määräys, jolla asunnon pääikkunan edessä piti olla auringon valoa varten 45 asteen kulma vapaata tilaa, on poistettu kiinteisönjalostajien painostuksesta. Ntyt sensijaan todistetaan, että jos haluaa asuaa vaikkapa Helsingin keskustassa, on ihan luonnollista, jopa urbaania, että yksiön ainoan ikkunan edessä olevan talon kymmenen kerroksen korkuinen betoniseinä on tosiaan sylen mitan päässä.
Näin: todista Pölkman, todista!