Länsimainen kapitalismi on tänä päivänä todella pahassa kriisissä. Se romahtaisi, ellei sitä pelastettaisi veronmaksajien rahoitukseen perustuvalla sosialismilla. Suomessa nostettiin kuiville yksityisomistuksessa olevia pankkeja 20 vuotta sitten. Veronmaksajien rahoja meni useita miljardeja. Kriisin hinta oli kaikkiaan 11 % Suomen kansantuotteesta. Amerikkalaisten talouskriisissä meneteltiin samalla tavalla - kapitalismin emämaassa veronmaksajat huudettiin apuun. Nyt sosialismia tarvitaan Euroopassa.
Aina hädän tullen, kun markkinatalous joutuu pulaan, apuun tarvitaan valtioita, jotka kapitalistimaissakin edustavat sosialistista järjestelmää. Ilman kansalaisilta kerättyjä verovaroja olisivat tällä hetkellä kusessa sekä isot pankit että muutkin markkinatalouden horjuvat tukipylväät.
Kun Euroopan maat, Suomi niiden mukana, tukevat nyt muita maita, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että kriisivaltiot pääsevät maksamaan sijoittajille takaisin huippukorkoisia lainojaan. Sijoittajat tekevät näin merkittäviä voittoja suomalaistenkin veronmaksajien rahoilla. Tämäkö se on sitä markkinataloutta?
Kaiken järjen mukaan sijoittajillakin pitäisi olla oma vastuunsa. Mutta ei ole. Markkinataloudessa pankit, vakuutuslaitokset ja muut sijoittajat käärivät voitot ja eri maiden veronmaksajat huolehtivat roskista.
Aina hädän tullen, kun markkinatalous joutuu pulaan, apuun tarvitaan valtioita, jotka kapitalistimaissakin edustavat sosialistista järjestelmää. Ilman kansalaisilta kerättyjä verovaroja olisivat tällä hetkellä kusessa sekä isot pankit että muutkin markkinatalouden horjuvat tukipylväät.
Kun Euroopan maat, Suomi niiden mukana, tukevat nyt muita maita, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että kriisivaltiot pääsevät maksamaan sijoittajille takaisin huippukorkoisia lainojaan. Sijoittajat tekevät näin merkittäviä voittoja suomalaistenkin veronmaksajien rahoilla. Tämäkö se on sitä markkinataloutta?
Kaiken järjen mukaan sijoittajillakin pitäisi olla oma vastuunsa. Mutta ei ole. Markkinataloudessa pankit, vakuutuslaitokset ja muut sijoittajat käärivät voitot ja eri maiden veronmaksajat huolehtivat roskista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niin, me elämme kapitalismin kriisiä, se on järjestelmäkriisi, lainakriisi, finanssikriisi.
Mistä se oikein johtuu?
Se johtuu varsin pitkälle siitä, että vastavoima puuttuu.
Se oli aiemmin Neuvostoliitto ja SEV maat.
Nyt sosialismia ei Euroopassa ole.
Neuvostoliitto romahti.
Ei sen takia, ettei se olisi toiminut, vaan siksi, että Neuvostoliiton poliittinen eliitti ei kyennyt, eikä halunnut nähdä ja ymmärtää ihmisen arkea.
Sama, täysin sama tilanne on EU:ssa.
Vaihtoehtoa ei näe vasemmisto, kun se ei siihen usko.
Vasemmisto tukee, ainakin suomessa EU:ta, kapitalismia, osallistuen kriisirahastoihin, oli kyse vakuuksista tai ei.
Vastakkain yhä edelleen on kaksi yhteiskuntajärjestelmää: sosialismi ja kapitalismi.
Vastakkain on kaksi luokkaa porvaristo ja työväenluokka, joiden edut ovat vastakkaiset.
Ei tämä ole mihinkään muuttunut.
Vasemmisto, joka on täysin hukassa poliittisesti ei edes mieti missä mennään ja mikä olisi vaihtoehto.
Ei silti tarkoita ettei vaihtoehtoa ole.
Vaihtoehto on sosialismi.
Se ei ole ihmisoikeuksia rikkova kuten porvaristo sanoo…tai rikkoo se…nimittäin ei päästä porvaristoa rikastumaan toisen kustannuksella, hyötymään toisen työntuloksesta, ei päästä keinottelemaan.
Ei sosialismi silti estä yksityistä yrittämistä, päinvastoin.
Kapitalismi estää varsin tehokkaasti yksityisen pienyrittämisen.
Suuri on kaunista, sanoo kokoomuskin.
Pitää laajentua, etsiä uusia markkinoita, globalisoitua…
Ei pidä, ei, sanon minä.
Mitä Suomi on hyötynyt globalisaatioista?
Suuryritystoiminta on käytännössä loppunut suomesta kokonaan, tai siirtyneet halpamaihin.
Työpaikat ovat rajusti vähentyneet Suomessa, 20 vuodessa.
Seurausta rahan markkinoiden vapauttamisesta, sekä työvoiman vapaa liikkuminen, työnantajain tahdon mukaisesti.
Suomessa on yli 400 000 työtöntä.
Oikeasti.
1990 luvun lamahan oli tavallaan kotikutoinen, olimme luottaneet liikaa sosialistiseen naapuriimme ja antaneet teollisuutemme jäädä paikoilleen ja säästämään kehitystyön kustannuksia. Liian suuri määrä kaupastamme meni itään ja kun se romahti romahti koko talous josta kuitenkin selvisimme kunnialla. Jokunen pankki meni nurin vaan mitään ei lopullisesti menetetty vaan nousimme tuhkasta kuin entisajan feenix lintu.
Tuo tapahtuma jo näytti sosialistisen järjestelmän epäluotettavuuden, järjestelmä ei ollut pystynyt uudistumaan ajan vaatimalla tavalla ja vanhasta pidettiin kiinni kynsin hampain.
Tällä hetkellä kriisimaiden auttaminenhan tarkoittaa pyrkimistä eroon noista suurikorkoisista lainoista korvaamalla ne matalakorkoisemmilla joilla on muun euroalueen takuita ja siten pienemmät korot. Ne ovat kuitenkin lainoja joista varmasti ainakin suurin osa maksetaan jos koko homma ei kaadu. Siksi sitä pitääkin tukea, homma luonnistuu kunhan etelän heput alkavat uskaltaa tunnustamaan pohjoisen taloudellisen linjan omaansa paremmaksi.
Emme me arvoisa ”Porvarin toive” elä lainkaan kapitalismin kriisiä vaan matematiikan unohtamisen kriisiä, kriisiä jossa jotkut ovat kuvitelleet velkojaan epärealistisella tavalla. Ollaan kuviteltu ajan hoitavan asiat vaikka ainoa velan hoito on sen velan maksaminen tässä päivässä.
Taloudellisessa mielessä NL ei ollut muulle maailmalle vastavoima, sotilaallisesti ehkä mutta nyt tiedämme sen olleen viimeiset vuosikymmenensä savijaloilla seisoja jätti.
Sosialismin häipyminen siinä muodossaan ainakin jossa se näillä nurkilla esiintyi on hyvä asia, sehän ei pystynyt pitämään edes omaa infraansa ja ympäristöään kunnossa vaan kaikki uhrattiin sotilaalliseen voimaan jota ei päästy edes käyttämään. Kansahan eli siellä varsin vaatimattomasti vaikka keskiverto suomalaiseen verrattuna ja vain hyvin pieni osa kansaa nautti sosialismin taivaasta.
Luokka-ajattelu on syvältä, me jokainen kuulumme siihen luokkaan johon haluamme jos vain viitsimme nähdä vaivaa sen eteen emmekä jää poteroihin odottelemaan. Meillä ei ole porvaristoa eikä työväenluokkaa vaan kansalaisia jotka itse valitsevat tiensä alkaen kiinnostuksesta kouluun ja myöhemmin opiskeluun ja työhön valmistautumiseen. Aika harva elää pelkillä pääomatuloilla vaan kaikki tekevät työtä josta saavat ansionsa. Joku kaivaa ojaa kaivurilla ja joku istuu tietokoneen ääressä suunnittelemassa uutta kaivuria tuolle kaivajalle tai miettimässä miten varallisuus kannattaa sijoittaa. Työtä on kuitenkin tehtävä tai muutoin pääomat karkaavat ja työt samaa rataa.
Jos me tekisimme töitä sosialistimaiden maksamilla palkoilla ja niillä taidoilla joita me olemme hankkineet niin olisimme kilpailukykyisiä Kiinan ja Intian kanssa jopa rihkama tuotannossa. Siinä näette sosialismin suuren edun, palkkaa ei tarvitse maksaa vaan pelkkä apuraha riittää.
Vaihtoehdot eivät ole siis kapitalismin ja sosialismin välillä vaan raa'an kapitalismin ja sosiaalisen kapitalismin välillä. Entiset sosialistimaat kuten NL tai nykyään Venäjä ovat sortuneet tuohon ensin mainittuun raakaan versioon. Kestänee sukupolvia ennen kuin ne tokenevat ja vanha KGP komento vaihtuu demokratiaan. Sama koskee Kiinaa.
Ihan omakohtaisena kokemuksena tiedän, ettei kapitalismi estä pienyrittämistä. Sen varallisuuden joka minulla on olen suurimmaksi osaksi hankkinut itse osin perustamassani yhtiössä. Kapitalismi ei aiheuttanut mitään ongelmia eikä kustannuksia vaan siihen ympätty sosiaalinen sektori oli ainoa yhteiskunnan osa joka niitä ansioita siirsi yhteiseen käyttöön.
Oikein hoidettuna sekä suuri että pieni ovat kaunista, pienen kaatuminen ei ole katastrofi mutta suuren on kuten nyt olemme Nokiasta nähneet. Yritykset ovat joutuneet siirtymään muualle kustannuskehityksen vuoksi eivätkä pahuuttaan. Meillä kun kustannustaso ei enää ole siinä mielessä hallinnassa jotta voisimme kaikki työllistää. Se on vahinko ja tuhlausta mutta ay liikkeen aikaan saama ilmiö. Kaikkien työllistämiseksi pitäisi työlainsäädäntöä uusia siten, että työttömyys pyrittäisiin korjaamaan työaikaa uudelleen jakamalla. Ensin voitaisiin kokeilla vaikka 6 tunnin päiviä entisin tuntikustannuksin.
Luuletteko, että suljetussa taloudessa asiat olisivat paremmin kuin mitä ne nyt ovat? Jos luulette olette täysin väärässä. Me ehkä pärjäämme elossa jos rajat suljetaan mutta ansiot putoavat puoleen nykyisestä joten ei kannata edes haaveilla.
Minä ainakin itse henkilökohtaisesti olen todella iloinen siitä, että marxilaisen talousteorian toimivuus on jälleen kerran osoittautunut ylivertaiseksi suhteessa kapitalistien talousteorioihin. Monet työläiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta.
Joskus on aika työläisen siirtyä työn äärestä taistelemaan työväenluokan vapauden puolesta yhteiseen vallankumousrintamaan. Kun kapitalistien hukkatalouden kupla on puhkeamassa, kuten aiemmin olen täällä ilmoittanut, siirtyminen uuteen sosialistiseen maailmaan ei ole vuosisatojen, vaan vuosien työ. Leninkään ei pystynyt ennakoimaan vallankumouksen nopeutta aikoinaan. Työväen voima on ylivoimainen mahti maailmassa, se tulee valjastaa työväenluokan eduksi!
Missähän tuon sinun henkilökohtaisen ilosi tuotteita olisi nähtävillä? Missä marxilaisen talousteorian maassa on Suomea parempi tavallisen kansan elintaso?
Missä marxilaisuus on todella parantanut ihmisten elinoloja riistämättä kansalaisvapauksia?
Oletetaan sinun vallankumouksesi tapahtuvan, mistä sitten sen paremmin saataisiin töitä ja vielä paremmilla palkoilla vai kävisikö kuten aikoinaan Moskovassa jotta sen jälkeen paremman palkan pyytäjät kyydittiin keskitysleireille?
Jos työväen luokka, mikä se sitten onkaan, on markkinoinnissa nykyisiä markkinoijia parempi niin miksette pistä markkinointi puljua pystyyn ja ala markkinoimaan. Omassa yrityksessännehän kukaan ei riistäisi ketään.
Minusta vähän tuntuu jotta marxismi ja sosialismi ovat saman kaltaisia unelmia kuin Joulupukki ja Muumimaa. Näillä kahdella tosin on jo Joulupukinmaa Rovaniemellä ja Muumimaa Naantalissa ainakin, koska perustetaan komumaa jossa saamme nähdä ihka oikeiden komujen työskentelevän komuvauhtia?
Siellä suunnassa näyttää tuuttaavan nyt vain pelkkää varattua kyseisen asian suhteen.
Nyt huomaa kyllä todella hyvin kuinka "pihalla" sinä oletkaan marxin talousteorioden suhteen.
Karl Marxhan nimenomman kritisoi ja ennusti pelkästään siitä miten kapitalismin tulee käymään tulevaisuudessa.
Karl Marxhan ennusti jo yli 150 vuotta sitten että kapitalistien hukkatalouden kupla puhkeaa.Ja se on sitten siinä kapitalismin taru.
Ihan kaikki marxin ennustukset kapitalismin suhteen ovat toteutuneet.
Enää on jäljellä vain se että kapitalismi kaatuu ja tukehtuu omaan mahdottomuuteensa.
Ja sekin aika on jo todella lähellä.
Taitaa tuutata itselläsi. Et sitten kertonut missä ne loistavat teoriat ovat saaneet aikaan jotain positiivista joukossa joka niitä on ainakin yrittämässä noudattaa. Laita hyviä esimerkkejä niin harkitaan uudelleen!
Siellä päässää vain tuuttaa lujaa ja ajatus ei näköjään kulje.yhtään.
"Missähän tuon sinun henkilökohtaisen ilosi tuotteita olisi nähtävillä?"
Kalselahan ympärillesi.Jos et ole sokea,huomaat kuten minäkin huomaan että koko läntinen kapitalistinen maailma korisee kuolinkorinoissaan.
Eikä minkäänlaista poispääsyä tai helpotusta ole edes missään näkyvissä.
Joten otahan nyt ne pikimustat porvarin silmalaput silmiltäsi,ja mene ihmisten ilmoille.
Niin sinäkin sitten aivan varmasti huomaat ihan samantien sen suuren tuskan ja pahoinvoinnin ihmisten keskuudessa läntisessä kapitalistisessa hyvinvointivaltiossa.
voivittumikä luuseri, akaton eunukki, hyimitä******.
Jo ensimmäisessä kappaleessa meni vikaan:
> Liian suuri määrä kaupastamme meni itään ja kun se romahti romahti koko talous>
Näin ei teitenkään ollut, porvarien oli vain silloin aikoinaan keksiä jotain selityksiä, tutkimus kuitenkin kertoo, että syy oli aivan muualla.
"=> Suomen lama ei johtunut NL:n romahduksesta, sitä on Suomen Akatemian kolmivuotinen lamatutkimus selvittänyt perusteellisesti."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10805585/#comment-56577046
Vasta Pääoman osassa III Marxin kriisianalyysi pääsee oikein kunnolla vauhtiin, kun Marx ryhtyy puntaroimaan fiktiivisen pääoman, luoton ja velkajärjestelmän suhteita
Velkajärjestelmän kehitys liittyy oleellisesti tuotantojärjestelmän kehitykseen.
Kapitalismin kehitys olisi huomattavasti hitaampaa ilman velkarahaa. Velka toimii siis kapitalismin turbona. Pankkijärjestelmä kehittyy tuotannon kanssa niin, että lopulta pankkipääoma alkaa määrätä tuotantoa.
Pankkijärjestelmän pelastamiseen käytetään järjettömiä määriä rahaa. Taustalla on pelko järjestelmän romahduksesta ja rahan, tuon tavaramuodon takaajan, arvon katoamisesta. Tämä voisi johtaa esimerkiksi työn tavaramuodon kyseenalaistumiseen. Ja siihen ei kapitalisteilla yksinkertaisesti ole varaa
Laajojen leikkaus- ja säästöohjelmien tarkoitus on pumpata tuotantoelämässä syntyvää lisäarvoa pankkisektorille.
Lisäarvo pitää jossain vaiheessa tuottaa ja realisoida, eli ei voida vain painaa lisää rahaa.
Tämähän sitten rokottaa niin julkisen sektorin palveluja kuin myös investointeja.
Perheettömän on pakko yrittä kun ei ole vaimoa elättämässä.
En koskaan ole oikein innostunut - vanhana punkkarina - tuohon keinotteluun. En oikein ole ymmärtänyt osakkeiden perään. Minusta se on epärehellistä. Miehen pitää elää työllä. Omalla työllä, ei verovaroin eikä keinottelulla.
Mutta tämän vuoden olen sijoittanut - en paljoa - noin viisitoista lappusta; olen antanut kapitalistin hajauttaa; neljä osakerahastoa, jotka hajauttaa yksi rahani afrikkaan ja aasiaan, yksi pistää kaikki rahani intiaan, yksi ostaa vain pohjois-amerikasta ja yksi ruotsalainen pankki hankkii minulle omistuksia euroopasta. Näitä ostaa muut, vetää välistä mutta silti olen voitolla.
Mutta olen suomalainen; haluan ostaa itse kanssa vaikka menis persiilleen. Minä ostan helsingin pörssistä Osakkeet on ihan vitun halpoja. nyt pitäis lyödä kiinni ja ajatella vaan, että jätä ryyppyilta väliin ja käytä toi tonni vaikka talvivaaraan tai nokiaan. no joo, voit hävitä kaiken; nokia ei enää tee mitään ja ympäristövaatimukset ajaa talvivaaran nurin mutta väliäkö hällä? Häviät korkeintaan sen minkä olet valmis häviämään.
Nyt on loistava hetki ostaa osakkeita. Loistava hetki tähdätä tulevaisuuteen. Pörssikurssien seuraaminen on kivaa; on kiva katsoa alkupääomaa, nousuja ja laskuja. Tee rahaa nyt. Toki voit hävitäkin mutta vaan köyhät rutisee.
mutsi ja faijapuoli pisti minulle himon osakkeisiin päälle.
Kävin mutsilla siskoa ja lapsia halaamassa ja lasten mentyä nukkumaan niin otettiin vähän kaljaa ja viiniä mutsin tarjoamana. Tuli puhe rahasta ja nokiasta; faijapuoli oli diplomi-inisöörinä vuosikymmeniä nokialla ja sai henkilörahaston osingot osakkeina halutessaan - kuten minäkin teen, toki en ole töissä nokialla - ja he ostivat vuosikaudet nokiaa. yht´äkkiä nokia romahti; mutsi ja Make vaan nauroivat, että maallista tämä on vaan arvonmenetys. Katselin heitä ja näin ettei pörssiromahdukset tuntuneet missään vaikka hävisivät varmasti kymmeniä tuhansia euroja. he hävisivät ja silti nauroivat. Heillä on mökit ja asunnot, luottotiedot ja tilillä rahaa ja vielä ne nokiatkin. Silloin ajattelin itsekseni, että minäkin alan käyttämään rahaa oikein. Että vaikka kaikki menis niin mitä vitun väliä? Ja jos voittoa tulis niin antaa tulla. Vanha kehno minut joskus vie ja vieköön saatana. Minun omaIsuus - jos sitä on - menee minulle tärkeille ihmisille. Mitään en vaadi vastalahjaksi kuin kirjallisen lupauksen hautapaikan ylläpidosta ja kolmesta kyyneleestä ja maljasta jouluaattoisin.
Markkinoiden vapautta korostava oikeistolainen populismi, jota höystetään välttämättömyyden vaatimuksilla ja yhteisvastuun käskyillä, haluaa pakottaa kaikki samaan ruotuun pelkästään markkinoiden ehdolla.
toimimista.
Niinsanotut ongelmamaathan sitten ovat näitä markkinoiden ja rahoittajien ns. torppareita, kun markkinat vievät niiltä itsenäisyyden. Tässähän on nyt sitten selkeästi ja alastomasti tämän asian ydin.
Oikeistovoimat vaativat valtaa markkinoille, vaativat alistumista, ”tosiasioiden hyväksymistä” ja pakkokonsensusta, jopa epäonnistuneiden markkinoiden uhreilta. Se on selvää markkinadiktatuuria, ensikaikuja ns. autoritaarisen kapitalismin todellisuudesta.
Tätä autoritaarisen kapitalismin mallia yritysjohtajat ja poliittiset vaikuttajat ovat tutkineet mm. Kiinassa ja eräissä Aasian maissa. Malli on vaikuttava, koska siinä kansalaiset pakotetaan kapitalismiin, kuluttamiseen ja yrityselämän etujen puolustamiseen. Valtioista on tullut markkinoiden tukiorgaaneja, kuten nykyisyys on osoittanut, riskin kantajia.
Kapitalismin ideologia julistaa luovan tuhon oppia, mutta siirtää heti tilaisuuden tulleen riskit valtioiden ja yhteiskuntien kannettaviksi. Kapitalismi alkaa näyttää taloudellisten korporatioiden verkostolta, itsetuhon järjestelmältä, jossa tuhon laskut maksatetaan muilla.
Noin se menee.