Nuorena joskus vaikeuksien keskellä ajattelin, että vetäydyn maailmasta ja rupean munkiksi. Nyt vanhempana, vaikeuksien ja yksinäisyyden iskiessä olen uudistanut ajatukseni. Syynä ovat oikeastaan olleet rahavaikeudet, jotka ovat ajaneet minut tukalaan tilanteeseen (maksuhäiriöihin ja masennukseen). Joskus olen tosissani miettinyt vapaaehtoista lähtöä maailmasta, mutta vielä en ole toteuttanut suuunnitelmaani. Sitten olen palannut synkkinä hetkinä nuoruuden ajatukseen, että vetäydyn maailmasta, jätän kaiken ja rupean munkiksi itsetuhon sijaan. Nyt kysynkin, miten ortodoksinen kirkko suhtautuu ihmiseen (luterilaiseen) joka haluaa paeta vaikeuksia luostarin turviin. Ottaako kirkko vastaan? Saako luostarissa ruoan ja pedin työtä vastaan, jos jättää entisen elämän? Taustalla on toki usko Kristukseen, joten tämäkin asia on otettava huomioon. Olen aina viihtynyt ortodoksisessa kirkossa, vaikka varsinaiseen jumalanpalvelukseen en ole osallistunut.
Antaako ortodoksikirkko pakenevalle turvapaikan?
Miten on?
376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, luostarit ovat aina olleet täynnä ihmisiä, joilla ei maailmassa ole mennyt hyvin... nykyään luostareihin mennään enimmäkseen vain kutsumuksesta, kun on muitakin avuntarjoajia....
No, voithan sinä yrittää, mutta asia on sillein, että velat pitää olla maksettuna, ennen kuin pääsee luostariin asukiksi. ja elatusvelvolliset lapset ovat täyttäneet jo 18v.
Mutta näen kohdallisi muun ongelman; olet siis ev. lut.... liity vaan kirkkoomme, mutta opisle ortodoksisuutta ensin muutama vuosi, että opit talon tavoille, ja ala sitten haaveilla luostarista, eli varaa tuohon projektiisi ennen luostariin menoa, noin 10 vuotta aikaa...
Monenlaisia vastauksia tulet saamaan, joten laitan minäkin tähän omani.
Luostari tietenkin ottaa vastaan, mutta ei sinne voi omaa elämäänsä paeta, eihän luostari niin yhteiskunnan ulkopuolella ole, että sinne voisi romanttisesti vetäytyä pois kaikista maailman huolista. Ja aina joudut jotenkin sopimaan maksuhäiriösi ja muut taloudelliset sotkusi, nehän seuraavat elämässäsi kaikkialle.
Munkiksi tai edes noviisiksi sinua tuskin kelpuutetaan, mutta ehkä sinua neuvotaan tulemaan vapaaehtoistyöhön, jota voit tehdä ruokapalkalla ja saata jonkinlaisen yösijankin vierasmajasta.
Vapaaehtoisena työntekijänä sitoudut tekemään vain sovitun ajan töitä ja samalla pääset miettimään omaa olemisen mahdollisuutta luostariyhteisössä, joka ei voi olla tuttu ulkopuoliselle. Voit varautua siihenkin, ettet ikinä sopeudu etkä myöskään viihdy luostarissa. Yhden iltapäivän ajaksi ei kuitenkaan kannata mennä luostarin väkeä omilla ongelmillaan vaivaamaan.
Ota yhteyttä luostariin ja kysele asiasta. Mieti jo valmiiksi, millä tavalla voisit työlläsi auttaa luostaria, mitä kaikkea osaat ja missä töissä olet oikein hyvä. Jos olet todella kiinnostunut, löydät kaikki tarvittavat yhteystiedot aivan itse.
Jos olet mies, voit ottaa yhteyttä Uuden Valamon luostariin tai Pokrovan yhteisöön. Jos olet nainen, sinun on parasta kysellä paikkaa Lintulan luostarin talkoolaiseksi.
Kyllä se siitä järjestyy!
Olet pohtinut asiaa ja laittanut sen kirjalliseen muotoon eli olet jo järjestämässä elämääsi.
Yhdyn edellisiin neuvoihin.
Ota tilanne rauhallisesti, mieti asioita myönteisesti, järkeile että olet tullut elämän taitekohtaan, mieti valintoja mutta heitä pois itsetuho-ajatukset!
Kyllä sinä tästä selviät ja elämäsi muuttuu parempaan suuntaan.
Toivon kaikkea hyvää sinulle!