No niin, reservin kukot, sivarin lusmut ja inttihinnulit kera totaalitollojen!
Nyt vähennetään jokainen osaltamme ennakkoluuloja ja korjataan ennakkoasenteita oikeaan suuntaan.
Suurin osa täällä tuntuu olevan niin jumalattoman aukottoman oikeassa omissa mielipiteissäään, mitä en tietenkään halua kyseenalaistaa, pois se minusta.
Moniko teistä sivarien haukkujista on edes nähnyt sivari, saati jutellut jotain "sellaisen" kanssa.
No, tuskin monikaan, vastaan itse itselleni.
Mutta, yritetäänpä kaikki ottaa katsantoa toisenlaisiin ihmisiin, olivat nämä sitten vaikka minkä lajin hiihtäjiä tai heittäjiä. Ehkä joku tajuaa, että jokainen on, ainakin toivottavasti, yksilö omine tempauksineen.
Kysykää! Vastaan omasta puolestani, sivarina ja suomalaisena ihmisenä.
Nyt vähennetään jokainen osaltamme ennakkoluuloja ja korjataan ennakkoasenteita oikeaan suuntaan.
Suurin osa täällä tuntuu olevan niin jumalattoman aukottoman oikeassa omissa mielipiteissäään, mitä en tietenkään halua kyseenalaistaa, pois se minusta.
Moniko teistä sivarien haukkujista on edes nähnyt sivari, saati jutellut jotain "sellaisen" kanssa.
No, tuskin monikaan, vastaan itse itselleni.
Mutta, yritetäänpä kaikki ottaa katsantoa toisenlaisiin ihmisiin, olivat nämä sitten vaikka minkä lajin hiihtäjiä tai heittäjiä. Ehkä joku tajuaa, että jokainen on, ainakin toivottavasti, yksilö omine tempauksineen.
Kysykää! Vastaan omasta puolestani, sivarina ja suomalaisena ihmisenä.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Minulla olisi muutama kysymys siviilipalvelusmiesten mietteistä yleensä ja muutama kysymys sinun aikaisemmista kirjoituksista.
Ensinnäkin omantunnonkysymys kaikille sivareille (ja myös totaaleille):
Kuinka moni voi oikeasti sanoa menneensä sivariin uskonnollisten tai vahvojen ideologisten syitten vuoksi, niin kuin edellytetään (sama koskee myös totaalikieltäytyjiä. Kuinka moni voi sanoa oman kieltäytymisensä johtuvan vahvoista ideologisista syistä). Tässä tapauksessa ideologialla en tarkoita ajatusmaailmaa "armeija haisee" tai turha minun on tuhlata puoli vuotta toisten komenneltavana kun pystyn sivarissa opiskelemaan samalla, vaan vakaumusta jossa ei haluta millään tapaa osallistua armeijan toimintaan, koska kyseinen henkilö ei missään tilanteessa voisi tappaa ihmistä edes omansa tai kaverin hengen suojelemiseksi.
Jos oma vakaumuksesi ei sopinut äskeiseen määritelmään, niin millainen se sitten on? Perustele myös miten kyseisen vakaumuksen ajama asia on tärkeämpää kuin puolustusvoimien tehtävä (joka on turvata Suomessa laillinen valtiojärjestys, itsenäisyys ja sen myötä ihmisoikeudet, jne.).
Toinen omantunnon kysymys kaikille niille sivareille, joiden mielestä he ovat menneet sivariin vahvojen ideologisten syitten vuoksi: Aikanaan Mahatma Gandhi osoitti, että valloittajaa vastaan voi taistella myös aseettomasti, jos vain on valmis uhraamaan oman henkensä. Kuinka moni teistä on valmis mahdollisen sodan syttyessä estämään rauhanomaisesti vihollisen hyökkäyksen (esimerkiksi muodostamalla ihmisketjun kaupunkiin tulevien panssarivaunujen eteen), vaikka se vaarantaisi henkenne? Varmasti armeijan käyneittenkin joukosta löytyy käpykaartilaisia, mutta väittäisin, että merkittävästi suurempi joukko armeijan käyneistä on valmis riskeeraamaan oman henkensä toisten puolesta kuin siviilipalveluksen käyneistä (totaaleista puhumattakaan).
Aikaisemmista kirjoituksistasi päättelin sinun uskovan, että armeija on täysin turha laitos, koska Suomea ei uhkaa mikään sotilaallinen uhka. Venäjän uhasta puhuville sanot heidän "veivaavan vuosikymmenestä toiseen samaa levyä". Perustele minulle miksi et usko Venäjän enää milloinkaan olevan sotilaallinen uhka Suomelle?
Itse pidän Venäjää entistä suurempana uhkana Suomelle, koska siellä on minun mielestä menty pelottavasti samaan suuntaan kuin 1930-luvulla. Nykyään Venäjällä on yhdellä henkilöllä eli presidentillä ylivalta sekä sisä-, että ulkopolitiikan osalta (samoin kuin Stalinin aikaan), ihmisten elintaso erot ovat kasvaneet valtavasti ja se on jo aiheuttanut merkittävää katkeruutta, Presidentti pystyy säätelemään myös oikeuslaitoksen toimintaa ja myös määrittelemään lakeja melkein mielensä mukaan (Jukosin tapaus) ja kaiken kruununa on tietysti Tšetšenian tapaus, jossa Putin haki kansansuosiota pistämällä koko Tšetšenian maan tasalle "terroristi" jahdissaan.
Sitä paitsi mielipiteessäsi on yksi todella PAHA virhe. Se ei ota kantaa siihen, että onko Suomi saanut olla rauhassa viimeiset 60 vuotta nimenomaan sen vuoksi, että meillä on tehokas ja uskottava puolustus? Esimerkiksi 1960-luvulla itäblokin kuohuessa olisi ollut hyvin suuri riski, että Neuvostoliitto olisi samalla liittänyt Suomen osaksi itseään turvallisuuden nimissä, jos Suomella ei olisi ollut riittävän tehokasta puolustusta. Uskottavan puolustuksen ylläpitämisen tarkoitus on nimenomaan ESTÄÄ koko hyökkäys tekemällä sodasta viholliselle poliittisesti ja taloudellisesti liian kalliin. Jos Suomi joutuisi sotaan, niin se tarkoittaisi sitä, että olemme epäonnistuneet luomaan riittävän uskottavat puolustusvoimat, jotta olisimme pystyneet estämään hyökkäyksen pelkällä pelotteella.
Sivari ei ole ikinä kiinnostanut.
Armeijassa sain B-paperit jalkojeni vuoksi. Siis puoli vuotta kasarmilla makoilua. Ei kiitos, olen työkykyinen ja -haluinen, mutta marssimaan en pysty.
TYÖsiirtola vaikutti oivalta vaihtoehdolta ja sitähän se sitten olikin. Seitsemän kuukautta raskaita louhintatöitä Helsinki-Vantaan kolmannen kiitoradan työmaalla. Päivääkään en ollut ns. vempassa. Pisin gines 2,5kk.
Toisaalta armeijan syrjivyys (joka on päivänselvä tosiasia) oli kuitenkin yksi vaikuttimeni myös.
Voin väittää maksaneeni veroja aika mukavasti, myös "intti" aikana. Ketään ei sen sijaan tunnu kiinnostavan se, että naiset, ahvenanmaalaiset ja jehovantodistajat nauttivat täsmälleen samoista eduista, mutta velvollisuudet eivät ole samat. Kenenkään ei ole esimerkiksi pakko synnyttää.
Joo. Hyviä kysymyksiä. Vastaaminen veisi varmaan monta tuntia, mutta laitan nyt ainakin alun tähän, niin päästään asiaan.
Tiedän tietenkin vain sen mitä itse olen kokenut ja mitä sivareita tunnen ja olen tavannut. Sanoisin, että oikeastaan vain yhden olen tavannut, jolla oli syvä uskonnollinen vakaumus.
Muilla oli ja on sitten syitä laidasta laitaan, ehkä yleisin on se yleisasenne, ettei homma huvita tai kiinnosta tai tunnu itselle mielekkäältä vaihtoehdolta. Osa on sitten , usko pois, hyvin "isänmaallisia", mutta sotalaitos ei vaan kiinnosta ja sivariin mennään mielellään tekemään Suomen hyväksi asiallista ja itselle kiinnostavampaa hommaa, joka koetaan tärkeäksi.
Kaikki varmaan tietävät alat, joilla voi sivarin suorittaa, joten vaihtoehtoja on. Osa toki vähän turhanlaisia, mutta suurin osa tärkeitä ja asiallisia töitä.
En pidä sanasta isänmaallinen, se on liian valtiolline termi minulle, joten en sitä käytä.
Vakaumus on hankala termi. Mielestäni sotilaskoulutuksesta kieltäytymiseen ei tarvita mitään vakaumusta. Vakaumus oikeastaan tarvittaisiin siihen, että haluaa osallistua niinkin tuhoisaan toimintaan. Sinänsä tappamista tai väkivaltaa vastaan ei itselläni ole mitään siinä mielessä kuin vakaumus sitä vastaan käsitetään. Ne ovat osa tätä maailmaa.
Itse haluaisin, että Suomessakin sotiminen jätettäisiin ammattilaisille. Uskon yhä edelleen siihen, että motivaatio on paras puolustustae, ei pakko tai teloitusryhmä.
Jos nyt sattuu sota tulemaan, niin enpä tiedä mitä tekisin. Kai ne jotain keksivät, eli "ota ase tai pannaan sulle kuula kalloon". Niinhän se käytännössä toimii ja on aina toiminut. No sitten otan sen rynnärin ja lähden metsikköön.
Olen suht hyvä ampuja ja taitava metsässäliikkuja itä-Suomen rajaseutujen kasvattina. Henkeäni en Suomen valtion puolesta haluaisi heittää, mutta tuttujen kalavesien ja syntyseutujen puolesta vois ehkä pari vihulaista listiä. Kulttuuri ja kieli tekevät minulle Suomen ja suomalaisuuden, ei niinkään valtio. Mutta, jättäisin sotimisen tosiaankin mieluummin niille, joilla siihen on aito mielenkiinto.
No myönnetään, etten tiedä onko armeija turha. Ei sitä kukaan tiedä, uskomme vain eri asioita. Välillä pitää provoilla, tietenkin. Eikä sitäkään kukaan TIEDÄ, onko Venäjä uhka vai ei. historia on huono perustelu monelle asialle. Suurimman osan suomalaisten historiasta on Ruotsi ollut uhkana, mutta hiljaista on Svean pojilla pitänyt viime aikoina.
Siinä missä sinä pidät Venäjää uhkana, minä en pidä. Uskonasioita nämä ovat, eivät niinkään tiedon. Ja Venäjän uhkaa, jos sitä on, voitaisiin yrittää poistaa yhteistyöllä ja kaupankäynnillä, mitä on tietty tehtykin. Ja voin taas vanhana metsäteollisuusalueen kasvattina kertoa, että kyllä on naapurinpojilta riistetty aikalailla viime vuosikymmeninä. Motot rullaavat Karjalan metsissä 24/7 ja kaikki raha tulee Suomeen. Heh, uskokaa pois. Karjala tulee takas puuna.
Joku jo totesikin samaa kuin minä, että on aivan järjetöntä ja mielivaltaista, että ahvenanmaalaiset ja Jehovan Kaverit on vapautettu asepalveluksesta. Kyllä, tiedän perustelut, mutta hanurista se on silti. Ja SE on se ainoa suuri epäkohta mulle nykyään. Se ei vaan mene jakeluun, että jos minä kasvan Venäjän rajalla ja joku jossain saaressa meressä, ja ollaan muka niin samaa maata ja kansaa (jätän kertomatta mielipiteeni Ahvenanmaasta nyt) niin toisesta tehdään väkisin sotilasta ja toinen ei edes tiedä missä Venäjä on.
Valittelen tekstin mahdollista sekavuutta, oli eilen pienet juhlat. jospa tästä kuitenkin keskustelu saataisiin. Otan nyt kahvia.
En ota kantaa tuohon 60-vuotiseen rauhaan ja miehitykseen, koska se on mennyttä. On se toki mahdollista, että sotalaitos esti miehityksen vaikka vuonna -68, mutta kun ei meillä ole tietoa toisesta vaihtoehdosta eli mitä olisi ollut ilman armeijaa, saati yleistä asevelvollisuutta.
Ei minun henkilökohtainen ongelmani ole sotalaitoksen olemassaolo, vaan yleisen asevelvollisuuden olemassaolo, johon taas en itse halua olla osallisena vain sen takia, että on kassit alakerrassa.
"Uskottavan puolustuksen ylläpitämisen tarkoitus on nimenomaan ESTÄÄ koko hyökkäys tekemällä sodasta viholliselle poliittisesti ja taloudellisesti liian kalliin. Jos Suomi joutuisi sotaan, niin se tarkoittaisi sitä, että olemme epäonnistuneet luomaan riittävän uskottavat puolustusvoimat, jotta olisimme pystyneet estämään hyökkäyksen pelkällä pelotteella.
"
Tiedän. Tiedän monta asiaa. Tuota on kenenkään tavallisen suomalaisen vaikea olla tietämättä. Sen verran on levy pyörinyt lautasella männävuosina. Kuka lie noin hyvän kappaleen sanoittanut? Ehrnrooth-vainaa?
"Suomi on hyvä maa...." Niin on. Osa suomalaisista vain ei ole.
Jo ihan keskustelun vuoksi aion esittää muutamia vastaväitteitä vastauksiisi.
Ensimmäinen väitteesi joka oikein pahasti osui silmääni oli "jättäisin sotimisen tosiaankin mieluummin niille, joilla siihen on aito mielenkiinto". Itse olen melko maanpuolustushenkinen, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että olisin kiinnostunut sotimaan, vaan aivan päinvastoin. Nykyinen sota-ajan tehtäväni on sen verran kusinen, että jos isoon pilliin vihelletään, niin 90% todennäköisyydellä en tulisi näkemään sodan loppua. Koska olen erittäin mieltynyt omaan olemassaolooni, niin mielenkiintoni keskittyy lähinnä siihen kuinka VÄLTTÄÄ sotiminen. Kukaan terve ihminen ei voi olla aidosti kiinnostunut sotimisesta, vaan siitä kuinka sen voi välttää. Jos armeijaan laitettaisiin ainoastaan sotahulluja fanaatikkoja, niin todennäköisesti pääsisimme "nauttimaan" ensimmäisestä sodasta (joka olisi todennäköisesti vielä sisällissota) muutamassa vuodessa (ja sitä ennen tulisi vino pino muita uhreja sekopäitten ammuskellessa mihin sattuu). Sotiminen on liian vaarallista, jotta sen voisi jättää siitä pitävien ihmisten käsiin.
Ammattiarmeija tuntuu olevan aihe, joka tuntu ponnahtavan esille aika usein asevelvollisuutta koskevissa keskusteluissa. Harvoin kuitenkaan mietitään mitä se oikeasti tarkoittaisi:
Ensimmäinen vaihtoehto olisi se, että koko nykyinen puolustusjärjestelmä korvattaisiin puhtaasti ammattisotilailla. Ammattiarmeijassa on kuitenkin yksi hyvin huono puoli. Sotilaille pitäisi maksaa kilpailukykyistä palkkaa ja sen myötä kyseisen ratkaisun hinta tulisi olemaan pöyristyttävän suuri. Tällä hetkellä Suomella on (alakanttiin arvioiden) noin 200000 miehen kokoiset aseistetut puolustusvoimat, joista noin 80000 miestä voidaan laskea tehokkaaksi taistelujoukoksi ja loput reserviksi. Vaikka koko reservi unohdettaisiin ja taistelujoukkojenkin määrää laskettaisiin vaikka 50000 mieheen, niin silti pelkät juoksevat palkkamenot söisivät koko nykyisen puolustusbudjetin ja varmaan jäätäisiin muutaman miljardin verran miinuksellekin. Kun siihen lisätään välttämättömät materiaali hankinnat ja muut juoksevat kustannukset (vesi ja sähkölaskut, vuokrat, jne.), niin Suomen pitäisi korottaa puolustusvoimien osuutta bruttokansantuotteesta jonnekin 3,5 - 5,5%:n luokkaan. Se lisäisi valtion kokonaiskustannuksia 15 - 20% ja kyseiset kustannukset siirtyisivät luonnollisesti veronmaksajien maksettavaksi. En usko, että kovinkaan moni töissä käyvä ihminen on valmis maksamaan 15 - 20% enemmän veroja (varsinkin kun kaikilta ei voisi ottaa yhtä paljoa, joten todellisuudessa keskituloiset ihmiset joutuisivat maksamaan yli 30% enemmän veroja). Tietysti kyseinen summa voitaisiin kattaa poistamalla muita sosiaalietuisuuksia, kuten ilmainen sairaanhoito ja koulutus, työttömyysturva ja niin edelleen, mutta tuskin kovinkaan moni sitäkään haluaisi.
Toinen vaihtoehto on korottaa puolustusbudjetin osuutta BKT:stä 1,43 %:sta vain vähän reiluun 3 %:n, joka sekin nostaisi aika ikävästi veroja, joskin ei mahdotonta määrää. Tämä vaihtoehto on kuitenkin realistinen vain siten, että Suomi liittyisi sotilasliitto Naton täysijäseneksi. saisimme Natolta turvatakuut, mutta joutuisimme myös itse osallistumaan vastaaviin takuihin. Eli se tarkoittaisi pienimmillään sitä, että Suomi joutuisi kustantamaan esimerkiksi USA:n Afganistanissa käymää sotaa. Pahemmassa vaihtoehdossa esimerkiksi jokin Iranilainen terroristiryhmä tekisi vakavan terrori-iskun USA:ta vastaan ja Suomi joutuisi täyttämään turvatakuut lähettämällä joukkoja Irania vastaan käytävään sotaan. Tästä valinnasta joutuisivat eniten maksamaan sinkkiarkussa kotiin palaavien miesten ja naisten omaiset. Lisäksi se tekisi Suomesta samalla tavalla terroristien kohteen kuin esimerkiksi Espanjasta tuli, kun he lähettivät joukkoja Irakiin. Olemmeko valmiita siihen, että jonain kauniina ruuhka-aamuna Helsingin metrossa räjähtää 10 kpl naulapommeja?
Itse asiassa historia voi olla todella hyvä perustelu, jos sitä osataan tulkita oikein. Väärällä tavalla tulkitsemalla voidaan juuri katsoa, että Ruotsi muodostaa suuremman sotilaallisen uhan Suomelle, koska hehän ovat valloittaneet meitä pidemmän aikaa. Kyseinen historian tulkitsemistapa muistuttaa vähän rasistien tulkintaa somaleista. Koska vähän suurempi prosentti somaleista tekee rikoksia kuin valtaväestö, niin kaikki mustat ovat uhka suomalaisille. Oikeanlaisessa historian tulkinnassa ei tutkita sotien määrää tai kestoa tai muuta vastaavaa, vaan sotaan johtaneita syitä. Aikoinaan Ruotsi hyökkäsi Suomeen (ja pirun moneen muuhunkin paikkaan), koska silloin Ruotsissa oli kaikki valta yhdellä (tai muutamalla) vallanhimoisella ihmisellä ja väestö oli heikosti koulutettua, joten heitä oli helppo ohjailla. Samat syyt johtivat aikoinaan Neuvostoliiton valloituskampanjaan. Nykyään Ruotsi on demokratia ja sen väestö on niin sivistynyttä ja hyvinvoivaa, ettei heitä millään saisi suostuteltua hyökkäyssotaan. Venäjällä taas tilanne on aivan toinen, kuten alkuperäisessä viestissä kuvailin.
Vaikka 2 miljardia euroa vuodessa ja erinäinen määrä vitutuksen täyttämiä kuukausia onkin kova hinta maksettavaksi, niin pitää aina miettiä mikä sen mahdollinen vaihtoehto on. Jos riskeeraisimme kaiken lopettamalla puolustusvoimat ja uhkapelimme kusisi omille nilkoillemme, niin millaista elämämme sitten olisi? Meillä ei olisi oikeastaan kuin kolme eri vaihtoehtoa:
Joko pyrkiä elämään sopuisasti miehittäjien kanssa heidän pienimpiäkin oikkuja noudattaen. Tällöin todennäköisesti meiltä pyrittäisiin pikkuhiljaa kitkemään pois kaikki kansallinen mentaliteetti kieltämällä, niin kansalliset symbolit, kuin oma kielemmekin. Joutuisimme elämään toisen luokan kansalaisina omassa maassamme. Kannattaa joskus käväistä lahden toisella puolella kysymässä kuinka miellyttävää kyseinen elämäntapa on (tai vaikkapa Tiibetissä, jos jokin eksoottisempi paikka kiinnostaa). Virolaisten kanssa jutellessa alkaa hyvin pian ymmärtämään miksi he inhoavat yli kaiken Virossa asuvaa venäläistä vähemmistöä.
Tai voimme yrittää tapella miehittäjiä vastaan sissisodan keinoin käyttämällä kaikkea mahdollista aseena. Tämä tietenkin johtaisi siihen, että miehittäjän armeija tulisi käyttämään toinen toistaan epäinhimillisempiä keinoja pyrkiessään estämään tulevat iskut. Satunnaiset teloitukset, raiskaukset ja kaikkien vapauksien kieltäminen tulisi olemaan meille arkipäivää. Tšetšenia on hyvä esimerkki kaikesta siitä julmuudesta mitä kyseinen tilanne voi olla (ja USA teot Irakissa osoittaa, että samaan julmuuteen voi syyllistyä mikä tahansa miehitysarmeija oli se kuinka "sivistyneestä maasta" tahansa).
Kolmas vaihtoehto olisi paeta maasta ryhtyä pakolaiseksi. Täällä yllättävän moni "kehuskelee" sillä kuinka he nostaisivat kytkintä, jos alkaisi näyttämään yhtään uhkaavalta. Vaikka minulla ei ole itse henkilökohtaisesti penniäkään kiinni tässä maassa ja varmaan saisin töitäkin suurimmasta osasta maailmaa, niin silti en voisi lähteä, koska en mitenkään voisi siirtää samalla turvaan kaikkia minulle tärkeitä ihmisiä. Ainoa keino suojella heitä on jäädä puolustamaan maata ja tehdä kaikkeni, jotta he ovat turvassa. Osalle ihmisiä on se oma napa ja sen hyvinvointi kaikkein tärkeintä maailmassa, mutta heidänkin kannattaa miettiä sitä tosiasiaa mitä pakolaisen elämä tulee olemaan. Jollette satu olemaan jokin huippuasiantuntija omalla alallanne, niin tuskin tulette saamaan kansalaisuutta tai edes työlupaa suoralta kädeltä, vaan päädytte pakolaisleiriin useiksi vuosiksi. Kannattaa kysyä esimerkiksi Kosovon pakolaisilta miltä tuntuu muuttaa vieraaseen maahan, jonka kieltä ette ymmärrä ja missä osa väestöstä pitää teitä inhottavina sosiaalipummeina. Sitä paitsi se mitä pakolaiset kokevat Suomessa on silti 10 kertaa parempaa mikä monella pakolaisella on edessä esimerkiksi Briteissä tai muualla maailmassa.
Neljäntenä vaihtoehtona voitaisiin tietenkin pitää kääriytymistä kyyryyn johonkin suppaan ja sinne kuolemista...
Sen tasapuolisuushomman aion käydä läpi totaalin kommenttien alla, kunhan ehdin sen kirjoittaa.
Hötkyillessäni laitoin vastaväitteet kommenteihisi tuonne totaalin alle.
Oletpa kirjoittanut! asennetta, sanon minä.
Ihan lyhyesti heitän vielä kysymyksen:
Miten voi olla niin tärkeää jäkittää joka julli sinne laitokseen, jos reservin määrä on noin valtava ja varusmiehiä vissiin joka ikäluokasta noin 30 000. Missä siinä tuntuu ne pari tuhatta, joita se homma ei jostain syystä kiinnosta? Eikö "niiden" vois antaa olla rauhassa vaan omissa oloissaan. Peräänkuulutan yhä motivaatiota sotapalveluksessa.
Työpäivä uhkaa päättyä. Mutta niitä riittää.
Palaamme asiaan.
niin, todettakoon, että menen heti jollakin presidentin erikoisluvalla armeijaan, kun Jehovan Kaveri -naapurinikin sinne joutuu kera Svanten Ahvenanmaalta. Haluaisin nimittäin leireillä metsässä kesät talvet ja ampua erilaisilla aseilla.
Ehkä vähän huumoria mukana tässä, mutta sitäkin tarvitaan, kyllä totuus löytyy rivien välistä lukutaitoisille ja ymmärtäväisille.
Omasta puolestani voin todeta, että jos tänne nyt joku sakki hyökkää, niin joudan kyllä sotimaan siinä mukana. Toivottavasti Svante ja Jehovakin joutavat ja joutuvat.
Meitä sivareitakin on niin monenlaisia, paskoja ja parempia, kuten muitakin ihmisiä. Senkin totean täällä nimettömänä kaikelle kansalle taas kerran, että jos nyt ois kutsunnat, niin sotaväkeen menisin. Ois nopeemmin ohi se homma.
Tällä palstalla suurin valituksen aihe nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästä tuntuu olevan sen "epätasa-arvoisuus".
Ensinnäkin otetaan typerin kohta tästä tasa-arvohommasta. Naiset. On totta ettei kaikkien naisten tarvitse synnyttä, mutta silti heidän ei tarvitse käydä armeijaa. Mutta jos alamme miettimään mitä epätasa-arvoa naiset saavat kokea tällä hetkellä, niin yksi 6 kuukauden intti tuntuu pieneltä siihen verrattuna. Vaikka nainen ei synnyttäisikään, niin silti hän saa kärsiä naisille muodostuneesta 10 - 20% miesten palkkoja pienemmästä palkkakatosta. Kun lasketaan palkkakaton aikaansaama tulonmenetys naisille, niin siitä summasta tulee aika paljon isompi kuin mitä miesten vastaava summa on armeija ajalta.
Sen lisäksi naiset kärsivät myös pätkätöistä ja niin sanotusta "lasikattoilmiöstä", joka estää naisten nousun ylimpiin tehtäviin. Vaikka Suomi on edistynyt ja pyrkii edelleenkin edistymään tasa-arvossa, niin silti olemme kaukana todellisesta miesten ja naisten tasa-arvosta.
Miksi sitten on näin? Yksinkertainen syy on se, että kaikki työnantajat pelkäävät, että jos se nainen kaikista puheistaan huolimatta pamauttaa itsensä paksuksi ja hän joutuu maksamaan osan raskausajan kustannuksista ja vieläpä kärsimään siitä, että joutuu palkkaamaan lomasijaisen.
Vaikka kaikki nuo ongelmat saataisiinkin poistettua, niin silti nainen joutuisi valitsemaan joko perheen tai uransa jos käyttäisimme tätä totaalien suosimaa "eihän naistenkaan ole pakko synnyttää" veruketta. Siksi ehdottaisinkin, että pyrkisimme löytämään itsestämme edes sen verran "munaa" ettemme piiloutuisi naisten selän taakse tässä asevelvollisuus hommassa. Se ei ole pelkästään raukkamaista, vaan kuulostaa lapselliselta ruikutukselta kun otetaan huomioon miten paljon huonommin naisilla on monella muulla elämän osa-alueella.
Ahvenanmaalaisten kohdalla voidaan ajatella, että heidän pakottaminen Suomen armeijaan olisi sama asia kuin alkaisimme pakottamaan kaikkien naapurimaiden asukkaita Suomen armeijaan. Ahvenanmaa on autonomia, eli osittain itsenäinen osa Suomea. Aikanaan kun Ahvenanmaa liitettiin Suomeen laitettiin ehdoksi ettei kyseiselle alueelle saa viedä sotajoukkoja ja samalla tuli myös se ettei ahvenanmaalaisia voida pakottaa Suomen tai minkään muunkaan maan armeijaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että Ruotsi olisi liittänyt samoilla ehdoilla Ahvenanmaan itseensä. Nettikeskusteluja seuratessa tulee väistämättä mieleen, että monen suomenkielisen suomalaisen mielestä Ahvenanmaa on enemmän osa Ruotsia kuin Suomea ja heille ei pitäisi antaa mitään suomalaisten etuuksia, paitsi silloin kun puhutaan heidän vapauttamisesta asevelvollisuudesta. Silloin he tuntuvat olevan suomalaisiakin suomalaisempia.
Jehova todistajien vapauttaminen on minustakin tasa-arvon nimissä väärin, mutta sitäkin voidaan miettiä toisella tavalla. Jos kerran Jehovilla on niin helppoa, kun heidän ei tarvitse käydä sen enempää armeijaa kuin sivariakaan, niin miksi kaikki asevelvollisuudesta luistamista haluavat eivät vain ala Jehovan todistajaksi 10 vuoden ajaksi? Uskonnollisuus tuskin on syynä, koska suomalaiset ovat kauempana evankelisluterilaisesta uskosta kuin koskaan ennen. Tosi asia on, että 10 vuotta Jehovan todistajana on paljon työläämpi homma kuin 6 kuukautta armeijaa tai 13 kuukautta sivaria. todennäköisesti kaikkine osineen 1 vuosikin Jehovan todistajana olisi liikaa suurimalle osalle meistä. Jehovan todistajien kadehtiminen siksi ettei heidän tarvitse käydä armeijaa on yhtä typerää kuin se kun lapset kadehtivat niitä Afrikkalaisia lapsia joiden ei tarvitse käydä koulua.
Sanan tasa-arvo käyttäminen puhuttaessa siitä mitä tietty osa miehistä joutuu kokemaan kun he pakotetaan joko asepalvelukseen tai sivariin on täysin väärin, koska silloin halutaan tasa-arvon nimissä ainoastaan niitä etuisuuksia mitä osalla väestönryhmiä on, mutta ei olla valmiita ottamaan yhtään heidän velvollisuuksista tai taakoista. Ei se ole tasa-arvoa vaan itsekkyyttä.
Ensimmäisenä tulee väistämättä mieleen se kuinka sitä äsken kyseltyä tasa-arvoa edistää se, että osa porukasta voisi noin vain jättää intin väliin ilman sen painavampaa syytä kuin "eipä paljon nappaa metsässä rypeminen"?
Tällä hetkellä yli 90 % suomalaisista miehistä käy armeijan, mutta tuskin kyseinen prosentti kovinkaan kauaa pysyisi niin hyvänä jos armeija olisi täysin vapaaehtoista. Jo vapaaehtoisten saaminen 6 kuukautta pidempään palvelukseen alkaa nykyään olemaan vaikeaa, niin voi vain kuvitella kuinka paljon vapaaehtoisten määrä karsiutuisi jos koko intin voisi jättää väliin.
Vaikka ihmiskunta pyrkiikin moneen ylevään yhteistä hyvää ajavaan asiaan, niin ei pidä unohtaa, että pohjimmiltaan jokainen ihminen on LAISKA. Hyvä esimerkki siitä on nähtävillä monien kevyenliikenteenväylien vierellä. Vaikka 5 metrin päässä olisi asvaltoitu uuden karhea liittymä taloyhtiönpihaan, niin kaikki oikaisevat pihanurmikon kautta kulkiessaan töihin tai kotiin. Kuitenkin taloyhtiönkokouksissa kaikki haluavat yhtenä miehenä estää oikaisemisen, koska se pilaa takapihan nurmikon ja pensasaidat, mutta jo seuraava aamuna sama zombien armeija laahustaa nurmikon ja pensaikon läpi töihin.
Sama pätee armeijaan. Suurin osa suomalaisista ja vieläpä nuorista miehistä pitää puolustusvoimia ehdottoman tärkeinä, mutta jos he voisivat täysin vapaasti valinta mennäkö hikoilemaan inttiin 6 - 12 kuukaudeksi vai käyttääkö se aika rannalla löhöilyyn ja opiskeluun, niin ei ole vaikea arvata kuinka käy.
Jos taas se 30000:n miehen vuosittainen koulutuserä alkaa merkittävästi pienenemään, niin jo 5 vuodessa on menetetty armeijalta se "terävin" kärki, jolla on opit hyvin mielessä. 20 vuodessa koko puolustusvoimat voitaisiin lakkauttaa pappautumisen johdosta. Toisaalta jos huonosti kävisi, niin 10 - 20 vuoden sisällä pääsisimme varmasti jonkin muun maan armeijaan opiskelemaan aivan uudella innolla (kirjaimellisesti se kiväärin piippu niskassa) sodankäynnin ihanuutta.
Nyt olen niin hakoteillä ja metsikössä, että minun aikani ei valitettavasti riitä.
luulevat tehneensä "velvollisuutensa" työsiirtolassa. Älkäähän nyt sentään unohtako, että siellä työsiirtolassa ei täytetä velvollisuutta, vaan kärsitään rangaistusta velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Ja siinä ei puolustukseksi kelpaa se, että eräillä ryhmillä näitä velvollisuuksia ei ole.
tosin itseäni "sivarien haukkujana" jos kohta en kehujanakaan. Mutta asiaan, tunnen henkilökohtaisesti ainoastaan yhden kaverin, joka on tehnyt sivarin. Vaimoni sukulaispoika, muuten mukava poika, mutta on ns. skini ja kaiken lisäksi rasistinen, huone koristeltu natsi-aiheisesti, hakaristeillä sun muilla. Nyt kysyisin: Onko tavallista, että natsit tekee sivarin mieluummin kuin armeijan? Mielestäni kyllä hyvä, ettei noilla näkökannoilla varustettu poika mennyt armeijaan oppia saamaan, mutta samalla hieman yllätyin hänen valinnastaan.
Sanoisinpa, että tuo on erikoista jos mikä. Tässä se nähdään, että meitä on todellakin moneen junaan. Ja osa tulee vielä autolla perässä.
Kahvit meni väärään kurkkuun. sen mitä olen noita ns. natseja tavannut, niin kyllä on armeija ollut parasta elämässä.
Samoin olen nähnyt skinejä,jotka parin päivän päästä ovat lähteneet sivariksi. Tullessaan palvelukseen on ollut pää pulina, kaupunkitaistelijan vaatetus, merkkejä hihassa ja maihinnousukengät... ja sitten aamulla viedään säkkiä takaisin varusvarastolle.
Niinpä...ei kaikki "natsit" ole armeijassa vaan niitä löytyy kaikkialta. Myös teidän keskuudestanne. Joka vuosi näen tälläisia tapauksia.
T. Ammattisotilas
tunnen noin 20 sivaria ja he ovat kaikki täysin antifasisteja..eikä heistä saisi natsia kirveelläkään - tällaisia lienee 99.9 %
Miten mielestäsi suomalaisten tulisi toimia, mikäli Suomeen tunkeutuu vihamielinen ulkovalta, jonka sotilaat ryöstävät, raiskaavat ja murhaavat suomalaisia?
Panna hanttiin. Ei siinä ole mitään epäselvää.
Minun ongelmani on, ketkä ne hanttiinpanijat ovat. En halua, että kalavesiäni puolustaa teininysvärit, jotka eivät saa nuotiota syttymään vaan miettivät, miten tästäkin hommasta luistetaan ja koska vaihdetaan kalsarit. Homma vaatii pätevät miehet, joilla on siihen aito halu ja paras teknologia käytettävissä.
Ja mitä on "suomalaisuus"? Siitä voisi aloittaa seuraavan keskustelusarjan.
Pitääkö se ansaita, jos kyllä, niin miten. jne. jne. Miten suomalainen määritellään...
Kannatat siis ammattiarmeijaa? Millainen puolustusbudjetti meillä pitäisi mielestäsi olla ammattiarmeijan aikana?
Kannatan laadukasta armeijaa. Halvalla ei saa kuin "schaissea", sen tietää jokainen.
Puolustusbudjetin miettimiseen ei täällä kellään meistä riitä rahkeet eikä tietämys.
Tavan Tallaajan valtiontaloustuntemus on sitä, että jos teksti-tv:ssä lukee aamulla, että tutkimuksen mukaan Suomella ei ole varaa ammattiarmeijaan, niin tunnin päästä Tavan Tallaaja on vakaasti sitä mieltä, että Suomella ei ole varaa ammattiarmeijaan.
Tämän hän sitten kertoo työkavereille, jotka ovat aamulla tulleet aivan samaan tulokseen.
ja "kansan tahto" on valmis.
Ainoita faktoja on, että rahaa kyllä on. Sitä sitten vain nakellaan eri paikkaan. Ei Suomella ollut, eikä ole tänä päivänäkään, varaa yhteenkään Hornettiin, mutta niinpä niitä vain 52 (muistaakseni) tuli. Nyt niillä ei sitten ole juuri varaa lentää, ja kalliisti niillä kuuluisilla verorahoilla koulutetut lentäjät,
oikein Isänmaan Puolustajat, livistävät Finnairille hyväliksaiseen duuniin.
Tervetuloa aikuisten ei-niin-kovin-mustavalkoiseen maailmaan, ihan jokainen.
Vaan kyllähän nuo pojat käy tuossa rajalla joka päivä kääntymässä lennokeillaan. Kai niihin jostain löpöttiä riittää.
Siitä, että sinä et tiedä, mitä ammattiaarmeijan pito maksaisi ei seuraa, ettei kukaan tietäisi.
Minkä kokoinen ammattiarmeija olisi mielestäsi riittävä ja mikä sen tarkoitus olisi?
En tiedä minkä kokoinen sen pitäisi olla.
En minä sitä ole väittänyt, ettei sitä maksuasiaa kukaan tiedä. Laitetaan nyt selkokielelle: hyvin suuri osa suomalaisista ei selkeästi tai edes auttavasti ole perillä valtiontalouden rahavirtojen ohjailusta.
Eikös ole kuin Teksti-Tv:stä. Alkuun vielä: Tuoreen tutkimuksen mukaan....
No kerro kun/jos tiedät. Kerro laskelmat, vahvuudet, kaikki. Kirjoita niin paljon kuin jaksat. Minä kyllä luen. Jos olet oikeasti "asiantuntija" niin saataisiin kerrankin tänne oikeeta tietoa kustannuksista.
Minä tiedän vain sen, että rahaa on. Sitä on itseasiassa ihmeen paljon; on hyysätä nistejä, juottaa alkoholisteja, rakentaa moottorietietä... Tosin senkin voin kertoa, että noin puolet Suomen kouluista on homeessa. Siihen ei rahat kai riitä enää. Lapsiparat, tulevat Suomen puolustajat homekeuhkoineen. Eikä fyffe riitä veteraaneista huolehtimiseen, mutta uusiin tankkeihin kyllä.
Onkos tässä pieni ristiriita? Minusta on.
Ai mikäkö on armeijan tarkoitus? Sotiminenhan se on. Sen pitäisi olla mahdollisimman tehokas sotiminen. Suomen muinaismuisto-perusteinen armeija ei sitä ole minun mielestäni, vaikka vastaisiakin tutkimuksia varmasti löytyy.
Oletkos minkäverran ollut tekemisissä noin 17-19 vuotiaiden nuorten kanssa?
"Ai mikäkö on armeijan tarkoitus? Sotiminenhan se on"
- Kyllä, Venäjällä on semmoinen
Suomella on puolustusvoimat, ja se on Suomen puol-lus-ta-mis-ta varten.
Et varmaan sinäkään vierestä katsoisi jos joku murtautuisi kotiisi ja mukiloisi tyttöystävääsi/vaimoasi (jos sellainen kuvitellaan olevan), vaan antaisit vorolle nyrkistä.
Itsehän olen sitä mieltä että Suomelle tarpeeksi järeitä ydinaseita, niin pysyisi sotahulluimmat rajanaapurit viileinä. Pelko pitää kurissa.
"
Et varmaan sinäkään vierestä katsoisi jos joku murtautuisi kotiisi ja mukiloisi tyttöystävääsi/vaimoasi (jos sellainen kuvitellaan olevan), vaan antaisit vorolle nyrkistä. "
no en tietenkään. niinkö luulit?
Jos et ole aiemmin tiennyt, että armeija on sotimista varten, en tiedä missä olet armeijasi käynyt.
Mitenkäs se Suomen armeija puolustautuu siltä Venäjältä, jos ei sotimalla? Keittelettekö sumpit metsässä vastaantulijoille? Onko armeija siis ehkäpä kahvittelukerho?
No nyt, hienosäädän: armeija on sitä varten, että tarvittaessa valtio pystyy puolustamaan omia etujaan sotimalla.
Mahtavaa on myös, että tarvittaessa tuolla on kasarmit poikia täys etsimään kadonneita marjamummoja ja siivoamaan rantoja öljyvahingoilta.
Olen tänään hyvällä mielellä, eikä alemmassa vastauksessani ei ole keljuilua edes rivien välissä.
Mitä siis oikein haluat? Haluat laadukkaan armeijan, mutta kritisoit uusien tankkien ostamista.
Jos et tajua mitään valtiontaloudesta, niin ottaisit selvää. Aloita vaikka lukemalla lehtiä.
Arvioita ammattiarmeijan kustannuksista voi tehdä esim. katsomalla eri valtioiden puolustusbudjetteja ja sitä, minkä kokoiset ammattiarmeijat niillä saadaan. Nykyisellä puolustusbudjetilla ei montaakymmentätuhatta miestä taistelukentälle saada, jos ne pitää palkattuina olla. Mies metriä kohti on hyvä lähtökohta, kun mietitään, paljonko sakkia tarvitaan rintaman muodostamiseen.
Olen ollut aika paljonkin tekemisissä 17-19 vuotiaiden poikien kanssa viime vuosina. Kuinka niin?
Armeijan tarkoituksesta ajattelin lähinnä sitä, onko sen tarkoitus mielestäsi esim. Suomen puolustaminen vai kenties erilaiset sotaseikkailut kaukomailla.
Esimerkiksi Belgian puolustusbudjetti on yli kaksinkertaiinen Suomeen nähden, mutta mitä sillä saadaan:
http://www.mil.be/armycomp/org/index.asp?LAN=E&PLACE=4
Aivan mitätön sotavoima verrattuna Suomen armeijaan.
Katselin myös Hollannin areijan sivuja. Heillä on neljä ja puolikertainen budjetti. Silti panssarivaunuja on jotain 180, kun niitä Suomella on melkein kolmesataa ja tykistön muodostaa 57 telahaupitsia. Suomella on yli 2000 erilaista tykkiä raketinheitintä ja ranaatinheitintä.
Kyllä minä luen lehtiä. Tajuankin jotain. En toki kaikkea tietenkään.
On hienoa, että olet perillä asioista, tajuat miten homma toimii.
Tietänet sitten, että jos jotain halutaan, siihen revitään raha vaikka kiven sisästä. Se on sitä politiikkaa se.
Toisaalta Suomeen ei tarvita laadukasta armeijaa, koska näköpiirissä ei ole mitään suurempia uhkakuvia, paitsi ehkä pahimpien Suur-Suomikiihkoilijoiden mielissä.
voisiko asevelvollisuusarmeijan olemassaolon syy ollakin se, että se on halpa ja samalla huono, mutta ihan ok, koska parempaankaan ei ole tarvetta? Kiinnostava ajatus sinänsä. Ja jos tarvetta ei ole, niin silloinhan valtio hiljaa viestittää, ettei "täsä mitää uhkaa ole"
Entä lisääntyykö uhka suomalaisten mielissä, kun valtio ostaa uutta romurautaa Saksasta?
En näe armeijan tarkoituksena sotaretkiä kaukomailla. Puolustus on ihan hyvä tarkoitus, jos niitä uhkia vielä löytyy jokin päivä. Sitä
kaukoretkeä kokeilivat jatkosodassa ja naapuri laittoi paluulipun kouraan. Vaikkei se nyt ehkä niin kaukomaa ollut. Tai oli toisaalta sen ajan ihmisille, joiden tieto ja kokemustaso oli hyvin erilaista kuin nykyisten suomalaisten.
Tuumailin ikäkysymyksessä, että tuonikäiset ne sitten ne kusisimmat paikat hoitavat. Miten näkisit suurimmat erot verrattuna nykyhetket nuoriin ja niihin, jotka viime sodissa olivat hommissa?
Loppuun vielä: korostan taas, että armeija on kaikkinensa ihan jees heti, kun sinne ei väkisin revitä jokaista, jolla kulkuset kilisee.
Tai olisihan hauska taas kuulla viikon aluksi, miksi jokainen miespuolinen pitää kouluttaa sotilaaksi. Armeijan väliin jättäviä, syistä tai toisesta, lie vuosittain kuitenkin vain vajaat 3000, mikäli en kovin väärin muista.
Asevelvollisarmeija on halpa ja hyvä. Tai hyvä siinä mielessä, että sillä saadaan vakiosummalla vahvimmat sotajoukot. Luultavasti ammattiarmeijan divisioona voittaa asevelvollisarmeijan divisioonan, mutta miljardi euroa vuodessa maksava asevelvolisarmeija murskaa miljardi euroa vuodessa maksavan ammattiarmeijan täysin. Tästä ei ole mitään epäilystä. Vai miksi luulet maailmansodat käydyn asevelvollisarmeijoilla eikä palkka-armeijoilla?
Palkka-armeija sopii hyvin pienimuotoisiin sotaretkiin jossain ambomaissa. Samoin se sopii hyvin oman kansan kurissapitämiseen. Mielestäni Suomen Armeijalla ei ole tarvetta näihin. Laajan ja harvaanasutun maan puolustamiseen vakavalta hyökkäykseltä ammattiarmeija ei sovi lainkaan. Tähän taas on Suomen Armeijalla tarvetta.
"Vai miksi luulet maailmansodat käydyn asevelvollisarmeijoilla eikä palkka-armeijoilla?"
Jos olet lukuintoinen, suosittelen lukemaan kirjan "Nuoriso ja asevelvollisuus". Siinä melko nasevasti kerrotaan asevelvollisuuden keksimisen syistä. Sehän on varsin uusi keksintö, vain parisataa vuotta vanha.
Syy kiteyttäen: halpa. Varsinkin aikoina, joina nimenomaan poikien määrä taistelukentällä oli yksi ratkaiseva tekijä.
Nyt on ajat muuttuneet. Tai jos jonkun mielestä eivät ole, niin kuulisin mielelläni perusteluja.
Mielestäni nykyään ei ole mitään merkitystä, onko jossain yksikössä 1000 vai 920 miestä. Laatu ratkaisee.
Olen joskus aikoinaan lukenut ko. tuotoksen. Asevelvollisuuden ja sotalaitoksen kehittymisestä olen sitten lukenut huomattavasti syvällisempiäkin analyysejä.
Asevelvollisarmeija on niin tehokas, että ranskalaisen siirryttyä siihen 1700-luvun lopulla, oli kaikkien muidenkin ryhdyttävä samaan, päästäkseen edes jotenkin tasoihin Ranskan kanssa.
On muuten mielenkiintoista, että asevelvollisuutta väitetään "vanhaksi" tavaksi hoitaa maanpuolustus, vaikka se on kaikkein uusin armeijamuoto. Vain sen parisataa vuotta, kun taas palkka-armeijajärjestelmä on ainakin 5000 vuotta vanha.
"Mielestäni nykyään ei ole mitään merkitystä, onko jossain yksikössä 1000 vai 920 miestä. Laatu ratkaisee."
Ehkä, mutta tilannepa ei olekaan tämä. Jos tietyllä rahamäärällä varustetaan tuhat asevelvollista, varustetaan samalla rahalla noin viisikymmentä ammattisotilasta. Ja sillä on merkitystä, onko yksikössä 50 vai 1000 miestä, kun niillä tuhannellakin on ihan kohtuullinen aseistus.
Niinhän se on, että kaiken voi aina kyseenalaistaa tai kumota vastaväitteellä tai jollain muulla nasevalla argumentilla.
Väitän yhä, että massa-armeijojen merkitys on vähentynyt huomattavasti sitten 1800-luvun "peltoaukeasotien". Se on eräs mielenkiintoinen pointti, että 1. maailmansodan aikoihin oli liikaa nulikkaa, ja piti sitten keksi tehokkaampia aseita, koska asevelvollisuusarmeija löi jokseenkin yli, eikä tappotahti meinannut riittää, kun poikaa oli kantaa peltoaukeille tuhansittain joka päivä.
No, oli miten oli, en löydä mitään hyvää asevelvollisuusarmeijasta Suomessa. Varmaan jokainen sotilaspoika osaa sanoa omasta joukkueestaan nimeltä muutaman täysin ns. turhan kaverin, jotka vain roikkuivat mukana pakosta, koska sisu ei riittänyt mennä sivariin tai jättää homma väliin muilla konstein.
Veikkaanpa, että alle kuukaudessa voimme taas lukea, kuinka suomalaisten maanpuolustustahto on todella korkea, ja nimenomaan "tutkimuksen mukaan".
Jos se todella on niin korkea kuin väitetään, luulisi esivallan ja sotalaitoksenkin jo myöntävän, että tarvittava määrä nulikkaa kantaa itsensä kasarmille ihan vapaaehtoisesti. Siinä nousisi laatu ja oikea tasa-arvo ihan uusiin ulottuvuuksiin.
Vaan eihän se niin mene: asevelvollisuusarmeijasta ei voida luopua tasan sen takia, että "se on aina ollut". Siinä on kyse niin kovasta kulttuuriperimästä, että vie sen ennustamani 20 vuotta, että homma loppuu. Joko turhuuttaan tai sitten veteraanisukupolven mentyä paremmille juoksuhaudoille joku päättävä taho uskaltaa ottaa asian puheeksi. Nykyiselläänhän ko. asian esille ottaminen olisi poliittinen itsemurha.
Tästä esimerkkinä vaikka Halosen miinalausunnot.
Miinoistakin pidetään kiinni pitkälti periaatteesta. Ei pitkä itä-raja sinänsä ole mikään peruste. Eipä nuo viimeksikään tulleet kuin valituista kohdista. 1000 km on sen verran pitkä raja, että jos meinaa koko matkalta tulla, niin pitää olla igoreita aivan tautisesti. Ja jos niitä niin paljon olisi, ei siinä miinat paina enää mitään. Ne kävelisivät yli. Ja nimenomaan sillä massa-armeijan voimalla...
ympäri käydään ja niin edelleen...
Sinun argumentaatiosi perustuu siihen, ettet yritäkään kumota toisen asiaperustetia, vaan koetat vyöryttää ne esittämällä toinen toistaan mielettömämpiä väitteitä, jotka eivät perustu minkäänlaiseen sotilaalliseen asiantuntemukseen.
1. Maailmansodassa käytetyt puolustusaseet kehitettiin jo 1880-luvulla ja uudet käyttöönotetut aseet (kaasu, panssarivaunu...) kehitettiin nimenomaan rintamalinjan murtamiseksi, ei massarynnäkköjen lannistamiseksi.
Varmasti niitä turhiakin kavereita löytyy, mutta siinä joukkueessa kun on parin turhakkeen lisäksi parikymmentä kelvollistakin miestä ja muutama hyvä. Ammattiarmeijassa olisi samaan hintaan vain pari miestä.
Jos asevelvollisuudesta ei saa mitään henkilökohtaista etua tai suorittamatta jättämiseestä ei ole mitään sanktiita, niin on ihan selvä, ettei kukaan tai lähes kukaan mene armeijaan. Oma suu on kuitenkin lähinnä. tietysti homma voitaisiin tehdä niinkin, että yhteiskunta kustantaisi koulutuksen vain asevelvollisuuden käyneille ja muut joutuisivat maksamaan siitä käyvän taksan. Hmmm...
Miinakiellossa sinulla ei tietenkään taas ole mitään tietämystä asiasta. Ei miinoja siten kylvetä, että niillä peitetään koko raja, vaan niillä suljetaan ratkaisevat etenemisreitit ja ohjataan vihollista oman tulen alle. On hämmästyttävää, miten erilaiset rauhanjärjestöt on saatu masinoitua hyökkäyshaluisten suurvaltojen maailmanherruspolitiikan rakentajiksi. Miina on puolustajan ase ja on kiva hyökkätä, kun vastassa ei ole miinoja a'la Vietnam.
Täytyy sitten vaan todeta, että onneksi sinulla riittää sitä sotilaallista asiantuntemusta. Oikeastaan se on hyväkin, opinpahan minäkin jotain todella sotilaallista täällä.
Kerro, kuinka olet sotilaallisen asiantuntemuksesi rakentanut.
"toinen toistaan mielettömämmät väitteet" hieman kummeksuttavat pientä kulkijaa, mutta jos niin sanot, niin kai ne sellaisia sitten ovat.
Miinahommasta en nyt jaksa mitään veistellä. se on uskon asia se. Minulle on ihan sama sinänsä onko miinoja vai ei. Sodassa tarkoitus on tehokas tappaminen, sama se miten se suoritetaan. Niiden vastustus perustunee siihen, mitä jälkeä ne tekevät sodan päätyttyä, kuten Aasiassa ja Afrikassa. Toisaalta kukas ne sitten valmistaa?
en tiedä suurinta valmistajaa, mutta veikkaan Venäjää tai USA:ta.
Minkäslainen on sinun uskosi Venäjän hyökkäämiseen Suomeen lähivuosina? Uskonasioita nämä kuitenkin ovat; uskoo sitten tai ei.
Ja uskotko Suomella olevan minkälaiset mahdollisuudet, jos naapurinpojat huomenna alkais tulla tänne? Siis ihan oikeat mahdollisuudet, eikä ne mitä ne Sotalaitoksessa kertoo. Sen sanon, että itselläni ei ole hajuakaan miten kävisi, mutta tuskin kovin kaksisesti.
Ja jos saan nöyrimmin pyytää, vältellään sanaparia ´strateginen isku´.
Asiantuntemusta sotilasasioihin löytyy esim. kirjastosta lainattavissa olevista kirjoista, sotilasalan aikakauslehdistä ja jopa internetistä. Myöskin armeijassa antavat alan oppia mm. miinoitteiden rakentamisesta.
"Niiden vastustus perustunee siihen, mitä jälkeä ne tekevät sodan päätyttyä, kuten Aasiassa ja Afrikassa."
Satutko tietämään, mikä on suluteseloste? Ihan vinkkinä, että se helpottaa sitä raivausta huomattavasti. Ruandassa tappoivat muutaman satatuhatta ihmistä viidakkoveitsillä. Pitäisik Suomen armeijan luopua puukoista ja vesureista tämän takia? Jos ei, niin miksi miinoista?
"Minkäslainen on sinun uskosi Venäjän hyökkäämiseen Suomeen lähivuosina? Uskonasioita nämä kuitenkin ovat; uskoo sitten tai ei."
Pidän venäjän tai minkään muunkaan maan hyökkäystä lähivuosina erittäin epätodennäköisenä ja nykyistä varustautumista tilanteeseen nähden pääosin riittävänä. Esim. kymmenen vuoden päähän en kuitenkaan uskalla ennustaa mitään. Tuskinpa kukaan arvasi vuonna 1985, millainen maailma olisi 1995.
"Ja uskotko Suomella olevan minkälaiset mahdollisuudet, jos naapurinpojat huomenna alkais tulla tänne? Siis ihan oikeat mahdollisuudet, eikä ne mitä ne Sotalaitoksessa kertoo. Sen sanon, että itselläni ei ole hajuakaan miten kävisi, mutta tuskin kovin kaksisesti."
Tämä riippuu nyt siitä, mitä Venäjä panostaisi asiaan. Se on tietenkin selvää, että atomipommeilla ne raivaavat halutessaan tien vaikka Norjaan asti, mutta alueen hyötykäyttö on sen jälkeen vähäistä poliittisista seurauksista puhumattakaan.
Asevelvollisjoukoilla Venäjä ei ei Suomea valtaa millään, vaan se vaatisi ilman muuta liikekannallepanon. Ei siis mitään tsetseniaa. Eikä liikekannallepanokaan ihan heti riitä.
Suomessa on miesikäluokka noin 32000 miestä. näistä 80% saa sotilaskoulutuksen. Tämä siis reilut 25000 miestä vuodessa.
Venäjän miesikäluokka on 1 200 000 miestä. Vaikuttaa murskaavalta, mutta näistä vain 30% menee asepalvelukseen. Lisäksi tämä on suunnilleen se lahjattomin 30%, koska pitää olla vajakki mennäkseen vapaaehtoisesti Venäjän armeijaan ja luistaminen on helppoa. Vuodessa asepalvelukseen menee siis noin 360 000 miestä. Mutta ei tässä vielä kaikki. Venäjän armeijassa vain noin 10% asevelvollisista saa oikeaa sotilaskoulutusta muiden tehdessä orjatyötä kantahenkilökunnan elättämiseksi. Näin siis vain 36 000 miestä saa vuosittain oikean taistelukoulutuksen Venäjän armeijassa. Ja tätä on jatkunut melkein Neukkulan romahduksesta lähtien.
Ylivoima ei olekaan 40 vs. 1 vaan 1,5 vs. 1, kun puhutaan koulutetuista joukoista, jotka todella voidaan lähettää taisteluun. Neukkuaikana tilanne oli jotain muuta, mutta Venäjän armeijan iskuvoima ei ole edes kymmenesosaa kerran niin mahtavasta neuvostoarmeijasta. Menestykselliseen hyökkäykseen katsotaan yleensä tarvittavan noin kolminkertainen ylivoima. Tietenkin venäläisillä on jotain kalustoa paremmin kuin Suomella (lentokoneet, hekot, vaunut) mutta ei tänne nyt silti tulla kuin torppaan.
Se on sitten eri juttu, jos venäläiset lähtisivät Suuren Isänmaallisen Sodan linjalle ja kouluttaisivat ja mobilisoisivat koko kansakunnan sotakonesiton taakse, mutta minun on vaikea kuvitella, että he Suomen takia sellaiseen alkaisivat.
Hyvin on laskelmat tehty ja saattaapa noissa olla perääkin. Vähän härnäsin tuolla asiantuntijuudella, kyllähän tietoa haluava sitä onneksi saa. Nyt ei kuitenkaan olla Pohjois-Koreassa.
Suluteseoste. Onpa mahtava sana. Vähän kuin saattokopteri tai strateginen isku, tai väkevä viina. No, se lienee sellainen selostus, jossa kerrotaan minne pojat on miinat ripotelleet. Hyvähän sellainen on olla tietenkin. Kaikenlaisella tiedolla on tapana hävitä ihan rauhanaikanakin ja sotahan on kaaosta, joten tiedonhäviämisen riski on suuri.
Mutta kuten todettu, ei minullakaan ole mitään miinoja vastaan. Ihmisen saa hengiltä vaikka porkkanalla, ja varmaan sitäkin on joku joskus kokeillut. Tehokas ja laadukas tappaminen, se on sodan tavoite. Minulle on aivan sama miten homma hoidetaan, kunhan se hoidetaan. Itse en vain usko tuohon asevelvollisuusarmeijaan. Jos nyt ei ammattiarmeijaa sitten millään kukaan suostu edes harkitsemaan, niin vapaaehtoiseksi sitten ja menijöille vaikka jonkinlainen palkka.
Teinipojilla harvoin on kummoiset tulot, joten sen puoleen ei palkan tartte olla ns. kilpailukykyinen. Ise tienasin kutsunta-aikoina kait jotain 500 euroa/kk. Ja kun niin monet siitä armeijasta nauttivat, voidaankin sitten nostaa palvelusaika 13 kuukauteen! Sekin nostaa laatua ja korvaa määrää, sekä niitä jotka sinne eivät mene. Samalla poistuu rangaistuslaitoksen tarve ja ne rahat vapautuvat sitten vaikka uusiin olaltalaukaistaviin it-ohjuksiin.
Miltäs tällainen malli kuulostaa? Otanko tästä uuden linjani. Taidanpa ottaa.
""Se on sitten eri juttu, jos venäläiset lähtisivät Suuren Isänmaallisen Sodan linjalle ja kouluttaisivat ja mobilisoisivat koko kansakunnan sotakonesiton taakse, mutta minun on vaikea kuvitella, että he Suomen takia sellaiseen alkaisivat.""
Aivan. Olen samaa mieltä. En ylipäätääkään ymmärrä, mitä ne tällä maaläntillä tekisivät. Mikä lienee siihen virallinen uhkakuva ja tarkoitus Sotalaitoksella.
Jos Venäjän armeijan tila on kuvaamasi kaltainen, en keksi enää yhtään syytä, miksi sitä vastaan pitäisi kovin paljoa varustautua. Tämähän saattaa osaltaan selittää sen, ettei tänne tarvitsekaan ostaa parhaita panssarivaunuja, vaan "vanhat romut" Saksasta välttävät. niitä on sitten mukava Parolassa korjailla käyttökuntoon. Tällaisen huhun olen kuullut, en tiedä pitääkö paikkansa.
No tämä mielipide on kyllä omiaan kerjäämään verta nenästä, mutta itse rinnastan totaalikieltäytyjät täysin natseihin. Molemmat ääripuolen tallaajia.
Miksi yleensäkin pitää olla niin absolutisti jonkin asian suhteen, kun voisi käyttää maalaisjärkeä ja kulkea keskipolkua.
Ei tämä maailma parane mihinkään olemalla totaaalikieltäytyjä / sotahullu.
Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan.
Mutta olen pitkälti samaa mieltä. Kiihkoilu suuntaan tai toiseen on aina paha asia.
Ei sitä ihan pahimpaan kannata koko ajan varautua, siinä menee maku elämästä.
Voiko työhön ottaessa kysyä palveluksensuorittamisesta, eihän naisiltakaan saa kysyä aikovatko hankkia lapsia. Vrt. syrjintä?. Onko moraalisesti oikein vasta kysymykseen väärin välttääkseen epäoikeudenmukaisen syrjinnän, aivan kuten nuoret tulevat äidet laillisesti ja oikeudenmukaisesti tekevät?