Petrea Turku

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9143268

Täällä on keskusteltu, ei kovin mairittelevaa...

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9143271

Tässä toinen vieläpitempi ketju, harva on ollut niihin tyytyväinen, itsekään en enää menisi.

En todellakaan suosittele. Aivan mahdoton paikka. Huomaa että rahat tulee Kelalta ja ihmisä näennäisesti "hoidetaan". Oikeaa apua tai hoitoa ei saa. Taitaa henkilökunta siellä olla töissä vaan sen takia et palkka tulee. En mene enään uudestaan. Minkäälaista apua sieltä ei saanut ja "kontiin viemisiksi" tyhjä pää.

Olin itse Ilona projektissa muutama vuosi sitten. Ohjaajat olivat mukavia, ryhmäläiset samoin mutta ei siitä mitään konkreettista hyötyä käteen jäänyt. Jotkut ryhmäläiset saivat uutta suuntaa, hakivat Ilonasta kouluihin ja jotkut pääsikin. Toiset olivat Ilonan ajan työharjoitteluissa jossain firmoissa mutta kun työkokeilu loppui niin loppuivat työtkin, ylläri ylläri. Ei ollut kiinnostusta ottaa töihin enää sitten kun työnantajan olisi siitä jotain pitänyt maksaakin. Ilmainen työ kyllä kelpasi.

Ilona kyllä sopii vain ihmisille jotka ovat oikeasti jo todella hyvässä mallissa kuntoutumisensa kanssa. Jos mielenterveysongelma on edelleen päällä niin siellä ei pärjää.

Olin jonkin aikaa sitten, ei mikään kovin kiva ryhmä, ohjaajat työhönsä väsyneitä, ei yhtään intoa vetää ilmeisesti aina samaa ryhmää aina uudestaan. Turha reissu, pakkotyötä olisi ollut jossain tarjolla, en mennyt

Vervessä ihan sama juttu. On se ihmeellistä että näissä Kelan laitoksissa (paikoissa joilta Kela ostaa) on tuommoista meininkiä kaikissa.

Huh huh, ihan järkyttävää meininkiä, en missään tapauksessa menisi sinne uudestaan. Eläkeyhtiö ohjasi minut Petrean jälkeen (annoin heille rankkaa palautetta kohtelustani Petrealta) Noposelle ja ihan erilaista oli siellä. Ei mitään kyykyttämista ja kysyttiin mitä minä haluan ja auttoivat sitten siihen suuntaan. Järjestivät minulle oppisopimuspaikan uuteen ammattiin. Petreassa ei ollut taasen mitään tulevaisuuden toivoa, vain turhaa kyykyttämistä.

Aloitin Ilonassa vähän aikaa sitten, ja täytyy sanoa että olotila on ristiriitainen. Ohjaajat ainakin omassa ryhmässäni (ryhmiä taitaa tällä hetkellä olla 3 kappaletta) ovat erittäin mukavia, ja jatkuvasti ohjaamassa ja auttamassa, sekä kyselemässä miten voidaan. Oma ohjaajani on myös mm. kehottanut ilmoittamaan jos kurssi käy voimille, ja useampana päivänä nähnyt kuinka raskasta kurssillaolo minulle on ja tästä syystä ehdoitellut että olen lyhempää päivää.

Jos ohjaajien mukavuutta ei lasketa mukaan, on Ilona-kurssi erittäin raskas kokemus ihmiselle, jolla on vaikeita mielenterveysongelmia. Työpajoja on pari, niistä hyvin vaikea löytää mieluisaa, koska ovat kaikki joko kädentyöhön liittyviä (puutyö, ompeluun ja koristeisiin liittyvät pajat) tai sitten ainoa muu vaihtoehto, eli IT-paja, jossa tunnelma on masentava, eikä minkäänlaista ryhmäkeskustelua tai yhteishenkeä synny. En siis ainakaan suosittele kenellekään IT-pajaa, jos tarkoitus on lisätä sosiaalista kanssakäymistä, tai löytää tukiverkosto.

Omalta osaltani olen tullut siihen tulokseen, että Petrea ei ole sopiva paikka. En koe olevani lähelläkään sitä jaksamis- tai työkykytasoa, jota muut asiakkaat ovat, ja kärsin pahoista ahdistuskohtauksista paikanpäällä. Ilona-kurssi on varmasti hyvä niille, jotka ovat sen verran kunnossa, että jaksavat ajatella työntekoon liittyviä kysymyksiä, ja joilla on joku joka tsemppaa jaksamaan.

Itseltäni Petrea loppuu lyhyyen, valitettavasti.

kegulle:

Savipaja on lopetettu ohjaajan jäädessä eläkkeelle, ja taloudellisista syistä Petrea ei ole uutta ohjaajaa tilalle hankkinut. Pakkauspaja on edelleen olemassa, mutta mistään siivous-tai keittiötöistä en ole kuullut miltään suunnalta. Sellainen jos olisi jossain mainittu, olisin heti mennyt keittiöön apupojaksi.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tuolla pitää olla jo valmiiksi siinä kunnossa, että jaksaa edes ajatella työhön liittyviä kysymyksiä ja asennoitua siihen oikein. Minä olen yrittänyt asennoitua asiaan vaikka miten, ja ei vaan tunnu tulevan mitään. Elämäntilanne on ihan eri kuin muilla. Aion kuitenkin katsoa vielä ensi viikon loppuun, ja sitten jos olo on edelleenkin sama, lopetan perjantaina.

Kiitos paljon kommenteista!

Itselleni suuri apu oli ammatillisesta kuntoutuksesta, Petreassa en ollut mutta Noposella Turussa ja tässä näistä yksi on minun tarinani, en uskalla kertoa että mikä, mutta haluan tällä luoda uskoa teille muillekin:

https://www.katjanoponen.fi/tarinat-ja-videot/