Tykkään pohtia kaikenlaisia yhteiskunnallisia juttuja ja erilaisia aatteita. Paras maailma olisi mielestäni rauhanomainen anarkia, mutta koska pidän ihmisiä lähtökohtaisesti liian taipuvaisina itsekkyyteen, niin en usko anarkian toimivuuteen.
Jos ei olisi poliisiin verrattavaa järjestyksen valvojaa, niin kuinka estää eettisesti väärä muita vahingoittava toiminta?
1) Miten suhtautua ihmiseen, joka laiskottelee, eikä tee elantonsa eteen muuta, kuin pyytää/varastaa muilta? Karkotetaan loinen pois yhteisöstä? Entä kun nämä laiskurit liittyvät yhteen ja alkavat terrorisoida rauhanomaisia yhteisöjä? Miten käy, jos tällaiset rikollisporukat kasvavat suuremmiksi? Mitä tehdä, kun jotkut päättävät väkivaltaisesti orjuuttaa toiset ja viettää itse kissanpäiviä muiden hikoilua ase kädessä katsellen?
2) Miten suhtautua ei-toivottuun seksin vaatijaan tai raiskaajaan? Oletetaan, että sinulla on kumppani, jota joku toinen haluaa panna. Annatteko solidaarisuutta osoittaen hänen panna häntä? Jollette anna, mitä jos tyyppi raiskaa?
Vaikkei olisi rahaa ja pyrittäisiin jakamaan, niin aina on olemassa ainakin ruoka, juoma, vaatetus ja seksi, joita joku voi ottaa ilman lupaa. Ajatus siitä, että anarkian vallitessa varkailla ei olisi syytä varastaa, on mielestäni naiivi. Vai olisiko meillä todella velvollisuus antaa hankkimamme ruoka ja oma kehomme nurisematta kaikkien halukkaiden käyttöön?
Anarkian vallitessa luulen, että minun pitäisi jatkuvasti kantaa asetta ja oman turvallisuuteni vuoksi liittyä johonkin riittävän puolustuskykyiseen aseistettuun yhteisöön. Tässä olisikin sitten jo pieni valtion siemen laskettu.
P.S. Fallout-videopelit ovat hyvin mielenkiintoisia eettisten ja yhteiskunnallisten pohdintojen kannalta. Niissä ydinsodan jälkeisessä maailmassa ei ole valtiota, mutta ihmiset kerääntyvät erilaisiksi yhteisöiksi. Jotkut yhteisöt tavoittelevat voimakkaasti omaa etuaan ja lisää valtaa, jotkut ovat rikollisia tai jopa ihmiskauppiaita ja orjuuttajia, rauhaan pyrkivät porukat ovat jatkuvassa vaarassa ja niidenkin on aseistauduttava tai pyydettävä apua muilta. Aseistautumaton ihminen on helppo saalis liikkuessaan yksin.
Jos ei olisi poliisiin verrattavaa järjestyksen valvojaa, niin kuinka estää eettisesti väärä muita vahingoittava toiminta?
1) Miten suhtautua ihmiseen, joka laiskottelee, eikä tee elantonsa eteen muuta, kuin pyytää/varastaa muilta? Karkotetaan loinen pois yhteisöstä? Entä kun nämä laiskurit liittyvät yhteen ja alkavat terrorisoida rauhanomaisia yhteisöjä? Miten käy, jos tällaiset rikollisporukat kasvavat suuremmiksi? Mitä tehdä, kun jotkut päättävät väkivaltaisesti orjuuttaa toiset ja viettää itse kissanpäiviä muiden hikoilua ase kädessä katsellen?
2) Miten suhtautua ei-toivottuun seksin vaatijaan tai raiskaajaan? Oletetaan, että sinulla on kumppani, jota joku toinen haluaa panna. Annatteko solidaarisuutta osoittaen hänen panna häntä? Jollette anna, mitä jos tyyppi raiskaa?
Vaikkei olisi rahaa ja pyrittäisiin jakamaan, niin aina on olemassa ainakin ruoka, juoma, vaatetus ja seksi, joita joku voi ottaa ilman lupaa. Ajatus siitä, että anarkian vallitessa varkailla ei olisi syytä varastaa, on mielestäni naiivi. Vai olisiko meillä todella velvollisuus antaa hankkimamme ruoka ja oma kehomme nurisematta kaikkien halukkaiden käyttöön?
Anarkian vallitessa luulen, että minun pitäisi jatkuvasti kantaa asetta ja oman turvallisuuteni vuoksi liittyä johonkin riittävän puolustuskykyiseen aseistettuun yhteisöön. Tässä olisikin sitten jo pieni valtion siemen laskettu.
P.S. Fallout-videopelit ovat hyvin mielenkiintoisia eettisten ja yhteiskunnallisten pohdintojen kannalta. Niissä ydinsodan jälkeisessä maailmassa ei ole valtiota, mutta ihmiset kerääntyvät erilaisiksi yhteisöiksi. Jotkut yhteisöt tavoittelevat voimakkaasti omaa etuaan ja lisää valtaa, jotkut ovat rikollisia tai jopa ihmiskauppiaita ja orjuuttajia, rauhaan pyrkivät porukat ovat jatkuvassa vaarassa ja niidenkin on aseistauduttava tai pyydettävä apua muilta. Aseistautumaton ihminen on helppo saalis liikkuessaan yksin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yksinkertaistaen anarkismi on utopia jostain täysin toimimattomasta järjestelmästä jota ei ole ajateltu ollenkaan sen toiminnan kannalta. Yksikään anarkisti ei eläisi kuukautta pidempään puhtaassa anarkiassa.