Onkos muilla tullut ajatus ja puhekatkoksia. Välillä joudun todella miettimään sanoja. Esim. tiesin kyllä mitä tarkoitin mutta selitin sanan toiselle:sellainen millä ollaan vedessä ja on suipon mallinen. Tarkoitin siis kanoottia. Tämä on välillä todella noloa, varsinkin kun olen asiakaspalvelussa. Joskus mietin sanoja kauan, ehkä tämä ei tunnu ongelmalta, mutta tähän tautiin kun kuuluu nolostua,vaikka mitään syytä siihen ei ole.
Epis ollut itselläni 6 v. Kun eka kerran sain kohtauksen kukaan ei tiennyt mikä minua vaivaa, mutta sairaalassa ollessani itselleni tieto sairaudesta tuli kuin nyrkki takaraivoon. Tiesin taudista ennen kuin sain siihen edes diagnoosia. Joka tuli lekurilta varmasti vasta toisen kohtauksen jälkeen. Itselleni tauti ei ole ongelma vaikka ottaa se päähän..hehe . sen myötä tuli myös migreeni. Olen vain ajatellut että näillä mennään mitä on annettu. Poiskaan tätä ei saa. En ole mitään menettänyt tämän myötä. Kaikille jotka pitävät tätä tautina epäreiluna, olen kuullut että käymällä vertaistukitapaamisissa niistä on apua. Itse en ole tarvinnut kun olen niin sinut tämän kanssa. Minä kasvoin tämän myötä paljon, olen nykyään paljon avoimempi kuin ennen sairautta.
Paikantamaton epikko
3
156
Vastaukset
- sussu*
Sama juttu, tämä sairaus on kasvattanut minua todella paljon. Olin luisumassa ties miten alas sivuteille elämässäni, seuraava askel olisi ollut pilven poltto, jos en olisi sairastunut. Vaikka olen toisinaan pysähtynyt ja miettinyt, miksi minä, olen myös tavallaan iloinen, koska väistämättä tämä sairaus pysäytti minut. Olin silloin nuori, perhe hajalla, olin itsekin aivan hajalla. Sairauden myötä minun oli pakko ryhdistäytyä, herätä siihen, että jos haluan elää kunnolla, on minun myös pidettävä huolta itsestäni. Nyt epi elämää takana n. 9 vuotta ja siitä huolimatta että vaikeita kausia on ollut, tunnen itseni vahvaksi ja tasapainoiseksi. Uskon, että selviän kaikesta siitä, mitä elämä tielleni heittää.
Nuita sanojen unohteluja ja muistipätköksiä on ollut itselläkin, ei usein, mutta esim. jos olen hieman väsynyt, niin pitää joskus skarpata ihan todella, että sanat tulee ulos oikein tai ylipäänsä ollenkaan. Teen töitä lasten ja nuorten parissa, joten toivon todella, ettei tämä takeltelu ala heijastumaan työhöni..Mutta niinkuin sanoit, näillä mennään mitä on annettu ja ihan hyvin on tähän asti kaikesta huolimatta menty :)- Pieni nainen
Kiitos vastauksesta. Itse olen aina työpaikoilla rehellisesti kertonut että on tämä tauti, tuntuu hullulta että jotkut ei kehtaa sitä kertoa. Mitäs sitten kun kohtaus tulee. Itselläni on ilmeisesti ollut yöllisiä kohtauksia, koska aamuisin on ihan outo olo ja hirvee väsymys. Taudin myötä käsitin termit kuoleman väsynyt ja olo on raskas kuin kivi. Sairaalasta palattuani makailin sohvalla, halusin sitten jostain syystä 2 metrin päähän keittiön pöytään. Multa pääsi itku kun en jaksanutkaan sitä matkaa. Olen aina ollut kova liikkumaan ja menemään. Nykyäänkin liikun paljon, mutta rasittua en saa. Silloin on kohtaus herkässä. Muuten en ole kohtauksia pitkään aikaan saanut (koputan puuta). Myös väsymys, nälkä ja kiihtyneisyys tekevät hallaa. Hyvää jatkoa sinulle!
- Sanat hukassa myös
Minulla on vamma hippo campuksessa ja sanat hukassa väsyneenä tai ylirasittuneena. Käytän paljon synonyymisanoja kun en millään muista sanoja.
Joskus tulee puhevirheitä joita en itse huomaa, muut alkavat tietenkin nauramaan kun puhun hassusti.
Huumorilla selviää kyllä, mutta joskus ottaa voimien päälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.774592- 1801837
- 1241540
- 351016
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️16981- 103930
- 78913
Hyvää huomenta!
Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as78842- 45807
- 4798