Ken Ham (AiG/Creation Museum) on tyytymätön nykyiseen arkkilelujen tasoon. Hän on aidosti huolestunut siitä, että liian lelumaiset lähinnä kylpyammeisiin tarkoitetut arkkilelut saattavat antaa lapsille kuvan, että arkki tulvineen onkin vain satua!
Onneksi Ham kuitenkin kertoo, miten oikeat arkkilelut on tehtävä, jotta pilttien indoktrinoinnin apuvälineistö (arkkilelut) ovat linjassa muun propagandamateriaalin kanssa, ja annettu vaikutelma on se haluttu.
http://www.patheos.com/blogs/friendlyatheist/2012/08/14/creationist-ken-ham-noahs-ark-toys-are-too-unrealistic-but-the-real-ark-was-just-fine/
"Realististen arkkilelujen" suunnittelua varmaan helpottaisi, jos joskus jossakin tehtäisiin Genesiksen ilmoittamien täsmällisten mittojen mukainen merikelpoinen puualus ilman nykytekniikkaa ja -materiaaleja.
Onneksi Ham kuitenkin kertoo, miten oikeat arkkilelut on tehtävä, jotta pilttien indoktrinoinnin apuvälineistö (arkkilelut) ovat linjassa muun propagandamateriaalin kanssa, ja annettu vaikutelma on se haluttu.
http://www.patheos.com/blogs/friendlyatheist/2012/08/14/creationist-ken-ham-noahs-ark-toys-are-too-unrealistic-but-the-real-ark-was-just-fine/
"Realististen arkkilelujen" suunnittelua varmaan helpottaisi, jos joskus jossakin tehtäisiin Genesiksen ilmoittamien täsmällisten mittojen mukainen merikelpoinen puualus ilman nykytekniikkaa ja -materiaaleja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lueskelin tässä taannoin sisarentyttäreni lasten (Ovat uskova perhe) pientä sarjakuvatyyliin laadittua kirjasta, Raamatun kertomuksia lapsille, tai jotain sinne päin, en muista tarkalleen.
Siinä oli kuvattuna mm. vedenpaisumustarina sarjakuvatyyliin. Ensin partasuinen Jumala antoi Nooalle käskyn pilvien lomasta taivaalta, sitten oli Nooa poikineen rakennustyössä, sen jälkeen eläimet kauniissa parijonossa sulassa sovussa marssimassa arkkiin sisään. Joka kuvan alla lyhyt selostus pikkulapsille sopivaan tyyliin kuvan tapahtumista.
Seuraavaksi tuli dramaatisempaa. Rankkasade, myrskyävä meri, Nooa rukoilemassa polvillaan keikkuvassa arkissa, katto vuoti, pelokkaan näköiset eläimet. Sitten tilanne rauhoittuu, aurinko näkyy pilvien lomasta, kyyhkynen oksa nokassaan, vesi laskee ja kaikki tulevat ulos viheriöivään (!) luontoon ja lähtevät omille teilleen.
Huomioni kiinnitti, ettei sanottu sanaakaan niiden kohtalosta, jotka eivät olleet kyydissä. Ei mitään siitä, mikä oli koko homman tarkoitus. Vain pelkkä kiva tarina. Samaa tyyliä olivat kaikki muutkin kertomukset ja vaikka tyylilaji olikin sadunomainen kertomus, niin totena niitä tarjottiin.
Todellakin. Huolestuttavaa luulisi olevan nimenomaan se, jos tarinaa alettaisiin todellistaa.
Juu, ei varmaan kannata odottaa, että uskonnollisessa lastenkirjassa korostettaisiin niitä tarinan päähenkilön nurjia puolia kuten julmuus, vastuuttomuus ja taitamattomuus.
Kertomuksissa ratkaisevaa ainakin pienten lasten suhtautumisen kannalta taitaa olla se, missä sävyssä nuo tarinat kerrotaan. Lapsi kyllä vaistoaa sen, miten lukija suhtautuu asiaan, ja jos lukija uskoo, niin kyllä se tarinan uskottavuutta lapsen silmissä ainakin nostaa - täysin kirjan aiheesta riippumatta.
Tuo tekijöiden suhtautuminen asiaan saattaa näkyä myös noiden leluarkkien kohdalla.
No hieno idea! Realistisuuden vaatimuksesta sitten suhteessa samassa kokoskaalassa kaikki maailman eläimet samaan arkkiin kaksitellen. olleet ja menneet lajit sekä oletettu määrä sellaisia, joita ei vielä ole löydetty.
Hienohan se ideana on, mutta taitaa vaan valitettavasti jäädä näkemättä.