Talouden asiantuntijoiden mielestä Suomen hallitus tietää mitä tekee päättäessään nyt ensi vuoden budjetista. Tehtiinpä kotimainen tulo- ja menoarvio millaiseksi tahansa, sillä on varsin vähän vaikutusta tämän eurokriisin etenemiseen
Kataisen hallituksen yksi suurista projekteista on ryhtyä toimiin Suomea uhkaavan kestävyysvajeen patoamiseksi. Projektiin liittyvät niin valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet kuin paljon pelonsekaista vastustusta herättänyt historiallinen kuntauudistuskin.
Asiantuntijat muistuttavat, että kestävyysvaje on huomattavasti talouden suhdanteita tai yhtä hallituskautta laajempi asia. Se ei katoa mihinkään, vaikka hallitus aikanaan vaihtuukin
Kestävyysvajeessa on yksinkertaistaen kyse siitä, että Suomen työikäinen väestö ikääntyy, eikä nuoria ole tulossa työelämään tarpeeksi. Huoltosuhde vääristyy niin, että yhteisillä varoilla elätettäviä on liikaa elättäjiin eli veronmaksajiin verrattuna.
– Tilanteet ovat hyvin erilaisia. 1990-luvulla oltiin ainutlaatuisessa kriisissä, kun Suomen luottokelpoisuus oli heikko eikä markkinoilta saatu rahaa. Nyt tilanne on täysin toinen, Korkman sanoo.
Hänen mukaansa 1990-luvun lama-Suomi oli samassa tilanteessa, missä Etelä-Euroopan kriisimaat ovat nyt.
Pitkittyvän talouskriisin yhteydessä on puhuttu paljon myös elvytyksen mahdollisuuksista, eli julkisten varojen käytöstä taloudellisen aktiivisuuden ja työllisyyden kohentamiseen. Asiantuntijoiden mukaan elvytyksen mahdollisuudet ovat tässä tilanteessa rajalliset.
Kataisen hallituksen yksi suurista projekteista on ryhtyä toimiin Suomea uhkaavan kestävyysvajeen patoamiseksi. Projektiin liittyvät niin valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet kuin paljon pelonsekaista vastustusta herättänyt historiallinen kuntauudistuskin.
Asiantuntijat muistuttavat, että kestävyysvaje on huomattavasti talouden suhdanteita tai yhtä hallituskautta laajempi asia. Se ei katoa mihinkään, vaikka hallitus aikanaan vaihtuukin
Kestävyysvajeessa on yksinkertaistaen kyse siitä, että Suomen työikäinen väestö ikääntyy, eikä nuoria ole tulossa työelämään tarpeeksi. Huoltosuhde vääristyy niin, että yhteisillä varoilla elätettäviä on liikaa elättäjiin eli veronmaksajiin verrattuna.
– Tilanteet ovat hyvin erilaisia. 1990-luvulla oltiin ainutlaatuisessa kriisissä, kun Suomen luottokelpoisuus oli heikko eikä markkinoilta saatu rahaa. Nyt tilanne on täysin toinen, Korkman sanoo.
Hänen mukaansa 1990-luvun lama-Suomi oli samassa tilanteessa, missä Etelä-Euroopan kriisimaat ovat nyt.
Pitkittyvän talouskriisin yhteydessä on puhuttu paljon myös elvytyksen mahdollisuuksista, eli julkisten varojen käytöstä taloudellisen aktiivisuuden ja työllisyyden kohentamiseen. Asiantuntijoiden mukaan elvytyksen mahdollisuudet ovat tässä tilanteessa rajalliset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hallituksen pahin virhe olisi uskoa sokeasti Suomen tämänhetkisen matalan korkotason säilymiseen ja ottaa siinä uskossa runsaasti lisävelkaa.
– Tässä tilanteessa olisi riskaabelia velkaantua holtittomasti luottaen Suomen nykyiseen asemaan rahoitusmarkkinoilla. Se olisi potentiaalinen riski, hän sanoo.
Samalla Heikkinen uskoo, että velkaantumisriski on päättäjien mielessä, sillä viimeisen parin vuoden aikana on nähty, kuinka nopeasti maailmantalouden tilanteet voivat muuttua.
– Valtiontaloutta on hoidettu hyvin ja lainakulut ovat alhaiset. Sitä ei ole syytä muuttaa, eikä kukaan ole niin tekemässäkään, Heikkinen sanoo.
samaa mieltä olen!