Serkkuni(Joni) kuoli reilu vuosi sitten pahassa autokolarissa..
Pystyn käsittelemään hänen kuolemaansa vasta nyt sillä tunsin kauan syyllisyyttä siitä etten ollut hänelle tarpeeksi hyvä serkku..
En pysty vieäkään käymään hänen haudallaan tai kolaripaikalla mutta ainakin pystyn jo hieman ilmaisemaan miltä minusta tuntuu..
Joka ilta sytytän kynttilän Jonin muistolle..ja päivä päivältä lähestyn hetkeä jolloin ensimmäistä kertaa pystyn menemään haudalle..
Koen edelleen syyllisyyttä huonona serkkuna olemisesta ja tahdonkin nyt vain sanoa,että toivon kaikkien kertovan läheisilleen miten tärkeitä he teille ovat..sillä minä en sitä koskaan Jonille sanonut ja kadun sitä koko loppu elämäni ajan..
Kiitos jos jaksoitte lukea tämän..
Pystyn käsittelemään hänen kuolemaansa vasta nyt sillä tunsin kauan syyllisyyttä siitä etten ollut hänelle tarpeeksi hyvä serkku..
En pysty vieäkään käymään hänen haudallaan tai kolaripaikalla mutta ainakin pystyn jo hieman ilmaisemaan miltä minusta tuntuu..
Joka ilta sytytän kynttilän Jonin muistolle..ja päivä päivältä lähestyn hetkeä jolloin ensimmäistä kertaa pystyn menemään haudalle..
Koen edelleen syyllisyyttä huonona serkkuna olemisesta ja tahdonkin nyt vain sanoa,että toivon kaikkien kertovan läheisilleen miten tärkeitä he teille ovat..sillä minä en sitä koskaan Jonille sanonut ja kadun sitä koko loppu elämäni ajan..
Kiitos jos jaksoitte lukea tämän..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.