Leukaleikkaus

Onko sinulla muuten pahaa purentavirhettä, kuten selvää ylipurentaa? Jos on, niin kannattaa harkita hampaiden oikomista, ennen kuin ajattelee leikkausta. Ja oikein pahojen purentavirheiden tapauksessa voit saada hoidon julkiselta - mukaan lukien leukaleikkauksen. En tiedä oletko enää tarpeeksi nuori, mutta riittävän nuorella iällä oikomishoidolla voidaan vaikuttaa myös leuan kasvuun. Ja toinen syy on se, että jos on paha purentavirhe, joka korjataan vasta kun leuka on saatu sopivaksi, voi olla ettei leuka näytäkään enää niin harmonisesti kasvoihin sopivalta, jos hampaiden paikka tai kulma on muuttunut.

Erilaisten "proteesien" laittaminen leuan kärkeen on tosiaan mahdollista, mutta oma käsitykseni on se, että implantin raja saattaa erottua jonkin verran, eikä lopputulos muutenkään ole aina paras mahdollinen istumisen kannalta. Lisäksi implanttien kohdalla voi paljon myöhemmin tulla infektio, mikä saattaisi vaatia implantin poistoa. Eräs toinen vaihtoehto on se, että leuan kärjästä sahataan sellainen kiilamainen palanen irti, liikutetaan palasta vähän ulommas ja ruuvataan pienillä titaaniruuveilla uudelle paikalleen.

Minulla itselläni oli purentavirhe, jota ensin korjattiin aikuisena melko pitkään kestäneellä hampaiden oikomishoidolla ja sen jälkeen siirrettiin koko alaleukaa (ei siis pelkästään leuan kärkeä) eteenpäin. Tämä leikkaus on siinä mielessä pelkkää leuan siirtämistä rajumpi operaatio, että vähään aikaan leikkauksen jälkeen ei saanut syödä mitään kovaa pureksimista vaativaa, jotta katkaistut leukaluut pääsevät rauhassa luutumaan. Jos ongelma olisi hoidettu oikomalla hampaita riittävästi kasvuiässä, olisin ehkä päässyt ilman leikkausta.

Ja vaikka minulle tehtiin tuollainen vähän rajummanpuoleinen leikkaus, niin en kyllä voi sanoa kärsineeni varsinaisista kivuista. Jonkin verran oli kasvoissa turvotusta ja vähän samantapaista arkuutta, kuin on esimerkiksi mustelman kanssa. Tosin lääkärin mukaan on aika yksilöllistä, että kuinka helpolla pääsee. Kaikkien turvotuksen merkkien katoamiseen meni varmaan joitain viikkoja, mutta ei se turvotus minusta mitenkään ihan järkyttävää silti ollut alussakaan. Leikkausarpien paranemiseen meni luultavasti vähän enemmän aikaa, mutten enää muista kovin tarkkaan.

Osa arvista tehtiin suun sisäpuolelle, josta ne eivät tietenkään edes näkyisi, mutta osa tehtiin ihon läpi. Mielestäni ainakaan minulla olevat arvet eivät ole kovin selvästi erottuvia. Eräs syy tähän on se, että minulla arvet sijaitsevat leuan kärjen sijaan enemmänkin leukaperien alapuolella (käsittääkseni leuan kärjen tapauksessa mahdollinen ihoon tuleva arpi on leuan alla - jos siis operaatiota ei tehdä kokonaan suun kautta). Toinen on se, että arvet eivät ole parannuttuaan ollut kovin erottuvia ja niitä on minusta itsekin aika vaikea nähdä, vaikka tiedänkin suunnilleen mistä kohtaa etsiä. Esimerkiksi nyt en onnistunut toiselta puolella olevaa arpea yrityksistä huolimatta löytämään ja toisella puolella olevakin arpi erottui sen verran huonosti, etten oikein osaa arvioida sen pituutta. En usko, että kovinkaan moni vieras ihminen koskaan huomaa niitä arpia, ellen kerro ja sen lisäksi, valaistus, rusketus yms ovat sopivia - ja mahdollisesti ihoa sopivasti venytetty.

Huonolla onnella tosin voi kuulua niihin ihmisiin, joilla on perinnöllistä taipumusta saada haavoihin arpikasvaimia. Tällöin arvesta tuskin tulee yhtä siistiä.

Olen itse ollut suhteellisen tyytyväinen. Ja minusta tulos näyttää varsin luonnolliseltakin. Aikoinaan, kun katselin kuvia leukaimplanteista, niin minusta joissain tapauksissa ne näyttivät vähän huonosti kasvoihin istuvilta ja osassa kuvissa tarkkaan katsomalla erottui implantin ja leukaluun välinen raja. Osassa tapauksissa syynä saattoi olla tosin se, että pieni leuka oli vaihdettu liioitellun suureen leukaan - eli vähän sama ilmiö, kun usein on rintaimplanttien kanssa. Kokeile netistä Googlen kuvahaulla etsiä vaikka chin implant scar, niin siitä saanee suunnilleen käsitystä, että miten huomaamattomasta arvesta on kyse, kunhan katsoo kuvia joissa leikkauksesta on sen verran aikaa, ettei arpi ole enää punoittava.

Minulla on paha takapurenta ja oikomishoitoa on koitettu monta vuotta, mutta se ei auta. Olen sairastunut nivelreumaan kun olin 2-vuotias, ja se "tuhosi" molemmat leukaniveleni, joten leukani siis ei enää kasva. Haluaisin tietää olenko liian nuori leikkaukseen, jossa saisi ns. teko leukanivelet (proteesit). Olen kärsinyt tästä koko ikäni ja nimiteltykin on koulussa. Nyt haluaisin itsetuntoni takaisin:) Välillä kun esim. syön leukani puutuu ja se ei ole mukavaa, joten tarvitsen sen leikkauksen. Pelkkä implantti ei auta.

Aloittaja voisi kokeilla muitakin keinoja kuin leikkausta.

http://www.youtube.com/watch?v=iPlauFRSQGU

kannattaa kysyä kokeneelta plastiikkakirurgilta,arpia ei varmaan jää se on aika pieni
leikkaus.

Mun kaveri täytti leukaansa täyteaineella. Laitettiin 2 ruisketta ja hyvältä näyttää.