Suomen Vapaussota tammikuusta toukokuuhun 1918 oli osa sitä sotaa mikä liittyi s venäjän bolshevikkien maailmanvallankumouksen tavoitteluun.
Suomen korkeimman vallan haltija, eduskunta hyväksyi joulukuussa Suomen julistautumisen itsenäiseksi ja suvereeniksi valtioksi. Eduskuntaan nojannut Suomen hallitus eli senaatti ryhtyi itsenäisyyden ja toimintavapauden turvaamiseksi riisumaan aseista ja karkottamaan vanhan emämaan venäjän joukkoja ja venäjän hallitus puolestaan julisti sodan Suomen hallituksen "vastavallankumouksellisia" joukkoja vastaan. Näin syntyi 28.1. 1918 Vapaussota.
Eduskunnassa vähemmistöön jääneen työväenliikkeen edustajat puolestaan tekivät venäjän lokakuun vallankumouksen esimerkkiä noudattaen ja turhautuneina parlamentaarisen vaikutusvaltansa vähäisyyteen 27.1. 1918 vallankumouksen ja onnistuivat venäläisten joukkojen tuella saamaan haltuunsa maan eteläosan. Näin syntyi kansalaissota. Senaatin valta keskittyi Vaasaan, vallankumouksellisten perustaman kansanvaltuuskunnan taas Helsinkiin. Eduskunta ei sodan takia pystynyt toimimaan.
Poliittista kriisiä oli syksyn 1917 mittaan kiihdyttänyt aseellisten kansalaisjärjestöjen muodostaminen. Itsenäisyysmiehet ja perinteistä järjestystä kannattavat perustivat suojeluskuntia eli valkokaarteja ja työväestön eri suuntaukset järjestyskaarteja eli punakaarteja. Hallitus yritti näiden tilalle vahvistaa valtiollista järjestysvaltaa, ja eduskunta myönsi tammikuussa 1918 valtuudet lujan järjestysvallan perustamiseen, jolloin työväestö syytti hallitusta aikomuksista rajoittaa kansalaisvapauksia.
Senaatti muodosti järjestysjoukkoja, kiireessä suojeluskuntien pohjalta. Niiden johtoon nimitettiin kenraaliluutnantti (sitten ratsuväenkenraali) Gustaf Mannerheim. Vallankumousarmeijan päällystötehtävissä käytettiin venäläisten upseerien asiantuntemusta (mm. eversti mihail svetshnikov), mutta punakaartin ylijohtoon pyrittiin saamaan suomalaisia työväenaktivisteja. Huhtikuussa punaisen puolen ylijohdon otti diktaattorina kullervo manner.
Sodan alkuvaiheessa Valkoisen ja punaisen Suomen välille muodostui rintamalinja, joka kulki pääpiirteittäin länsi-itäsuunnassa: Porin, Tampereen, Heinolan ja Lappeenrannan pohjoispuolitse ja kaakkoon Karjalan kannakselle ja Laatokan rantaan Suomen ja venäjän rajan tuntumaan. Valkoinen puoli pystyi maaliskuun puoliväliin mennessä organisoimaan ja pikakouluttamaan armeijan, joka oli siirreltävissä ja keskitettävissä. Valkoisten etuna oli se, että heidän käytettävissään oli koulutettua päällystöä, jääkäripataljoonassa Saksassa koulutettuja, autonomisen Suomen armeijan päällystöä ja ruotsinmaalaisia vapaaehtoisia. Näin valkoiset pystyivät lyömään punaisten voimat Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa ja Viipurin seudulla huhtikuun lopussa.
Jo alussa neuvostohallitus asettui a selkeästi Suomen vallankumoushallituksen puolelle ja se oli valmis uhraamaan asevoimia sotimiseen ja punaisten auttamiseen, kunhan sotatoimet päättyisivät nopeasti, sillä oli vaarana, että sotatoimien venyminen saisi Saksan sekaantumaan asiaan. Saksan painostus sai helmi-maaliskuun vaihteessa 1918 neuvostohallituksen lopettamaan Suomen punaisten julkisen tukemisen. venäjän ja punaisen Suomen välit järjestettiin 1.3. ns. punaisella valtiosopimuksella. Sopimus todisti Suomen punaisten pyrkimyksestä "kansallisen itsenäisyyden" säilyttämiseen (ts. sosialistisen neuvostosuomen) ja jopa kansallisen suuruuden luomiseen, mutta lenin pakotti Suomen punaiset hyväksymään nimityksen Suomen sosialistinen tasavalta. Eli osa neuvostoliittoa.
Saksan joukot saapuivat Ahvenanmaalle maaliskuun alussa ja saksalaisen Itämeren divisioonan hyökkäys jatkui Suomen mannermaalle huhtikuun alussa ja johti Helsingin valtaukseen 15.4. Tästä apuretkikunnasta huolimatta Suomi pysytteli muodollisesti puolueettomana maailmansodan osapuoliin nähden mutta joutui alistamaan taloutensa Saksan armoille.
Suomessa jatkuvasti olevat venäläiset taistelivat Valkoisten suomalaisten kanssa mutta saksalaiset pyrkivät hoitamaan venäläisten poistumisen Suomesta painostamalla ja neuvotteluin. Venäjän Itämeren-laivaston poistuminen Helsingin satamasta jään halki Kronstadtiin maalis-toukokuussa tapahtui sopimuksen mukaan. Ja punaisen kansanvaltuuskunnan venäjälle luovuttamaa Inon linnoitusta valkoiset huhti-toukokuussa 1918 piirittivät, ja Saksan painostamana venäläiset lopulta toukokuun puolivälissä jättivät linnoituksen raunioitettuna valkoisille.
Sotatoimien päätyttyä toukokuussa 1918 neuvostohallitus suostui Saksan välityksellä rauhanneuvotteluihin Suomen hallituksen kanssa. Vasta keväällä 1920 neuvottelukontakti taas avautui ja lokakuussa 1920 solmittiin Tarton rauhansopimus.
Vuoden 1918 sota oli Mannerheimille nimen omaan vapaussota. Kansanvaltuuskunnan aloittama kapina oli Mannerheimin yleiseurooppalaisesta näkökulmasta vain osa venäjältä levinnyttä anarkian ja vallankumouksen aaltoa, joka uhkasi Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisen Suomen hän halusi säilyttää puolueettomana, hän katsoi, että Saksan sotilaallinen apu heikentäisi riippumattomuutta, ja pyrki rajoittamaan saksalaisvaikutusta. Tampereen valloitusoperaatiota hän kiirehti osoittaakseen, että suomalaiset itse pystyivät ratkaisemaan tilanteen ennen saksalaisen apujoukon tuloa.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vaikka punaiset sai koko etelä-suomen haltuunsa ilman taisteluja ja sai jatkuvasti venäjältä aseapua ja täällä olleet ja tänne tulevat venäläiset vahvistivat tuosta puna-armeijasta teoriassa vahvan. Mutta kaikesta huolimatta sitten kun sotatoimiin aloitettiin ensin piti aloittaa hyökkäyssota Valkoisten asemiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Mutta sitten Valkoisten aloitettua hyökkäyksen punaisia vastaan on jo sitten luku sinänsä.
Kaikki jotka edes vähän on sotaoppiin tutustunut tietävät että jo 1/4 osan miehistöllä verrattuna hyökkääjään kyetään puolustautumaan. Jos esim. hyökkääjällä on käytössä 10000 miestä silloin pitäisi puolustajan kyetä puolustautumaan 2500 miehellä. Talvisodassa oli suhde 1/8.
Mutta otetaan nyt esim. Tampereen valtaus. Tamperetta oli vahvistettu jo pitkään venäjältä käsin sekä asein että miehillä ja punaisia oli paennut sinne paljon joten siellä piti olla melkoinen vahvuus. Ja yleensä on tuollaisen kaupungin valtaukseen mennyt jopa vuosia tai ainakin kuukausia, mutta tampere vallattiin vajaassa viikossa ja vielä alivoimalla. Ottaen huomioon että venäjä oli varustanut tamperetta melkoisesti oli tykkejä ja konekiväärejä ja oli myös venäläisten lentokoneita jotka pommittivat Valkoisten asemia. Mutta kaikesta huolimatta on Pohjanmaan MIEHET vallanneet tampereen muutamassa päivässä. Kumpi on sitten oikeassa? Se että punaiset oli huonoja sotimaan vai se että Valkoiset ja erityisesti Pohjanmaan MIEHET oli hyviä sotimaan? Sanoisin sen että molemmat ovat oikeita vastauksia. esim. hämäläisistä ei voida sanoa edes mies sanaa. Jotkut tiedot kertoo että punaisten naiset kykeni parempaan sotimiseen kuin miehet. Olisi tuo suuri häpeä miehiä kohtaan sitä ei meillä kyllä kestettäis.
Jos ylivoimalla hävitään sota muutamassa päivässä jo tuo suuri häpeä.
Suomen korkeimman vallan haltija, eduskunta hyväksyi joulukuussa Suomen julistautumisen itsenäiseksi ja suvereeniksi valtioksi. Eduskuntaan nojannut Suomen hallitus eli senaatti ryhtyi itsenäisyyden ja toimintavapauden turvaamiseksi riisumaan aseista ja karkottamaan vanhan emämaan venäjän joukkoja ja venäjän hallitus puolestaan julisti sodan Suomen hallituksen "vastavallankumouksellisia" joukkoja vastaan. Näin syntyi 28.1. 1918 Vapaussota.
Eduskunnassa vähemmistöön jääneen työväenliikkeen edustajat puolestaan tekivät venäjän lokakuun vallankumouksen esimerkkiä noudattaen ja turhautuneina parlamentaarisen vaikutusvaltansa vähäisyyteen 27.1. 1918 vallankumouksen ja onnistuivat venäläisten joukkojen tuella saamaan haltuunsa maan eteläosan. Näin syntyi kansalaissota. Senaatin valta keskittyi Vaasaan, vallankumouksellisten perustaman kansanvaltuuskunnan taas Helsinkiin. Eduskunta ei sodan takia pystynyt toimimaan.
Poliittista kriisiä oli syksyn 1917 mittaan kiihdyttänyt aseellisten kansalaisjärjestöjen muodostaminen. Itsenäisyysmiehet ja perinteistä järjestystä kannattavat perustivat suojeluskuntia eli valkokaarteja ja työväestön eri suuntaukset järjestyskaarteja eli punakaarteja. Hallitus yritti näiden tilalle vahvistaa valtiollista järjestysvaltaa, ja eduskunta myönsi tammikuussa 1918 valtuudet lujan järjestysvallan perustamiseen, jolloin työväestö syytti hallitusta aikomuksista rajoittaa kansalaisvapauksia.
Senaatti muodosti järjestysjoukkoja, kiireessä suojeluskuntien pohjalta. Niiden johtoon nimitettiin kenraaliluutnantti (sitten ratsuväenkenraali) Gustaf Mannerheim. Vallankumousarmeijan päällystötehtävissä käytettiin venäläisten upseerien asiantuntemusta (mm. eversti mihail svetshnikov), mutta punakaartin ylijohtoon pyrittiin saamaan suomalaisia työväenaktivisteja. Huhtikuussa punaisen puolen ylijohdon otti diktaattorina kullervo manner.
Sodan alkuvaiheessa Valkoisen ja punaisen Suomen välille muodostui rintamalinja, joka kulki pääpiirteittäin länsi-itäsuunnassa: Porin, Tampereen, Heinolan ja Lappeenrannan pohjoispuolitse ja kaakkoon Karjalan kannakselle ja Laatokan rantaan Suomen ja venäjän rajan tuntumaan. Valkoinen puoli pystyi maaliskuun puoliväliin mennessä organisoimaan ja pikakouluttamaan armeijan, joka oli siirreltävissä ja keskitettävissä. Valkoisten etuna oli se, että heidän käytettävissään oli koulutettua päällystöä, jääkäripataljoonassa Saksassa koulutettuja, autonomisen Suomen armeijan päällystöä ja ruotsinmaalaisia vapaaehtoisia. Näin valkoiset pystyivät lyömään punaisten voimat Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa ja Viipurin seudulla huhtikuun lopussa.
Jo alussa neuvostohallitus asettui a selkeästi Suomen vallankumoushallituksen puolelle ja se oli valmis uhraamaan asevoimia sotimiseen ja punaisten auttamiseen, kunhan sotatoimet päättyisivät nopeasti, sillä oli vaarana, että sotatoimien venyminen saisi Saksan sekaantumaan asiaan. Saksan painostus sai helmi-maaliskuun vaihteessa 1918 neuvostohallituksen lopettamaan Suomen punaisten julkisen tukemisen. venäjän ja punaisen Suomen välit järjestettiin 1.3. ns. punaisella valtiosopimuksella. Sopimus todisti Suomen punaisten pyrkimyksestä "kansallisen itsenäisyyden" säilyttämiseen (ts. sosialistisen neuvostosuomen) ja jopa kansallisen suuruuden luomiseen, mutta lenin pakotti Suomen punaiset hyväksymään nimityksen Suomen sosialistinen tasavalta. Eli osa neuvostoliittoa.
Saksan joukot saapuivat Ahvenanmaalle maaliskuun alussa ja saksalaisen Itämeren divisioonan hyökkäys jatkui Suomen mannermaalle huhtikuun alussa ja johti Helsingin valtaukseen 15.4. Tästä apuretkikunnasta huolimatta Suomi pysytteli muodollisesti puolueettomana maailmansodan osapuoliin nähden mutta joutui alistamaan taloutensa Saksan armoille.
Suomessa jatkuvasti olevat venäläiset taistelivat Valkoisten suomalaisten kanssa mutta saksalaiset pyrkivät hoitamaan venäläisten poistumisen Suomesta painostamalla ja neuvotteluin. Venäjän Itämeren-laivaston poistuminen Helsingin satamasta jään halki Kronstadtiin maalis-toukokuussa tapahtui sopimuksen mukaan. Ja punaisen kansanvaltuuskunnan venäjälle luovuttamaa Inon linnoitusta valkoiset huhti-toukokuussa 1918 piirittivät, ja Saksan painostamana venäläiset lopulta toukokuun puolivälissä jättivät linnoituksen raunioitettuna valkoisille.
Sotatoimien päätyttyä toukokuussa 1918 neuvostohallitus suostui Saksan välityksellä rauhanneuvotteluihin Suomen hallituksen kanssa. Vasta keväällä 1920 neuvottelukontakti taas avautui ja lokakuussa 1920 solmittiin Tarton rauhansopimus.
Vuoden 1918 sota oli Mannerheimille nimen omaan vapaussota. Kansanvaltuuskunnan aloittama kapina oli Mannerheimin yleiseurooppalaisesta näkökulmasta vain osa venäjältä levinnyttä anarkian ja vallankumouksen aaltoa, joka uhkasi Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisen Suomen hän halusi säilyttää puolueettomana, hän katsoi, että Saksan sotilaallinen apu heikentäisi riippumattomuutta, ja pyrki rajoittamaan saksalaisvaikutusta. Tampereen valloitusoperaatiota hän kiirehti osoittaakseen, että suomalaiset itse pystyivät ratkaisemaan tilanteen ennen saksalaisen apujoukon tuloa.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vaikka punaiset sai koko etelä-suomen haltuunsa ilman taisteluja ja sai jatkuvasti venäjältä aseapua ja täällä olleet ja tänne tulevat venäläiset vahvistivat tuosta puna-armeijasta teoriassa vahvan. Mutta kaikesta huolimatta sitten kun sotatoimiin aloitettiin ensin piti aloittaa hyökkäyssota Valkoisten asemiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Mutta sitten Valkoisten aloitettua hyökkäyksen punaisia vastaan on jo sitten luku sinänsä.
Kaikki jotka edes vähän on sotaoppiin tutustunut tietävät että jo 1/4 osan miehistöllä verrattuna hyökkääjään kyetään puolustautumaan. Jos esim. hyökkääjällä on käytössä 10000 miestä silloin pitäisi puolustajan kyetä puolustautumaan 2500 miehellä. Talvisodassa oli suhde 1/8.
Mutta otetaan nyt esim. Tampereen valtaus. Tamperetta oli vahvistettu jo pitkään venäjältä käsin sekä asein että miehillä ja punaisia oli paennut sinne paljon joten siellä piti olla melkoinen vahvuus. Ja yleensä on tuollaisen kaupungin valtaukseen mennyt jopa vuosia tai ainakin kuukausia, mutta tampere vallattiin vajaassa viikossa ja vielä alivoimalla. Ottaen huomioon että venäjä oli varustanut tamperetta melkoisesti oli tykkejä ja konekiväärejä ja oli myös venäläisten lentokoneita jotka pommittivat Valkoisten asemia. Mutta kaikesta huolimatta on Pohjanmaan MIEHET vallanneet tampereen muutamassa päivässä. Kumpi on sitten oikeassa? Se että punaiset oli huonoja sotimaan vai se että Valkoiset ja erityisesti Pohjanmaan MIEHET oli hyviä sotimaan? Sanoisin sen että molemmat ovat oikeita vastauksia. esim. hämäläisistä ei voida sanoa edes mies sanaa. Jotkut tiedot kertoo että punaisten naiset kykeni parempaan sotimiseen kuin miehet. Olisi tuo suuri häpeä miehiä kohtaan sitä ei meillä kyllä kestettäis.
Jos ylivoimalla hävitään sota muutamassa päivässä jo tuo suuri häpeä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
itsenäisyys oli myönnetty jo 6.12.1917 niin miten "vapaussota" voi syttyä itsenäisessä Suomessa 28.1. 1918?
Ystävällämme Sanamiehellä on jokin traumaattinen fiksaatio vuoden 1918 tapahtumiin. Hän on pidemmän aikaa täyttänyt palstaa copy-paste-tekniikalla noilla vuodatuksilla.
Ei kannata välittää, ja ennen kaikkea ei kannata väittää vastaa, jos ei halua lukea olevansa "kommunisti punikki", jonka pohjanmaan "miehet" tulevat tappamaan ensi tilassa.
Kukas sen itsenäisyyden muka mielestäsi Suomelle "myönsi"? Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Punaiset kuitenkin olisi mieluummin kuuluneet Neuvostoliittoon, joten kyllä se tietenkin oli "vapaussota", jos myöskin "sisällissota".
jo ala-asteen koulukirjoissa kerrottiin, että Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden.
no tuota Neuvostoliitto toki Leninin johdolla tunnusti Suomen itsenäisyyden, mutta myönsi? Sehän tarkoittaisi, että Suomi olisi "anonut" itsenäisyyttä, eikä jlistautunut itsenäiseksi, niinkuin tosiasiassa tapahtui. Hmm.., vai että jo alakoulussa?
Kansankomissaarien neuvosto, jonka puheenjohtajana oli Lenin ja jäseninä Trotski, Stalin ja kaksi muuta, hyväksyi Suomen itsenäisyydenjulistuksen. On huomattavaa, että suomalaiset pyysivät sitä punaisilta, ei valkoisilta. Lokakuun vallankumouksesta oli kulunut alle kaksi kuukautta, ja neuvoston asema oli vielä vakiintumaton.
Suomalaiset pyysivät hyväksymistä saadakseen ulkovalloilta tunnustuksen itsenäisyydelleen. Nämä olivat panneet ehdoksi jonkinlaisen hyväksymisen Venäjän taholta. Kun Ruotsi, Englanti ja muut ulkovallat hyväksyivät Kansankomissaarien neuvoston allekirjoittaman paperin, sen vahvisti vallankumouksellisten asemaa Venäjän hallitsijoina. Olisivat ulkovallat kaiketi hyväksyneet valkoistenkin antaman asiakirjan, mutta Suomessa tiedettiin, että Venäjän valkoiset eivät olisi tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä. - Kekkosen aikana selitettiin Suomen itsenäisyys Lenin-sedän laupeudentyöksi. Lenin oli silloin itärajan takana puolijumalan asemassa, ja järkimiehenä Kekkonen esitti Suomen itsenäisyyden tavalla, johon ei NL:ssä voitu esittää vastaväitteitä.
tunnustusta ensin Tukholmasta ja sieltä ohjattiin kääntymään Leninin puoleen. Vasta kun Lenin ja Venäjä olivat tunnustuksen myöntäneet alkoi niitä tulla muualtakin. Ilman Venäjän myöntämää tunnustusta itsenäisyydestä sitä ei olisi muualta edes tullut.
mielestäni on kuitenkin pieni ero itsenäisyyden tunnustamisella ja itsenäisyyden myöntämisellä. Okei, jos sanotaan, että Lenin "myönsi Suomen itsenäisyyden". Mutta on väärin sanoa, että Lenin myönsi "Suomelle itsenäisyyden". Siis anottiin itsenäisyyden tunnustamista muttei anottu itsenäisyyttä.
Mutta kaikkialla missä ei käyty tai käytiin vapaussota ja missä voitti neuvostoliiton puolella taistelleet jäivät neuvostoliittoon. Näin olisi käynyt myös Suomelle jos Vapaussota olisi hävitty.
hävisi nuijasodan muutamassa päivässä alivoimaisille Flemingin joukoille. Se oli ikävää, että paljon jäi näemmä nuijia henkiin. Mistähän se on saanut nimensä nuijasota? Nuijista vai pohjanmaalaisista nuijista jotka kantoivat nuijia?
...siellä etelässä, että Pohjanmaa on muutakin kuin vaan eteläpohjalaiset uhoojat. Meitä on myös keski- ja pohjoispohjalaisia: huomattavasti rauhallisempaa väkeä kuin eteläiset pohjalaiset.
Varmasti siellä on samanlaisia ihmisiä kuin muuallakin, mutta sanamiehen kaltaiset riidanhaastajat ja myrkynkylväjät saavat joskus myös rauhallisenkin miehen asiattomuuksiin. Ääriainekset kummaltakin puolelta vain tekevät myyräntyötä kansan yksimielisyydelle.
Yämä kirjoitus on pääsääntöisesti totta.
Valitettavasti suomettuneessa Suomessa Vapaussotaakin on vääristelty - oppikirjoissakin.
Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden "ketunhäntä kainalossa", eikä vetänyt sotajoukkojaan Suomesta ja tuki suomalaisia punakapinallisia asein ja joukoin.
Onneksi oli Mannerheim ja Saksassa hyvän koulutuksen saaneet Jääkäripataljoona 27 miehet - joten Suomi voitti tämän Vapaussodan ja samalla Suomen laillisen hallituksen joukot kukistivat punakapinan. Niinpä Suomi on nyt menestyvä kansakunta, eikä köyhä kehitysmaa kuten imperialistinen roistovaltio Venäjä.
Miten sisällissota alkoi melkein heti kun Suomi itsenäistyi??
Syy koska Kommarit halusi liittää Suomen takaisin Venäjään, vaikka kommarit eivät tunnusta tätä.
Pohjanmaan miehet valtasivat Tampereen muutamassa päivässä.